SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OPPIKOULUT 71 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 71 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 1953-1954 IX LÄROVERKEN 71 STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄROVERKENS TILLSTÄND OCH VERKSAMHET UNDER LÄSÄRET 1953-1954 STATISTICAL REVIEW OF SECONDARY SCHOOL EDUCATION IN FINLAND DURING SCHOOL YEAR 1953 1954 HELSINKI 1955

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 71 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 1953-1954 IX LÄROVERKEN 71 STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄROVERKENS TILLSTÄND OCH VERKSAMHET UNDER LÄSÄRET 1953-1954 STATISTICAL REVIEW OF SECONDARY SCHOOL EDUCATION IN FINLAND DURING SCHOOL YEAR 1953 1954 HELSINKI 1955

Helsinki 1955. Valtioneuvoston kirjaparn»

Alkusanat. T äm ä selonteko on la a d ittu pääasiassa sam ojen p eriaatteiden m ukaan kuin sam an sarjan edellinen jtilkaisu. K uitenkin on o te ttu m ukaan uusi taulukko, joka valaisee oppilasm äärien v aih telu ja erikseen. keskikouluja lukioasteella. Ju lk aisu ssa oh sitäp aitsi tie to ja oppilaiden ikäryhm ityksestä. K u ten tu n n e ttu a kuuluu viim em ainittu tilasto niihin tietoihin, jo ita UNESCO on p itä n y t tarpeellisina kansainvälisiä vertailuja varten. A ineiston käsittely ä on valvonut ak tu aa ri C. E. G r a n b e r g, joka on m yös k irjo itta n u t selostuksen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoim istossa, h ein ä kuussa 1955. Förord. Vid u ta rb e tan d e t av föreliggande publikation har i stö rt se tt sam m a principer följts som i föreg&ende Publikation i denna Serie. E n ny tabell belysande utvecklingen av a n tale t lärjungar p& m ellanskolestadiet och gym nasialstadiet skilt för sig h ar likväl m edtagits. P ublikationen inneh&ller dessutom uppgifter om fördelningen av lärjungarna efter älder. Sistnäm nda S tatistik hör som b ek a n t tili de uppgifter UNESCO a n sett nödvändiga för in tern atio n ella jäm förelser. B earbetningen av m aterialet h a r le tts av aktuarien C. E. G r a n b e r g, som även fö rfa tta t texten. Helsingfors, p& S tatistisk a centralbyr& n, i juli 1955. Valter Lindberg A. Tunkelo i

Sisällys. Innehall. Teksti. Sivu 1. Oppikoulujen luku... 6 1. Antalet läroverk... 6 2. Opettajisto... 7 2. Lärarkären... 7 3. Oppilaiden lu k u... 8 3. Antalet lärjungar... 8 4. Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden... 10 5. Muut tiedot oppilaista... 11 6. Oppikoulujen tulot ja m enot... 14 7. Ylioppilastutkinto... 4. Antalet klasser och lärjungeantatet per k la ss... 10 5. övriga uppgifter om lärjungarna... 11-6. Läroverkens utgifter och inkom ster... 14 7. Studentexam 16 en... 16 Text. Sid. Tauluja. 1. Oppikoulut, opettajien ja oppilaiden luku lääneittäin lukuvuonna 1953 54... 2 2. Oppilaat isän ammatin mukaan lukuvuonna 1953 54.. 4 Tabelle)'. 1. Läroverken, antalet lärare och lärjungar länsvis läsäret 1953 64... 2 2. Lärjungarna efter faderns yrke läsäret 1953 54... 4 Contents. Text. Page 1. Number of secondary schools... 6 2. Teaching s ta f f... 7 3. Number of pupils... 8 4. Number of forms and pupils to a fo rm... 10 5. Other data on pupils... 11 6. Income and expenditure of secondary schools... 14 7. Matriculation examination... 16 Tables. 1. Secondary schools, number of teaching staff and of pupils, by counties, during school year 1953 54... 2 2. Pupils by fathers professions, during school year 1953 54... 4

Johdanto. Tässä selostuksessa on, k u te n aikaisem pinakin v u o sina, o te ttu huom ioon kaikki koulut, joissa opetetaan oppikoulukurssia jom m alla k um m alla kotim aisella kielellä. Tilastoon sisälty v ät siten m yös kunnalliset kokeilukeskikoulut, m u tta vieraskielisiä kouluja The English School, D eutsche Schule ja H elsingin venäläinen lyseo ei ole o te ttu huom ioon. Oppikoululaitoksem m e voim akkaasta kasvusta ja sen syistä on aikaisem m in te h ty selkoa. Sen vuoksi käsitellään tässä ainoastaan oppilasm äärän kasvun jak aan tu m ista keskikoulu- ja lukioasteelle sekä poikaja tyttöoppilaiden lukum äärien kasvua. Inledning. D enna redogörelse om fattar, sásom under tidigare ár, sam tliga m ed läroverkskurs m ed inhem skt undervisningsspr&k. I S tatistiken ingár sälunda även de kom m unala m ellanna i experim entsyfte, m en därem ot inte The English Shool, D eutsche Schule och Helsingfors ry sk a lyceum. F ör den kraftig a expansionen inom v&rt lärdom s- skoleväsen och orsakem a därtill h a r tidigare redogjorts, varför h är endast behandlas ökningen a v elevnumeräreh. fördelad p& m ellanskole- och gym nasialstadiet sam t p& gossar och flickor. 1. Oppilaiden luku keskikoulu- ja lukioasteella A n talet lärjungar pä mellanskole- och gymnasialstadiet Number of pupils on middle and higher forms Läs&r Keskikouluaste Mellanskolestadiet Middle forms Poikia Gossar Boys Tyttöjä Flickor Girls Lukioaste Gymnasialstadiet Higher forms Poikia Gossar Boys Tyttöjä Flickor Girls Poikia Gossar Boys Kaikkiaan Tnahes - - Tyttöjä Flickor Girls 1938 39... 19 363 23 743 43 106 5 587 5 090 10 677 24 950 28 833 53 783 1950 61... 33 411 46 551 79 962 7 060 7 949 15 009 40 471 54 500 94 971 1951 62... 35 295 49 248-84 543 7325 8 031 15 356 42 620 57 279 99 899 1962 53... 37 873 52 998 90 871 7 496 8 347 15 843 45 369 61 345 106 714 1953 54... 40 840 56 798. 97 638 8127 9136 17 263 48 967 65 934 114 901 Y llä olevasta taulu k o sta ilm enee, e ttä keskikoulun oppilasm äärä on lukuvuodesta 1938 39 lukuvuoteen 1953 54 lisäänty n y t 43 106:sta 97 638:aan. Ensiksi m ainittuna lukuvuonna oli oppikoulujen koko oppilasm äärästä keskikouluasteella 80. l %, viim eksi m a in ittu n a lukuvuonna 85.0 %. L ukioasteella olevien oppilaiden m äärä on lisään ty n y t suhteellisesti vähem m än, ja sen osuus kokonaism äärästä on m a in ittu n a a ja n jaksona v äh en ty n y t 19.0 % :sta 15.0 % :iin. Jo ennen sotaa olivat ty tö t enem m istönä oppikouluissa; heitä oli 53.6 % koko oppilasm äärästä. L ukuvuonna 1953 54 vastaava prosenttiluku oli sitä vastoin kokonaista 57.4. T y ttö jä on ain a ollut suhteellisesti enem m än keskikoulu- kuin lukioasteella. L ukuvuonna 1953 54 heitä oli keskikouluasteella 58.2 % ja lukioasteella 52.9 %. TJr ovanst&ende tabell framg&r a t t a n tale t lar jungar p& m ellanskolestadiet fr&n lásáret 1938 39 till las- &ret 1953 54 okats frftn 43 106 till 97 638. Forstnám nda lás&r utgjorde an tale t lárjungar p& m ellanskolestadiet 80.1 % av to ta la n ta le t elever i lároverken m ot 85.0 % sistnám nda lás&r. A ntalet lárjungar p á gym nasialstadiet h a r okats forh&llandevis m indre och dess relativ a andel i to ta la n ta le t h ar under nam nda period m inskats fr&n 19.9 % till 15.0 %. R edan fóre kriget v ar a n tale t flickor i lároverken i m ajoritet och utgjorde 53.6 % av to ta la n ta le t lárjungar i lároverken, m en lás&ret 1963 54 v ar m otsvarande relationstal hela 57. i %. Flickornas relativ a andel h ar alltid v a rit stó rre p á m ellanskolestadiet á n p á gym nasialstadiet. Lás&ret 1953 54 utg jo rd e denna p& m ellanskolestadiet 58.2 % och p& gym nasialstadiet 52. 9.

