EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät operatiiviset, taloudelliset ja lainsäädäntötoimenpiteet FI FI
LIITE II Muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit, jotka toimivat eniten pakolaisia vastaanottavilla alueilla ( hotspot-alueet ) I JOHDANTO EU:ssa on meneillään olevan pakolaiskriisin yhteydessä jouduttu tilanteisiin, joissa jäsenvaltiossa sijaitsevan EU:n ulkorajan ylittävien ihmisten määrä on yksinkertaisesti niin suuri, että käytettävissä oleva kapasiteetti ei riitä maahantulijoiden saapumisen järjestäytyneeseen hallintaan. Tällaisissa tilanteissa unionin on tuettava jäsenvaltiota, jonka alueella sijaitsevaan EU:n ulkorajaan kohdistuu suhteeton muuttopaine. Tämä on välttämätöntä unionissa, jonka ohjenuorana on solidaarisuuden periaate. Tuen myötä kyseinen jäsenvaltio voi noudattaa EU:n lainsäädännön mukaisia oikeudellisia velvoitteitaan, joita ovat esimerkiksi maahantulijoiden henkilöllisyyden selvittäminen, rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen. Näitä kriisitilanteita varten komissio on kehittänyt muuttoliikkeen hallinnan tukitiimeihin perustuvan lähestymistavan sovellettavaksi eniten pakolaisia vastaanottavilla alueilla. Millaisesta lähestymistavasta on kyse? Eniten pakolaisia vastaanottava alue ( hotspot-alue ) on EU:n ulkorajalla sijaitseva alue, johon kohdistuu suhteeton muuttopaine. Esimerkkeinä voidaan mainita Sisilia ja Lampedusa Italiassa sekä Lesbos ja Kos Kreikassa. Suurin osa muuttajista saapuu unioniin näiden alueiden kautta. EU:n on tarjottava niillä operatiivista tukea, jotta voidaan huolehtia EU:n alueelle saapuvien muuttajien rekisteröimisestä ja välttää se, että he siirtyvät hallitsemattomalla tavalla muihin jäsenvaltioihin. EU:n operatiivinen tuki jäsenvaltioille kanavoidaan sen virastojen Frontexin, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja Europolin kautta vastaanottavan jäsenvaltion täydessä valvonnassa. Lähestymistavan tavoitteena on maksimoida tuen lisäarvo muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien avulla. Kyseessä on virastoja varten laadittu toimintakehys, jonka avulla ne voivat keskittää tukensa sitä eniten tarvitsevaan paikkaan, koordinoida toimensa ja tehdä tiivistä yhteistyötä vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten kanssa. Lähestymistapaa ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön Italiassa ja Kreikassa. Miten EU:n virastot antavat tämän lähestymistavan mukaista tukea? Uuden lähestymistavan myötä Frontex, EASO ja Europol antavat vastaanottavalle jäsenvaltiolle toimivaltuuksiensa ja asiantuntemuksensa mukaista erityistukea. Tätä varten virastot lähettävät asiantuntijatiimejä suoraan vastaanottavan jäsenvaltion alueille, jonne saapuu eniten pakolaisia. Tiimit koostuvat muiden jäsenvaltioiden käyttöön antamista asiantuntijoista. Tukitiimien kokoonpano ja asiantuntemus on räätälöity vastaamaan pakolaisia eniten vastaanottavien alueiden tilannetta ja tarpeita, ja niiden toiminnalla tuetaan vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisia. Frontex antaa käyttöön suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoita ja liikuteltavia toimistoja, jotta jäsenvaltioiden on helpompi rekisteröidä maahantulijat ja ottaa heidän sormenjälkensä. Lisäksi Frontex tarjoaa käyttöön asiantuntijaryhmiä tukemaan maahantulijoiden kuulemisia, jotta saadaan tietoja heidän reiteistään Eurooppaan ja muuttajien salakuljettajien toimintatavoista. Tarvittaessa Frontexin asiantuntijat voivat antaa myös palauttamisen valmisteluun liittyvää tukea ja koordinoida palauttamislentoja. EASOn asiantuntijat tukevat vastaanottavia jäsenvaltioita turvapaikanhakijoiden rekisteröinnissä ja asiakirja-aineistojen valmistelussa. Europol ja 2
Eurojust puolestaan lähettävät tutkijaryhmiä tukemaan tiedonkeruuta siirtolaisten salakuljetusverkostojen hajottamiseksi. Kussakin vastaanottavassa jäsenvaltiossa on yhteinen operatiivinen keskus (Euroopan unionin alueellinen toimintayksikkö EURTF), jossa on edustajia kaikista kolmesta virastosta. Se koordinoi tukitiimien työtä eniten pakolaisia vastaanottavilla alueilla ja huolehtii tiiviistä yhteistyöstä vastaanottavan jäsenvaltion kansallisten viranomaisten kanssa. Tällainen operatiivinen keskus on jo perustettu Cataniaan (Sisilia) koordinoimaan työtä Italiassa, ja vastaava keskus on tarkoitus perustaa Pireukseen hoitamaan toimintaa eniten pakolaisia vastaanottavilla alueilla Kreikassa. Tämän lähestymistavan avulla on myös helpompi panna täytäntöön päätöksiä, jotka koskevat selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden siirtämistä Italiasta ja Kreikasta. Maahantulijoiden henkilöllisyyden toteaminen, rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen ovat edellytyksiä sisäisten siirtojen järjestelmän toimimiselle, ja lähestymistapa tukee tätä tavoitetta. Lähestymistapa toimii kuitenkin sisäisistä siirroista riippumatta, ja komissio on valmis soveltamaan sitä muissakin jäsenvaltioissa, joiden rajoihin kohdistuu suhteeton muuttopaine. Tukitiimi ei hoida vastaanottokeskusten toimintaa. Jotta lähestymistapa olisi tuloksellinen, vastaanottavan jäsenvaltion on tarjottava käyttöön toimivia vastaanottokeskuksia, joissa EUvirastojen asettamat asiantuntijatiimit voivat toimia. Tämä tarkoittaa myös ensivaiheen vastaanottokeskuksia ja palauttamista edeltäviä keskuksia. Riittävien vastaanottotilojen olemassaolo on myös sisäisten siirtojen edellytys, ja EU tarjoaa jäsenvaltioille huomattavaa rahoitustukea tällaisen infrastruktuurin luomiseen. 2. NYKYTILANNE: ITALIA Teknisiä kokouksia komission, EU-virastojen ja Italian viranomaisten välillä, mm. 23. heinäkuuta, jolloin komissio osallistui Roomassa järjestettyyn kokoukseen, 6. heinäkuuta ja 10. syyskuuta järjestetyt videoneuvottelut ja komission Brysselissä 2. syyskuuta järjestämä kokous. Tänä aikana järjestettiin useita kahdenvälisiä tapaamisia, ja Italia ja virastot pitivät yhteyttä toisiinsa. Sisäistä siirtoa koskevan etenemissuunnitelman esittäminen komissiolle 15. syyskuuta sisäistä siirtoa koskevan neuvoston päätöksen mukaisesti. Etenemissuunnitelmaan sisältyy arvio tukitiimin tarpeesta. Etenemissuunnitelmaa tarkistetaan parhaillaan komission esittämien huomautusten johdosta, ja uuden version odotetaan valmistuvan