Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategia 2020

Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategia 2020 Versio 1.0 Strategiatyöryhmän luonnos 1.11.2002

2

3 ESIPUHE Edunvalvonnasta tosi toimiin! Itä-Hämeen pienoismaakunnan muodostaa nykyisin kuusi kuntaa: Heinolan kaupunki, Hartola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä. Itä-Hämeessä kuntien välinen yhteistyö on alkanut runsaat neljä vuosikymmentä sitten päätyen myöhemmin Itä-Hämeen liiton perustamiseen. Liiton tarkoitus on ollut toimia alueen kuntien keskustelufoorumina, tehdä aloitteita yhteistyön kehittämiseksi ja antaa lausuntoja valtion ja alueen viranomaisille. Liitolla ei ole ollut resursseja syvällisempään toimintaan. Laki alueiden kehittämisestä (1135/93) astui voimaan vuoden 1994 alusta. Lain myötä maakuntienliitot saivat nykyiset toiminnalliset statuksensa. Lainsäädännön henki on korostanut omaehtoisuutta ja ohjelmallisuutta siten, että maakuntienliitot ovat päättäneet itse kehittämisen sisällöstä. Vuonna 1996 toteutettiin lääninhallinnon uudistus, joka vähensi läänien määrän viiteen. Näillä aluehallinnon uudistuksilla oli Itä-Hämeen alueen yhteistyölle lamaannuttava vaikutus; alue kuuluu kolmeen maakuntaan (Päijät-Häme, Keski-Suomi ja Etelä-Savo) ja kolmeen lääniin (Itä-, Etelä- ja Länsi-Suomi). Hallintorajat, olivat ne sitten maakunta- ja läänirajoja, eivät kuitenkaan saa olla järkevän toiminnan esteenä. Aluehallinto ei ole nollasummapeliä, jossa itähämäläinen yhteistyö on jollakin tavalla pois maakuntien liitoilta. Päinvastoin, Itä-Hämeen järjestäytynyt kehittämistyö toimii maakuntien kehittämisen työkaluna. Elämme Suomessa parhaillaan toista EU:n ohjelmakautta. Tärkeäksi aluekehittämisen työkaluksi on muodostunut ohjelma- ja strategiaperusteinen kehittäminen. Tosiasia on, että mitkään kasvukeskusimut eivät ole seutumme kasvua vauhdittaneet. Nyt on korkea aika ottaa ohjat omiin käsiin. Miten me haluamme täällä elää ja työskennellä? Miten kehitämme elinkeinojamme ja palvelujamme? Nyt on saatu aikaan yhteinen visio ja tahtotila, jota omassa toiminnassamme ja päätöksenteossa toteutamme. Tällä strategiatyöllä on haettu niitä yhteisiä kulmakivien paikkoja, joiden varaan voimme rakentaa ja kehittää alueemme palveluja itähämäläisten ihmisten parhaaksi. Tästä alkaa uudenlaisen toiminnan aika Itä-Hämeessä. Tehdään yhdessä uhkista mahdollisuuksia siirtymällä edunvalvonnasta tosi toimiin seudullisessa kehittämisessä. ESKO KILPINEN Puheenjohtaja Itä-Hämeen liitto

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO............................................ 5 2. LÄHTÖKOHDAT......................................... 7 2.1. Itä-Häme tämän päivän Suomessa 2.2. Tulevaisuuden muutosvoimat ja niiden vaikutus Itä-Hämeeseen 2.3. YHTEENVETO: Itä-Hämeen strategiset teemat 3. ITÄ-HÄMEEN VISIO 2020..................................... 19 4. PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET................................. 20 4.1. Päämäärä 1: SEUDUN YHTEISTYÖN JA PALVELUTUOTANNON KEHITTÄMINEN 4.2. Päämäärä 2: SEUDUN IDENTITEETIN, IMAGON JA BRANDIN VAHVISTAMINEN SEKÄ MARKKINOINTI 4.3. Päämäärä 3: VIIHTYISÄN JA TURVALLISEN YMPÄRISTÖN LUOMINEN 4.4. Päämäärä 4: OSAAMISEN JA TYÖVOIMAN TURVAAMINEN 4.5. Päämäärä 5: YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN 5. TOTEUTUS............................................ 30 5.1. Itä-Hämeen strategiset portaat 5.2. Strategian toteuttamisen voimavarat 5.3. Työnjako 5.4. Hankkeistaminen 5.5. Lähivuosien tärkeimmät strategiaa toteuttavat hankkeet 6. SEURANTA JA PÄIVITYS.................................... 35 LIITE 1: Itä-Hämeen hankkeet (esimerkki)

5 1. JOHDANTO Mikä on Itä-Hämeen kehittämisstrategia? Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategia on paitsi suunnittelua myös keskustelua, jossa yhdessä eri osapuolten kesken hahmotetaan seudun tulevaisuuden muutoksia sekä tavoiteltavaa visiota ja sen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Tässä työssä Itä-Hämettä verrataan muihin seutuihin. Itä-Hämeen strategia ei ole kuitenkaan vain paperinen suunnitelma tai lennokasta keskustelua. Se on ennen kaikkea tekemistä - konkreettista toteuttamista. Tämä tarkoittaa käytännön hankkeiden ja projektien käynnistämistä ja niissä työskentelyä. Hankkeiden toteuttamiseksi strategialla on yhdessä kuntien kanssa sovittu budjetti, vaikka projektien rahoituksesta osa haetaankin ulkopuolisilta tahoilta. Hankkeiden lisäksi strategian toteuttaminen merkitsee yksittäisten päätösten tekemistä strategian hengessä. Seudun strategiaan on poimittu vain ne asiat, jotka soveltuvat seututasolla eteenpäin vietäviksi. Itä-Hämeen seudun kehittämisstrategia ei ole kaiken kattava kuvaus ja suunnitelma kuuden kunnan tulevaisuuden järjestämisestä. Suuri osa peruskuntien toiminnoista jää strategian ulkopuolelle. Sama koskee tietenkin elinkeinoelämän sisäisiä yksittäisen yritysten liiketoimintaan liittyviä asioita. Seutustrategian tehtävä on luoda edellytyksiä ja puitteita. Miksi Itä-Hämeen kehittämisstrategia on laadittu? Itä-Häme haluaa menestyä alueiden joukossa. Kunnallishallintoon kohdistuvat muutosvoimat ovat nostamassa seutukuntien roolia Suomen aluehallinnon kentällä. Itä-Häme ei ajelehdi ilman yhteistä suuntaa, vaan keskittää pyrkimyksensä strategisesti tärkeinä pitämiinsä asioihin. Erityisen tärkeäksi strategisen kehittämisen tekee Itä-Hämeelle se, että seutu sijaitsee kolmen maakunnan risteyksessä. Mihin Itä-Hämeen kehittämisstrategialla pyritään? Itä-Hämeen strategia pyrkii seudun aseman nostamiseen suhteessa muihin saman kaltaisiin alueisiin. Seudun on menestyttävä alueiden välisissä kilpailuissa yrityksistä, työpaikoista, asukkaista, työvoimasta ja kuluttajista. Itä-Hämeen strategian ensisijaisena tarkoituksena, ei ole suunnitella peruskuntien normaalien toimintojen järjestämistä. Niiltä osin, kun strategiassa kehitetään kuntien palvelutuotantoa, on päämääränä seudun kilpailukyvyn parantaminen ja kokonaisuuden etu. Miten Itä-Hämeen strategia on syntynyt? Kesäkuussa 2002 järjestettiin strategiaa pohtiva seutuseminaari, johon oli seudulta kutsuttu poliittisia päättäjiä sekä kuntien, oppilaitosten ja etujärjestöjen edustajia. Myös seudun ulkopuolisten sidosryhmien edustajia oli kutsuttu paikalle. Seminaarissa osanottajat työskentelivät ryhmissä tulevaisuuden muutoksia ja niiden vaatimia toimenpiteitä pohtien. Käsillä olevan strategian työsti seminaarin tuotosten pohjalta Itä-Hä-meen liiton johtoryhmän asettama strategiatyöryhmä: Esko Kilpinen (pj, Pertunmaa), Anneli Hotti (Heinola), Päivi Karhunen (Heinolan seudun yrityspalvelukeskus), Juha Koskinen (Sysmä), Jarkko Koskipalo (Hartola), Reijo Urtti (Luhanka), Panu Volanto (Joutsa) ja Kalevi Antikainen (siht, Itä-Hämeen liitto). Työskentelyä avusti JUST Strategiakonsultointia edustanut Jukka Vepsäläinen. Lopulta strategia käsiteltiin marraskuussa 2002 Itä-Hämeen liiton seutukokouksessa.