1. Oppikoulujen luku. 1. Antalet läroverk. S euraavasta tau lu k o sta ilm enee oppikoulujen luku ja e ttu n a valtion kouluihin ja yksityiskouluihin sekä opetuskielen m ukaan. U r följande tabell fram gär a n tale t läroverk fördelade p â stats- och privat sam t efter undervisningsspr&k. 2. Oppikoulujen luku. A ntalet läroverk. Number of secondary schools. Läs&r Valtion kouluja Stats Ruotsink. Kunnallisia ja yksityisiä kouluja Kommunala och privata Municipal and private schools Ruotsink. Kaikkiaan Inalles - Suom enk.. Ruotsink. 1938 39... 72 17 89 116 28 144 188. 45 233 1950 51... 86 17 103 203 32 235 289 49 338 1951 52... 90 17 107 207 31 238 297 48 345 1952 53... 91 17 108 203 32 235 294 49 343 1953 54... 92 17 109 204 32 236 296 49 345 L ukuvuonna 1953 54 oli 31. e % oppikoulujen koko m äärästä valtion kouluja. K u n oppilaiden lu k u k o u lu a kohden on näissä keskim äärin suurem pi kuin y k sityiskouluissa, oli näiden koulujen osuus 45.4 % koko oppilasm äärästä. K oko m aan oppikouluista toim i 1953 54 kaupungeissa 152, kauppaloissa 40 ja m a a seudulla 153. Yliopistoon johtavien oppikoulujen kokonaism äärä lu kuvuonna 1953 54 oli 200. N äistä toim i 128 k a u pungeissa. Statsna om fattade läs&ret 1953 54 31. o % av to ta la n talet läroverk. D& a n ta le t lärjungar per skola i dessa i genom snitt är större än i privatna utgjorde dessa s andel i to ta la n ta le t lärjungar 45.4 %. A v sam tliga läroverk i hela riket voro läs&ret 1953-54 152 verksam m a i städerna, 40 i köpingarna och 153 p& landsbygden. T o talan talet läroverk m ed r ä tt a t t d im ittera studenter utgjorde läs&ret 1953 54 200, av vilka 128 voro verksam m a i städerna. 3. Oppikoulut koulumuodon mukaan. Läroverken efter skoltyp. Types of schools. I ' l l ' S-s S >5 fr 1951 52 1962 53. 1953 64 CO L-J to-d»? 5J ö l e a! f i CO M S Ml M U i S» S a a w Ruotsink., Valtion koulut Stats... Normaalilyseot Normallyceer Normal lyceums.. Klassilliset lyseot Klassiska lyceer Classical lyceums... Poikalyseot Gosslyceer Boys' lyceums... Yhteislyseot Samlyceer Mixed lyceums.. :... Tyttölyseot Flicklyceer Girls' lyceums... Tyttökoulut Flick Girls' schools... Keskikoulut Mellan Middle schools... Kunnalliset ja yksityiset Kommunala och privata Municipal and private... Poikalyseo Gosslyceum Boys lyceum... Yhteislyseot Samlyceer Mixed lyceums... Tyttölyseot Flicklyceer Girls lyceums... Yhteislukiot Samgymnasier Mixed gymnasiums Tyttölukiot Flickgymnasier Girls' gymnasiums Keskikoulut Mellan Middle schools... 90 17 107 91 17 108 92 17 109 2 1 3 2 1 3 2 1 3 3 1 4 3 1 4 3 1. 4 24 3 27 24 3 27 23 3 26 23 7 30.25 8 33 30 8 38 19 2 21 20 2 22 20 2 22 7 2 9 6 2 8 5 2 7 12 1 13 11 11 9 9 207 31 238 203 32 235 204 32 236 _ 1 1 1 1 1 1 80 16 96 81 16 97 83 16 99 2 5 7 2 5 7 2 5 7 3 1 4 2 2 2 _ 2 1 --- 1 1 1 120 8 128 117 10 127 118 10 128

7 U usim uotoiset koulut ovat viim e vuosina ja tk u vasti vähentyneet. L ukuvuonna 1951 52 oli täm än tyyppisiä kouluja 51, 1952 53 46 ja 1953 54 ainoastaan 40, joista 31 oli suomenkielisiä. O ppikoulujen jakaantum inen koulum uodon m ukaan lukuvuosina 1951 54 ilmenee tau lu sta 3. A ntalet av n y ty p h ar under de señaste áren oav b ru tet m inskats. L äsäret 1951 52 funnos 51 av denna ty p, 1952 53 46 och 1953 54 endast 40 av vilka 31 voro finsksprákiga. Fördelningen av läroverken efter skoltyp läsären 1951 54 fr: gär u r tabell 3. 2. Opettajisto. O pettajiston kokoonpano lukuvuosina 1938 39 ja 1950 54 ilm enee seu raav asta taulukosta. Läsär 2. Lärarkären. Lärark&rens sam m ansättning läsären 1938 39 och 1950 54 fram gär av följande tabell: 4. O pettajat virka-aseman ja sukupuolen mukaan. L ärarkären efter tjänsteställning och kön. Teachers by status and sex. Vakinaisia Ordinarie Regular Viransijaisia Tjänstförrättande Substitutes Tuntiopettajia Timlärare Visiting teachers Miehiä Manliga Male Luku Antal Number % Naisia Kvinnliga Female Luku Antal Number Kaikki koulut Samtliga - AIV schools 1938 39... 1 956 297 1173 ' 3 426 1 648 48.1 1 778 ' 51.9 1950 51... 2 399 439 2 720 5 558 2 416 43.5 3142 56.5 1951 52... 2 441 476 2 865 5 782 2 498 43.2 3 284 56.8 1952 53... 2 486 541 2 906 5 933 2 536 42.7 3 397 57.3 1953 54... 2 536 556 3 001 6 093 2 569 42.2 3 524 57.8 \ Suomenkieliset Finsksnrâkiga 1938 39... 1 513 232 877 2 622 1235 47.1 1 387 52.9 1950 61... 2 001 358 2 287 4 646 1 979 42.6 2 667 57.4 1951 52... 2 040 403 2 410 4 853 2 056 42.4 2 797 57.6 1952 53... 2 084 447 2 464 4 995 2 113 42.3 2 882 57.7 1953 54... 2127 473 2 571 5 171 2 157 41.7 3 014 58.3 Ruotsinkieliset Svensksprákiga 1938 39... 443 65-296 804 413 51.4 391 48.6 1950 51... 398 81 433 912 437 47.9 475 52.1 1951 52... 401 73 455 929 442 47.6 487 52.4 1952 53... 402 94 442 938 423 45.1 515 54.9 1953 54... 409 83 430 922 412 44.7 510 55.3 K un suhteellisen suuri m äärä naisylioppilaita a n ta u tu u o p ettajan uralle, on naiso p ettajien osuus o p e tta jien kokonaism äärästä kaikkina taulukossa esiintyvinä vuosina ja tk u v asti hiem an lisääntynyt. T äm ä koskee sekä suom enkielisiä e ttä ruotsinkielisiä kouluja. T aulukosta ilm enee, e ttä "sekä vakinaisten, v iran sijaisten e ttä tu n tio p ettajien m äärä on koko ajan k ast a n u t. V akinaisten opettajien luku ei kuitenkaan ole lisääntynyt y h tä nopeasti kuin viransijaisten ja tu n tiopettajien. L ukuvuonna 1938 39 oli vakinaista opetta ja a kohden' keskim äärin 28 oppilasta. Suom enkielisissä kouluissa tä m ä luku oli 30, ruotsinkielisissä 19. Lukuvuonna 1953 54 oli oppilaiden m äärä vakinaista o pettajaa kohden 45, suom enkielisissä kouluissa 48 ja ruotsinkielisissä 32. T aulukosta 5 k ä y 1selville opettajien m äärä valtion ja yksityisissä kouluissa sekä suomen- ja ru o tsin k ielisissä kouluissa. D á e tt förhällandevis stö rt an tal kvinnliga studenter ger sig in p á lärarbanan, h ar under sam tliga läs&r t a bellen o m fattar de kvinnliga lärarnas andel i totalanta let lärare o av b ru te t längsam t ökats. D e tta gäller säväl finsk- som svensksprákiga. U r tabellen fram gár a tt säväl ordinarie, tjänstförrätta n d e som tim lärare heia tiden ökats. I frága om ordinarie lärare h ar ökningen dock inte v arit lika snabb som i frága om tjä n stfö rrä tta n d e och tim lärare. L äsäret 1938 39 utgjorde a n tale t lärju n g ar per ordinarie lärare i genom snitt 28. I de finskspräkiga na var denna siffra 30, i de svensksprákiga 19. L äsäret 1953 54 v ar an tale t lärjungar per ordinarie lärare 45, i de finskspräkiga 48 och i de svensksprákiga 32. U r tabell 5 fram g är a n ta le t lärare i läroverken fördelade p ä stats- och privat sa m t p ä finsk- och svensksprákiga. 5. Valtion ja yksityisten koulujen opettajat. Lärare i statens och privata. Teachers of state and private schools. % Läs&r Valtion koulut Stats Buotsink. Siitä miehiä Bärav män Of which male Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata Municipal and private schools Buotsink. Siitä miehiä Därav män Of whichmale Kaikkiaan Inalles 1938 39... 1 273 305 1578 798 1349 499 1848 850 3 426 1950 51... 1969 388 2 357 1041 2 677 524 3 201 1375 5 568 1951 62... 2 065 400 2 465 1 076 2 788 529 3 317 1422 5 782 1962 53... 2 174 410 2 584 1121 2 821 528 3 349 1 415 5 933 1953 64... 2 266 403 2 669 1123 2 905 519 3 424 1446 6 093

