Luonto- ja kulttuuripalvelut työhyvinvoinnin edistäjinä

Luonto- ja kulttuuripalvelut työhyvinvoinnin edistäjinä

Kehitystutkimuksen tausta Kasvua ja hyvinvointia kulttuurista ja luonnosta (KASKU) -hankkeessa (Euroopan Maaseuturahasto) on toteutettu kehitystutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia luonnolla ja kulttuurilla on työhyvinvoinnin parantamisessa. Lisäksi haluttiin selvittää yritysten tämän hetkistä työhyvinvointipalveluiden käyttöä sekä kartoitettiin, millainen luontoja kulttuuri lähtöisten työhyvinvointipäivien sisältö kiinnostaa yrityksiä. Tutkimuksessa kysyttiin seuraavat kysymykset: Minkälaisia työhyvinvointipalveluja Oulun seudun pk-yritykset käyttävät tällä hetkellä? Onko luonto- ja kulttuurilähtöisillä hyvinvointipalveluilla kysyntää Oulun seudun pk-yrityksillä? Kehitystutkimuksessa tarkasteltiin kulttuurin ja luonnon hyödyntämistä työhyvinvointipalveluissa. Tulokset auttavat alueen työhyvinvointipalveluja tarjoavia mikro- ja pk-yrityksiä kehittämään palveluitaan. Kirjoittajat: Johanna Pihlajamaa, Jonna Paavola ja Minna Karukka. Kuvat: Metsähallitus, Eeva Mäkinen. 2

Tutkimusmenetelmä ja otanta Kehitystutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Webropoltyökalulla. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä ja muutaman avoimen kysymyksen. Kysymyksiä lomakkeeseen kertyi yhteensä 11 kappaletta, ja se pyrittiin suuntaamaan henkilöstöstä vastaaville esimiehille. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 102 henkilöä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimusaineistoa on kuvattu sanallisesti ja havain noitu taulukoilla, kuvioilla ja prosenteilla. Sijaintilukuina on pääasiassa käytetty keskiarvoa. Jonkin verran on käytetty hajontalukuja. Kysymyksiin oli vastattu melko hyvin jokaisen kysymyksen kohdalla. Vastausprosentti moni valintakysymysten kohdalla vaihteli 79 100 prosentin välillä. Avoimeen kysymykseen oli vastannut 19 prosenttia vastaajista. Keskimäärin kaikkiin kysymyksiin vastattiin hyvin, ja kato oli vähäistä. Taustatiedot Taustatiedoissa kartoitettiin yrityksen toimialaa, yrityksen henkilöstömäärää, vastaajan sukupuolta ja asemaa yrityksessä. Työhyvinvointikyselyyn vastasi yhteensä 102 kyselyn vastaanottajaa. Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia oli naisia ja 42 prosenttia miehiä. Heistä 35 prosenttia oli yrittäjiä, 30 prosenttia johtavassa asemassa olevia, 19 prosenttia asiantuntijatyössä, 6 prosenttia alempia toimihenkilöitä, 5 prosenttia työntekijöitä, 2 prosenttia henkilöstöjohtajia, 2 prosenttia sihteereitä ja 1 prosentti henkilöstöassistentteja. Rakennusala 28 % Informaatio- ja viestintäala 33 % Vastaajien toimialat Muu palvelutoimi 39 % Toimialoista suurimman edustuksen sai muu palvelutoiminta: heitä oli 18 prosenttia vastanneista. Seuraavaksi eniten oli informaatio- ja viestintäalaa edustavia (15 prosenttia) ja kolmanneksi eniten oli rakennusalan edustajia (13 prosenttia). Yrityksissä oli pääasiassa 1 9 työntekijää. Asiantuntijatyö 19 % Henkilöstöjohtaja 2 % Työntekijä 5 % Alempi toimihenkilö 6 % Sihteeri 2 % Vastaajien asema yrityksissä Henkilöstöassistentti 1 % Yrittäjä 35 % Johtavassa asemassa oleva 30 % 3

