Palveluasuminen ja lyhytaikainen palveluasuminen asumisyksikössä/asuntoryhmässä/ryhmäkodissa Palveluasumiseen kuuluu asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vaikeavammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain (380/1987) mukainen viranhaltijapäätös palveluasumisen toteuttamisesta. Palveluasuminen tukee vaikeavammaisen henkilön mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Hankittavaan palveluasumiseen kuuluvia palveluja ovat: - avustaminen päivittäisissä asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa - hyvinvoinnin edistäminen - avustaminen niissä palveluissa, joita tarvitaan asiakkaan terveyden ja kuntoutuksen edistämisessä - lääkehoidossa avustaminen Palveluntuottaja tuottaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut, kuten jäljempänä tarkemmin määritellään. Palveluntuottaja järjestää asiakkaille asunnon. Asuminen voidaan järjestää yksittäisissä asunnoissa, palveluasumisryhmissä tai ryhmäkodissa asiakkaan tarpeiden mukaan. Palvelutarpeen arvioi tilaaja yhdessä asiakkaan kanssa. 1. Palvelun käyttäjät Palveluasumisen asiakkaat ovat palvelutarpeiltaan erilaisia, joten asiakkaiden tuen- ja palveluntarve vaihtelee yksilöllisesti. Avuntarvetta esiintyy jatkuvaluonteisesti tai vuorokauden eri aikoina. Tästä johtuen, myös asumisen tueksi tarvittavat palvelut vaihtelevat määrällisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Palvelua hankitaan yli 18-vuotiaille vaikeavammaisille henkilöille. Palvelu on avustamista niissä tehtävissä, joita vammainen ei vammansa vuoksi kykene tekemään itse. Palvelu voi sisältää hoidollisia tehtäviä. Palveluasumisen asiakkailla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa pitkäaikaista haittaa ja avun tarvetta. Sairaus voi olla esimerkiksi etenevä lihas- tai neurologinen Sivu 1 / 8
sairaus. Palvelun käyttäjillä saattaa olla vammasta johtuvia kognitiivisten taitojen ja kommunikaation puutteita. Vammat voivat olla seurausta onnettomuuksista, sairauksista tai henkilöt voivat olla syntymästä asti vammautuneita. Asiakkaina voi olla myös vaikeasti kuulovammaisia, näkövammaisia sekä kuulo-näkövammaisia tai kehitysvammaisia henkilöitä. Osa asiakkaista opiskelee tai käy työssä. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen elämä. Asiakasohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa tilaaja. Tilaaja voi osoittaa asiakkaita palveluun myös sosiaalihuoltolain nojalla. 2. Palveluluokat ja palvelun sisältö Vaikeavammaisten palveluasumisessa asiakkaiden palvelutarve, määrä ja muoto vaihtelevat runsaasti jopa päivittäin. Keskitetysti asumispalveluyksikössä toteutettu vammaispalvelulain mukainen (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380) palveluasuminen on kohdistettu erityisesti niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla on pitkäkestoinen, monimuotoinen tai ennakoimaton palvelutarve, jolloin tarvittavan palvelukokonaisuuden tulee toimia hyvin joustavasti ja varmasti. Avuntarvetta, avun määrää tai toteuttamisaikaa on usein hankala arvioida etukäteen, joten avun on oltava saatavilla lyhyellä varoitusajalla. Palveluluokka 1: ajoittainen avuntarve, max 2 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea useissa arkielämän toiminnoissa, mutta selviää osasta toiminnoista myös itsenäisesti. Palvelua tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina. Avun tarve on keskimäärin enintään kaksi tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 2: vuorokauden aikana toistuva avuntarve, 2-4 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista lähes kaikissa toiminnoissa. Avustaminen saattaa edellyttää kahta avustajaa