8 E nnen sotaa oli m iespuolisia o p ettajia valtion kouluissa 60.6 % ja yksityiskouluissa 42.9 %. N ykyään täm ä erotus on m elkein kokonaan taso ittu n u t. F ore kriget uppgick a n ta le t m anliga larare i statsskolom a till 50.6 % och i privatna till 42.6 %. N um era h ar denna differens helt och h&llet u tjam nats. 3. Oppilaiden luku. Seuraavassa tau lu ssa e site ty t tied o t koulujen oppilasm ääristä ovat helm ikuun 1 päivältä. 3. Autalet larjungar. U ppgifterna om a n tale t larjungar i lar over ken i foljaride tabell han fo ra sig till den l:s ta februari. Läs&r Kaikkiaan Inalles 6. Oppilaiden lukumäärä. A ntalet lärjungar. Number of pupils. Valtion koulut Stats Poikia Gossar Boys Tyttöjä FUckor Qirls Folkia Gossar Boyt % Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvat Municipal and private schools Kaikkiaan Inalles Folkia Gossar Boya Tyttöjä Flickor Oiría Poikia Gossar Boys % Kaikki koulut Samtliga A ll schools Kaikkiaan Inalles Poikia Gossar Boys Tyttöjä Flickor Girls Kaikki koulut Samtliga -- All schools ' 1938 39... 26 327 13 478 12 849 51.2 27 456 11472 15 984 41.8 53 783 24 950 28 833 46.4 1950 51... 42113 19 377 22 736 46.0 62 858 21094 31 764 39.9 94 971 40 471 54 500 42.6 1951 52... 44 657 20 521 24 136 46.0 55 242 22 099 33143 40. o 99 899 42 620 67279 42.7 1952 63... 48 312 22 105 26 207 45.8 58 402 23 264 35 138 39.8 106 714 45 369 61 345 42.5 1953 54... 52 150 23 816 28 334 45.7 62 751 25 151 37 600 40.1 114 901 48 967 65 934 42.6 Suomenkieliset Finsksprákiga 1938 39... 22 672 11368 11304 50.1 22 563 9 588 12 975 42.5 45 236 20 956 24 279 46.3 1960 51... 36 559 16 633 19 926 45.5 46 684 18 679 28 005 40.0 83 243 35 312 47 931. 42.4 1951 62... 38 843 17 648 21195 45.4 49 057 19 660 29 397 40.1 87 900 37 308 50 592 42.4 1962 63... 42 212 19 026 23 186 45.1 52 035 20 774 31 261 39.9 94 247 39 800 54 447 42.2 1953 64... 45 715 20 544 25 171 44.9 56 125 22 572 33 563 40.2 101 840 43116 58 724,42.3 Ruotsinkieliset Svenskspräkiga 1938 39... 3 655 2 110 1545 57.7 4 893 1884 3 009 38.5 8 548 3 994 4 564 46.7 1960 51... 5 654 2 744 2 810 49.4 6174 2 415 3 759 39.1 11 728 5159 6 569 44.0 1951 52... 5 814 2 873 2 941 49.4 6185 2 439 3 746 39.4 11 999 5 312 6 687 44.3 1952 53... 6 100 3 079 3 021 50.5 6 367 2 490 3 877 39.1 12 467 5 569 6 898 44.7 1953 54... 6 435 3 272 3 163 50.8 6 626 2 579 4 047 38.9 13 061 5 851 7 210 44.8 Poikia Gossar Boys % Suom enkielisten oppikoulujen oppilasm äärän lisäys lukuvuodesta 1950 51 on 18 697 eli 22.3 %. R u o t sinkielisissä kouluissa oli v astaa v a lisäys 1 333 eli 11.4 %. M ainittuna ajanjaksona kas voi oppilaiden luku suomenkielisissä valtion kouluissa 9 156:11a (25.o %) ja ruotsinkielisissä 881:llä (16.9% ). Suomenkielisissä yksityiskouluissa lisäys oli 9 441 e li'2 0. 2 %, ru o tsin kielisissä 452 eli vain 7.3 %. L ukuvuonna 1953 54 oli kaupungeissa toim ivissa oppikouluissa 65 121 oppilasta, m ikä oli 56.7 % koko m aan oppilasm äärästä. K auppaloissa tä m ä luku oli 17 009 eli 1 4.8 % ja m aaseudulla 32 771 eli 28.5 %. L ukuvuonna 1960 51 olivat v asta a v a t lu v u t 55 565 (58.5% ), 14 107 (1 4.9% ) ja 25 299 (26.6 % ). M aaseudun suhteellinen osuus on siten jossain m äärin kasvanut. L ukuvuonna 1953 54 k äv i 88.6 % oppilaista su o m enkielistä ja 11.4 % ruotsinkielistä koulua. K a i k ista oppikoulujen oppilaista oli m a in ittu n a lu k u vuonna oppivelvollisia 77 451 eli 67.4 %. L ukuvuonna 1938 39 oli v astaav a luku 34 475 eli 64. i %. K oko kansakoulukurssille peru stu v ien koulujen oppilasm äärä oli suurim m illaan lukuvuonna 1948 49, jolloin se oli 8 453. Viime vuosina on näiden koulujen oppilaiden luku ja tk u v a sti v äh en ty n y t. L ukuvuonna 1953 54 se oli vain 5.9 % koko oppilasm äärästä. T o talan talet lärjungar i de finskspr&kiga na, h ar sedan läs&ret 1950 51 ökats m ed 18 597 eller m ed 22.3 %. F ör de svenskspr&kiga na utgjorde m otsvarande ökning 1 333 eller 1 1.4 %. U nder näm nda period ökades a n tale t lärjungar i de finskspr&kiga s ta ts - na m ed 9 156 (25.0 %) och i de svenskspräkiga m ed 881 (15.9 % ). F ö r de finskspr&kiga privatna u tg jo rd e ökningen 9 441 eller 20.2 %, för de svenskspr&kiga 462 eller en d ast 7.3 %. Läs&ret 1963 54 funnos i läroverken i städerna 65 121 lärjungar, vilket utgjorde 56.7 % av to ta la n ta le t lärj ungar i h eia riket. F ö r köpingarna v ar denna siffra 17 009 eller 14.8 % och för landsbygden 32 771 eller 2 8.5 %. Läs&ret 1950 61 voro m otsvarande siffror 55 565 (58.5 % ), 14 107 (14.9% ) och 25 299 (26.6 % ). L andsbygdens relativ a andel h ar s&lunda ökats i n&gon m&n. a U nder läs&ret 1953 54 besökte 8Ö.e % av lärjungarna finskspr&kiga och 1 1.4 % svenskspr&kiga. A v to ta la n ta le t lärjungar i läroverken näm nda läs&r voro 77 451 eller 67.4 % läropliktiga m o t 34 475 eller 64.1 % läs&ret 1938 39. A ntalet lärjungar i, vilka bygga p& sex klasser i folkskola, v ar stö rst under läs&ret 1948 49, d& det utgjorde 8 453. U nder de senaste Ären h ar to ta l an tale t lärjungar i dessa o av b ru tet m inskats och utgjorde läsäret 1953 54 endast 5.9 % av heia an tale t lärjungar.

7. Uusimuotoisten koulujen oppilasmäärä. A ntalet lärjungar i av ny typ. Number o f pupils in schools of the new type. 9 Läs&r Valtion koulut Stats kunnalliset Ja yksityiset koulut Municipal and private schools Folkia Gossar Boys Kaikki oppikoulut Samtliga läroverk A ll secondary schools Tyttöjä Flickor Girl* Inalles Kaikki koulut Samtliga AU schools 1938 39... 1 907 2 168 1839 2 236 4 075 1950 51... 1965 5 638 3 020 4 583 7 603 1951 52... 2 014 5 429 2 886 4 557 7 443 1952 53... 1 206 5 683 2 651 4 238 6 889 1953 64... 861 5 902 2 499 4 264 6 763 Suomenkieliset Finskspräkiga 1938 39....1 739 2168 1 738 2169 3 907 1950 51... 1 735 5105 2 608 4 232 6 840 1951 52... 1 770 4 877 2 508 4139 6 647 1952 53... 967 5 051 2 244 3 774 6 018 1963 54... 612 5 228 2 081 3 759 6 840 Ruotsinkieliset Svensksprákiga 1938 39... 168 101 67 168 1950 51... 230 533 412 351 763 1951 62... 244 552 378 418 796 1962 53... 239 632 407 464 871 1953 54... 249 674 418 505 923 S euraavasta asetelm asta ilm enevät lään eittäin lu k u vuosien 1952 54 oppilasm äärät sekä oppilaiden luku 1 000 asukasta kohden. Lääni Län County Uudenmaan Nylands... Kymen - Kymmene... Hämeen Tavastehus... Turvm-Porin Ä bo-b jörneborgs... Vaasan - V a s a... Kuopion Kuopio... Mikkelin S :t M ieh els... Lapin L a p p la n d s... Oulun Ule&borgs... Ahvenanmaa - A la n d... Koko maa Hela rlket Whole co u n try... K aupungit Städer Towns... K auppalat K öpingar Market to w n s... M aalaiskunnat Landskommuner Fural areas Följande sam m anställning utv isar länsvis antalet lärjungar sam t d e tta an tal per 1 000 inv&nare läsären 1952 54. Oppilaiden luku A ntalet lärjungar Number oi pupilt 1952 53 1953 54 26 156 28 510 8 713 9 309 15 225 16 491 16 048 17 186 15 107 16 356 9 967 10 380 4 922 5 232 3 296 3 509 6 913. 7 530 367 398 106 714 114 901 60 801 65 121 15 813 17 009 30 100 32 771 Oppilaita 1 000 asukasta k o h til) A ntalet lärjungar per ' 1 000 invänare *) Pupil* per 1 000 inhabitant* *) 1952 53 1953 54 36.8 39.8 27.1 28.8 26.7 28.6 25.1 26.7 24.2 26.1 20. C 21.3 20.0 21.2 18.7 19.6 18.4 19.7 16.5 17.9 25.6 27.3 55.3 57.5 55.8 59.5 10.8 11.8 l) V errattuna henkik irjo itettu u n väestöön 1. 1. 1954. Jäm fö rt med den m antalsskrivna befolkningen 1. 1. 1954. - Compared with the population according to registration lists, 1. 1. 1954. L uvut, jo tk a ilm aisevat oppilaiden m äärän 1 000 asukasta kohden koko m aassa pitkähkön ajanjakson kuluessa, o so ittav at, e ttä oppilasm äärä on lisää n ty n y t suhteellisesti nopeam m assa tahdissa kuin väestö. T äm ä koskee sekä kaupunkeja, kauppaloita e ttä m a a seutua. L ukuvuonna 1950 51 oli oppilaiden luku tu h a tta asukasta kohden koko m aassa 23.3, k a u pungeissa 52.6, kauppaloissa 52.4 ja m aalaiskunnissa 9.2. lu k u v u o n n a 1953 54 olivat v astaavat luvut 27.3, 57.5, 59.5 ja 11.8. K yseisenä ajanjaksona on lisäys ollut suhteellisesti suurem pi m aaseudulla kuin k a u pungeissa, sillä lukuvuonna 1950 51 oli oppilaiden luku 1 000 asu k asta kohden kaupungeissa ru n saasti 2 Vid en granskning av de siffror som belysa an talet lärjungar i hela riket per 1 000 invänare under en längre period, fram gär a tt a n tale t lärjungar ökats i förhällandevis snabbare ta k t än befolkningen. D e tta gäller säväl städer, köpingar som landsbygd. L äsäret 1950 51 var a n tale t lärjungar per 1 000 invänare i hela riket 23. s, i städ ern a 52.6, i köpingarna 52.4 ooh i landskom m unerna 9.2. L äsäret 1953 54 v ar m otsvarande siffror 27.3, 57.5, 59.5 och 11.8. U nder ifrägavarande period h ar expansionen v ärit förhällandevis starkare p ä landsbygden än i städerna, ty läsäret 1950 51 var an tale t lärjungar per 1 000' invänare d ry g t fem och en h alv gänger större i stä d ern a än p ä landsbygden, men