6 Millainen on Itä-Hämeen strategian rakenne? Ensin luvussa 2 (Lähtökohdat) kuvataan seudun nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä ns. strategisen nelikentän avulla. Luvussa 2 ei aseteta vielä minkäänlaisia painopisteitä. Seudun tahtotilan täsmentäminen alkaa vasta luvusta 3 (Itä-Hämeen visio 2020). Siinä on kuvattu kokoavalla ja yleisellä tasolla seudun tavoittelema tulevaisuudenkuva vuodelle 2020. Nykyään Tulevaisuudessa Ulkopuolella... VISIO 2020 Itä-Hämeessä Kuvio 1. Strateginen nelikenttä ja vision muodostuminen Visio on sitten edelleen purettu päämääriksi ja yksityiskohtaisemmiksi tavoitteiksi luvussa 4 (Päämäärät ja tavoitteet). Luvussa 5 (Toteutus) kuvataan strategisten portaiden avulla ne vaiheet, joiden kautta Itä-Hämeen visio toteutuu. Samoin luvussa 5 määritellään strategian toteuttamisen voimavaroja, eri osapuolten työnjakoa ja lopulta hankkeistamista. Mukaan on liitetty myös listaus tämän hetkisistä hankkeista strategian toteuttajina. Lopulta luvuissa 6 ja 7 täsmennetään strategian seurantaa ja päivittämistä. ULKOINEN SISÄINEN NYKYTILA Itä-Häme verrattuna muihin alueisiin tänään? Itä-Hämeen tila tänään? TULEVAISUUS Itä-Hämeen kannalta merkittävät tulevaisuuden muutokset Suomessa? Tulevaisuuden muutosten vaikutus Itä-Hämeessä? VISIO Päämäärä A Päämäärä B Päämäärä C Päämäärä D Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Kuvio 2. Strategian koko rakenne

7 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Itä-Häme tämän päivän Suomessa Nykyään Tulevaisuudessa Missä Itä-Häme on vahva? Ulkopuolella. Itä-Hämeen seudun asema kartalla on hyvä lähellä suuria eteläisen Suomen asutuskeskuksia 4- ja 5- teiden risteyksessä. Verrattuna Suomen seutukuntiin Itä-Hämeellä on useita muitakin vahvuuksia. Tilastokeskuksen mukaan seudun kilpailukykytekijät (saavutettavuus, toimintojen keskittyminen, innovatiivisuus ja inhimillinen pääoma) ovat erittäin hyviä. Myös seudun tuotanto- ja toimalarakenne sekä taloudellinen tehokkuus ovat suhteessa muihin seutuihin hyviä. Itä-Hämeessä.. Suhteellisen hyvin Itä-Häme sijoittuu elinvoimaisuustekijöiden (väestöominaisuudet, työ-ja toimeentulo, kunnallistalous, osaaminen ja innovatiivisuus) suhteen. Ne ovat hieman seutukeskiarvoja paremmat. Melko hyvä on myös ammatti- ja ammattikorkeakoulutuksen tarjonta. Se palvelee kohtuullisen hyvin perinteisten alojen tarpeita. Tosin koulutusta olisi syytä kohdistaa entistä enemmän kehittämisen painopisteiksi valituille aloille. Vahvuutena voidaan pitää myös itähämäläistä ympäristöä. Asuinympäristö on hyvin hoidettua luonnonläheistä maaseutumaista aluetta ja sellaisena houkuttelevaa niin vakinaiseen kuin vapaa-ajankin asumiseen. Missä Itä-Hämeellä on parantamisen varaa? Luhanka Joutsa Tilastokeskuksen BTV-indikaattorilla (bruttokansantuote, työllisyys ja väestön suhteellinen kehitys 1995-99) mitattuna Itä-Häme on maan heikoimpia alueita. Lisäksi väestö ikääntyy monia muita seutukuntia nopeammin mm. voimakkaan nuorten poismuuton vuoksi. Sysmä Hartola Pertunmaa Verrattaessa Itä-Hämettä Suomen seutukuntiin jonkin verran parantamisen varaa olisi alueellisten menestys-tekijöiden (aluetalous, huoltosuhde, työpaikka- ja väestökehitys, osaaminen) suhteen. Näiden tekijöiden osalta seudun tunnusluvut ovat keskimääräistä heikommat. Alueellisen huono-osaisuuden mittarien (työttö-myys, toimeentulotuki, pienituloiset) mukaan seutu on myös huonoimpien joukossa. Heinola Julkisen talouden tunnusluvut eivät Itä-Hämeessä ole kovin vahvat. Esimerkiksi kuntien vuosikate % poistoista on hyvin alhainen. Vaikka toisen asteen koulutustarjonta alueella on kohtuullinen, puuttuu Itä-Hämeestä yliopisto- ja korkeakouluopetusta. Myöskään eritysalojen koulutusta ei seudulla ole. Sosiaalinen pääoma ja yhteistoimintakyvyt ovat seudulla perinteisesti kehittymättömiä.

8 2.2. Tulevaisuuden muutosvoimat ja niiden vaikutus Itä- Hämeeseen Tässä luvussa hahmotellaan Itä-Hämeen tulevaisuuden näkymiä niiden ajatusten pohjalta, joita seudun eri toimijat kesäkuun 2002 seutuseminaarissa esittivät. Tekstissä on haarukoitu Suomen tai jopa laajempien kehitystrendien suuntaa ja edelleen sitä, kuinka nuo muutokset vaikuttavat Itä-Hämeessä. Aikatähtäys ulottuu noin 17 vuoden päähän, vuoteen 2020. Ulkopuolella. Nykyään.. Tulevaisuudessa Kunnallishallinnon muutos ja palvelutuotannon tehostuminen Itä-Hämeessä Suomen varsin hitaasti muuttunutta kuntarakennetta ravistelevat monenlaiset muutokset. Alueelliset erot kasvavat, kun yritysten ja ihmisten keskittyminen etelään ja suurimpiin kasvukeskuksiin jatkuu. Tulevaisuudessa siintävään työvoimapulaan tuonee omalta osaltaan helpotusta rajojen takaa muuttava työvoima. Kansainvälistyminen etenee nopeasti. Uudet teknologiat tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia työntekoon. Toisaalta teknologia myös vähentää osaltaan työvoiman tarvetta. Valtiovallan rahoitus- ym. toimenpiteet ohjaavat kuntia kohti kuntaliitoksia tai tiivistämään yhteistyötä. Kuntien luku-määrä Suomessa tullee merkittävästi vähenemään. Alueiden ja seutujen välinen kilpailu yrityksistä, asukkaista ja työvoimasta erityisesti hoiva-aloilla tulee kiristymään. Kuntatalous näyttää joutuvan erityisesti monissa keskikokoisissa ja pienissä kunnissa ahdinkoon, kun ei enää pystytä vastamaan ihmisten muuttuviin palvelutarpeisiin. Kuntalaisten asema asiakkaina, kansalaisina ja osallisina toisaalta vahvistuu mutta toisaalta samaan aikaan myös eriarvoistuu, kun eri kuntien mahdollisuudet vastata haasteisiin vaihtelevat suuresti. Ihmisten elämänpiirin ja elämäntapojen muuttuessa ja erilaistuessa moniin erilaisiin suuntauksiin siirrytään yhä selkeämmin vanhasta massayhteiskunnasta mosaiikkimaiseen kulttuuriin. Tämä tuo haasteita myös kunnalliselle palvelutuotannolle. Joustavuutta, asiakaskohtaista räätälöintiä ja harkinnanvaraisuutta tarvitaan entistä enemmän. On pakko etsiä uusia toimintatapoja ja vaihtoehtoisia palvelujen tuottamisen malleja yhteistyössä naapurikuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Maaseudun uhkana on, että väki kylissä vähenee ja ikääntyy, kun yhä useampi muuttaa keskuksiin. Toisaalta koko Itä-Hämeelle luo mahdollisuuden vapaa-ajan asukkaiden ja etätyötä tekevien määrän kasvu tulevaisuudessa. Verotulojen supistumisen ja lisääntyvän palvelutarpeen seurauksena pienet itähämäläiset kunnat saattavat joutua talousvaikeuksiin. Kaikki edellä kuvattu johtaa siihen, että Itä-Hämeessä yhdistetään voimavaroja tiivistämällä ja kehittämällä yhteistyötä. Kuntien lukumäärässä saattaa tapahtua vapaaehtoista vähenemistä. Hallinto ja edunvalvonta seututasolla kehittyy. Palvelutuotannon voimavaroja yhdistetään kuntien kesken samalla, kun yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tiivistyy. Työvoima ja monikulttuurisuus Pitkällä aikavälillä työvoimapula kasvaa Suomessa teollisuudessa, rakennusalalla, raskaissa avustavissa tehtävissä, seka- ja maataloustöissä, palvelu- ja hoiva-aloilla sekä eri erikoisammattitaitoja vaativissa tehtävissä. Samanaikaisesti suomalaisen kantaväestön halukkuus sekatöihin vähenee. Kansainvälistymisen tarve kilpailukyvyn säilyttämiseksi lisääntyy. Toisaalta resursseja kansainvälistymiseen antaa omalta osaltaan monikulttuurisuus kun maahanmuutto, siirtolaisuus ja pakolaisuus Suomeen lisääntyy. Itä-Hämeessä työvoiman tarve turvataan ensisijaisesti seudun nuorten kouluttamisella vastaamaan ennustettavien alojen työvoimatarvetta. Edellytyksenä on, että entistä paremmin huomioidaan nuorten omat toivomukset ja mahdollisuudet elämänuran suhteen. Tulevaisuudessa työvoiman kohdistumista osaamisen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin parannetaan täsmäkoulutuksella myös Itä-Hämeessä. Seudulla kehitykseen vastataan kehittämällä työvoimahallinnon internet palveluiden käyttöä ja kehittämällä seudun omia tietoteknisiä viestinnän sovelluksia. Työvoimapulan aloilla järjestetään yhteishakuja yhdessä yritysten ja työvoimahallinnon kanssa. Seudun julkinen hallinto tehostaa yhteistyössä yritysten kanssa muuttavien perheiden puolisoiden työpaikan saantia ja helpottaa perheen asunnon hankkimista.

