Päätös UUDELY/5558/2018 14.8.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Oy Teboil Ab PL57 01511 Vantaa TB Kerava Kannisto (Asemanumero 7090) Kannistonkatu 1, 04200 Kerava Kiinteistötunnus 245-6-1658-1 Omistaja Keravan kaupunki Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria Keravalla, osoitteessa Kannistonkatu 1 sijaitsee Oy Teboil Ab:n polttonesteen jakeluasema. Asemalla tehtiin vuoden 2001 aikana mittarikentän muutostöitä, joiden yhteydessä tehtiin myös pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteitä. Säiliöiden ja huoltoasemarakennuksen läheisyyden vuoksi mittarikentän ja samalla paikalla sijaitsevan säiliöalueen maaperään jäi hiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Jakeluasemalla on suunniteltu tehtäväksi muutostöitä kesän 2018 aikana, joiden yhteydessä tehdään mm säiliöiden vaihto. Muutostöiden jälkeen jakelutoimintaa on tarkoitus jatkaa alueella. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 24.5.2018. Kiinteistöllä (RN:o 92-62-307-13) toimii Oy Teboil Ab:n polttoaineen jakeluasema. Kohteessa on viisi maanalaista 14 m3 polttoainesäiliöitä (98E, 95E, MPO, 95E ja DI) sekä maanalainen kiinteistön lämmitysöljysäiliö (8 m3), maanalainen öljynerotin sekä mittarikenttä, UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/5558/2018 2/13 jossa on kolme mittarikoroketta. Kohteeseen kuuluu myös huoltoasemarakennus, jossa on huolto- ja pesutoimintaa sekä kahvio. Jakeluaseman toiminta-alue on kokonaan asfaltoitu. Kohteen asemapiirustuksen mukaan mittarikentän ja säiliöalueen hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta Keravan kaupungin jätevesiviemäriin. Huolto- ja pesuhallien jätevedet ohjataan asemarakennuksen pohjoispuolelta erillisen öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kohde sijaitsee Keravan keskusta-alueella Kanniston kaupunginosassa osoitteessa Kannistonkatu 1 (liite 1.). Kiinteistö rajoittuu idästä Saviontiehen, pohjoisessa Varvikkotiehen, etelässä Kannistonkatuun ja lännessä Kantokatuun. Lähiympäristössä on mm. rakennusliike ja pienteollisuutta, viher- ja asuinalueita sekä koulu/päiväkoti. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 60 metrin etäisyydellä jakeluasemasta ja koulu/päiväkoti sijaitsee noin 70 etäisyydellä kohteesta länteen. Saviontien itäpuolella on rautatiealue. Voimassa olevan asemakaavan mukaan kiinteistön alue on merkitty moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM3). Asemakaava on vahvistettu 10.12.1969. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Alueen luonnollinen maaperä on savea. Rakentamisen yhteydessä saven päälle on ajettu noin metrin paksuinen täyttöhiekka- ja sorakerros. Täyttöhiekan seassa todettiin tiiltä ja muuta rakennusjätettä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 1,8 km kohteelta lounaaseen (0185812, Vähä-Muori, II-luokka). Kiinteistön itä- ja eteläpuolella kulkee oja, joka laskee tien ja radan alitse itään ja edelleen etelään Nissinojaan ja edelleen Savionojaan. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat -Tutkimusraportti 20.4.2018, Golder Associates Oy -Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 23.4.2018, Golder Associates Oy Tutkimustulokset ja maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Tutkimustulokset Kohteella on tehty pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteitä mittarikentän muutostöiden yhteydessä vuonna 2001
UUDELY/5558/2018 3/13 (Toimenpideraportti, 30.10.2001, Golder Associates Oy, 21-3047). Säiliöiden ja huoltoasemarakennuksen läheisyyden vuoksi mittarikentän ja samalla paikalla sijaitsevan säiliöalueen maaperään jäi hiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Kaivantoon jääneet maksimipitoisuudet olivat laboratorioanalyysien perusteella: öljyhiilivedyt C 10 -C 21 : 7600 mg/kg, öljyhiilivedyt C 22 -C 39 : 370 mg/kg sekä helposti haihtuvia hiilivetyjä (TVOC) 1800 mg/kg. Haihtuvista hiilivedyistä merkittävä osa koostui ksyleeneistä (260 mg/kg). Lisäksi näytteessä todettiin laboratorion analyysirajan määritysrajan ylittävät pitoisuudet tolueenia (5,6 mg/kg), bentseeniä (0,8 mg/kg), MTBE:ä (0,2 mg/kg) ja TAME:ä (1,2 mg/kg). Verrattuna Vna 214/2007 ohjearvoihin todetut öljyhiilivetyjen C 10 -C 21, haihtuvien hiilivetyjen C 5 -C 10 ja ksyleenien pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvotasot. Lisäksi todetut tolueenin ja bentseenin pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvotason. Säiliöalueen maaperän pitoisuustasoa ei ole päivitetty vuoden 2001 jälkeen. Säiliöalueen itä- ja länsipuolella suoritettiin ympäristötekninen maaperätutkimus maaliskuussa 2018. Alueelle kairattiin yhdeksän tutkimuspistettä, joista otettiin 36 maanäytettä. Kaikista näytteistä määritettiin kenttämittauksena haihtuvien hiilivetyjen suhteellinen määrä. 