10 viisi ja puoli k erta a suurem pi kuin m aaseu d u lla,'m u tta lukuvuonna 1953 54 oli edellinen lu k u jälkim m äiseen v erra ttu n a enää v ajaa viisikertainen. K au p paloissa oli oppilaita 1 000 asukasta kohden ensiksi m ain ittu n a lukuvuonna jonkin verran vähem m än kuin kaupungeissa, m u tta lukuvuonna 1953 54 oli suhde päinvastainen. V ertailtaessa kaupunkien, k au p p a loiden ja m aaseudun tie to ja on kuitenkin o te tta v a huom ioon, e ttä osa kaupunkien ja kauppaloiden k o u lujen oppilaista kuuluu ym päröivän m aaseudun väestöön. M aaseudulla toim ivien koulujen runsas lisääntym inen on luonnollisesti jossain m äärin ta so ittan u t kaupunkien ja m aaseudun väestön sivistystason välistä eroa. E ri läänien oppilasm äärät, jo tk a suuressa m äärin ovat riippuvaisia kaupunkikoulujen oppilasluvuista, eroavat h u o m attavasti toisistaan. E n iten oli oppilaita sekä lukum ääräisesti e ttä suhteellisesti U u d en m aan läänissä. Y ksinom aan pääkaupungissa,, joka onv altak u n n an h u o m attavin henkisen ty ö n keskus, oli 20 463 oppilasta, m ikä on 3 1.4 % kaupungeissa koulua käyvien koko m äärästä. Toiselle sijalle tuli K ym en lääni, jossa on 28.8 oppilasta 1 000 asukasta kohden ja kolm annelle H äm een lääni luvulla 28.6. Pienin, n im ittäin 17.9, tä m ä luku oli A hvenanm aalla. Suom enkielisten koulujen oppilaista kävi lukuvuonna 1953 54 koulua kaupungeissa 52.9 %, kauppaloissa 15.5 % ja m aaseudulla 31.8 %. R uotsinkielisten k o u lujen oppilaista kävi suurin osa eli 86. l % k au p u n kien kouluissa, 9.1 % kauppaloiden ja 4.8 % m a a seudun kouluissa. Y ksityiskohtaisem pia tie to ja oppikoulujen, o p ettajien ja oppilaiden lu v u sta on tau lu ssa 1 tä m än ju l kaisun lopussa. läs&ret 1953 54 v ar förstnäm nda an tal k n ap p t fern g&nger det senare. I köpingarna v ar a n tale t lärjungar per 1 000 inv&nare förstnäm nda läs&r s&ledes nägot m indre än i städerna, m en läs&ret 1953 54 var förh&llandet d et m o tsatta. Vid bedöm ningen av uppg iftem a för städerna, köpingarna och landsbygden bör observeras a tt en del av lärju n g arn a i städernas och köpingarnas tillhör den kringliggande landsbygdens befolkning. D en sta rk a ökningen av an talet m ed läroverkskurs p& landsbygden ä r givetvis ägnad a t t i n&gon m&n u tjä m n a skillnaden i befolkningens bildningsnivä i stä d ern a och p& landsbygden. L ärjungefrekvensen i de olika länen, vilken i hög grad är beroende av a n tale t lärjungar i städerna, företer Stora differenser. S törst v ar a n tale t lärjungar s&väl absolut ta g e t som i prom ille av folkm ängden i N yland s. Iän. E n b a rt i huvudstaden, som utg ö r rikets förnäm sta cen tru m för in tellek tu ellt arb ete, funnos 20 463 lä r jungar, representerande 3 1.4 % av to ta la n ta le t lä r jungar i städerna. P& a n d ra p la ts kom K ym m ene Iän m ed 28.8 lärjungar per 1 000 inv&nare och p& tred je T avastehus Iän m ed 28.8. M inst v ar derm a siffra för A land, näm ligen 17.9. A v lärju n g arn a i de finskspr&kiga läroverken besökte läs&ret 1953 54 52.9 % i städerna, 16.5 % i köpingar och 31.8 % i landskom m u- ner. A v de svenska läroverkens elever besökte allra stö rsta delen eller 86. l % stads och 9. l % i köpingar och 4.8 % p& landsbygden. M era d e ta lje ra d e u p p g ifte r om a n ta le t läro v erk, lä ra re och lä rju n g a r fram g& r a v ta b e ll 1 i s lu te t a v d enna P u b lik atio n. 4. Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden. Alla oleva taulukko sisältää tie to ja oppilaiden m ä ä rä stä luokittain. 4. Antalet klasser och lärjungeantälet per klass. Nedanst&ende tabell inneh&ller uppgifter om antalet lärjungar klassvis. 8. Oppilaiden lukumäärä luokittain, A ntalet lärjungar klassvis. Number of pupils by forms. Läsär Kuotslnk. 1 1 2 II 3 m 4- IV. 5 V 6 VI 7 VII 8 V ili 9 1938 39... 45 235 8 548 53 783 1 763 8 898 9 096 8 782 7 760 6 807 4 216 3 795 2 666 1950 51... 83 243 11 728 94 971 3 156 17 401 17 772 16 279 13 681 11 673 5 799 5123 4 087 1951 52... 87 900 11 999 99 899 3 233 18 467 19 011 16 921 14 697 12 214 6 027 5 212 4117 1962 63... 94 247 12 467 106 714 3 531 21156 19 708 18 128 15 189 13 159 6 276 5 474 4 093 1953 54... 101 840 13 061 114 901 3 457 22 402 22 255 18 891 16 649 13 984 7 123 5 683 4 457 E ri luokkien suhteellinen osuus kokonaism äärästä lukuvuosina 1950 54 ilm enee seuraavista luvuista: lk. I 19.1 %, lk. I I 18.9 %, lk. I I I 16.8 %, lk. IV 14.4 %, lk. V 12.2 %, lk. V I 6.3 %, lk. V II 5.1 % ja lk. V III 4. o %. 9-luokkaisten koulujen I luokalla oli 3.2 % koko oppilasm äärästä. L ukuvuonna 1953 54 oli ensim m äisellä luokalla 5 k erta a enem m än oppilaita kuin kahdeksannella luokalla. Luokkien m ä ärä on lukuvuodesta 1950: 51 lisään ty n y t 463:11a eli 15 % :lla. S am ana aikana kasvoi oppilaiden luku. 19 930:llä eli 21 % :lla. Suom enkielisissä kouluissa lisääntyi luokkien m äärä 440:llä eli 16.6 % :lla, ruotsinkielisissä kouluissa 23:11a eli 5.3 %:lla. De olika klassem as andel i genom snitt i to ta la n talet lärjungar läs&ren 1950 54 framg&r av följande siffror: kl. I 19. l %, kl. I I 18.9 %, kl. I I I 16.8 %, kl. IV 14.4 %, kl. V 12.2%, kl. V I 6.3 %, kl. V II 5.1 % och k l.v III 4.o %. A ntalet lärjungar p& första klassen i 9-klassiga läroverk utgjorde 3.2 % av to talan talet. L äsäret 1953 54 v ar an tale t lärjungar p& klass I 5 gänger större än p ä klass V III. A ntalet klasser h ar sedan läs&ret 1950 röl ökats m ed 463 eller m ed 15. o %. U nder sam m a period ökades an tale t lärjungar m ed 19 930 eller m ed 21. o %. I de finskspräkiga na ökades an tale t klasser m ed 440 eller 16.8 %, i de svenskspr& kiga m ed 23 eller 5.3 %.

