PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 18.12.2008 LSU 2008 Y 444 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa sekä sen laajentamista Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä. HAKIJA Maatalousyhtymä Rintala Matti, Mauri ja Sanna Kalliokoskentie 1098 61160 Koura LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 64 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 156 lypsylehmää, 139 hiehoa ja 52 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navetta ja uusi pihattonavetta sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä tilalla Kulmala RN:o 7:8. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 23.7.2008. Lupahakemusta on täydennetty 4.12.2008.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin 24.4.2002 käsitelty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Toiminta sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä noin 23 km Seinäjoen kaupungin keskustasta kaakkoon ja noin 6 km Peräseinäjoen keskustasta koilliseen. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 370 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Eläinsuojien lähiympäristö on metsäistä aluetta. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue, Sikaharjun pohjavesialue, sijaitsee noin 620 metrin etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Nurmon kunnan vesijohtoverkosta. Tilan oman kaivon vettä käytetään pesuvetenä navetassa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 64 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 156 lypsylehmälle ja 21 hieholle. Nykyiseen navettaan tulee tilat 118 hieholle ja 52 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 156 lypsylehmää, 139 hiehoa ja 52 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 1 200 000 kg vuodessa ja tuotettava lihamäärä noin 8 000 kg vuodessa. Lannan varastointi ja käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepohjalla ovat poikima ja hoitokarsinat sekä pikkuvasikoiden (12 kpl) karsinat. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Poikima ja hoitokarsinoiden kuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa lantalaan. Vasikoiden yksilökarsinat tyhjennetään aina vasikan vaihtuessa. Tilalla on nykyisin noin 1 400 m 3 :n avoin lietesäiliö ja noin 80 m 3 :n betonikannella katettu lietesäiliö sekä noin 750 m 3 :n vuokralietesäiliö, joka sijaitsee Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Pasto RN:o 11:154. Tilalle rakennetaan uusi noin 4 350 m 3 :n lietesäiliö EPDMkumikalvosta. Nykyisessä navetassa on lietekuilutilavuutta noin 210 m 3 ja uuteen pihattonavettaan lietekuilutilavuutta tulee noin 990 m 3. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 7 780 m 3. Eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden täyttö tapahtuu alakautta. Tilalle rakennetaan myös uusi noin 82 m 3 :n (41 m 2 ) kuivalantala. Kuivalantalaan tulee kolmelle sivulle noin metrin korkuiset reunat. Kuivalantalan pohja, reunat ja kuormauslaatta tulevat betonista. Lantala varustetaan 0,5 metrin ajoluiskalla. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 400 m 3 ja eläinsuojan muita pesuvesiä noin 100 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin.

3 Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 161,04 ha, josta omaa peltoa noin 52,88 ha ja vuokrapeltoa noin 108,16 ha. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen 17 22 aikana ja 50 % kesällä viikkojen 26 28 aikana. Hakemuksen mukaan lannanlevityspeltoa sijaitsee pohjavesialueella 20,84 ha. Laidunnus Tilalla laidunnetaan tiineitä hiehoja (noin 30 kpl) 3 kk:n ajan kesäisin. Laidunalaa on noin 5,82 ha. Laidunalue ei rajoitu vesistöön. Muut varastot Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 2 000 tonnia vuodessa laakasiiloihin. Säilörehun puristenesteet johdetaan laakasiiloista erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta puristenesteet tyhjennetään navetan lietekuiluihin tai lietesäiliöön. Tilalla on yksi maanalainen noin 10 000 litran polttoainesäiliö ja kaksi maanpäällistä, noin 2 000 litran ja noin 3 000 litran, polttoainesäiliötä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 1 000 litraa konehallissa. Torjunta aineita hankitaan vain tarvittaessa ja niitä säilytetään lukitussa kaapissa. AIV liuosta säilytetään 5 000 litran ruostumattomassa terässäiliössä. Lannoitteet varastoidaan säkeissä konehallissa. Pesuaineet ja lääkkeet säilytetään navetan yhteydessä asianmukaisissa paikoissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 6 10 kpl/vuosi toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Muovijätteet ja ongelmajätteet (jäteöljy, akut, vanhat loisteputket ja torjuntaaineet) toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Rehujäte varastoidaan betonisen laatan päälle ja levitetään siitä pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikennemäärät kasvavat laajennuksen jälkeen jonkin verran. Rehukuljetuksia tulee olemaan noin kolme kertaa kuukaudessa, maitoauto käy joka toinen päivä, eläin ja teuraskuljetuksia tulee olemaan noin kaksi kertaa kuukaudessa. Seminologi käy tilalla noin 3 4 kertaa viikossa. Tavarantoimituksia tulee noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Talouskeskuksen sisäinen liikenne koostuu pääosin aperuokinnan aiheuttamista matkoista. Lannan levitystä on viikon verran levitysjaksoa kohden. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan uusi tuotantorakennus sijoittuu paikkaan, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään asuinrakennusta. Hajuhaittoja ei pitäisi naapurustolle aiheutua välimatkojen ja välissä olevan metsän vuoksi. Navetan sisäilma pyritään pitämään hyvänlaatuisena oikeanlaisella ruokinnalla ja eläinten hoidolla sekä kunnollisella ilmanvaihdolla. Ruokinta suunnitellaan tuotostason mukaan ja sitä muutetaan tarvittaessa ammoniakkipäästöjen rajaamiseksi. Lietesäiliöt täytetään alakautta.