9 Tällä hetkellä Itä-Hämeessä on n. 200 työikäistä ulkomaalaista, joista 1/3 on normaaleilla työmarkkinoilla, 1/3 on työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutuspiirissä ja 1/3 työttömänä. Heidän äidinkielensä on 80 %:sesti venäjä. Nämä seudulla jo olevat ulkomaalaiset ovat potentiaalinen ja osin hyödyntämätön varanto työvoimapulaa poteville aloille koulutettavaksi (esim. kekokoulutuksella) viennin apu- ja asiantuntija tehtäviin omille toimilaoilleen ja kontaktiseuduilleen. Tulevaisuudessa työvoimaa hankitaan ulkomailta valikoivana hakuna työvoimapulaa poteville ammatti- ja erikoisaloille. Onnistuminen turvataan järjestämällä täydennyskoulutusta. Lähimpiä kohdealueita ovat Viro, Karjala, Leningradin alue ja Pietari. Maaseudun mahdollisuudet ja uhkat sekä puuenergia Vuoden 1995 jälkeen Suomen maaseudun toimintaedellytyksissä on näin jälkikäteen tarkasteltuna tapahtunut suurempi muutos kuin vuosina 1994 1995 saattoi kuvitella. Alkutuotannosta toimeentulonsa saavat ovat joutuneet kasvattamaan yksikkökokoja tai maatilojen tulopohjaa on pitänyt laajentaa liitännäiselinkeinoihin tai palkkatyöhön. Samalla yleiseen maaseudun elävöittämiseen on suunnattu merkittävästi varoja. Tulevaisuuden muutoksina on noussut esiin ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutus oloihimme niin maatalouden kuin energiahuollonkin kannalta. Toisaalta suomalainen maaseutu on joutunut sopeutumaan uudenlaisiin ja totutuista poikkeaviin arvomaailmoihin. Maaseudulle asetetaan yhä innovatiivisempia odotuksia, Toisaalta maaseutua saatetaan tulevaisuudessa tarkastella nykyistä enemmän perinteisen elintarvike- ja energiantuotannon näkökulmasta. Tulevaisuudessa alkutuotannosta toimeentulonsa saavien lukumäärä tulee yhä vähenemään ja yksikkökoot kasvavat. Maa-talouden yksikkökoon kasvun lakipiste on jo nähtävissä perustuen alueemme luontaisiin olosuhteisiin (pieniin ja epäsäännöllisiin peltoihin). Luontaiset olosuhteemme asettavat selkeät rajat koneellistamiselle - ihmistyön osuus on meillä suuri. Osaavaa työvoimaa ei kuitenkaan ole kovin helppo saada sellaisilla kustannuksilla, joihin alueemme maatilat kykenevät. Luultavasti ulkomaalaisen työvoiman osuus tulee maatiloilla ja yleensäkin maaseudulla lisääntymään (kirvesmiehet, muurarit yms.). Ilmaston lämpeneminen luo sekä mahdollisuuksia että uhkia. Ilmaston lämpötilan nousu mahdollistaa suuremmat satotasot ja perinteisten kasvilajien rinnalle tulee uusia niin pelloille kuin metsääkin. Tilanne saattaa muodostua samaksi kuin 1920-luvulla, jolloin vehnän viljely nousi Oulun korkeudelle saakka. Lämpötilan nousu voisi mahdollistaa myös suhteellisesti yhä suuremman kotimaisen energian tuotannon. Lämmitysenergian tarve vähenisi ja samaan aikaan metsissä energiapuun kasvu lisääntyisi. Omavaraisuutemme energian suhteen paranisi. Ilmaston lämpenemisen tuomat todelliset uhkat ovat kasvitaudit ja tuholaiset, joihin kasvistollamme ei ole vastustuskykyä (koloradokuoriainen, jättietana, ruostetaudit yms.). Torjunta-aineiden ja kemikaalien käyttö tulee lisääntymään niin pelloilla kuin metsissäkin. Luomutuotannon mahdollisuudet ovat näissä olosuhteissa perin rajalliset. Tietoyhteiskunnan kehitys, verkostoituminen ja paikkariippumaton työnteko Tietotekniikka on tunkeutunut yhteiskunnan joka sektorille. Tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen ja halpeneminen, päätelaitteiden hinnan lasku, käyttäjien parempi osaaminen sekä käyttäjäystävälliset sovellukset lisäävät riippuvuutta tietotekniikasta ja kasvattavat tietotyöläisten tarvetta. Tehokas ja joustava mobiili tietoverkko muuttaa ihmisten ja yhteisöjen toimintatapoja, koulutusta sekä organisaatio- ja tuotantorakenteita luoden myös uutta liiketoimintaa. Paikkariippumaton työ lisääntyy. Sisältötuotannon merkitys korostuu ja ihmiset ovat jatkuvasti tiedon tavoitettavissa paikasta ja ajasta riippumatta. Huippuosaaminen ja tutkimus keskittyvät korkeakoulujen ja suurten asutuskeskusten läheisyyteen. Ensimmäisenä uutta osaamista hyödyntävät lähellä olevat suuryritykset hakiessaan kansainvälistä kilpailukykyä. Osaaminen valuu viiveellä sivulla oleviin pienyrityksiin. Yritysten liiketoiminnot sähköistyvät nopeasti korostaen kiinteää verkottumista etenkin yritysten välisessä kanssakäymisessä. Etätyö ja paikkariippumaton työ hyödynnetään tulevaisuudessa yrityksissä laajasti. Itä-Hämeessä tietotekniikan läpimurto on keskimääräistä hitaampaa osaajapulan vuoksi. Alueen elinvoimaiset pienyritykset toimivat kuitenkin verkostomaisesti keskittyen kukin omaan osaamiseensa. Etenkin alueen suuryritykset kärsivät tietotyötekijöiden osaajapulasta ja joutuvat turvautumaan ostopalveluihin. Muutoinkin monia yritysten avaintoimintoja johdetaan verkostomaisesti muualta käsin. Seutu kilpailee ensisijaisesti edullisella perustyövoimalla. Tietotyöläisiä on paljon vapaa-ajan asukkaissa, jotka tekevät runsaasti etätyötä ja pohtivat mahdollisuutta tehdä työtä alueelta käsin. Itä-Hämeessäkin alan yritystoimintaa syntyy, mutta kehi-