11 9. Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden. A ntalet klasser och lärjungeantalet per klass. Nvmber of forms and pupils to a form. Valtion koulut Stats Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata ekolor Municipal and private schools Kaikkiaan Inalles Ruotsink. Ruotsink. ' Ruotsink. < Luokkien luku Antalet klasser Number of forms 1938 39... 753 156 909 790 210 1000 1543 366 1909 1960 51... 1 153 196 1349 1 502 241 1 743 2 655 437 3 092 1951 52... 1 219 199 1 418 1575 247 1822 2 794 446 ' 3 240 1952 53... 1 304 213 1 517 1643 246 1889 2 947 459 3 406 1953-54... 1385 217 1602 1 710 243 1 953 3 095 460 3 555 Oppilaita luokkaa kohden - - Antalet lärjungar per klass Pupils to a form 1938 39.... 30.1 25.4 28.9 28.6' 23.3 27.4 29.2 23.4 28.1 1950 51.... 31.7 28.3 31.2 31.1 25.6 30.3 31.4 26.8 30.7 1951 52... 31.9 29.2 31.5 31.1 25.0 30.3 31.5 26.9 30.8 1952 53... 32.4 28.6 31.8 31.7 25.9 30.9 32.0 27.2 31.3 1953 54... 33.0 29.7 32.6 32.8 27.3 32.1 32.9 28.4 32.3 Oppilaiden m äärä luokkaa kohden on kuitenkin edelleen suurem pi suom enkielisissä kuin ruotsinkielisissä kouluissa.. R innakkaisluokkien luku nousi lukuvuonna 1953 54 1 150:een oltuaan 1950 51 915. R innakkaisluokkien perustam isella on siis ollut h u o m a tta v a m erkitys oppikoululaitoksem m e laajenem isessa. A ntalet lärjungar per klass är dock fortfarande större i finska än i svenska. A ntalet parallellklässer uppgick läs&ret 1953 54 tili 1 150, m ot 915 1950 51. G rundadet av parallellklasser h ar s&ledes spelat en viktig roll vid lärdom s- skoleväsendets expansión. 5. Muut tiedot oppilaista. 5. Övriga uppgifter om lärjungarna. S euraavasta asetelm asta käy selville oppilaiden keski-ikä luokittain lukuvuonna 1953 54. U r följande sam m anställning fram gär lärjungarnas m edelälder klassvis läsäret 1953 54. X n I II rv ' V VI VII V III 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11.3 11.7 12.8 14.0 15.0 16.0 16.8 17.0 18.0 T aulukko p eru stu u helm ikuun 1 p äiv ältä 1954 oleviin tietoihin, ja siinä on o te ttu huom ioon kaikki oppikoulut lu k u u n o ttam a tta iltakouluja, joista ei ole k ä y tettävissä tark k o ja tietoja. T aulu 10 osoittaa oppilaiden jakaantum isen ä i d i n k i e l e n m ukaan lukuvuosina 1938 39 ja 1960 54. L ukuvuonna 1950 51 oli ruotsinkielistä koulua käyvien suom enkielisten oppilaiden m äärä verraten suuri, m u tta viim e vuosina se on ja tk u v asti v äh en ty n y t. Suom enkielisissä kouluissa olevien ruo tsin k ielisten oppilaiden luku pysyi vuosina 1950-53 melkein sam ana, m u tta lisääntyi lukuvuonna 1953 54 jälleen jonkin verran. O ppilaita, joiden äidinkieli on jokin vieras kieli, oli lukuvuonna 1953 54 oppikouluissam m e 197, jo ista 126 k äv i suom enkielistä koulua. L ukuvuonna 1953 54 oli kaikista oppilaista evankelis-luterilaisia 110 898 (96.5 % ), kreikkalais-katolisia 1 142 (l.o %) ja m u ita k ristitty jä 411 (0.4 %), kun taas 167 (0. l %) kuului ei-kristillisiin uskontokuntiin ja 2 283 (2.0 %) siviilirekisteriin. U ppgifterna, som avse förh&llandena den- 1 februari 1954, o m fatta sam tliga m ed läroverkskurs, m ed u n d an tag av aftonläroverken för vilka ex a k ta uppgifte r inte st& tili buds. Tabell 10 belyser fördelningen av lärjungarna efter m o d e r s m ä l. läs&ren 1938 39 och 1950 54. L äsäret 1950 51 v ar a n tale t finskspräkiga lärjungar i svenskspräkiga läroverk förhällandevis stört, m en h ar under de senaste läsären o avbru tet m inskäts. A n talet* svenskspräkiga lärjungar1 i finskspräkiga förblev läsären 1950 53 n ästan oförändrat, m en ökades läsäret 1953 54 ä te r i nägon m än. I v ära läroverk funhos läsäret 1953 54 197 lärjungar m ed nägot främ - m ande spräk tili m odersm äl, av vilka 126 besökte finskspräkiga. L äsäret 1953 54 voro av to ta la n talet lärjungar 110 898 (96.5 %) evangelisk-luterska, 1142 (l.o %) grekisk-katolska och 411 (0.4 % ) k ristn a av annan trosbekännelse, m edan 167 (0. l %) tillhörde icke kristna trossam fund och 2 283 (2.o %) tillhörde civilregistret.

12 10. Oppilaat äidinkielen mukaan. Lärjungam a efter modersmäl. Pupils by mother tongue. \ Läsär Suomi Flnska Ruotsi Svenska Muu kieli Annat spräk Other language 1938 39 % % 0/ Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools... 44 360 98.1 642 1.4 233 0.5 45 235 Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools... 97 1.1 8 314 97.3 137 1.6 8 548 Kaikki koulut Alla AU schools 44 457 82.6 8 956 16.7 370 0.7 53 783 1950 51 Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools... 82 667 99.3 459 0.6 117 0.1 83 243 Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools... 1 219 10.4 10 426 88.9 83 0.7 11 728 Kaikki koulut Alla All schools 83 886. 88.3 10 885 11.5 200 0.2 94 971 1961 52 Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools... 87 332 99.4 452 0.5 116 0.1 87 900 Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools... 1078 9.0 10 833 90.3 88 0.7 11999 Kaikki koulut Alla AU schools 88 410 88.5 11285 11.3 204 0.2 99 899 1952 53 Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools... 93 674 99.4 451 0.5 122 0.1 94 247 Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools... 1014 8.1 11377 91.3 76 0.6 12 467 Kaikki koulut Alla AU schools 94 688 88.7 11 828 11.1 198 0.2 106 714 1953 54 Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools... 101 242 99.4 472 Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga 0.5 126 O.i 101 84Ö schools... 988 7.6 12 002 91.9 71 0.5 13 061 Kaikki koulut Alla AU schools 102 230 89.0 12 474 10.8 197 0.2 114 901 Alla oleva asetelm a valaisee oppilaiden ry h m itty m istä kotipaikan m ukaan. N edanstäende sam m anställning belyser fördelningen av lärju n g arn a enligt hem ort. Samassa kunnassa Toisessa kunnassa, enintään Yli 20 km kuin koulu 20 km kouliista koulusta I samma kommun Läsär I annan kommun, högst 20 Over 20 km som skolan km frän skolan frän skolan In the same commune In an other commune, up to 20 Over 20 km as the school km from the school from the school /O /< /O 1951 52.... 70 740 70.8. 14 694 14.7 14 465 14.5 99 899 1952 53.... 76 408 71.«15 162, 14.2 15 144 14.2 106 714 1953 54.... 83 054 72.3 16 158 14.1 15 689 ' 13.«114 901 L uvuista ilmenee, e ttä oppilaita, joiden koulum atka on pitkä, oli lukuvuonna 1953 54 suhteellisesti jo n kin v erran vähem m än kuin lähinnä edellisinä lu k u vuosina. T auluosaston ta u lu sta 2 k äy selville oppilaidan j a kaantum inen isän (tai äidin) am m atin m ukaan lu k u vuonna 1953 54 absoluuttisesti ja suhteellisesti. Äidin am m atti on o te ttu huom ioon vain silloin, k u n hän on ollut perheen pääasiallinen huoltaja. E ri pääryhm ien suhdeluvut lukuvuodelta 1953 54 eroavat vain hyvin vähän edellisen vuoden luvuista. T aulusta 11 ilm enevät tärk eim m ät tied o t vapaaoppilaista. V apaaoppilailla ta rk o iteta an tässä n iitä oppilaita, jo tk a on kokonaan ta i osittain v a p a u te ttu lukukausim aksun suorittam isesta. U r siffrorna fram gär a tt a n tale t lärj ungar m ed läng skolväg läsäret 1953 54 v ar förhällandevis nägot m indre än under de n ärm aste föregäende läsären. U r tabell 2 i tabellavdelningen fram gär fördelningen av lärju n g arn a efter faderns (eller m odem s) yrke lä s ä re t 1953 54 i absoluta och relativ a tal. M odems yrke h a r b eakta ts endast i de fall, d ä hon v arit familjens huvudsakliga försörjare. R elationstalen för de olika huvudgrupperna läsäret 1953 54 förete jäm fört m ed föregäende läsär m ycket sm ä differenser. U r tabell 11 fram gär de viktigaste uppgifterna om frieleverna. Med frielev avses h är de elever som heit eller delvis b efriats frä n term insavgift.