pian. Sisäisiä siirtoja koskeva 21. syyskuuta järjestetty työpaja, jossa Italia esitteli sisäistä siirtoa koskevaa etenemissuunnitelmaansa. EU:n alueellisen toimintayksikön perustaminen Cataniaan 26. kesäkuuta 2015. Se koostuu Frontexin, EASOn, Europolin, EUNAVFOR MEDin ja kansallisten viranomaisten edustajista, ja sen tarkoituksena on koordinoida tukitiimien toimintaa ja kattaa eri aluksestapoistumissatamat. Eurojustin tuki Frontexin operatiiviselle alueelliselle tiimille Cataniassa ja tiivis yhteistyö Catanian alueesta vastaavan, mafian ja terrorismin vastaisen kansallisen yksikön (DNA) kanssa. Frontexin osallistuminen yhteiseen Triton-operaatioon. Henkilöstöresurssien vahvistaminen Frontexin lähettämillä asiantuntijoilla (18 kuulemisasiantuntijaa, 16 kulttuurien välittäjinä toimivaa henkilöä ja 12 suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijaa). 3
Ensivaiheen vastaanottokeskusten perustaminen neljälle eniten pakolaisia vastaanottavalle alueelle (Pozzallo, Porto Empedocle ja Trapani Sisiliassa sekä Lampedusan saari). Niiden kapasiteetin on tarkoitus olla yhteensä noin 1 500 henkilöä. Myös Augustaan ja Tarantoon suunnitellaan rakennettavaksi ensivaiheen vastaanottokeskukset vuoden loppuun mennessä. EASOn ja Italian yhteisymmärrys eniten pakolaisia vastaanottavia alueita koskevasta toimintasuunnitelmasta. Italia on hyväksynyt, että EASO avustaa sitä tiedon, myös siirtomenettelyä koskevan tiedon tarjoamisessa, itse siirtomenettelyssä ja Dublin-yksikön vahvistamisessa. EASOlla on 45 jäsenvaltioiden lupaamaa asiantuntijaa valmiina toimintaan. Turvapaikkayksiköiden ja EASOn välinen pilottihanke. Europolin säännöllinen läsnäolo aluksestapoistumisatamissa, joissa se tarjoaa välittömät ristiintarkistusmahdollisuudet ja tukea rikosteknisiin tutkimuksiin yhteistyössä Europolin Italian-yksikön kanssa. Mitä on vielä tehtävä Frontexin henkilöstön käyttö apuna sormenjälkien ottamisessa. EASOn asiantuntijoiden lähettäminen Italiaan. Italian esitettävä palauttamiseen liittyvien resurssien lisätarpeensa Frontexille. Sisäistä siirtoa koskevan etenemissuunnitelman ja siihen kuuluvan tarvearvion tarkistetun version esittäminen. 3. NYKYTILANNE: KREIKKA Teknisiä kokouksia komission, EU-virastojen ja Kreikan viranomaisten välillä, mm. 26. elokuuta, jolloin komissio osallistui Pireuksessa järjestettyyn kokoukseen, 10. heinäkuuta ja 11. syyskuuta järjestetyt videoneuvottelut ja komission Brysselissä 2. syyskuuta järjestämä kokous. Tänä aikana järjestettiin useita kahdenvälisiä tapaamisia, ja Kreikka ja virastot olivat yhteydessä toisiinsa. Ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ja komissaari Dimitris Avramopoulosin vierailu Kreikassa, mm. Kosilla, 3. 4. syyskuuta. Sisäistä siirtoa koskevan etenemissuunnitelman esittäminen komissiolle 14. syyskuuta sisäistä siirtoa koskevan neuvoston päätöksen mukaisesti. Etenemissuunnitelmaan sisältyy arvio tukitiimin tarpeesta. Kreikan viranomaiset tarkistavat etenemissuunnitelmaa parhaillaan komission esittämien huomautusten johdosta, ja uuden version odotetaan valmistuvan pian. Sisäistä siirtoa koskeva 21. syyskuuta järjestetty työpaja, jossa Kreikka esitteli sisäistä siirtoa koskevaa etenemissuunnitelmaansa. Frontexin Pireuksessa sijaitsevan yhteystoimiston määrittäminen EU:n alueellisen toimintayksikön tiloiksi. Frontexin osallistuminen yhteiseen Poseidon-operaatioon. 4