10 tys on keskimääräistä hitaampaa. Yritysten ja yhteisöjen organisaatiot ovat ohentuneet ja virtaviivaistuneet muualla hyväksi koettujen toimintamallien käyttöönoton myötä. Itä-Hämeen tietoliikenneyhteydet ovat taajamissa nyt ajan tasalla, mutta haja-asutusalueella niissä on puutteita. Käyttökustannukset ovat normaalia kalliimmat ja sähköisiä palveluita ei tarjonnasta huolimatta käytetä tehokkaasti. Tulevaisuudessa Itä-Hämeen heimo on rakentanut oman virtuaalimaailmansa, joka on etenkin vapaa-ajan asukkaiden suosiossa. Pietarin ja Baltian avautuvat mahdollisuudet Nykyisin Itä-Hämeen elinkeinoelämä on suuntautunut pääasiassa kotimaan markkinoille. Vientiä harjoittavista yrityksistä suurin osa toimii perinteisesti tutuilla eurooppalaisilla markkina-alueilla, jotka ovat muuttumassa Euroopan yhdentymisen myötä sisämarkkinoiksi. Tällaiseksi on muuttumassa myös Balttia. Perinteisillä itämarkkinoilla, Venäjällä ja sitä kaukaisemmissa maissa on tulevaisuudessa kasvavat markkinat, mutta kauppatavat ovat eurooppalaisista poikkeavia. Venäjänkauppa tulee aina säilyttämään toimintakulttuurissaan slaavialiset piirteensä. Ylipäätään kaikessa ulkomaankaupassa korostuvat itähämäläisille perinteisesti vieraat taidot: sosiaalisen yhteistyön kyvyt ja verkostojen hyödyntäminen. Balttiassa talouden tasapainottuminen ja elintason nousu luovat tulevaisuudessa markkinoita lähes kaikille eri vientisektoreille. Samalla kauppalakien ja määräysten yhtenäistäminen eurooppalaisten mallien mukaisiksi parantaa olennaisesti markkinoiden turvallisuutta ja ryhtiä. Jatkossa balttiankaupassa toimivat samat viralliset periaatteet ja tavat kuin perinteisessä länsikaupassakin - toimitakulttuuria lukuun ottamatta. Venäjällä ostovoima- ja ostohalukkuus on kehittynyt viime vuosina myönteisesti. Venäjän BKT ja vientitulot ovat kasvaneet jo monta vuotta. Vakautta on lisännyt myös valtion budjetin pysyminen ylijäämäisenä. Samalla venäläiset yritykset ovat alkaneet palauttaa ulkomaille sijoittamiaan varoja investointeihin. Venäläisten reaalitulot ja sitä kautta ostovoima tulevat kasvamaan edelleen voimakkaasti. Tämän lisäksi venäläiset alkavat vihdoin käyttää patjanalus-talletuksiaan kotitalouden hankintoihin. Yritysten liikevaihdon, investointien ja työvoiman kasvun arvioidaan keskittyvän Luoteis-Venäjällä yhä enemmän Pietariin ja Leningradin alueelle. Tulevaisuudessa Itä-Hämeen tulo- ja työllisyyskehitykseen vaikuttaa suuresti se pystymmekö hyödyntämään Pietarin ja Leningradin alueen kysyntä ja tarjonta. Venäjän kiristyvän kilpailun olosuhteissa keskeistä on vientimarkkinoinnin ja myynnin osaaminen itäisillä markkinoilla. On oltava kilpailukykyinen muiden läntisten tuotteiden ja palveluiden joukossa. Kysyntää itähämäläisille vientituotteille ja palveluille on rakennusteknologian eri aloilla, yritysten ja kotitalouksien kalustamisessa, valmistalotuotannossa, elintarviketuotannossa ja matkailussa. Asuminen ja viihtyisyys Asutus keskittyy tulevaisuudessa erityisesti pääkaupunkiseudulle ja muutamiin suurimpiin keskuksiin. Väestön keskittyminen aiheuttaa kovaa kilpailua rakennuspaikoista. Samalla eriarvoisuus lisääntyy, turvattomuus kasvaa sekä sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus lisääntyvät. Seurauksena on se, että tulevaisuudessa asuinympäristöön aletaan kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kun myös vapaa-ajan määrä ja arvostus kasvaa suhteessa työaikaan, ihmiset alkavat etsiä laadukkaampaa asuinympäristöä. Tällä hetkellä Itä-Häme on muuttotappioaluetta. Tulevaisuudessa seudun asuinalueisiin ja vaikkapa rantarakentamiseen alkaa kohdistua yhä suurempi kysyntä. Itä-Häme alkaa olla tunnettu puhtaana ja turvallisena vaihtoehtona Ruuhka-Suomen asukkaille. Vetovoimaa lisäävät jatkossa hyvät kulkuyhteydet. Alue kiinnostaa hyvin toimeen tulevia keski-ikäisiä ja lapsiperheitä, jotka haluavat vakautta ja laatua elämään. Tästä näkökulmasta Itä-Hämeen alueelle tärkeä edellytys kilpailussa menestymiseen on palvelutason säilyminen ja kehittyminen. Matkailun näkymät Matkailu on maailman nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja. MEK:n arvion mukaan matkailijoiden määrä vuositasolla kasvaa 4,3 % ja matkailutulo 6,7 %. Suomessa kasvu on maltillisempaa. Vuonna 2001 ulkomaalaisten yöpymisiä oli 4,2 milj. (kasvua +3%) ja matkailutulo 1,6 miljardia (+5%). Suomalaisten kotimaan vapaa-ajanmatkoja oli 21 miljoonaa (+ 9 %), joista 4 miljoonaa maksullisessa majoituksessa.

11 Päijät-Hämeen majoitusliikkeessä oli yöpymisiä noin 500 000. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli peräti 6,5 %. Koko maassa yöpyjien määrä vastaavasti lisääntyi 0,1 prosenttia. Päijät-Hämeen väestöpohja, noin 200 000 asukasta, tarjoaa hyvän pohjan peruskysynnälle. Itä-Hämeen näkökulmasta kysynnälle on potentiaalia: runsaan 2 tunnin ajomatkan säteellä on noin 80 % Suomen markkinoista mukaan lukien pääkaupunkiseutu. Pääkaupunkiseudulta suuntautuva matkailijavirta on erittäin merkittävä ja Itä-Hämeen saavutettavuus on hyvä. Itä-Hämeen vaikutusalueeseen kuuluu myös lähialueet Venäjältä ja Baltiasta, joiden kysyntään tulisi vastata kehittämällä infrastruktuuria ja luomalla siellä toimiviin matkailutoimistoihin hyvät ja kestävät asiakas-suhteet Väestön ikääntyminen ja vaurastuminen vaikuttavat voimakkaasti matkailuun. Varttuneempi väestö (55+) on yhä tärkeämpi, kuluttamaan tottunut mutta laatua vaativa asiakasryhmä. Tarjottaessa palveluja ja tuotteita tälle segmentille on tarjonnassa säilytettävä korkea mukavuus- ja laatutaso. Vapaa-ajan määrän lisääntyminen sulauttaa työn, asumisen ja vapaa-ajan erottelemattomaksi kokonaisuudeksi. Lyhyet lomat yleistyvät, jolloin asiakkaat vaativat mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa. Lyhytlomien kasvu Suomessa on ollut vuosina 1991-2000 43 %. Teknologian kehitys on tehostanut tiedonvälitystä ja jakelua. Asiakkailla on mahdollisuus tehokkaaseen hintavertailuun internetin välityksellä, mikä on lisännyt asiakkaiden hinta-laatutietoisuutta. Matkailukeskittymät ovat lisänneet suosiotaan, koska niissä on majoituksen lisäksi runsaasti oheispalveluja. Matkailuteollisuudesta ollaan siirtymässä elämysteollisuuteen, joka tarjoaa laajempia yhteistyömahdollisuuksia ja luo tarpeen verkostoitumiselle. Itä-Hämeessä on runsaasti pieniä ohjelmapalveluiden tarjoajia, jotka verkostoitumalla voivat tarjota laajan tuotevalikoiman kokous- ja koulutusasiakkaille. Tuotteistamalla sopivia paketteja tähän kysyntään parannetaan matkailuyritysten kannattavuutta kesäsesongin ulkopuolella. Luonto- ja kulttuurimatkailu lisäävät suosiotaan ja teemalomat lisääntyvät. Tämän asiakasryhmän motivaationa on kiinnostus tiettyyn rajattuun alueeseen. Suomeen suuntautuvien ulkomaisten teemamatkailijoiden määrä lisääntyy (esim. joulu). Kotimaan kehitys on tältä osin maltillisempaa. Koulutus ja osaaminen Suomessa yleissivistyksen taso nousee ja ihmisten mukana koulutus ja osaaminen keskittyy. Toisaalta osa perinteisestä työvoimavaltaisesta valmistuksesta saattaa siirtyä halvan työvoiman maihin. Koulutuksen rakennetta muutetaan yhä enemmän yrityselämän tarpeita vastaavaksi. Yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä tullaan lisäämään huomattavasti. Suomessa jatkuu virtuaalitekniikan kehitys voimakkaana, mikä säilyttää jatkossakin alan kansainvälisen kilpailukyvyn. Koulutustaso nousee hitaasti Itä-Hämeessä. Alue kuitenkin vahvistaa entisestään puualan osaamista. Puualan yritykset alkavat tehdä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta alueen koulutus- ja osaamistaso nousisi ja, jotta yritykset saisivat osaavaa työvoimaa ja tukea tuotekehitykseensä. Tässä taroituksessa alueelle perustetaan puualan kehittämisyksikkö yhdessä yrityksien ja oppilaitosten kanssa. Kehittyvä tietoliikenne luo mahdollisuuden etäältä työskentelylle, mikä mahdollistaa koulutettujen ihmisten sijoittumisen Itä- Hämeeseen. Ikäihmisten yhteiskunta sekä sosiaali- ja terveysalan yritystoiminta Suomen väestön tämän hetkinen ikärakenne johtaa ikääntyneiden määrän voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen alkupuolella. Vanhusten määrä ylittää lasten määrän jo ennen vuotta 2010. Nopein ikääntyminen tapahtuu nyt työikäisessä väestössä; työuransa loppua lähestyy suurempi määrä ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Samalla väestö keskittyy ja haja-asutusalueet ovat vaarassa kuihtua. Vuosituhannen vaihteessa 65-vuotiaalla naisella eliniän odote oli 19.1. vuotta ja miehellä vastaavasti 15.0 vuotta. Ihmiset saapuvat työiästä eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa. Eliniän piteneminen merkitsee useimmilla terveiden vuosien lisääntymistä. Suurten ikäluokkien vuoksi hyväkuntoisia, korkeassa iässä olevia on tulevaisuudessa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Ikääntyminen ei ole pelkästään ongelma ja uhka vaan myös yhteiskunnallinen muutos, johon sisältyy suuria mahdollisuuksia. Yksilötasolla ikääntyminen merkitsee varhaisvanhuuden pidentymistä. Kolmanneksi iäksi