13 11- Vapaaoppilaat. Frieleverna.. Non-paying pupils. 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1948 1949 1950 1951 1952 1953 49 50 51 52 63 54 49 50 51 52 53 54 Luku Auta! Number % kaikista oppilaista % av hela lärjungeantalet % o/ ali pupila Valtion koulut Stats... Kuun. ja yksityiset k. Komra. o. 12 215 12 571 14 370 14 253 14 898 16 394 32.1 31.2 34.1 31.9 30.8 31.4 privat Munic. a. private schools...'... 8 080 8 484 8 964 8 432 8 823 9 401 16.5 16.5 17.5 15.8 15.8 15.6 Kaikkiaan Inalles 20 295 21055 23 334 22 685 23 721 25 795 23.3 23.2 25.0 23.2 22.7 23.0 Alennuksen ta i vapautuksen lukukausim aksusta m yöntää valtion kouluissa la u tak u n ta, johon k uuluv a t rehtori, asianom ainen luokanvalvoja sekä v an h em painneuvoston jäsenet, yksityisissä kouluissa asian ratkaisevat jo h to k u n ta sekä vanhem painneuvoston ed u staja h an k ittu a a n luokanvalvojan lausunnon. V altionapua nau ttiv issa yksityisissä kouluissa on v äh in tä ä n niin suuren m äärän v aratto m ien ta i vähävaraisten vanhem pien lapsia sa ata v a vap au tu s lukukausim aksujen suorittam isesta, e ttä vap au tu k set v a sta a v a t 10 prosenttia siitä sum m asta, m ikä lukukausim aksuista kertyisi, ellei vapaaoppilaspaikkoja m y ö n n ettäisi. V altion kouluissa opiskeli lukuvuonna 1953 54 vapaaoppilaina 3 1.4 % koko oppilasm äärästä, y k sityisissä kouluissa 15.6 %. L ukuvuosina 1938 39 ja 1950 54 oppikouluihin otettu jen uusien oppilaiden m äärä ilmenee seuraav asta taulusta. I statsna beviljas nedsattning av eller befrielse frân term insavgiften av en nâm nd, bestâende av rektor, vederbôrande klassfôrestândare sain t m edlem m arna i fôraldrarâdet, i privatna av direktionen jam te en représentant for fôraldrarâdet, sedan vederbôrande klassfôrestândares u tlâ ta n d e in h âm tats. I privatlâroverk, som â tn ju ta statsu n d erstô d bôra lârjungar till m edellôsa eller m indre bem edlade fô râld rar erhâlla b e frielse frân term insavgifterna âtm instone till e tt sâdan t totalbelopp a t t d et m o tsv arar 10 % av den totalsum m a, som skulle in fly ta i term in sav g ifter om in te sâdan b e frielse skulle beviljas. I statslàroverken v ar lâsâret 1953 54 31.4 % ' av to ta la n ta le t lârjungar frielever m o t 15.0 % i privatlâroverken. A ntalet till lâroverken n y in tagna lârjungar làsâren 1938 39 och 1950 54 fram g âr u r fôljande tabell. 12. Uudet oppilaat. Nya lârjungar. New pupils. Läs&r Valtion koulut Stats Stale schools Ituotsink. Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privat Municipal and private schools Buotslnk. Kaikki koulut Samtllga AU schools 1938 39... 5126 754 5 880 5 997 940 6 937 12 817 1950 61... 8139 1293 9 432 11926 1316 13 242 22 674 1951 52... 8 523 1260 9 773 12 758 1281 14 039 23 812 1952 53... 9 492 1353 10 845 13 429 139á 14 828 25 673 1953 54... 9 836 1243 11079 14 654 1 522 16 176 27 255 Uusien oppilaiden luku kasvoi lukuvuodesta 1950 51 lukuvuoteen 1953 54 valtion kouluissa 1 647:llä eli 17.5 % :lla. Sam ana aik an a lisääntyi opintonsa aloittavien m äärä kunnallisissa ja yksityisissä k o u luissa 2 934:11a eli 22.2 % :lla. Suomenkielisissä k o u luissa lisäys oli 4 425 eli 22. l %, ruotsinkielisissä 156 eli 6.0 %. Suom enkielisten koulujen ensim m äiselle luokalle lu kuvuonna 1953 54 o te tu ista oppilaista tu li 20 305 kansakouluista, 110 valm istavista kouluista ja 439 m u ista kouluista. R uotsinkielisten koulujen v a sta a v at luvut ovat 2 092, 48 ja 64. Oppilaiden siirrosta seuraavalle ylem m älle luokalle on sääd etty seuraavaa: I. Oppilas, jonka tiedot -vähintään kolm essa lukuaineessa on arv o steltu heikoiksi, jä ä eh d o itta luokalle. A ntalet n y a larjungar i stats okades fr&n las- &ret 1950 51 till las&ret 1953 54 m ed 1 647 eller m ed 17.5 %. U nder sam m a period okades a n tale t n y a la r jungar i kom m unala och privat m ed 2 934 eller m ed 22.2 %. I de finskspr&kiga laroverken utgjorde okningep 4 425 eller 22. l %, i de svenskspr&kiga 156 eller 6.o %. Av de till finska laroverk till I:sta klassen las&ret 1953 54 an tag n a larjungarna hade 20 306 besokt folkskola, 110 forbererande skola och 439 annan skola. M otsvarande siffror for svenskspr&kiga voro 2 092, 48 och 64. Ang&ende larjunges uppfly ttn in g till n arm ast hogre klass galla foljande principer: I. L arjunge, som h a r u n d erk ant vitsord i m inst tre laroam nen, k v arsta n n ar ovillkorligen p& klassen.

II. Oppilas, jonka tied o t on yhdessä ta i kahdessa lukuaineessa arv o steltu heikoiksi, voidaan a) jos hän on saan u t lukuaineiden keskiarvoksi v äh in tä ä n 6, siirtää seuraavalle luokalle su o ritettu aan sitä ennen h y v äk sy ty n ehtolaiskuulustelun, b) jos h ä n on sa an u t lukuaineiden keskiarvoksi v ä hem m än kuin 6, voi o p etta ja k u n ta h ark in tan sa m ukaan joko jä ttä ä h än e t luokalle ta i siirtää ylem m älle luokalle ehdoilla siinä ta i niissä aineissa, joissa hän on saan u t heikon arvosanan. L uokalta siirtoa koskevista tiedoista ovat kiintoisim m at ne suhdeluvut, jo tk a ilm aisevat suoraan ta i ehtojen kuulustelun perusteella luokalle jääneiden m äärän. Seuraavasta asetelm asta k ä y v ä t selville näm ä suhdeluvut so taa ed eltän eeltä a ja lta ja lukuvuosilta 1951 54. Valtion koulut Stats... Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata 1 Municipal and private schools... K alkki oppikoulut Samtliga läroverk All secondary schools...... Näistä: Därav: Of which: Suomenkieliset Finskspräkiga F in n ish... Ruotsinkieliset Svenskspräkiga... Keskikouluaste Mellanskolestadiet Lower forms of secondary schools Lukioaste Gymnasialatadiet Upper forms of secondary schools... 14 II. Lärjunge, som h ar underk än t vitsord i e tt eller tv ä läroäm nen, skall a) om hän h ar m inst 6 i m edeltal i läroäm nena uppfly tta s tili följande klass p à villkor a tt hän genom gär godkänt villkorsförhör, b) om h än h ar lägre m edeltal än 6 i läroäm nena kan lärarkollegiet besluta a t t hän antingen kvarstannar p ä klassen eller u p p fly tta s m ed villkor i d et eller de äim ien, väri h än h ar underk änt vitsord. Av siffrorna rörande u ppflyttning frän klassen erb ju d a relationstalen för de ovillkorligen eller p ä basen av villkorsförhör kvarstan n ad e det stö rsta intresset. Följande sam m anställning innehäller näm nda relationsta i för tid en före kriget och för läsären 1951 54. 1939 1951 1952 1953 1954 18.0 16.3 17.7 15.0 14.6 18.8 15.7 15.6 14.4 13.6 18.4 16.0 16.5 14.7 14.1 18.5 16.1 16.6 14.6 13.8 18.1 15.2 15.7 15.6 15.7 17.8 16.1 15.9 13.5 14.0 20.5 15.5 16.5 19.3.19.1 E ri ryhm ien suhdeluvut ovat viim e lukuvuosina olleet alem m at k u in ennen sotaa. T äm ä koskee erityisesti suom enkielisiä kouluja. Luokalle jääneiden suhdeluku on lukioasteella ollut k ah ten a viim e vuonna vain vähän alem pi kuin vuonna 1939. R elationstalen fór de olika grupperna h a de señaste las&ren v a rit lágre an fóre kriget. D e tta gáller sarskilt finsksprákiga. R elationstalet k varsittare p& gym iiasialstadiet h ar de tv á señaste áren v arit endast obetydligt lagre án &r 1939. 6. Oppikoulujen menot ja tulot. 6. Läroverkens utgiiter och inkomster. T aulusta 13 k äy v ä t ilm i oppikoulujen m enot lu k u vuosina 1938 39 ja 1950 54. Siinä sam oin k u in t ä m än osaston seuraavissakaan tauluissa ei ole o te ttu huom ioon kunnallisia keskikouluja. Läsäx U r tabell 13 fram gä läroverkens utgifter läsären 1938 39 och 1950 54. U ppgifter om de kom m unala m ellanna, ingá in te i derm a eller i de följande tab ellern a inom den n a avdelning. 13. Oppikoulujen menot, 1 000 mk. Läroverkens utgifter, 1 000 mk. Secondary school expenditure, 1000 mk. Valtion koulut Stats Finakapr. Ruotsini. Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata Municipal and private schools Finakspr. Ruot sink... Kaikki oppikoulut Sämtliga läroverk A tt secondary schools Finskapr. Ruotslnk. 1938 39... 68 816 15 362 84178 52 993 15 823 68 816 121 809 31185 152 994 1950 51... 1 089 954 212 212 1 302 166 1 273 148 230 428 1 503 576 2 363 102 442 640 2 805 742 1951 52... 1 285 159 240 001 1525160 1 595 908 269 183 1 865 091 2 881 067 609 184 3 390 251 1952 53... 1 478 015 283 790 1 761 805 1 758 581 289 403 2 047 984 3 236 596 573 193 3 809 789 1953 54... 1 554 639 289 819 1 844 458 1 999 079 306 729 2 305 808 3 553 718 596 548 4 150 266 O ppikoulujen m enot nousivat lukuvuonna 1953 54 4.1 m iljardiin m arkkaan, jo sta 2.3 m iljardia eli 56.1 % tuli yksityiskoulujen osalle. L ukuvuonna 1950 51 oli viim em ain ittu lu k u 1.5 eli 53.6 %. Suom enkieliste n koulujen m enot oliv at 1953 54 85.0 % kokonaism enoista, 1950 51 v astaav asti 84.2 %. Taulussa 14 an n etaan yksityiskohtaisem pia tieto ja oppikoulujen m enoista. U tgifterna för läroverken uppgingo läsäret 1953 54 tili 4.1 m iljarder, varav 2.3 m iljarder eller 56.1 % kom p ä privatnas andel. L äsäret 1950 51 v ar sistnäm nda siffra 1.5 eller 53.0 %. U tgifterna för de finskspr&kiga na utgjorde 1953 54 85.6 % av totalutgifterna, m ot 84.2 % 1950 >51.! Tabell 14 innehäller m era detaljerade uppgifter om [ läroverkens utgifter.