ja apuvälineiden kuten nostolaitteiden käyttöä. Palvelua tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina. Avun tarve on keskimäärin yli kaksi, mutta kuitenkin enintään neljä tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 3: runsas avuntarve, 4-6 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista ja tukea jatkuvaluonteisesti. Palvelua on oltava saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Pääsääntöisesti avun tarve on keskimäärin yli neljä, mutta enintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 4: jatkuva avuntarve, 6-8 h /vrk Asiakas tarvitsee avustamista 6-8 tuntia vuorokaudessa. Palveluluokka 5: jatkuva avuntarve. Asiakas tarvitsee avustamista yli 8 h, mutta enintään 10 h /vrk Poikkeustapauksissa mikäli asiakkaan palveluntarve ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, palvelun järjestämisestä ja hinnasta neuvotellaan erikseen. Sivu 2 / 8
Palvelusitoumus Palveluasumisen laadukas toteuttaminen perustuu asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen ja yhdessä laatimaan palvelusitoumukseen. Palvelusitoumuksessa sovitaan asiakkaan tarvitseman avustamisen sisällöstä ja mm. aterioinnin järjestämisestä. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tehtyä palvelusitoumusta, joka tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja aina asiakkaan tilanteen tai palvelutarpeen muuttuessa. Vastuu palvelusitoumuksen tekemisestä on palveluntuottajalla. Palvelusitoumuksen tulee olla tehtynä viimeistään kuukauden kuluttua palvelun alkamisesta Asunto Palveluntuottajan tulee järjestää asiakkaalle asunto. Asunnon tulee olla esteetön, riittävän tilava asiakkaalle ja hänen apuvälineilleen sekä hänen avustamiselleen. Asunnossa pitää turvata yksityisyys sekä mahdollisimman itsenäinen elämä. Pelkkää huonetta ei pidetä asuntona. Asunto saa sijaita enintään noin 100 kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta. Asunnosta tulee olla esteetön pääsy piha-alueelle ja parvekkeelle. Kaikissa sääolosuhteissa asunnon ulko-ovelle on päästävä invataksilla. Asunnossa on oltava valmiudet yksilöllisten apuvälineiden asentamiselle. Asunnot voivat olla tyypiltään yksittäisiä asuntoja, palveluasuntoryhmiä tai ryhmäkoteja. Asunto voi olla myös ns. satelliittiasunto keskitetyn asumispalveluyksikön läheisyydessä. Yksittäinen asunto Asunnon tulee olla pinta-alaltaan vähintään 35 m 2. Asunnossa on oltava oma esteetön saniteettitila, jonka pinta-ala on vähintään 4 m 2. Asuntoon kuuluu erillinen makuutila ja asunnossa tulee olla mahdollisuus ruuanvalmistukseen. Asumisyksikkö Koostuu edellä kuvatuista asunnoista. Tämän lisäksi yksikössä voi olla yhteisiä tiloja, kuten sauna, jonka käyttämisestä asiakas maksaa erikseen vuokran yhteydessä asiakkaan ja palveluntuottajan välisen vuokrasopimuksen perusteella. Asuntoryhmä Koostuu yksittäisistä asunnoista, jotka sijaitsevat toistensa läheisyydessä, esim. kerrostalon samassa rapussa tai kerroksessa. Ryhmäkoti Ryhmäkodissa oleva asunto koostuu asiakkaiden yksityisistä tiloista ja oleskelutilana toimivasta yhteistilasta. Asiakkaan omassa käytössä olevan tilan tulee olla vähintään 25 m 2, esteetön ja varustettu saniteettitilalla, jonka pinta-ala on vähintään 4 m 2. Sivu 3 / 8