12 kutsutaan työiän ja vanhuuden välissä olevaa elämänkulun vaihetta, joka omistetaan omalle hyvinvoinnille. Raskaamman avun tarve ajoittuu pääasiallisesti muutamaan viimeiseen elinvuoteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta väestön ikääntymistä tarkasteltaessa on otettava huomioon ikääntyvien parempi kunto, suurempi määrä sekä heidän omaksumansa odotukset, asenteet ja kuluttajaominaisuudet. Ikääntyneiden palvelutarve kasvaa, hoiva-aloilla työvoiman saanti heikkenee ja johtaa työvoimapulaan työikäisten määrän vähentyessä. Ikääntyneiden elinolosuhteiden turvaaminen ja rahoittaminen kunnissa hankaloituu. Itä-Hämeen seudulla tulevaisuuden haastena on palvelujen kehittäminen vastaamaan alueen kasvavan ikääntyvään väestön tarpeista. Työvoiman tarve hoiva- ja hoitoaloilla Itä-Hämeessä kasvaa ja ammattitaitoisen työvoiman saanti vaikeutuu. Samalla ruuhka-alueen reunalla sijaitsevalle Itä-Hämeelle muodostuu mahdollisuus suuntautua ikääntymisen ja eläköitymisen avaamaan markkinarakoon. Itä-Hämeessä keskitytään senioripalveluihin ja pyritään pitämään näin väestön määrä nykytasolla tai lähellä sitä. Täältä haetaan va - paa-ajan rauhaa, tilaa ja luontoa. Vapaa-ajan asuminen lisääntyy ja ylläpitää yritystoimintaa. Lisääntyvät loma-ajan aktiviteetit ja hyvinvointipalvelut ovat omiaan synnyttämään Itä-Hämeeseen hyvinvointiteollisuutta. Turvallisuus muuttuvassa maailmassa Turvallisuus liittyy ihmisen kaikkiin elämänalueisiin ja sitä tulee tarkastella sosiaalisesta, hyvinvoinnillisesta, valtiollisesta, kulttuurisesta ja humanistisesta sekä ekologisesta näkökulmasta. Ihmisten turvattomuus kasvaa erityisesti suurkaupungeissa. Terrorismin uhan ja pelon lisääntyessä tavaroiden ja ihmisten liikkuminen vaikeutuu. Rikollisuus ja väkivalta lisääntyvät huumeongelmien pahetessa. Suomen kannalta suuri uhka on Venäjältä ja Itä-Baltiasta suuntautuva huumeiden salakuljetus. Samalla huumeet arkipäiväistyvät. Huumeiden, humalahakuinen alkoholin käyttö ja lääkeaineiden sekakäyttö yleistyy. Nuorten päihde- ja huumeongelmat lisääntyvät. Ongelmakäyttäjiä ja huumerikollisuutta on paljon. Työn jäsentyminen uudelleen aiheuttaa inhimillistä turvattomuutta. Pysyvien varmojen työpaikkojen määrä vähenee ja jatkuva kilpailu määräaikaisista töistä luo epävarmuutta ja uuvuttaa. Lisääntyvä työttömyys lisää syrjäytymistä. Samalla yleisesti koettu epävarmuus ja inhimillinen turvattomuus muuttavat ihmisten arvomaailmaa välinpitämättömästä välittämiseen. Etsitään yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta. Ruuhka-Suomen reunamalla sijaitsevan Itä-Hämeen arvo kasvaa, kun fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta hakevien ihmisten määrä lisääntyy. Liikkumisen turvallisuus Itä-Hämeessä on merkittävä motiivi, kun pääkaupunkiseudulta muutetaan turvallisempaan ympäristöön. Itä-Häme koetaan turvallisena alueena yritystoiminnalle. Etätyön merkityksen ja määrän kasvaessa Itä-Hämeelle on mahdollista rakentaa pääkaupunkiseudun etätyöalueen rooli. Se mahdollistaa tulevaisuudessa elinvoimaisten kyläryppäitten syntymisen seudulle. Heinola tulee näin hyödyntäneeksi mahdollisuutensa idyllisenä pikkukaupunkina, jolla on hyvät vetovoimaiset palvelut ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Ulkomaalaisväestö - erityisesti Venäjältä tuleva - lisääntyy Itä- Hämeessä. Se saattaa merkitä myös hallitsematonta maahanmuuttoa. Puhtaat elintarvikkeet ja vesi Elintarvikkeiden raaka-aineiden vapaa liikkuvuus muuttuneiden rajasuojien vuoksi vuodesta 1995 on yksi syy siihen, että erilaiset eurooppalaiseen elintarviketuotantoon liittyvät ruokaskandaalit herättävät Suomessa huomattavan suurta keskustelua. Tästä hyvänä esimerkkinä on BSE-skandaali. Puhdas juomavesi on myös noussut ihmisten ajatuksissa yhä keskeisemmäksi. Ajatusmaailma eurooppalaistuu. Puhtaat elintarvikkeet ja juomavesi luonnonmarjoja unohtamatta tulevat antamaan osalle itähämäläisiä merkittävän lisän toimeentuloon. Riippuen keräilyn, tuotannon ja jatkojalostuksen tehokkuudesta saattaa toimiala tarjota myös pääasiallista toimeentuloa. Oleellista on, kuinka Itä-Hämeessä osataan hyödyntää ajoissa nämä suomalaisittain melko tavanomaiset luontaiset edellytykset. Ekologisista uhkista ympäristön mahdollisuuksiin Tulevaisuudessa tietoisuus ympäristöongelmista johtaa siihen, että saastumista vähentävää teknologiaa otetaan yhä tehokkaammin käyttöön. Tämä luo markkinoita alan yritystoiminnalle. Tietoisuus ympäristöön kohdistuvista uhkista (esim. Itämeren saastuminen) on taipuvainen nostamaan sellaisten alueiden arvos - tusta, joilla ympäristöongelmia on vähän. Tällaisena alueena Itä-Hämeeseen tulee jatkossa kohdistumaan