Läsär 15 14. Menot ryhm ittäin, 1 000 mk. U tgifterna gruppvis, 1 000 mk. Classified expenditure, 1 000 mk. Lämmitys, valaistus, siivous, opetuskalusto y. m. jauskustannukset y. m. Todellinen vuokra Koulutalon hoito- ja kor Opettajain palkkaus Lärarnas avlöning For värme, lyse, städning, Skötsel och reparation av Faktlsk hyra Teachers' salaries undervisningsmaterial m. m. skolhuset m.m. Real rent Heating, lighting, cleaning, Mainienance and repair educational supplies charges of school building etc. 1 000 mk 1 % 1000 mk % 1000 mk % 1 000 mk % 1 000 mk Valtion koulut Stats 1938 39... 66 324 78.8 12 640 15.0 4 781 5.7 433 0.5 84178 1960 51... 1 079 984 80.5 218 057 16.3 38 477 2.9 4125 0.3 1 340 643 1951 62... 1 255 597 79.8 265 214 16.8 50 096 3.2 4 349 0.2 1 575 256 1952 53... 1 424 779 77.6 331 381 18.1 74 202 4.0 5 645 0.3 1 836 007 1953-54... 1 515 608 77.1 322 030 16.4 122 181 6.2 6 820 0.3 1 966 639 Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privat Municipal and prvvale schools 1938 39... 52199 75.9 9 573 13.9 3 762 5.4 3 282.4.8 68 816 1950 51... 1 172 543 76.3 299 140 19.5 32 350 2.1 31 893 2.1 1 535 926 1951 62... 1 397 969 72.8 419 785 21.8 55 610 2.9 47 337 2.5 1920 701 1952 63... 1 529 825 73.0 458 899 21.9 47 581 2.3 59 260 2.8 2 095 565 1953 54... 1 663 113 70.4 568 155 24.0 57 197 2.4 74 540 3.2 2 363 005 Kaikki koulut Alla Ali schools 1938 39.. 118 523 77.5 22 213 14.5 8 543 5.6 3 715 2.4 152 994 1950 5 1... 2 252 527 78.3 517 197 18.0 70 827 2.5 36 018 1.2 2 876 569 1961 52... 2 653 566 75.9 684 999 19.6 105 706 3.0 51 686 1.5 3 495 957 1952 53.... 2 954 604 75.1 790 280 20.1-121 783 3.1 64 905 1.7 3 931 572 1953 54.... 3178 721 73.4 890 185 20.6 179 378 4.1 81360 1.9 4 329 644 O pettajain palkkojen suhteellinen osuus kokonaisk u stan n u k sista on viim e lukuvuosina ollut jonkin v erran pienem pi kuin ennen sotaa. S itävastoin o v at läm m itys-, valaistus-, siivous- ja opetuskalustom enot olleet suhteellisesti k o rk eam m at k u in lu kuvuonna 1938 39. Seuraava ta u lu o so ittaa eri kouluryhm ien keskim ääräiset vuosikustannukset oppilasta kohden viime lukuvuosina. L ararlónernas relativ a andel i to talk o stn ad ern a har under de señaste lasâren v a rit n âg o t m indre an fore kriget. D arem ot h a r kostn adern a for vârm e, lyse, stadning och undervisningsm aterial v a rit proportionsvis hógre án lasáret 1938 39. Fôljande tabell utv isar de olika skolgruppernas árskostnader i genom snitt per lárjunge under de señaste lâsâfen. 15. Keskimääräiset vuosikustannukset oppilasta kohden, mk. Arliga medelkostnader per lärjunge, mk. Average annual expenditure per pupil, mk. Läs&r Valtion koulut Stats Ruotslnk. Svens k s pr. Kaikki, koulut Alla Bkolor AU schools Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata Municipal and private schools Kaikkiaan Inalles Ruot sink. Kaikki koulut Alla A ll schools Siitä valtionapu D&rav understöd av staten Incl. state grants Ruotslnk. Kaikki koulut Alla AU schools 1938 39........ 3 525 4 987 3 728 2 420 3 345 2 585 1548 1854 1603 1950 51... 35 128 46 763 36 663 30 390 40 331 31 573 20 718 24 602 21180 1961 52... 38 708 49 451 40 106 35.820 '46 344 36 998 22 730 28 693 23 397 1952 53... 41 262 55 356 43 041 37 232 49 550 38 575 23 829 31 069 24 618 1953 54... 39 971 53 489 41 639 41145 50 996 42 214 25 306 32 083 26 042 Y ksityiskoulujen tied o ista k äy selville, e ttä lu k u vuonna 1950 51 olivat vuosikustannukset oppilasta kohden ruotsinkielisissä kouluissa 32.7 % korkeam m at kuin suomenkielisissä. L ukuvuonna 1953-54 vastaava prosenttiluku oli 23.9. V altion kouluissa on kyseessäölevä prosenttiluku m ain ittu in a lukuvuosina p y sy n y t suunnilleen ennallaan. T au lu sta 16 ilm enevät oppikoulujen tu lp t lukuvuosina 1938 39 ja 1950 54. Y ksityiskoulujen lukuvuoden 1953 54 kokonaistuloista m uodostivat valtion ja kunnan avustukset 69.9 %, oppilasm aksut 24.3 % ja m u u t tu lo t 5.8 %. Taulussa 17 on tie to ja valtion ja yksityisten koulujen oppilasm aksuista. Av uppgifterna för privatna fram gär a tt k o stnaderna per lärjunge läsäret 1950 51 v ar 32.7 % högre i svenskspräkiga än i finskspräkiga. L äsäret 1953 54 v ar m otsvarande p rocenttal 23.9. I statsna h ar ifrägavarande procenttal näm nda läsär förblivit ungefär oförändrat. Tabell 16 belyser läroverkens inkom ster läsären 1938 39 och 1950 54. Av privatläroverkens totalinkom ster läsäret 1953 54 utgjorde im derstöden av sta te n och kom m unen 69. o %, elevavgifterna 24.3 % och övriga inkom ster 5.8 %. Tabell 17 innehäller uppgifter om. elevavgifterna i stats och privat.