10 maanäytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt laboratoriossa. Laboratoriossa analysoiduissa maanäytteissä ei todettu Vna 214/2007 kynnysarvot ylittäviä öljyhiilivetyjen C 10 -C 40, bensiinihiilivetyjen C 5 -C 10, eikä haihtuvien hiilivetyjen (BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit (mm. MTBE ja TAME)) pitoisuuksia. Korkein todettu öljyhiilivetyjen pitoisuus todettiin näytteessä S2/0,5-1 m (C 10 -C 40 : 113 mg/kg). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Vesinäytteitä ei otettu, koska tutkimuksen yhteydessä tutkimuspisteisiin ei suotautunut riittävästi vettä edustavaa näytteenottoa varten. Vuoden 2001 tehtyjen muutostöiden yhteydessä ei myöskään ole otettu vesinäytteitä, sillä kaivantoihin ei suotautunut vettä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehtiin ohjearvovertailuna kohteen nykyisen käytön perusteella (polttoaineen jakeluasema). Kiinteistö ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Polttoaineen jakelu kohteessa tulee jatkumaan. Alue on kaavoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi. Näin ollen käytetään pilaantuneisuuden ohjearvovertailussa ylempiä ohjearvoja. Suoritettujen tutkimusten ja ohjearvovertailun perusteella vuonna 2018 alueella suoritetussa ympäristöteknisessä maaperätutkimuksessa ei todettu kynnysarvot ylittäviä bensiini- tai öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Vuonna 2001 tehtyjen muutostöiden yhteydessä säiliöalueen ja mittarikentän maaperään jäi öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta, jossa pitoisuudet olivat korkeimmillaan C 10 C 21 7600 mg/kg ja TVOC
UUDELY/5558/2018 4/13 Esitetty kunnostussuunnitelma 1800 mg/kg. Säiliöalueen ja mittarikentän alueella maaperä on pilaantunutta ja kohteella on puhdistustarve. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden ja maakäytön perusteella kunnostustoimenpiteet eivät ole kiireellisiä ja kunnostaminen voidaan yhdistää kohteessa tehtäviin jakelulaitteistojen muutostöihin. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Maaperä esitetään puhdistettavaksi massanvaihdolla polttoaineen jakeluaseman rakenteiden muutostöiden yhteydessä. Kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään maaperässä todetuille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä ylempiä ohjearvoja. Pilaantunutta maata arvioidaan olevan noin 10-20 m 3 -ktr. Pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja kuljetetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Jatkokäsittelyn luonne määräytyy haitta-ainepitoisuuksien mukaan. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden massojen poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Kenttätesteillä määritetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus (esim. Petroflag -testi). Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte n. 80 100 t suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kun kenttämittausten perusteella on saavutettu puhdistustavoitteet, otetaan kaivualueiden pohjilta ja reunoilta edustavat jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX -yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kokoomanäytteenä 100 m 2 välein. Kokoomanäyte kootaan kaivannon reunoilta ja seinämiltä otetuista osanäytteistä. Pilaantuneen maan käsittely Pilaantuneiden massojen kaivu pyritään tekemään niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa kaatopaikalle. Välivarastoidut voimakkaasti pilaantuneet maat ja vaarallinen jäte peitetään tarvittaessa. Pilaantuneiden maa-ainesten varastointiaika pidetään mahdollisimman lyhyenä. Maa-ainekset pyritään lastaamaan suoraan kuorma-auton lavalle ja toimittamaan luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Kuormat kuljetetaan peitettyinä. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa
UUDELY/5558/2018 5/13 ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneen veden käsittely Mikäli kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, ensisijaisesti vesi johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) luvalla. Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Hienojakeen pölyämisen estämiseen kiinnitetään huomiota. Tarvittaessa kaivettavaa maa-ainesta kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Mahdollista pölyämistä seurataan ja huolehditaan, että pölyäminen ei aiheuta haittaa naapurustolle ja alueella työskenteleville ihmisille. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä alueelta ulos ajettavat pilaantuneen maan kuormat. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantunutta maata kaivettaessa työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan työn tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista siitä ilmoitetaan alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Työmaalla tapahtuvista odottamattomista tilanteista tiedotetaan välittömästi viranomaiselle ja työn tilaajalle. Työmaalla pidetään kirjanpitoa työnaikaisesta näytteenotosta sekä poistettavien maamassojen pitoisuuksista, määristä ja loppusijoituspaikoista. Töiden päätyttyä toimitetaan puhdistustyötä koskeva loppuraportti työn tilaajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Keravan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisille. Loppuraportissa esitetään alueen tunnistetiedot, puhdistushankkeeseen osallistuneet henkilöt, alueelta poistettujen maamassojen määrät pilaantuneisuusluokittain, kartat ja maaperän poikkileikkauskuvat, joista käy ilmi mistä kohdin maat on