13 lisääntyvää kysyntää virkistysalueena. Hyvin suunniteltuna ja järjestettynä alueemme luonto pystyy tulevaisuudessa ottamaan vastaan moninkertaisen määrän matkailijoita virkistäytymään ja harrastamaan. Itä-Hämeen puhdas, vaihteleva ja moni-ilmeinen luonto muodostaa asukkaille ja lomailijalle helposti saavutettavan luontoparatiisin. Luontoarvojen säilyttämiseksi käynnistetään tulevaisuudessa systemaattista ympäristöalan ja luonnontuntemuksen koulutusta alueen asukkaille, virkamiehille, maa ja metsätalouden harjoittajille sekä yrittäjille. Paras ympäristömme turva ja vakuutus on, että asukkaat tuntevat luonnon ja mahdollisimman moni osaa lukea luonnon elekieltä. Koulutusta järjestetään paitsi paikallisissa kouluissa myös täsmäkoulutuksena aikuisille yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja viranomaisten kanssa. Koska alueella ei ole korkeakoulua, tutkimuksen ja korkea-asteen koulutuksen yhteistyölinkkejä solmitaan jo toimivien laitosten kanssa. Myös alueen yritykset otetaan prosessiin mukaan. Koulutuksen myötä yhteinen ymmärrys niin ympäristöön kohdistuvista uhkista kuin mahdollisuuksistakin kasvaa. Tämän tietämyksen turvin Itä-Hämeestä muodostuu kestävän kehityksen paratiisi, jossa ihmiset asuvat, elävät ja kehittävät elinkeinojaan tasapainossa ympäristönsä kanssa. Helposti saavutettavana ja tulevaisuudessa myönteisen ympäristöimagon omaavana seutu houkuttelee uusia asukkaita. Myönteinen luonto-imago luo hedelmällisen kasvualustan erilaisten ympäristö- ja matkailualan yritystoimintojen kehittämiseen. Tulevaisuuden elinkeinorakenne ja yrityspalvelut Alkutuotannon osuus työllistäjänä tulee vähenemään. Keräilytuotteiden ja viljelykasvien uudenlainen teollinen hyödyntäminen monipuolistaa alkutuotantoa. Myös jalostuksen työpaikat vähenevät tulevaisuudessa ja yksinkertainen työvoimavaltainen teollisuus siirtyy halvan työvoiman maihin. Osaajia on vaikea houkutella pysyvästi sijoittumaan sivummalle osaamisen keskittymistä. Panostus tutkimukseen, teknologiaan ja osaamisen kehittämiseen lisää edelleen osaamistyöpaikkoja etenkin korkeakoulupaikkakunnilla. Tulevaisuuden Suomessa kansainvälisyys on arkipäivää ja väestö keskittyy edelleen. Työ- ja vapaa-aika on yhä vaikeampi erottaa selkeästi toisistaan. Palvelutyöpaikat lisääntyvät, kansainvälistyvät ja monipuolistuvat. EU:n laajenemisen myötä unionin sisäinen kilpailu kiristyy ja Suomen nykymuotoinen EU-tukipolitiikka päättyy vuonna 2006. Kunnallinen elinkeinojen kehittämistyö toteutetaan jatkossa yhtiömuotoisena yhteistyössä maakuntatasolla ja kehittämisen kärjet syntyvät entistäkin selkeämmin väestökeskittymissä. Valtio kohdentaa panostustaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen suuntaan ja keventää samalla organisaatiotaan. Tulevaisuudessa kokonaispanostus elinkeinojen kehittämistyöhön tulee pienenemään. Maakunnalliset ja paikalliset elinkeino-organisaatiot keskittyvät olemassa olevan yritystoiminnan osaamisen ja alueen luontaisten vahvuuksien kehittämiseen tavoitellen ylivoimaista osaamista. Toinen keskeinen teht ä- vä tulee olemaan alueen markkinointi ja oikean mielikuvan luominen eri kohderyhmille: asukkaille, työntekijöille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille. Ero menestyvien ja taantuvien alueiden kesken tulee kasvamaan. Itä-Hämeessä alkutuotanto työllistää tulevaisuudessa entistä vähemmän - tosin monipuolisempana kuin aiemmin ja puhtautta korostaen. Bioenergian merkitys työllistäjänä kasvaa. Puun ympärille kietoutuva jalostus lisää työpaikkojaan, mutta muilta osin jalostuksen työpaikat vähenevät. Puun osalta voidaan jatkossa puhua jopa osaamiskeskittymästä. Palvelutyöpaikat lisääntyvät ja etenkin vapaa-ajan viettoon liittyvä liiketoiminta työllistää tulevaisuudessa Itä-Hämeessä nykyistä enemmän. Vapaa-aikaan, viihteeseen, virkistykseen ja hoivaan liittyvä yritystoiminta tulee olemaan aikaisempaa ammattimaisempaa ja kansainvälisempää. Elinkeinojen kehittämistyö hoidetaan tulevaisuudessa Itä-Hämeessä yhdessä alueellisen elinkeino-organisaation kautta verkostomaisesti. Päätehtävänä tässä on nykyisten yritysten osaamisen lisääminen ja verkostoituminen. Toinen päätehtävä on alueen mielikuvamarkkinointi uusille yrityksille, asukkaille (työntekijöille) ja vapaa-ajan viettäjille. Kun valtion ja EU:n panostus alueen elinkeinojen kehittämiseen vähenee ja suorat yritystuet kevenevät, Itä-Hämeen kunnat varaavat elinkeinoyhteistyölle riittävästi kehittämisresursseja, jotta se voi tehdä omia panostuksia kehittämistoimintaan.

14 2.3. YHTEENVETO: Itä-Hämeen strategiset teemat Itä-Häme tämän päivän Suomessa Sijainti o Itä-Hämeen sijainti on hy vä Järvi-Suomen portilla, lähellä eteläisen Suomen suuria keskuksia ja valtateiden risteyksessä Ympäristö o Seudulla on puhdas, vesistörikas ja moni-ilmeinen luonto Väestö o Itä-Hämeen väkiluku pienenee tällä hetkellä johtuen ikärakenteesta (kuolleisuus) ja muuttotappiosta o Seudun väestö ikääntyy o Väestö keskittyy nykyisin taajamiin ja sivukylät autioituvat Koulutus ja osaaminen o Seudun koulutustaso on alhainen o Ammatti- ja ammattikorkeakoulutuksen tarjonta palvelee kohtuullisen hyvin perinteisten alojen tarpeita o Itä-Hämeestä puuttuu yliopisto- ja korkeakouluopetusta o Eritysalojen koulutusta ei seudulla ole Asuminen o Asumisen hintataso ja tarjonta ovat kilpailukykyisiä Itä-Hämeessä o Asuinympäristö on luonnonläheinen, puhdas ja turvallinen Työllisyys ja tulotaso o Alueellisen huono-osaisuuden indikaattorin (työttömyys, toimeentulotuki, pienituloiset) mukaan seutu on myös huonoimpien joukossa. o Tilastokeskuksen BTV-indikaattorilla (bruttokansantuote, työllisyys ja väestön suhteellinen kehitys 1995-99) mitattuna Itä-Häme on maan heikoimpia alueita Tuotanto ja yritystoiminta o Seudun kilpailukykytekijät -indikaattori (saavutettavuus, toimintojen keskittyminen, innovatiivisuus ja inhimillinen pääoma) on erittäin hyvä o Tuotanto- ja toimalarakenne sekä taloudellinen tehokkuus ovat valtakunnallisesssa vertailussa hyviä o Alkutuotannon työpaikkavähennystä ei seudulla ole voitu korvata palvelu- ja teollisuustyöpaikoilla o Seutua luonnehtii raaka-aineen tuotanto ja alueella on vahva maa- ja metsätalous o Seudulla ei ole paljon tietotekniikan ammattilaisia o Itä-Hämeen yritykset ovat pääasiassa kotimarkkinayrityksiä. Vientiä harjoittavat pk-yritykset toimivat pääasiassa perinteisesti tutuilla eurooppalaisilla markkina-alueilla, jotka ovat muuttumassa Euroopan yhdentymisen myötä sisämarkkinoiksi niinkuin balttiakin o Venäjällä ja sitä kaukaisemmissa maissa on valtava kysyntäpotentiaali, mutta kauppatavat ovat eurooppalaisista poikkeavia. Ulkomaankaupassa korostuvat itähämäläisille perinteisesti vieraat taidot: sosiaalisen yhteistyön kyvyt ja verkostojen hyödyntäminen o Itä-Hämeen matkailuyritykset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pieniä maaseutumatkailuyrityksiä Liikenne o Seudun saavutettavuus on hyvä valtateiden 4 ja 5 risteyksessä o Rautatieliikenne on kehittymätöntä o Tietoliikenneyhteydet ovat taajamissa hyvät, mutta haja-asutusalueella kehittymättömät Kunnat ja aluerakenne o Kuntia vaivaavat taloudelliset ongelmat (kuntien vuosikate % poistoista on hyvin alhainen) o Seudun kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyö on vielä kehittymätöntä

15 Tulevaisuuden muutosvoimien vaikutus Itä-Hämeeseen Kunnallishallinnon muutos ja palvelutuotannon tehostuminen o Kunnat kamppailevat talousvaikeuksissa vähenevän ja ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvaes sa o Kuntien lukumäärä tulee vähenemään. o Kunnat tiivistävät ja kehittävät yhteistyötä naapurikuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa Työvoima ja monikulttuurisuus o Keskittymisen vuoksi uhkana on, että seudun väestö ja osaava työvoima vähenee o Eläköitymisen myötä työpaikkoja avautuu yksityisellä ja julkisella sektorilla o Maahanmuutto ja siirtolaisuus Suomeen ja Itä-Hämeeseen lisääntyy o Työvoimaa seudulle hankitaan ulkomailta valikoivana hakuna työvoimapulaa poteville ammatti- ja erikoisaloille Maaseudun mahdollisuudet ja uhkat sekä puuenergia o Alkutuotannosta toimeentulonsa saavien lukumäärä tulee seudulla yhä vähenemään ja yksikkökoot kasvavat o Ulkomaalaisen työvoiman osuus tulee Itä-Hämeen maatiloilla ja yleensäkin maaseudulla lisääntymään o Perinteisten kasvilajien rinnalle tulee uusia niin pelloille kuin metsääkin o Geeniteknologian sovellukset sekä torjunta-aineiden ja kemikaalien käyttö tulee lisääntymään pelloilla ja metsissä Tietoyhteiskunnan kehitys, verkostoituminen ja paikkariippumaton työnteko o Huippuosaaminen ja tutkimus keskittyvät Suomessa korkeakoulujen ja suurten asutuskeskusten läheisyyteen o Itä-Hämeessä tietotekniikan läpimurto on keskimääräistä hitaampaa osaajapulan vuoksi o Kasvava tietotyöläisten tarve lisää etätyötä ja synnyttää alan yritystoimintaa Itä-Hämeeseen o Tietotekniikan hyödyntäminen mahdollistaa etätyön ja tietotyön maaseudulla Pietarin, Venäjän ja Baltian avautuvat mahdollisuudet o Itähämäläisten PK-yritysten uudet, nopeimmin kasvavat ja läheisimmät kansainväliset markkinat ovat Venäjällä Pietarissa, Leningradin alueella ja raaka-ainetuottaja-alueilla sekä Balttiassa. o Pk-yritykset tarvitsevat yhteiskunnan tarjoaman astinlaudan, jolta voivat ponnistaa vientitoimissaan o Etabloituminen ulkomaille tehdään ensimmäiseksi lähimarkkinoillamme Pietarissa. Varsinaisen kaupankäynnin hoitaa yksityinen sektori. Koska venäläiset ostajat ovat selvimmin organisoituneet matkailun alalla on matkailusta helpoin aloittaa Asuminen ja viihtyisyys o Asumisen keskittyminen suuriin keskuksiin lisää sosiaalisia ongelmia, tämä puolestaan saa ihmiset etsimään laadukkaampaa elämää asutuskeskittymien ulkopuolelta Itä-Hämeestä voi muodostua vapaaajan asumisen ja työssäkäynnin alue o Suurten ikäluokkien maallepaluun halukkuus aiheuttaa kysyntää Itä-Hämeen asuinympäristöön Matkailun näkymät o Väestön ikääntyminen ja vaurastuminen vaikuttavat voimakkaasti matkailuun Suomessa ja Euroopassa o Lyhytlomat, teemalomat ja elämyksellisyys lisääntyvät matkailussa o Vapaa-ajan määrä lisääntyy ja luo Itä-Hämeessä vapaa-ajan asumiseen, virkistykseen ja hoiva-alaan liittyviä liiketoiminnan mahdollisuuksia o Matkailu kansainvälistyy, mikä edellyttää matkailupalvelujen ja kaupan kansainvälistämistä Itä-Hämeessä Eurooppaan, Baltiaan ja Venäjälle päin o Itä-Hämeen pienet maaseutumatkailuyritykset pystyvät verkostoitumalla keskenään tarjoamaan markkinoiden tarvitsemaa volyymia

16 Koulutus ja osaaminen o Suomen osaamiseen ja korkeaan teknologiaan perustuvassa kilpailukyvyssä seudun kriittiseksi menestystekijäksi muodostuu koulutustason nouseminen ja osaavan työvoiman riittävyys. Näiden asiantilojen toteutuminen edellyttää kiinnittymistä korkea-asteen koulutusverkkoihin ja sitä, että koulutettu työvoima vastaa yritysten tarpeita o Tietoliikenne kehittyessään luo mahdollisuuden etäältä työskentelylle ja opiskelulle, tämä johtaa koulutetun väestön levittäytymiseen myös kasvukeskuksien ulkopuolelle Ikäihmisten yhteiskunta sekä sosiaali- ja terveysalan yritystoiminta o Suurten ikäluokkien vuoksi korkeassa iässä olevia on tulevaisuudessa paljon enemmän kuin aikaisemmin ja he ovat terveydeltään hyväkuntoisempia kuin nykyajan vanhukset o Ikääntyneiden palvelutarve kasvaa ja monipuolistuu o Hoiva-aloilla työvoiman tarve kasvaa mutta saanti heikkenee. Seurauksena on työvoimapula työikäisten määrän vähentyessä o Ikääntyneiden elinolosuhteiden turvaaminen ja rahoittaminen kunnissa hankaloituu o Kaupallisten hoiva- ja terveys-, viihde-, virkistys- ja liikuntapalvelujen kysyntä kasvaa ja luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ja hyvinvointiteollisuudelle Turvallisuus muuttuvassa maailmassa o Ihmisten turvattomuus kasvaa erityisesti suurkaupungeissa. Terrorismin uhan ja pelon lisääntyessä tava - roiden ja ihmisten liikkuminen vaikeutuu. Rikollisuus ja väkivalta lisääntyvät huumeongelmien pahetessa o Epävarmuus ja inhimillinen turvattomuus muuttavat ihmisten arvomaailmaa välinpitämättömästä välittämiseen. Etsitään yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta o Itä-Hämeen turvallinen asuin- ja elinympäristö muodostuu vetovoimatekijäksi Puhtaat elintarvikkeet ja vesi o Eurooppalaiseen tehoelintarviketuotantoon liittyvät ruokaskandaalit nostavat puhtaiden elintarvikkeiden kysyntää o Luonnovara-alalla liiketoiminnan mahdollisuuksia tarjoavat keräilytuotteet, bioenergia ja puhdas vesi Ekologisista uhkista ympäristön mahdollisuuksiin o Tietoisuuden kasvu ympäristöongelmista johtaa siihen, että saastumista vähentävää teknologiaa otetaan yhä tehokkaammin käyttöön. Tämä luo markkinoita alan yritystoiminnalle o Itä-Hämeeseen tulee jatkossa kohdistumaan lisääntyvää kysyntää vapaa-aika- ja virkistysalueena Tulevaisuuden elinkeinorakenne ja yrityspalvelut o Palvelutyöpaikat lisääntyvät, kansainvälistyvät ja monipuolistuvat etenkin vapaa-ajan viettoon liittyvä liiketoiminta työllistää tulevaisuudessa o Bioenergian merkitys työllistäjänä kasvaa o Valtio kohdentaa panostustaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen suuntaan ja keventää samalla organisaatiotaan. Kokonaispanostus elinkeinojen kehittämistyöhön tulee pienenemään o Alueelliset elinkeino-organisaatiot keskittyvät olemassa olevan yritystoiminnan osaamisen ja alueen luontaisten vahvuuksien kehittämiseen tavoitellen ylivoimaista osaamista o Tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on alueen markkinointi ja oikean mielikuvan luominen eri kohderyhmille: asukkaille, työntekijöille, vapaa-ajan as ukkaille ja matkailijoille o Yritysten yhteistyö ja verkottuminen lisääntyy ja mahdollistaa riittävän suurien osaamiskeskittymien (puu, luonnonvara-ala) syntymisen Itä-Hämeeseen o Elinkeinojen kehittämistyö hoidetaan Itä-Hämeessä yhdessä alueellisen elinkeino-organisaation kautta verkostomaisesti

Ulkopuolella. Itä-Hämeessä Nykyään Tulevaisuudessa Sijainti on hyvä Järvi-Suomen portilla, lähellä eteläisen Suomen Kunnat joutuvat talousvaikeuksiin vähenevän ja ikääntyvän suuria keskuksia ja valtateiden risteyksessä väestön palvelutarpeiden kasvaessa. Kuntien lukumäärä vähenee Seudun koulutustaso on alhainen ja aluuelta puuttuu yliopisto- ja Maahanmuutto Suomeen lisääntyy korkeakouluopetusta Huippuosaaminen ja tutkimus keskittyvät Asumisen hintataso ja tarjonta ovat kilpailukykyisiä Tietotekniikka mahdollistaa etätyön ja tietotyön maaseudulla Alueelisen huono-osaisuuden indikaattorin mukaan seutu on Suo- Asutuksen keskittyminen lisää sosiaalisia ongelmia men heikoimpien joukossa Ihmiset etsivät laadukasta elämää keskusten ulkopuolelta. Seudun kilpailukykytekijät -indikaattori on valtakunnallisesti erittäin Lyhyt- ja teemalomat sekä elämyksellisyys lisääntyvät hyvä Korkeassa iässä olevia on tulevaisuudessa paljon enemmän Tuotanto- ja toimalarakenne sekä taloudellinen tehokkuus ovat Ikääntyneiden palvelutarve kasvaa. Hoiva-alat työvoimapulaan hyviä Kaupallisten hoiva- ja terveys-, viihde-, virkistys- ja liikuntapalvelu- Tilastokeskuksen BTV-indikaattorilla mitattuna Itä-Häme on maan jen kysyntä kasvaa heikoimpia alueita. Ihmisten turvattomuus kasvaa. Etsitään yhteisöllisyyttä. Seutua luonnehtii raaka-aineen tuotanto ja alueella on vahva maa- Tehotuotannon ruokaskandaalit nostavat puhtaan ruoan kysyntää ja metsätalous. Saastumista vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön Vapaa-ajan viettoon liittyvä liiketoiminta työllistää tulevaisuudessa Seudulla on puhdas, vesistörikas ja moni-ilmeinen luonto Itä-Hämeen väkiluku pienenee johtuen ikärakenteesta ja muuttotappiosta. Seudun väestö ikääntyy. Väestö keskittyy nykyisin taajamiin ja sivukylät autioituvat. Ammatti- ja ammattikorkeakoulutuksen tarjonta palvelee kohtuullisen hyvin perinteisten alojen tarpeita Eritysalojen koulutusta ei seudulla ole Asuinympäristö on turvallinen Itä-Hämeen yritykset ovat pääasiassa kotimarkkinayrityksiä Itä-Hämeen matkailuyritykset ovat pieniä Maaseudun kuntia vaivaavat taloudelliset ongelmat Seudun kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyö on vielä kehittymätöntä.. Kunnat tiivistävät yhteistyötä naapurikuntien ja muihin tahoihin Siirtolaisten määrä kasvaa. Työvoimaa seudulle hankitaan ulkomailta valikoivana hakuna työvoimapulaa poteville aloille Alkutuotantoväestö vähenee ja maatalouden yksikkökoot kasvaa Kasvava tietotyöläisten tarve voi lisätä etätyötä PK-yritysten nopeimmin kasvavat ja läheisimmät kansainväliset markkinat ovat Pietarissa, Leningradin alueella ja Balttiassa Itä-Hämeestä voi muodostua vapaa-ajan asumisen ja työssäkäynnin alue, mitä suurten ikäluokkien maallepaluun halukkuus lisää Vapaa-ajan määrä lisääntyy ja kasvattaa virkistys- ja hoiva-alaan liiketoimintamahdollisuuksia Seudun kriittiseksi menestystekijäksi muodostuu koulutustason nouseminen ja osaavan työvoiman riittävyys Yritysten yhteistyö ja verkottuminen lisääntyy Elinkeinojen kehittämistyö hoidetaan alueellisessa elinkeinoorganisaatiossa verkostomaisesti. Kuvio 3. Itä-Hämeen strateginen nelikenttä

3. ITÄ-HÄMEEN VISIO 2020 Itä-Hämeen visio vuodelle 2020 on muotoutunut strategiatyöryhmän käsissä lähtökohtanaan sekä sidosryhmäseminaarin tuottamat näkemykset että faktoihin pohjautuvat tilastoaineistot. Itä-Hämeen visio tunnustaa seudun nykyiset vahvuudet, jotka liittyvät metsiin ja puun jalostamiseen. Samoin visiossa kuvastuu usko siihen, että alueen nykyinen puhdas luonto ja vesistöt muodostuvat tulevaisuudessa niin vakinaiseen kuin vapaa-ajan asumiseenkin liittyvän vetovoimatekijän. Visio kytkee viihtyisään asumiseen myös vapaa-aikaan ja hoiva-alaan liittyvän palveluyritystoiminnan kehittämisen sekä paikasta riippumattoman työnteon yleistymisen. Uutena kehittyvänä yritystoiminnan ja tuotannon lohkona visio nostaa esille ympäristömyötäisten teknologioiden, tuotannon ja tuotteiden kehittymisen. Tämä on seudun vastaus ympäristön korostuvalle roolille tulevaisuudessa. Visiossa korostetaan myös sitä, että korkea osaaminen ja tietotekniikan soveltaminen on vision toteutumiselle välttämätön edellytys. Verrattaessa Itä-Hämeen visiota seudun nykytilaan ja tulevaisuuden muutoksiin kriittisiksi tekijöiksi nousee osaamisen tason turvaaminen valituilla aloilla ja työvoiman määrällinen ja laadullinen riittävyys. Tämä teema onkin nostettu tavoitteissa esiin. Visio ei ota kantaa tulevaisuuden muutosten näkökulmasta mahdolliseen ulkomaalaisten kasvavaan osuuteen väestöstä ja sen aiheuttamaan monikulttuurisuuteen. Myös Venäjän ja Pietarin avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen on jätetty vision ulkopuolelle. Kokonaan oman aihepiirinsä muodostaa tulevaisuuden kunnallishallinnollinen rakennemuutos ja palvelutuotannon uudelleenjärjestäytyminen. Tämä teema on pikemminkin toteuttamisen välineenä tietoisesti jätetty visiosta pois. Vaikka Itä-Häme on seutuna suhteellisen pieni ja voimavarat ovat rajalliset, on visio kuitenkin melko kunnianhimoinen ja luonteeltaan aktiivinen. Sitä ei voi pitää passiivisena ja toimintaympäristöön sopeutuvana. Tästä näkökulmasta on korostettava vision, päämäärien ja tavoitteiden erittäin määrätietoista, pitkäjänteistä ja yksituumaista toteuttamista, ettei visio ja koko strategia jäisi vain optimistiseksi utopiaksi. Vuonna 2020 Itä-Häme on erikoistunut erityisesti luonnonvarojen sekä ympäristöä säästävien teknologioiden ja tuotteiden jalostajaksi. Samalla Itä-Häme erottuu viihtyisän maaseutumaisen asumisen keitaana, jossa virkistys-, hoiva ja vapaa-ajan palvelut sekä paikkariippumaton tietotyö ovat merkittävää yritystoimintaa. Kuvio 4: Itä-Hämeen visio vuodelle 2020 Itä-Hämeen visiossa tulee voimakkaasti esiin elinkeinopoliittinen yritystoimintaa, toimeentuloa ja työpaikkoja korostava painotus. Elinkeinopolitiikassa seutu haluaa 17 vuoden kuluttua olla eräs niistä seuduista, jotka ovat kaikkein tunnetuimpia Suomessa nimenomaan luonnovaratuotannosta ja puunjalostuksesta. Itä- Hämeeseen on vahvistunut ko. ajanjakson aikana myös Suomen mittakaavassa merkittävä ympäristömyötäisten tuotteiden ja teknologioiden osaamiskeskittymä. Kolmas elinkeinopoliittinen tukijalka alueelle on 17 vuoden kuluttua muodostunut virkistys-, hoiva - ja vapaa-ajan liiketoiminnasta. Tällä alalla Itä-Häme on vuonna 2020 eräs Suomen tunnetuimmista. Elinkeinopoliittista perustaa tukevana ja sen kolmijalkaisen kehittymisen edellytyksenä Itä-Häme luo 17 vuoden kuluessa Suomen oloissa erittäin viihtyisän a turvallisen asuinympäristön. Itä-Häme on myös kuuluisa vuonna 2020 siitä, että seudulla paikkariippumaton työnteko kotona ja vapaa-ajan asunnoissa on mahdollista.

20 4. PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Jotta visio voisi toteutua on strategiaa toteutettava erittäin määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Vision toteuttamiseksi toimenpiteet on jaettu viideksi päämääräkokonaisuudeksi. Ennen päämäärien ja tavoitteiden yksityiskohtaisempaa esittelyä on seuraavassa kaaviossa kuvattu koko strateginen kokonaisuus: visio vuoteen 2020 sekä sen toteuttamiseksi asetetut päämäärät ja tavoitteet. Vuonna 2020 Itä-Häme on erikoistunut erityisesti luonnonvarojen sekä ympäristöä säästävien teknologioiden ja tuotteiden jalostajaksi. Samalla Itä-Häme erottuu viihtyisän maaseutumaisen asumisen keitaana, jossa virkistys-, hoiva ja vapaa-ajan palvelut sekä paikkariippumaton tietotyö ovat merkittävää yritystoimintaa. Päämäärä 1 Päämäärä 2 Päämäärä 3 Päämäärä 4 Päämäärä 5 SEUDUN YHTEISTYÖN JA JA PALVELUTUOTANNON KEHITTÄMINEN SEUDUN IDENTITEETIN JA JA IMAGON VAHVISTAMINEN SEKÄ MARKKINOINTI VIIHTYISÄN JA JA TURVALLISEN YMPÄRISTÖN LUOMINEN OSAAMISEN JA JA TYÖVOIMAN TURVAAMINEN YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA JA UUDISTAMINEN Seudun vahvistaminen kuntayhteistyötä tiivistämällä Peruspalveluvarustuksen säilyttäminen riittävänä ja laadukkaana Matkailumarkkinoinnin tehostaminen Imagon rakentaminen ja markkinointi Monipuolisen asunto- ja tonttitarjonnan kehittäminen Ympäristönsuojelun ja ymp. kasvatuksen tehostaminen sekä ymp.myönt.imagon vah. Ammatillisen koulutuksen ja yritysten osaamistarpeiden saattaminen yhteen Puu- ja metsäosaamisen vahvistaminen Nykyisten yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen ja uuden innovatiivisen yritystoim. keh. Luonnonvara-alan kehittäminen Asumiskysyntää tyydyttävän monipuolis. viihtyis än ja turvall. miljöön ja elinymp. keh. Oppilaitosten tutkimuksen ja tuotekehityksen saattaminen yritysten käyttöön Venäjän markkinoiden hyödyntäminen Aktiivinen työvoiman määrällinen ja laadullinen turvaaminen sekä työttömyyden väh. Seudun muuttaminen vetovoimaiseksi tietotyöalueeksi Vapaa-ajan asumista tukevan hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Liikenne- ja tietoyhteyksien kehittäminen Kuvio 5. Itä-Hämeen visio 2020, päämäärät ja tavoitteet Kukin tavoite tähtää yläpuolellaan olevan oman päämääränsä toteutumiseen ja kukin päämäärä vastaavasti tähtää vision toteutumiseen. Strategia ei siis ole kaiken kattava hyvän yhteiskunnan tavoitteisto, vaan valikoituihin vision mukaisiin kehittämisen kärkiin kohdistuva kehittämisstrategia. On lisäksi korostettava, että päämäärien järjestys vasemmalta oikealle tai niiden järjestysnumero, ei ilmaise niiden tärkeyttä tai painoarvoa. Pikemminkin strategia on rakennettu niin, että vasemmalla on julkiseen hallintoon liittyviä pehmeitä edellytyksiä, kun taas oikealle siirryttäessä alkavat korostua yksityisen sektorin kovat toimeentuloon liittyvät, elinkeinopoliittiset asiat.