4 Lannan levitykseen käytetään letkulevitintä. Levitysajankohdissa huomioidaan ympäröivä asutus mahdollisimman pitkälle. Lanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Tilalla on aggrekaatti yhdessä naapuritilan kanssa. Alkusammutuskalusto tullaan asentamaan myös uuteen navettaan. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin, Nurmon kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 14.11. 15.12.2008 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Etelä Pohjanmaa lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Seinäjoen kaupunginhallitukselta, Nurmon kunnanhallitukselta ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta. Lisäksi on pyydetty lausunto maa ja metsätalousministeriöltä koskien uuden lietesäiliön rakentamista EPDM kumikalvosta. Seinäjoen kaupunginhallitus ja Nurmon kunnanhallitus eivät ole antaneet lausuntoa määräpäivään mennessä. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosasto toteaa lausunnossaan mm, että tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella. Etäisyys lähimpään naapuriin uudesta tuotantorakennuksesta on noin 380 metriä. Etäisyyttä voidaan pitää riittävänä. Laajennuksen yhteydessä rakennettava lietesäiliötilavuus on riittävä yhdessä aikaisemman säiliötilavuuden kanssa 12 kk:n varastointia varten. Geoeristeestä rakennettavassa lietesäiliössä tulee käyttää maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymiä tai tarkoitukseen muuten standardoituja materiaaleja. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Pikkuvasikkoja varten on riittävästi kuivalantatilavuutta. Näin käsiteltynä jätevesistä tai kuivalannasta ei katsota aiheutuvan pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Eläinmäärä huomioiden tulee tilalla olla käytettävissä vähintään noin 145,25 ha peltoa lannan levitykseen. Hakijalla on käytettävissä 160,04 ha peltoa lannan levitykseen, josta omaa on 52,88 ha ja vuokrapeltoa 108,16 ha. Pohjavesialueella peltoa on 20,84 ha. Tilan lannanlevitysalat ovat riittävät, kun huomioidaan, että pikkuvasikat ovat kuivalannalla. Tilan polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy ja polttoainesäiliöt tulee varustaa sulkulaitteellisella polttoainepistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee aina sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön. Seinäjoen kaupungin uusien, lausuntopyyntövaiheessa olevien ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle 1.6.2011 mennessä. Kuolleiden eläinten käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Lyhytaikaistakin

5 kuolleiden eläinten varastointia varten tulee huolehtia, että tilalla on tarkoitukseen varattu tiivispohjainen varastointiin soveltuva paikka, jossa raadot ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Ympäristöluvan myöntämistä maidon ja lihantuotantotoiminnan laajennukselle puolletaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole antanut vastinetta annetusta lausunnosta. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 4.12.2008, jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan ja rakennettavan pihattonavetan sijaintia sekä nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön tilavuutta ja sijaintia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Matti, Mauri ja Sanna Rintalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Viitalan kylään tilalle Kulmala RN:o 7:8 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ratkaisussa on otettu huomioon Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräykset uuden lietesäiliön rakentamisesta, polttonesteiden varastoinnista ja kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta varastoinnista. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 156 lypsylehmää, 139 hiehoa ja 52 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 156 lypsylehmälle ja 21 hieholle. Nykyisessä navetassa on tilat 118 hieholle ja 52 vasikalle (alle 6 kk). 2. Lannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Uuden pihat