UUDELY/5558/2018 6/13 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet poistettu, alueelle jääneen maan määrä ja kuormakohtaisten maaainesten haitta-ainepitoisuudet, arvio siitä miten puhdistustyön tavoite on saavutettu, kenttähavainnot sekä mahdolliset valokuvat ym. materiaali. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Oy Teboil Ab:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Keravalla osoitteessa Kannistonkatu 1 olevalla kiinteistöllä (245-6-1658-1), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on muutostöiden edellyttämässä laajuudessa poistettava maa-ainekset, joiden bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien, bensiinijakeiden (C 5 C 10 ) öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) ja/tai MTBE-TAME:n summan pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haittaaineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa rakenteita tai rakennusta vaarantamatta kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Keravan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. 1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. 1.5. Toteutettaville kunnostustoimenpiteille on oltava kiinteistön maanomistajan suostumus tai valtakirja.
UUDELY/5558/2018 7/13 Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Välivarastointi 4. Kaivettuja pilaantuneita ja hyötykäytettäviä maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman pohjamaan ja haitta-ainepitoisten maa-ainesten sekoittumista, pilaantuneen aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on
UUDELY/5558/2018 8/13 analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostamisen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, voidaan hyödyntää kunnostusalueella kaivantojen täytössä. Haitta-aineita sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvän veden haitta-ainepitoisuudet on tarkastettava ennen veden poistamista. Vesinäytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Tarvittaessa pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymältä (KUVES) ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista.
UUDELY/5558/2018 9/13 Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä loppuraportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Loppuraporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Keravan kaupungin ympäristösuojelu-viranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään
UUDELY/5558/2018 10/13 teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty BTEX yhdisteille (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE-TAME summapitoisuudelle ja öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Bentseeni 0,02 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit 10 50 TEX 1 MTBE-TAME 0,1 5 50 Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 500 Kevyet öljyjakeet 300 1000 Raskaat öljyjakeet 600 2000 Öljyjakeet (>C 10 -C 40 ) 300 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen ylempi ohjearvotaso BTEX-yhdisteille, MTBE-TAME summapitoisuudelle ja öljyhiilivedyille. Em. tavoitetta pidetään riittävänä ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa rakenteita tai rakennusta vaarantamatta, esim. rakennuksen sortumisvaaran vuoksi, kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta-aineita sisältävän alueen eristämisestä,
UUDELY/5558/2018 11/13 sen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.4.) Ilmoitusasiakirjoissa ei ollut esitetty kiinteistön maanomistaja suostumusta/valtakirjaa kunnostussuunnitelman mukaisille toimenpiteille. Tämän vuoksi päätöksessä on edellytetty suostumuksen/valtakirjan pyytämistä. (Määräys 1.5.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä
UUDELY/5558/2018 12/13 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostamisen vuoksi kaivettujen haittaainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 660. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
UUDELY/5558/2018 13/13 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia. Oy Teboil Ab, Sari Brusila (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Keravan kaupunki, PL123, 04201 Kerava Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Keravan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Asemapiirros ja vuoden 2018 tutkimuspiteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/5558/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/5558/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tohmo Teija 14.08.2018 12:39 Ratkaisija Valkeapää Hanna 14.08.2018 12:43
LIITE 1
LIITE 2
VALITUSOSOITUS LIITE 43 Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15