16. Oppikoulujen tulot, 1000 mk. Läroverkeng inkomster, 1000 mk. Income o f secondary schools, 1000 mk. 16 Läsär School year Valtionkoulut Stats Oppilasmaksut Elevavgifter Pupil's fea Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata Municipal and primate, schools Avustukset kunnallisille ja yksityisille kouluille Understöd &t koramu* nala och prlvata Grani* to iocal govt. and prívate schools Valtiolta Av staten State Kunnalta Av kommunen Local govt. Muut tulot övriga inkomster Other income Valtion koulut Stats Kunnalliset ja yksityiset koulut ' Kommunala och prlvata Municipal and prívate echools Valtion koulut Stats Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata Municipal and prívale schools Kaikki oppikoulut Samtliga läroverk 1 A li secondary echools 1938 39 14 441 22 005 44 002 2 510 122 4 407 14 563 72 924 87 487 1950 51 139 987 367 926 1 086 351 57 426 54 638 84 499 194 625 1 596 201 1 790 826 1951 52 142 544 447 606 1 292 518 81125 49 876 108 297 192 420 1 929 546 2 121 966 1952 53 153 667 495 742 1 437 744 104 092 71 606 103 558 225 173 2141136 2 366 309 1953 54 196 802 583 338 1 566 516 114115 64 931 139 744 250 733 2 403 713 2 654 446 L ukuvuonna 1953 54 oppilasm aksujen kokonaissum m a nousi 779 m iljoonaan, jo sta 688 m iljoonaa eli 88.3 % tu li suom enkielisten koulujen osalle. O ppilasm äärään v erra ttu n a kaksi viim em ainittua lukua on suhteellisen alhaisia. T äm ä jo h tu u siitä, e ttä k u n oppilaiden luku luokkaa kohden on suom enkielisissä kouluissa suurem pi kuin ruotsinkielisissä, oppilasm aksut o v at edellisissä jonkin v erran alem m at k u in jälkim - maisissa. Läs&r T otalsum m an av elevavgifterna uppgick läsäret 1953 54 tili 779 m iljoner, v ära v 688 m iljoner eller 88.3 % i finskspräkiga. Jä m fö rt m ed elevnumerären. är siffrom a förhällandevis läga, vilket beror p â a tt d ä elevantalet per klass är större i finskspräkiga ä n i svenskspräkiga, elevavgifterna i de förra i genom snitt är nägot lägre i de señare. 17. Oppilasmaksut, 1 000 mk. Elevavgifter, 1 000 mk. Pupil s fees, 1 000 mk. Valtion koulut Stats Ruotslnk. Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata» Munici/pal and private schools Ruotslnk. Kaikki oppikoulut Samtliga läroverk All secondary schools Ruotslnk. 1938 39... 12 468 1 973 14 441 17 672 4 433 22 005 30 040 6 406 36 446 1950 51....... 123 569 16 418 139 987 321 456 46 469 367 925 445 025. 62 887 507 912 1961 62... 125 220 17 324 142 544 390 490 57116 447 606 515 710 74 440 590 160 1952 53... 135 656 18 011 153 667 434 789 60 953 495 742 570 445 78 964 649 409 1953 54... 172 746 23 056 195 802 515 481 67 857 583 338 688 227 90 913 779 140 7. Ylioppilastutkinto 7. Studentexamen. Seuraavassa tau lu ssa on tie to ja vuoden 1939 ja v u o sien 1951 54 ylioppilaskokelaista. Vuosi Ar Year U ppgifter om stu d e n tk a n d itatem a är 1939 och ären 1951 54 fram gä u r följande tabell. 18. Ylioppilaskokelaat. Studentkandidater. Pupils sitting matriculation examination. Varsinaisia oppilaita Ordinarle lärjnngar Ordinary pupils Yksityisoppilaita Keväällä - Om váren In spring Syksyllä Om hösten In autumn Private pupils koulut schools Ruotslnk. koulut schools koulut schools Ruotslnk. koulut 8ChoolS Keväällä Om vären In spring Syksyllä Om höbten In autumn ouvlliu' kirjoitukset Militärskrivningar Special papers for army candidates 1939... 2 164 488 2 652 366 120 486 13 55 _ 1951... 3 600 512 4112 434 95 529 112 41 16 * 1952... 3 681 530 4111 652 147 799 109 50 6 1953... 3 595 510 4105 500 107 607 115 42 4 1954... 3 922 525 4 447 400 81 481 115 35 2 Y lioppilaskokelaiden lu k u m äärät o so ittav at vuosina 1951 53 vain hyvin vähäisiä v aihteluita, ja näin on asianlaita sekä suom en- e ttä ruotsinkielisissä k o u luissa. M u tta v. 1954 oli kokelaiden lu k u m äärä suom alaisissa kouluissa 327 eli 9. l % suurem pi kuin edellisenä vuonna, kun ta as lisäys ruotsinkielisissä kouluissa oli vain 15 eli 2.9 %. K eväällä 1951 oli suom enkielisiä kokelaita 87.a %, v. 1954 88.2 % koko m äärästä. A ntalet stu d e n tk a n d iteter om váren förete áren 1951 53 m ycket sm ä fluktuationer. D e tta gäller säväl finsk- som svenskspräkiga. Men är 1954 ökades an ta le t k an d itater i finska jäm fört m ed föregäende är m ed 327 eller m ed 9. i %, under det a tt m otsvarande ökning för svenska endast utgjorde 15 eller 2.9 %. V áren 1951 utgjorde a n tale t studentk an d itater i d e.fö rra 87.5 % av to ta la n talet, är 1954 88.2 %.

17 Vuosi Ár Year 19. H yväksytyt kokelaat. Godkända kandidater. Matriculated. ' Varsinaisia oppilaita Ordinarie lärjungar - Ordinary pupils Keväällä - Om váren - - In spring koulut schools Ruotslnk. koulut schools Syksyllä Om hösten - In autumn koulut schools Ruotsink. koulut schools Yksityisoppilaita» Privatister Private pupils Keväällä Om váren In epring Syksyllä Om hösten In aiuumn Sotilas* kirjoitukset Hilitärskrivningar Special papers for army candidates Kaikkiaan Inalles 1939... 1 797 365 2162 292 93 385 74 38 2 659 1951... 3164 414 3 578 372 72 444 67 22 ' 4111 1952... 2 912 381 3 293 589 121 710. 61 38 i 4103 1953... 3 097. 404 3 501 415 78 493 69 28 i 4 092 1954... 3 520 443 3 963 350 64 414 80 24 4 481 H y v äk sy tty jen kokelaiden suuri lisäys vuodesta 1953 vuoteen 1954 jo h tu u siitä, e ttä sekä suomen- e ttä ruotsinkielisistä kouluista h y v äk sy tty jen luku on noussut. H y lätty je n luku oli v. 1954 paljon pienem pi kuin v. 1953. T aulusta 20 ilm enee uusien ylioppilaiden ja k a u tu m inen sukupuolen m u k aan (yksityisoppilaita lu k u u n o ttam atta). Vuosi Ar Year D en k raftig a ökningen av to ta la n talet godkända kandidater frän 1963 tili 1954 beror p ä a tt an tale t godk än d a s&väl i finska som i svenska ökades. A n ta le t underkända v ar är 1954 b ety d lig t m indre än 1953. Tabell 20 u tv isar de n y a studenternas fördelning efter kön (privatister in te m edräknade). 20. H yväksytyt kokelaat. Godkända kandidater. Matriculated. Suomenkieliset koulut Finskspr&kiga schools Miehiä Man Males Kaisla Kvlnnor Females Ruotsinkieliset koulut Svensk8pr&klga schools Miehiä Man Males Kaisla Kvlnnor Females Miehiä Man Males Kaikkiaan Inalles Kaisla Kvinnor Females Inalles 1939... 1148 941 232 160 1380 1101 2 481 1951... 1555 1981 249 237 1804 2 218 4 022 1962... 1 626 1875 241 261 1867 2 136 4 003 1953... 1631 1881 247 235 1 878 2 116 3 994 1954... 1 789 2 081 252 255 2 041 2 336 4 377 T aulusta nähdään, e ttä h y v äk sy tty jen kokelaiden lisääntym inen sodanedelliseen aik aan v e rra ttu n a jo h tu u varsinkin naispuolisten. kokelaiden lukum äärän kasvusta. T äm ä taas on yh tey d essä siihen, e ttä n a i set sodan jälkeen yhä yleisim m in y rittä v ä t valm istua johonkin om aan am m attiinsa, m u tta m yös v. 1943 an n e ttu m ääräys, jonka m ukaan m atem atiik k a ja reaalikoe ovat ylioppilastutkinnossa vaihtoehtoiset, on tä h ä n v aik u tta n u t. T aulusta 21, joka sisältää tie to ja Pohjoism aissa hyväksyttyjen ylioppilaskokelaiden kokonaism ääristä, ilmenee, e ttä naispuolisten h y v äk sy tty je n kokelaiden suhteellinen osuus on kaikissa m aissa sodanedellisestä ajasta lisääntynyt. K aikissa Pohjoism aissa, p aitsi Suomessa, on k u i tenkin m iespuolisten ylioppilaskokelaiden suhdeluku edelleen suurem pi kuin naisten. U r tabellen framg&r a t t ókningen av a n tale t godkan d a k an d id ater jam fó rt m ed tid en fóre kriget huvudsakligen beror p& a t t a n tale t kvinnliga kandidater ókats. D e tta beror till sto r del p& a t t k v in n o m a efter kriget i allt stórre u tstráck n in g stra v a t efter a tt skaffa sig e tt eget yrke, m en aven bestam m elsen av ár 1943 genom vilken m atem atik- och realprovet blivit inbórdes valbara h ar inverkat. U r tabell 21, som inneháller uppgifter om totalajita let godkánda stu d e n tk a n d id ate r i de nordiska landerna, framg&r a t t de kvinnliga k an d id atem as relativa andel jam fórt m ed fórkrigstiden ókats i sam tliga lander. I alia nordiska lander, m ed u n d an tag for F inland ar likval de m anliga stu d en tk an d id atern as procentuella andel fó rtfaran d e stó rre a n de kvinnligas. 21. Hyväksytyt kokelaat Pohjoismaissa vuosina 1939 ja 1951 54. i) A ntalet godkända kandidater 1 de nordiska ländem a ären 1939 och 1951-54. i) Approved candidates m the Scandinavian counti-ies in 19S9 and 1951 54. i) VU08Í Ar Year Suomi Finland KuotsI Sverige Sweden Norja Norge - - Norway Tanska Danmark Denmark Mp Np Yht. Mp 1 Kp Yht. Mp Np Ÿ h t. Mp Kp Yht. Mk % Kv. k. % S:ma Mk % Kv. k. % Sana Mk % Kv. k. % Sana Mk % K v.k. % S:ma Male Fem. Male Fem. Male Fem. - Male Fem. 1939 1380 55.6 1101 44.4 2 481 2 452 66.0 1261 34.0 3 713 1 947 64.7 1061 35.3 3 008 1405 63.3 813 36.7 2 218 1951 1852 45.0 2 259 55.0 4111 2 689 59.5 1830 40.5 4 519 2 299 60.2 1522 39.8 3 821 1621 57.8 1 182 42.2 2 803 1952 1920 46.8 2183 53.2 4103 2 852 58.2 2 046 41.8 4 898 2 218 61.2 1 405 38.8 3 623 1635 58.2 1173 41.8 2 808 1953 1 935 47.3 2157 52.7 4 092 2 964 58.4 2109 41.6 5 073 2 Í20 60.4 1 388 39.6 3 508 1 753 58,7 1231 41.3 2 984 1954 2 102 46.9 2 379 53.1 4 481 3 073 57.3 2 287 42.7 5 360 2 075 58.9 1 450 41.1 3 525 1771 58.1 1277 41.9 3 048 i) Yksityisoppilaat mukaanluettuina. Privatister inräknade. Including pupils prepared privately for matriculation. 5 CfilO 55