Henkilöstöresurssien vahvistaminen Frontexin osoittamilla 33 asiantuntijalla (ml. kreikkalaiset virkamiehet) ja seitsemän liikuteltavan toimiston käyttöönotto Egeanmeren saarilla (Samos, Lesbos, Chios, Kos ja Leros). Kreikka on hyväksynyt Frontexin tarjouksen kohdentaa 30 lisähenkilöä toteuttamaan suojelutarpeen arviointia ja kuulemisia. EASOn ja Kreikan välillä käydään neuvotteluja eniten pakolaisia vastaanottavia alueita koskevasta toimintasuunnitelmasta. Kreikka on hyväksynyt sen, että EASO antaa sille tukea kansainvälistä suojelua hakevien rekisteröinnissä, lähtevien Dublinvastaanottopyyntöjen edelleen toimittamisessa ja väliaikaisissa siirtotoimenpiteissä. EASO on ehdottanut 28 asiantuntijan kohdentamista näihin tehtäviin. Kun tästä toimintasuunnitelmasta päästään yhteisymmärrykseen, EASO käynnistää asiantuntijahaun. Käynnissä on Eurodac-järjestelmää koskeva pilottihanke, jota toteutetaan yhdessä Frontexin, EASOn ja eu-lisan avustuksella. Pilottihanketta koskevaa teknistä käyntiä Lesbokselle suunnitellaan tämän viikon lopulle. Ensivaiheen vastaanottokeskuksen ja suojelutarpeen arviointikeskuksen perustaminen Lesbokselle (kokonaiskapasiteetti 480 henkilöä) ja suojelutarpeen arviointikeskusten perustaminen Chiokselle ja Samokselle (kokonaiskapasiteetti 393 henkilöä). Kahden rekisteröintipisteen perustaminen Lesbokselle. Kolmatta rekisteröintipistettä suunnitellaan perustettavaksi piakkoin. Mitä on vielä tehtävä Sisäistä siirtoa koskevan etenemissuunnitelman ja siihen kuuluvan tarvearvion tarkistetun version esittäminen. EU:n alueellisen toimintayksikön perustaminen, jotta virastot voivat sen kautta koordinoida paikalla toteutettavia toimia keskenään ja paikallisten viranomaisten kanssa. Kreikan on luotava selkeä menetelmä/järjestely, jolla muuttajien henkilöllisyyden selvittäminen, rekisteröinti ja sormenjälkien sisällyttäminen EURODACiin toteutetaan järjestelmällisellä tavalla. Ensivaiheen vastaanottokapasiteetin huomattava lisääminen Egeanmeren saarille erilaisista ryhmistä muodostuvia uusia maahantulijoita varten. Komissio on juuri myöntänyt tähän tarkoitukseen 4,1 miljoonan euron määrärahan. Ensivaiheen vastaanottokapasiteettia olisi kiireellisesti luotava erityisesti Kosille, jonne suurin osa kolmansien maiden kansalaisista saapuu ja jossa ei tällä hetkellä ole vastaanottotiloja. Kreikan olisi aktivoitava pelastuspalvelumekanismi, jotta saarille saapuville muuttajille voidaan tarjota välitöntä apua, kuten majoitusta. Yhteisymmärrys EASOn kanssa eniten pakolaisia vastaanottavia alueita koskevista toimintasuunnitelmista sekä lähetettävien asiantuntijoiden tehtävistä ja määrästä. Kreikan olisi aloitettava uudelleen palauttamispäätösten tekeminen ja täytäntöönpano. Kreikan on esitettävä palauttamiseen liittyvien resurssien lisätarpeensa Frontexille ja siirtolaisten salakuljetuksen tutkintaan liittyvät lisätarpeensa Europolille. 5