6 tonavetan sosiaalitilojen WC vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Lietteiden, puristenesteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 7 214 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (noin 1 200 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 82 m 3. Rakennettavan pihattonavetan pohjarakenteet, uuden lietesäiliön täyttö /tyhjäyskaivo sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien ja lupamääräyksen 3 mukaisesti uusi noin 4 350 m 3 :n lietesäiliö. Rakennettava lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Lietesäiliön yhteyteen tuleva täyttö /tyhjäyskaivo tulee kattaa betonikannella. Rakennettava lietesäiliö ja nykyiset lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi vähintään 82 m 3 :n kuivalantala vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantala tulee varustaa 0,5 metrin ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa välittömästi tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Johdettaessa uuden pihattonavetan sosiaalitilojen WC vedet erilliseen umpikaivoon, tulee umpikaivo tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 3. Lietesäiliön rakentaminen EPDM kumikalvosta Tilalle rakennettava uusi noin 4 350 m 3 :n lietesäiliö voidaan rakentaa maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymästä EPDM kumikalvosta ennakkohyväksyntäpäätöksen mukaisilla ehdoilla tai sellaisesta EPDM kumikalvosta, jonka ainevalmistajalla on sertifikaatti, jossa on viittaus vuonna 2006 vahvistettuun eurooppalaiseen myös Suomessa akkreditoituun standardiin, SFS EN 13361 +A1 (Synteettiset geoeristeet, toiminnalliset vaatimukset altaiden ja patojen rakentamisessa). Lietesäiliön saumaus, läpiviennit sekä sovitus ja tarkastustyöt, jotka tapahtuvat työmaalla, on tehtävä rakennustuotteen myyjän hyväksymän asentajan toimesta. Säiliön pohjalle pumpun sijoituskohdalle/ kohdille ja mahdollisen sekoituspotkurin käyttökohtiin on sijoitettava betoninen suojalaatta. Lietesäiliön pohjalle ja lietesäiliön ympärille säiliön pohjatason alapuolelle tulee asentaa salaojaputkistot, jotka johdetaan kahteen tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivot tulee asentaa molemmin puolin lietesäiliötä ja niiden tulee olla sellaisia, että niistä saadaan tarvittaessa otettua vesinäytteet.

7 Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristökeskukselle tarkempi selvitys siitä, että minkätyyppistä EPDM kumikalvoa (mm. standardinmukaisuus, ainepaksuus ja laatu) lietesäiliön rakentamisessa tullaan käyttämään. Lisäksi tulee toimittaa suunnitelma siitä, miten mahdollinen pohjavesipaine huomioidaan rakentamisessa sekä suunnitelma lietesäiliön salaojituksesta. Selvitykset ja suunnitelmat tulee toimittaa vähintään 3 kk ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja aidalla maasta mitattuna maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. 4. Lannan ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 145,25 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen ja lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, sosiaalitilojen jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, sosiaalitilojen jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen ja lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000).

8 5. Laidunnus Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 6. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 30.6.2010 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.

9 9. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuvan lietteen ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen ja lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lietteen/lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen ja lannan säilytystiloja tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 10. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan, lietesäiliön ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

10 Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden pihattonavetan sosiaalitilojen WC vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti esim. johtamalle jätevedet erillisen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietesäiliön täyttö /tyhjäyskaivo ja säilörehun puristenestesäiliö on määrätty katettavaksi hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivis kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietteen, lannan, pesu ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Uusi lietesäiliö voidaan rakentaa maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymästä EPDMkumikalvosta ennakkohyväksyntäpäätöksen mukaisilla ehdoilla tai sellaisesta EPDMkumikalvosta, jonka ainevalmistajalla on sertifikaatti, jossa on viittaus vuonna 2006 vahvistettuun eurooppalaiseen myös Suomessa akkreditoituun standardiin, SFS EN 13361 +A1 (Synteettiset geoeristeet, toiminnalliset vaatimukset altaiden ja patojen rakentamisessa). Lietesäiliön pohjalle ja lietesäiliön ympärille säiliön pohjatason alapuolelle tulee asentaa salaojaputkistot ja tarkkailukaivot, jotta tarvittaessa voidaan vesinäytteiden avulla varmistaa lietesäiliön kestävyys, vesitiiveys ja toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Tarkemman selvityksen/suunnitelman toimittaminen ympäristökeskukselle EPDM kumikalvon laadusta ja ainepaksuudesta, mahdollisen pohjavesipaineen huomioimisesta rakentamisessa sekä lietesäiliön salaojituksesta on tarpeen valvonnallisista syistä.

11 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja aidalla maasta mitattuna. (määräys 3) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 4) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (määräys 5) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 6)

12 Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 7) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 8) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, lannan, pesu ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 9) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 11)

13 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.1.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Raukeava päätös Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeaa Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan 24.4.2002 myöntämä ympäristölupapäätös. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 3 130 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 3 130 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupunginhallitus Nurmon kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Vierimaan perikunta/eila Vierimaa, Kalliokoskentie 1024, 61160 Koura Luhtanen Pentti, Jylhäntie 215, 61160 Koura Hurmerinta Aila ja Timo, Isokankaantie 77 B, 62800 Vimpeli Kalliokoski Markku ja Ritva, Kalliokoskentie 1065, 61160 Koura Pasto Esa, Jylhäntie 96, 61160 Koura Myllykoski Markku ja Tuula, Kalliokoskentie 1093, 61160 Koura Kankaanpää Kosti, Postinristintie 231, 61100 Peräseinäjoki Rauhala Seppo, Mäenkyläntie 34, 60550 Nurmo Tantarimäki Mauno, Ojajärventie 250, 61290 Taivalmaa Kiviniemi Aarno, Kiviniementie 50, 61120 Louko Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella, Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehdessä Etelä Pohjanmaa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.

15 Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros