Kaupunginhallitus 59 19.02.2018 Kaupunginhallitus 102 19.03.2018 Kaupunginhallitus 222 04.06.2018 Eteneminen puukartelliasiassa 2/03.06.00/2013 KH 19.02.2018 59 Kaupunginhallitus päätti 22.8.2011 426 käynnistää esiselvitystoimenpiteet met sä yh tiöi den ylläpitämästä puukartellista Joensuun kaupungille ai heu tu neiden taloudellisten vahinkojen selvittämiseksi ja tässä tarkoituksessa palkata yhteis työ hön mukaan lähtevien kuntien kanssa yhteisen asiamiehen, Asian ajo toimis to Krogerus Oy:n. Alustavien selvitysten valmistuttua kaupunginhallitus päätti 21.11.2011 583 yhtyä kuntien korvauskanteeseen. Kaupunginhallitus päätti samalla tehdä Asianajo toi mis to Krogerus Oy:n kanssa toimeksiantosopimuksen mahdollisen oi keuden käyn nin hoitamisesta. Kuntaliitto on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä kuntien välistä yhteistyötä puu kar tel li asias sa. Myös tarvittavat kuntien ja Asianajotoimisto Krogerus Oy:n asian aja jien väliset tapaamiset on järjestetty Kuntatalossa Helsingissä. Kun ta liiton koordinointiroolista huolimatta kunkin kunta luonnollisesti viime kädessä päät tää itse omasta oikeudenkäynnistään ja vaatimuksistaan metsäyhtiöitä vastaan. Asiassa on kyse siitä, että markkinaoikeuden 3.12.2009 antaman lainvoimaisen pää tök sen mukaan (614/09) Stora Enso Oyj, Metsäliitto Osuuskunta ja UPM-Kym me ne Oyj olivat 1997-2004 harjoittaneet kilpailunrajoituksista an ne tun lain (480/1992) ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (1.12.2009 al kaen Eu roo pan Unionin toiminnasta tehty sopimus) vastaista koko Suomen kat ta vaa raakapuumarkkinoita koskevaa yhteistoimintaa (mm. kustannustietojen vaihtoa). Markkinaoikeus määräsi seuraamusmaksuiksi kil pai lun ra joi tus lain vas taises ta menettelystä Stora Enso Oyj:lle 30 miljoonan eu ron kil pai lun rik ko mis maksun. Metsäliitto osuuskunnalle määrättiin alhaisempi eli 21 miljoonan euron maksu, sillä osuuskunta oli edesauttanut kartellin sel vit tä mis tä. UPM-Kymmene Oyj sai vapautuksen seuraamusmaksusta, koska yhtiö pal jas ti kartellin ole mas sa olon ja avusti Kilpailuvirastoa kilpailunrajoituslain 9 :ssä tarkoitetulla tavalla. Mark kina oi keu des sa esitetyn selvityksen perusteella ei ollut mahdollista ar vioi da, oliko yhtiöiden toiminnalla markkinavaikutuksia vai ei. Seuraamusmaksujen mää räämi nen ei edellytä, että kielletyllä yhteistyöllä olisi markkinavaikutuksia. Tietyt kunnat (yhteensä 32 kuntaa mukaan lukien Joensuu) nostivat kanteen met sä yh tiö tä vastaan 20.12.2011. Erillisissä oikeudenkäynneissä Metsähallitus ja jouk ko yksityisiä metsänomistajia (mm. ns. Suuri savotta) nostivat omat kanteen sa metsäyhtiöitä vastaan. Joensuun kaupunki vaati korvauksena met sä yhtiöil tä yhteensä 592.562,46 euroa. Lisäksi vaadittiin tälle pääomalle vii väs tys korko ja. Vaatimuksen perusteena oli se, että metsäyhtiöiden kielletty yhteistyö on
vai kut ta nut puumarkkinoiden hintatasoon ja aiheuttanut siten kaupungille vahin koa. Käräjäoikeuden tuomio kuntien jutuissa annettiin 31.10.2017. Käräjäoikeus hyl käsi kun tien kanteet ja velvoitti kunnat korvaamaan pääluvun mukaisesti met sä yhtiöi den oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeuden mukaan ei ollut näyttöä siitä, et tä met sä yh tiöi den yhteistyö olisi vaikuttanut puumarkkinoiden hintatasoon. Joensuu vel voi tet tiin korvaamaan oikeudenkäyntikuluja UPM:lle 70.266,46 eu roa, Sto ra En sol le 77.971,50 euroa ja Metsäliitolle 53.585,50 euroa eli yhteensä 201.823,46 eu roa. Säilyttääkseen puhevallan asiassa kunnat ilmoittivat tyytymättömyytensä kä räjä oi keu den tuomioon. Asianajotoimisto pyysi käräjäoikeudelta lisäaikaa va li tuksen tekemiselle ja valitusaika käräjäoikeuden tuomiosta päättyy 28.2.2018. Metsähallitus on valittanut omasta tuomiostaan hovioikeuteen, ja kyseisen va lituk sen käsittely Helsingin hovioikeudessa alkoi 16.10.2017 ja päättyi 25.1.2018. Ho vi oi keus on ilmoittanut antavansa tuomion Metsähallituksen jutussa kevään 2018 aikana. Kaupunginhallitus päätti käräjäoikeuden tuomion jälkeen merkitä tiedoksi Helsin gin käräjäoikeuden tuomion ja että Asianajotoimisto Krogerus Oy jatkaa kaupun gin asiamiehenä valituksen valmistelua koko käräjäoikeuden tuomiosta ja että lopullisesti kaupunginhallitus päättää valituksen jättämisestä helmikuussa 2018. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunki maksaa käräjäoikeuden tuo mit se mat oikeudenkäyntikulut metsäyhtiöille jo tässä vaiheessa vii väs tys korko jen välttämiseksi. Kaupungin etenemisvaihtoehdot ovat käytännössä 1) tyytyä käräjäoikeuden tuomi oon, 2) valittaa siitä kokonaisuudessaan tai osasta sitä (kaupungin mak set tavak si määrätyistä oikeudenkäyntikuluista) hovioikeuteen tai 3) pyrkiä kar toit tamaan sovintomahdollisuutta metsäyhtiöiden kanssa. Asianajotoimisto Krogerus Oy on käräjäoikeuden tuomion jälkeen kuntien puoles ta valmistellut valitusta käräjäoikeuden tuomiosta. Kunnat tapasivat 8.2.2018 Helsingissä Kuntatalolla. Asianajotoimiston edustajat kävivät läpi ti lan net ta ja etenemisvaihtoehtoja. Kuntayhteistyön mahdollistaman joukkovoiman säi lyt tämi sen kannalta suositeltavaa on, että kunnat päätyisivät samankaltaisiin jat kotoi men pi tei siin. Kun arvioidaan oikeustilaa kokonaisuudessaan ja toi min ta vaihto eh to jen sisältämiä riskejä suhteessa vaatimuksiin, asianajotoimisto on pää tynyt suosittamaan, että kunnat esittäisivät vastaajayhtiöille asian sopimista si ten, että kunnat luopuvat asian jatkokäsittelystä ja vastineeksi metsäyhtiöt luo pu vat niille maksettavaksi tuomituista oikeudenkäyntikulukorvauksista. Koska mahdollisen sovintoratkaisun saavuttaminen vie aikaa ja valituksen jät tämi sen määräpäivä on 28.2.2018, kuntien on tässä vaiheessa mahdollisesta so vinto esi tyk ses tä huolimatta jätettävä valitus hovioikeuteen säilyttääkseen edel lytyk set keskustelulle sovintoratkaisusta. Valituksen jättämisestä aiheutuva li säkus tan nus on suhteellisen pieni.
Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valittaa Helsingin käräjäoikeuden 31.10.2017 antamasta tuomiosta sekä Hel singin käräjäoikeuden 13.1.2017 ja 20.1.2017 antamista prosessipäätöksistä Hel singin hovioikeuteen, esittää valituksesta huolimatta vastaajille oikeudenkäynnin sopimista siten, että kau pun ki peruuttaa valituksensa ja vastaajayhtiöt luopuvat niille kä rä jä oi keu dessa maksettavaksi tuomituista oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen ja yhtiöt palauttavat kaupungin maksamat oikeudenkäyntikulusuoritukset, antaa oikeudenkäyntiasiamiehelleen Asianajotoimisto Krogerus Oy:lle toi mi ohjeen selvittää, suostuvatko vastaajayhtiöt edellä mainittuun so vin to eh do tukseen. Mikäli vastaajayhtiöt allekirjoittavat em. päätöksen mukaisen ja liitteenä olevan so vin to so pi mus luon nok sen pääasiallisten kohtien mukaisen sovintosopimuksen 20.3.2018 mennessä, niin kaupungin on allekirjoitettava sovintosopimus 22.3.2018 mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan liitteenä olevan so vinto so pi mus luon nok sen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 19.03.2018 102 Kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Kunnat ovat jättäneet valituksensa hovioikeuteen, ja metsäyhtiöt ovat vas tanneet kuntien tekemään sovintotarjoukseen. StoraEnso ja Metsäliitto eivät ole valmiita sopimaan asiaa kuntien ehdottamalla ta val la ja luopumaan Helsingin käräjäoikeuden tuomitsemista oi keu den käyn ti kulu kor vauk sis ta. UPM on valmis sopimaan asian ja luopumaan sille maksettavaksi tuomituista oikeu den käyn ti ku lu kor vauk sis ta sillä edellytyksellä, että kaikki kunnat pe ruut ta vat valituksensa UPM:ää koskevilta osiltaan sekä myös siltä osin, kun Stora En soa ja Metsäliittoa koskevissa valituksissa on esitetty UPM:n ja kuntien välisiin so pimuk siin perustuvia vaatimuksia. Kuntien kanta sovintotarjoukseen tulee il moittaa UPM:lle viimeistään 4.4.2018 mennessä. Kunnille koituvan oikeudenkäyntikuluriskin minimoimiseksi olisi järkevää harkita so vin to rat kai sua myös tilanteessa, jossa se on mahdollista saavuttaa ainoastaan UPM:n kanssa. Prosessia voisi tällöin jatkaa muiden vastaajayhtiöiden osalta ja
kat soa, mikä hovioikeuden ratkaisu on Metsähallituksen asiassa. Luonnollisesti jos asia sovitaan nyt UPM:n kanssa, Metsähallituksen jutussa annettava ratkaisu ei enää vaikuta kuntien ja UPM:n väliseen suhteeseen olipa päätös Met sä hal lituk sen asiassa kuntien kannalta myönteinen tai kielteinen. Kaupungin vahinkovaatimusmäärä kohdistuu metsäyhtiöihin siten, että Sto ra Enson osalta vahinko on 286.770.19 euroa, Metsäliiton osalta 140.269,57 euroa ja UPM:n osalta 165.522,70 euroa. On huomattava, että jotta UPM:n olisi valmis sopimaan asian, se on edel lyt tä nyt, että kaikki kantajana olevat kunnat suostuvat sovintoon. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää sopia puukartellioikeudenkäynnin osaltaan yksin UPM-Kymmene Oyj:n kanssa si ten, että kaupunki peruuttaa valituksensa hovioikeuteen kokonaan UPM:n osal ta ja Stora Ensoa ja Metsäliitto Osuuskuntaa koskevat valitukset siltä osin kuin niissä esitetyt vaatimukset perustuvat UPM:n ja kuntien välisiin so pi muk siin. Sovinnon edellytyksenä on, että UPM:n sitoutuu palauttamaan Joensuun kaupun gin UPM:lle jo maksamat Helsingin käräjäoikeuden tuomitsemat oi keu denkäyn ti ku lut. Sovintosopimus allekirjoitetaan 13.4.2018 mennessä. KH 04.06.2018 222 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen edellisen käsittelyn jälkeen sovintosopimus UPM:n kanssa on allekirjoitettu ja UPM on palauttanut kaupungin maksamat oi keu den käyn tiku lut 70.266,46 euroa. Helsingin hovioikeus on myös nyttemmin 21.5.2018 an tanut tuomionsa Metsähallituksen metsäyhtiöitä vastaan ajamassa jutussa. Met sähal li tus vaati hovioikeudessa, että metsäyhtiöt velvoitetaan korvaamaan sille kilpai lun ra joi tuk sen aiheuttamana vahinkona noin 120 miljoonaa euroa. Hovioikeus arvioi ensiksi metsäyhtiöiden välistä yhteydenpitoa sekä yk si tyis metsä kaup poi hin että Metsähallitus-kauppoihin liittyen. Hovioikeus katsoi, että yk sityis met siä koskeneella yhteistoiminnalla oli voinut olla vaikutusta mak set tui hin raakapuun hintoihin ja että Metsähallitus-kauppoja koskeneella tie to jen vaih dol la oli puolestaan voinut olla hintatasoa yhdenmukaistava vaikutus. Tämän joh dos ta hovioikeus arvioi seuraavaksi taloustieteellisen näytön perustella, oliko Met sä yhtiöi den kilpailunrajoituslain vastainen menettely vaikuttanut Met sä hal li tuk sen toimituskauppahintoihin siten, että kauppahinta oli muodostunut al hai sem mak si kuin se olisi ollut ilman tätä menettelyä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ja katsoi asiassa vas taan ote tun laajan taloustieteellisen asiantuntijatodistelun perusteella, että riit tä vä näyttö vahingon aiheutumisesta ei ollut se, että hintavaikutusta voitiin pi tää asianosaisten esittämien analyysien perusteella mahdollisena.
Hovioikeus myös velvoitti Metsähallituksen korvaamaan täysimääräisesti vastaajina olleiden metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Metsähallituksella on mahdollisuus hakea hovioikeuden tuomioon muu tok senha ku lu paa korkeimmalta oikeudelta 20.7.2018 mennessä. Metsähallituksen jutussa annetun hovioikeuden tuomion jälkeen kuntien on päätet tä vä, miten ne haluavat oman valituksensa osalta menetellä. Kuntien vaihtoehdot tässä tilanteessa ovat seuraavat: 1) Kunta jatkaa valitusprosessia hovioikeudessa täydessä laajuudessa 2) Kunta peruuttaa valituksensa hovioikeudessa muuten kuin oi keu den käyn tiku lu jen osalta 3) Kunta peruuttaa valituksensa kokonaan eli tyytyy käräjäoikeuden tuomioon Sovintomahdollisuus metsäyhtiöiden kanssa on nyt käytännössä menetetty Metsähallituksen asiassa annetun tuomion myötä. Tässä suhteessa UPM:n kanssa tehty sovinto oikeudenkäyntikuluista osoittautui perustelluksi ratkaisuksi. Hovioikeuden antama tuomio Metsähallituksen asiassa johtaa siihen, että kuntien menestymismahdollisuudet pääasian (vahingonkorvausvaatimuksen) osal ta ovat erittäin vähäiset paitsi hovioikeudessa mutta myös korkeimmassa oikeu des sa. Lähinnä kuntien maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikuluja osal ta saattaisi olla periaatteellisia edellytyksiä korkeimman oikeuden en nak korat kai sul le. Kyse olisi tällöin siitä, olisiko olemassa perusteita kuntien mak set tavak si määrättyjen metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseen ottaen huomioon asian mm. asian epäselvyys ja oikeudenkäyntiin johtaneet sei kat. Kun UPM:n kanssa oikeudenkäyntikuluista on jo tehty sopimus, oi keu den käyn tiku lu va li tuk ses sa olisi Joensuun osalta kyse 131.557 euron intressistä. Metsähallituksen jutussa annettu tuomio huomioon ottaen on hyvin epä to dennä köis tä, että hovioikeuden tuomio kuntien jutussa poikkeaisi Metsähallituksen ju tus sa annetusta tuomiosta. Näin ollen mikäli kunnat jatkaisivat ho vi oi keus proses sia sekä pääasian että oikeudenkäyntikulujen osalta, kunnat todennäköisesti hä viäi si vät jutun myös hovioikeudessa. Metsäyhtiöiden oi keu den käyn ti kus tannuk set hovioikeudessa olisivat arvoilta noin 2-3 m, jotka häviötapauksessa tu lisi vat (kuntien omien oikeudenkäyntikulujen lisäksi) kuntien maksettavaksi. Pääasian osalta kyse on pitkälti näyttökysymyksestä, ja korkein oikeus ei puolestaan läh tö koh tai ses ti ota käsiteltäväkseen näyttökysymyksiä. Näin ollen mah dol li suudet saada korkeimman oikeuden valituslupa hovioikeuden tuomioon olisivat vähäi set. Mikäli valitusta supistettaisiin ja jatkettaisiin vain oikeudenkäyntikuluja kos ke valta osalta, kunnat todennäköisesti häviäisivät myös tältä osin jutun ho vi oi keu dessa. Pelkkiin oikeudenkäyntikuluihin rajatun valituksen käsittelyn ho vi oi keus vaiheen ja korkeimman oikeuden muutoksenhakulupavaiheen oi keu den käyn ti ku luar vio metsäyhtiöiden osalta olisi noin 0,2-0,3 m. Kuntien omat oi keu den käyn tiku lut olisivat arviolta noin 75.000-150.000 euroa. Kuntakohtainen osuus näis tä kuluista riippuisi siitä, kuinka moni kunta lähtisi mukaan valitukseen pel käs tään oikeudenkäyntikulujen osalta.
Vuonna 2017 korkeimman oikeuden myöntämien valituslupien määrä oli 6,7 % saa pu nei den valituslupahakemusten määrästä. Käytännössä on siis hyvin epävar maa, myötäisikö korkein oikeus valituslupaa edes oikeudenkäyntikulujen osal ta. Lisäksi vaikka valituslupa myönnettäisiin on edelleen mahdollista, että kor kein oikeus ei kuitenkaan ratkaisi asiaa kuntien eduksi. Kuntien asiamiehenä toimineen Asianajotoimisto Krogerus Oy:n suositus on, että ottaen huomion asian jatkokäsittelyyn liittyvät epävarmuustekijät suhteessa ku lu ris kiin, kunta peruuttaisi valituksensa hovioikeudesta ko ko nai suu dessaan.tällöin asian käsittely päättyy ja käräjäoikeuden tuomio jää voimaan. Toden nä köi ses ti Metsäyhtiöille ei olisi vielä aiheutunut asiassa merkittäviä oi keuden käyn ti ku lu ja hovioikeudessa, koska hovioikeus ei ole vielä pyytänyt met sä yhtiöil tä vastauksia kuntien valituksiin. Kaupunki maksoi Stora Ensolle ja Met sä liitol le käräjäoikeuden tuomitsemat oikeudenkäyntikulut heti käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen viivästyskorkojen välttämiseksi. Asianajotoimisto on pyytänyt kuntia ilmoittamaan, haluaako kunta peruuttaa vali tuk sen sa hovioikeudessa. Asianajotoimisto peruuttaa valituksia sitä mukaa, kun kunnat ilmoittavat peruutuksesta. Koska riski vastaajille aiheutuvien li sä oi keuden käyn ti ku lu jen korvaamisesta kasvaa ajan kuluessa, asianajotoimisto suo sit telee tekemään peruutuksia koskevia päätöksiä mahdollisimman nopealla ai ka taulul la. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää peruuttaa puukartellijutussa Joensuun kaupungin valituksen kokonaisuudessaan Hel sin gin hovioikeudesta. Asian käsittely päättyy kaikilta osin, ja käräjäoikeuden tuomio jää lain voi mai seksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.