Avustaminen Avustamispalvelua tulee olla saatavilla jokaisena päivänä kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakas määrittelee tarvitsemansa palvelut toimintakykynsä mukaan palveluntuottajan ja tilaajan sopiman palvelutason mukaisesti. Palveluntuottajalla on oltava valmius erilaisten kommunikaatiokeinojen (esim. viittomakieli, kuvakommunikaatio) käyttämiseen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelu on pääsääntöisesti avustamista jokapäiväisissä toimissa. Palveluntuottajalla tulee kuitenkin olla valmius sellaisiin hoidollisiin toimenpiteisiin, jotka asiakas tekisi kotioloissa itse, mikäli vamma ei rajoittaisi toimintakykyä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi insuliinikynän käyttö, katetrointi, pienten haavojen hoito ja voinnin seuranta. Näiden toimenpiteiden suorittaminen kuuluu palvelun hintaan eikä niistä voi veloittaa erikseen. Asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidosta sekä lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa tilaajan perusterveydenhuolto, asiakasta hoitava lääkäri tai erikoissairaanhoito. Palveluntuottaja avustaa asiakasta asumisen ja terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta. Tällaiseksi asioinniksi katsotaan esimerkiksi ruokaostosten tekeminen tai lääkärissä käynti. Tämä avustaminen kuuluu palvelun hintaan eikä niistä voi veloittaa erikseen. Kutsujärjestelmä Jokaisella asiakkaalla tulee olla käytettävissään kutsujärjestelmä, jonka avulla henkilökunnan tavoittaa helposti ja turvallisesti kaikkina vuorokauden aikoina. Kutsujärjestelmän tulee olla sellainen, että asiakas voi sitä käyttää vammansa laadusta riippumatta. Kutsujärjestelmällä tulee saada henkilökohtainen keskusteluyhteys henkilökuntaan tai muuhun sopimuksen mukaiseen henkilöön tarpeen vaatiessa. Palveluntuottaja hankkii ja ylläpitää kutsujärjestelmää sekä vastaa järjestelmän kustannuksista. Ateriat Palveluntuottajalla tulee olla valmius kattavan ateriapalvelun tarjoamiseen joko omana tuotantona tai alihankintana. Ateriapalvelu koostuu aamiaisesta, lounaasta, päivällisestä, iltapalasta ja tarvittaessa välipaloista. Asiakas voi valita, millaisen ateriapalvelukokonaisuuden hän ottaa. Lisäksi asiakkaalla on oikeus valmistaa yksittäisessä asunnossa ruoka/välipalat itse. Ruoan valmistukseen asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen henkilökunnalta. Asiakas voi halutessaan tilata ateriansa myös muulta palveluntuottajalta ja asiakasta avustetaan tässä. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville asiakkaille. Siivous ja pyykinpesu Palveluntuottaja huolehtii viikoittaisesta ylläpitosiivouksesta asiakkaiden asunnoissa sekä huolehtii yleistilojen puhtaanpidosta. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus saada yksilöllistä apua oman asuntonsa siivoukseen. Sivu 4 / 8
Ylläpitosiivous sisältää mm. lattioiden ja mattojen imuroinnin, lattioiden kosteapyyhinnän tarvittaessa, vapaiden pöytäpintojen pyyhinnän, tiskipöydän siistimisen sekä saniteettitilojen perusteellisen puhdistuksen. Asunnoissa suoritetaan vuosittain perussiivous, joka sisältää muun muassa ikkunoiden pesun sekä muita vastaavia asiakkaan kanssa yhteisesti sovittuja asioita. Palveluntuottaja avustaa ja tarvittaessa huolehtii asiakkaan vaatteiden ja liinavaatteiden pesussa. Asiakas hankkii ja kustantaa itse omat siivousvälineensä ja - tarvikkeensa. 3. Ehdottomat laatuvaatimukset 3.1. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Palveluntuottajan nimeämällä vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (Kelpoisuuslaki 272/2005) 10 :n mukainen tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus (vähintään yhden vuoden työkokemus vammaisten palveluista) ja vähintään kahden (2) vuoden työkokemus sosiaali- tai terveydenhuollon alan esimiestehtävistä. Lähiesimiehellä on oltava vähintään ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto tai siirtymäsäännösten perusteella aikaisempi vähintään opistotasoinen tutkinto ja vähintään kahden (2) vuoden työkokemus vammaispalvelujen esimiestehtävistä tai vastaava kokemus muusta sosiaali- ja/tai terveydenhuollon esimiestehtävistä. Muulla asiakkaiden avustamiseen osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla vähintään tehtävään soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon perustutkinto (Kelpoisuuslaki 8 ). Henkilöstöllä tulee olla vähintään hyvä suomen kielen taito ja henkilöstön tulee osata käyttää muita asiakkaiden tarvitsemia kommunikointikeinoja (mm. selkokieli, kuvat, tukiviittomat). Henkilöstölle on järjestetty ulkoinen työnohjaus. Henkilöstön perehdytys on suunnitelmallista ja perustuu kirjalliseen toimintamalliin. Henkilöstö on perehdytetty fyysiseen avustamiseen sekä apuvälineiden käyttöön asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 3.2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrän tulee vastata asiakkaiden palvelutarpeita. Ympärivuorokautisia asumispalveluja tuottavan yksikön henkilökunta toimii kolmessa vuorossa ja kaikissa vuoroissa tulee olla asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Sivu 5 / 8
Henkilöstömitoituksen tulee olla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) luvan mukainen, kuitenkin vähintään 0,6. Avustavan henkilökunnan mitoituksen tulee olla vähintään 0,1. Palvelujen vastuuhenkilö lasketaan hoitohenkilöstömitoitukseen sillä osuudella, kun hän tekee varsinaista hoitotyötä (maks. 50 %). Ateria- ja siivouspalvelusta vastaavalla henkilöstöllä tulee olla alan pätevyysvaatimukset täyttävä koulutus. Edellä mainittu ja muu avustamistyöhön osallistuva henkilöstö luetaan henkilöstömitoitukseen ainoastaan silloin ja siltä osin, jos he osallistuvat avustamistyöhön. Palveluntuottajan toiminta ei saa perustua vuokratyövoiman käyttöön, muuta kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi lyhyissä sijaisuuksissa. Henkilöstön vastuut ja valtuudet on määritelty kirjallisesti. 3.3. Muut ehdottomat laatuvaatimukset Yksikön toiminta-ajatus ja arvot on määritelty kirjallisesti. Yksiköllä on omavalvontasuunnitelma (laki 922/2011 6). Asiakaspalautejärjestelmä Asiakkailla tulee olla mahdollisuus antaa välitöntä palautetta suoraan vastuuhenkilölle sekä lisäksi esim. avustajan, internetin tai sähköpostin välityksellä (asiakaspalautelomake). Palveluntuottajan tulee informoida asiakkaita mahdollisuudesta asiakaspalautteen antamiseen. 4. Palveluntuottajalle maksettavat korvaukset Palvelumaksu Palvelumaksun suuruus riippuu asiakkaan palveluluokasta. Tilaaja maksaa palvelumaksun palveluntuottajalle korvauksena asiakkaan avustamisesta sopimuksen mukaan. Asiakkaan palveluluokka määritellään tilaajan, palveluntuottajan ja asiakkaan yhteistyönä. Tilaaja päättää asiakkaan palveluluokan. Asiakasmaksut ja vuokra Kiinteistön omistaja/palveluntuottaja vuokraa asukkaiden käytössä olevat tilat asukkaille (asuinhuone, wc-pesutila sekä osuus yhteisistä tiloista). Palveluntuottaja tai tilojen omistaja perii vuokran asukkaalta. Sivu 6 / 8
Tilaaja päättää asiakkaalta mahdollisesti perittävän asiakasmaksun suuruuden. Mikäli yksikössä asiakkaille hankitaan keskitetysti esim. hygieniatarvikkeita (wcpaperit, siivoustarvikkeet ja pesuaineet, hoitotarvikkeet), liinavaatteita, peruskalustusta tai maksetaan yhteisiin tiloihin päivittäinen sanomalehti tai internet-yhteys, asiakkaat maksavat palveluntuottajalle erikseen näistä tarvikkeista ja palveluista. Lisäksi asukas maksaa erikseen mahdollisesti perittävän sähkömaksun ja vesimaksun sekä saunamaksun. Asiakkaalle tulee aina olla tarjolla myös kohtuuhintainen asunto, asiakkaan oman valinnan mukaan. Kohtuuhintaisen asunnon vuokra ei saa ylittää Kansaneläkelaitoksen kulloinkin voimassa olevan eläkkeensaajien asumistuen normiston (hyväksytyt neliöt/enimmäisvuokra ym.) rajoja (tällä hetkellä [06/2014] Tampereella noin 590 /kk, muut kunnat noin 518 /kk). Ks. http://www.kela.fi/kohtuullisetasumismenot_enimmaisasumismenot. Asuinhuoneiston vuokraamisesta laaditaan huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus. Vuokrankorotukset tehdään huoneenvuokralain mukaisesti. Asukkaat kalustavat kustannuksellaan oman huoneensa/omassa käytössään olevat tilat ja vastaavat omien asuntojensa osalta vakuuttamisesta (kotivakuutus). Palveluntuottaja kalustaa yhteistilat. Ateriamaksu Ateriamaksun määrä vuorokaudessa määräytyy raaka-aineiden ja välillisten kustannusten perusteella. Ateriamaksu sisältää ruoanlaiton välilliset ja elintarvikkeiden kustannukset, kuten esimerkiksi sähkön ja veden kustannukset, muttei työn kustannuksia. Mikäli asiakas valmistaa itse ateriansa henkilökunnan avustuksella, maksaa hän itse aterioiden valmistukseen käytettävät raaka-aineet ja silloin ateriamaksut eivät koske häntä. Asiakas päättää itse oman ateriapalvelunsa tarpeen ja laajuuden. Asiakas voi valita kuinka moneen ateriointiin hän päivässä osallistuu ja maksaa tällöin vain käytettyjen aterioiden lukumäärän mukaan. Aterioista peritään asiakkaan palvelusitoumuksessa sovittu, aterioiden käytön mukainen hinta. Palveluntuottaja voi myös määritellä aterioille kuukausihinnan asiakkaan kanssa niin sovittaessa. Asiakkaan poissaolot Jos asiakas on poissa palvelun piiristä, palveluntuottaja on oikeutettu laskuttamaan tilaajaa14 vrk asiakkaan poissaolon ajalta. Laskutettaessa lähtöpäivää ei lasketa hoitovuorokaudeksi, mutta tulopäivä lasketaan. 14 vrk pidempään laskutusaikaan on saatava lupa tilaajalta. 14 vrk:n jälkeen voidaan laskuttaa molemminpuolisella sopimuksella asiakaskohtaisesti enintään 90 vrk perusmaksulla. Luvan voi antaa vain tilaajan ilmoittama yhdyshenkilö. Sivu 7 / 8
Asiakkaan kuoleman jälkeinen laskutus on 7 vrk maksuluokan mukaisella hinnalla. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkaan mahdollisesta sairaalahoidosta tai kuntoutuksesta sekä muista poissaoloista asiakkaan sosiaalityöntekijälle välittömästi. Asiakkaan vuokra määräytyy poissaoloaikana huoneenvuokralain ja vuokrasopimuksen mukaan. 5. Lyhytaikainen Kaikki edellä mainittu (kohdat 1-4) koskee myös palvelutuotetta lyhytaikainen palveluasuminen asumisyksikössä/asuntoryhmässä/ryhmäkodissa. Palveluntuottaja perii asiakkaalta asumiskustannukset ja ateriat. Asunnon tulee olla kalustettu. 6. Asumiskokeilu (optio) Asumiskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan päivittäiseen toimintaan sekä elämänhallintaan liittyvä toimintakyky ja palvelujen tarve. Kokeilujaksoa tarvitaan esimerkiksi arvioitaessa vastavammautuneiden, itsenäistyvien nuorten tai laitoshoidosta siirtyvien vammaisten henkilöiden palvelutarvetta. Arvio tehdään moniammatillisesti ottaen huomioon asiakkaan fyysisen avun tarve, apuvälinetarve, muihin palveluihin ja elämänhallintaan liittyvät palvelutarpeet. Jakson tavoitteet ja kesto määritellään asiakaskohtaisesti yhdessä asiakkaan, tilaajan ja palveluntuottajan kesken. Asumiskokeilujakson pituus vaihtelee kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Asumiskokeilu toteutetaan asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön varatussa, vammaismitoitetussa asunnossa, joka on kalustettu ja varustettu perustarvikkein, mm. astiat. Asiakas maksaa ateriat ja vuokran. Palveluntuottajan tulee laatia asumiskokeilun jälkeen yhteenveto asiakkaan palvelutarpeista ja tarkoituksenmukaisesta asumismuodosta. Option Asumiskokeilu hinnoittelu on /vrk (alv 0 %). Sivu 8 / 8