Yritysten käyttämät tai käytössä olevat työhyvinvointipalvelut Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 26 prosenttia järjestää pikkujoulut työntekijöilleen. Erilaiset virkistyspäivät ovat myös suosittuja. Perinteiset liikunta- ja kulttuurisetelit ovat käytössä monella yrityksellä. Neljänneksi eniten yrityksillä oli käytössä muita valmiin listan ulkopuolelle jääneitä työhyvinvointipalveluja. Avoimissa vastauksissa tuli ilmi, että yritykset järjestävät viikoittain liikuntaohjausta työpaikalla, virkistysiltoja, hierontaa työajalla, lounaita ja erilaisia tutustumis retkiä. Lisäksi tarjotaan kausikortteja urheiluseurojen peleihin, kustannetaan työntekijöiden ryhmäliikunta vuoroja, järjestetään saunailtoja sekä kesä juhlia. Työterveyshuollon kautta työntekijöille ostetaan teemaryhmävalmennuksia, ja osalle on tarjolla kunto salialennuksia. Esille nousi myös moottoripyöräilyä ja golfin pelaamista. Osa vastaajista kertoi, että heidän yrityksellään ei ole käytössä mitään työhyvinvointipalveluja tällä hetkellä. Lisäksi ajateltiin, että jokainen harrastaa omalla ajallaan tarpeeksi. Kiinnostuksen puute tämän tyyppisiin palveluihin katsottiin haittaavaksi ja palvelun soveltuvuus koko työporukkaan koettiin haastavaksi. Nähtiin, että luontoon päästään muutoinkin helposti omin avuin ihan omalla ajalla. Toiseksi eniten (23 prosenttia) vastaajat painottivat rahan olevan esteenä. Kolmanneksi suurin syy oli ajanpuute (22 prosenttia). 21 prosenttia vastaajista ei osannut määritellä mitään erityistä syytä. 10 prosenttia vastaajista ei ollut tietoisia kyseisistä palveluista. Ainoastaan 12 prosenttia vastaajista kertoi yrityksensä käyttävän tällä hetkellä kulttuuriin tai luontoon liittyviä hyvinvointipalveluja. Enemmistöllä eli 88 prosentilla tällaisia palveluita ei ollut käytössä. Kysymykseen myöntävästi vastanneet kertoivat käyttävänsä liikuntaja kulttuuriseteleitä, joiden avulla he hankkivat palveluita kuten avantouinti, savusaunominen ja ryhmäliikuntaaktiviteetit. Muina esimerkkeinä mainittiin työhyvinvointi päivät luonnossa, mindfulness-opiskelu, teatterissa käynti, marjastus, retkeily, video- ja valokuvauskurssi sekä ryhmäliikunta- ja laskettelumahdollisuudet. Ajan puute 22 % Epätietoisuus 10 % Ei erityistä syytä 21 % Syitä, miksi työhyvinvointipalveluita ei käytetä Kiinnostuksen puute 24 % Raha 23 % Syitä, joiden vuoksi yrityksessä ei käytetä kulttuuriin tai luontoon liittyviä työhyvinvointipalveluita, oli useita. Esille nousivat seuraavat seikat: vuorotyön hankaluus toiminimi ei voi järjestää tällaisia palveluja verotuksen takia vaikeus saada koko porukka kasaan samaan aktiviteettiin työn luonne on sellainen, että se ei sovellu tämän tyyppiseen toimintaan. 4

Kiinnostus kulttuuri- ja luontolähtöisiin palveluihin Kyselyssä tiedusteltiin myös kiinnostusta hankkia kulttuuri- ja luontolähtöisiä työhyvinvointipalveluja Oulun seudulta. 58 prosenttia kysymykseen vastanneista ei pitänyt sitä todennäköisenä. 42 prosenttia vastaajista puolestaan oli sitä mieltä, että he voisivat käyttää kulttuuri- ja luontolähtöisiä työhyvinvointipalveluja. Tarjotuista vaihtoehdoista kaikki herättivät tasaisesti mielenkiintoa. Tämän lisäksi esille nousi myös omia ehdotuksia kiinnostavista palveluista. Yksi päivä 27 % 1 3 tuntia 33 % Työhyvinvointipalvelun kesto Puolipäivää 40 % Vastaajat halusivat osallistua erittäin todennäköisesti melontaan, SUP-lautailukurssille, avantouintiin yhdistettynä saunaan, konserttiin luontoympäristössä, kalastukseen, lähiruuan valmistukseen, ohjattuun maalaamiseen ja valokuvaukseen luonnossa. Melko todennäköisenä pidettiin kaikkia vaihtoehtoja. Eniten suosiota saivat melonta, avantouinti yhdistettynä saunaan, SUP-lautailukurssi, venesoutu, työpaikan suunnittelupäivät luonnossa, syvärentoutumishetki musiikin avulla, konsertti luontoympäristössä, kalastus, lähiruuan valmistus ja yöpyminen luonnossa. Ehkä todennäköisesti -sarakkeeseen eniten kiinnostusta herättivät opastettu sienien kerääminen, opastettu villiyrttien kerääminen, valokuvaaminen luonnossa, lähiruuan valmistus, pilkkiminen, konsertti luontoympäristössä ja joogatunti luonnossa. Vastausvaihtoehto jokin muu toi muutamia muitakin vaihtoehtoja esille. Työporukan työhyvinvointipalveluina voisivat olla savusaunominen yhdistettynä ruokailuun, hyvin järjestetyt ja suunnitellut erilaiset retkivaellukset sekä ratsastusvaellus. Ei osaa sanoa 25 % Valmiiksi paketoitu 37 % Pitäisikö työhyvinvointipalvelut paketoida? Osittain paketoitu 38 % Työhyvinvointipalveluiden kestoa koskevaan kysymykseen suurimman kannatuksen saivat puoli päivää kestävät aktiviteetit (32 prosenttia). Toiseksi eniten kannatusta saivat 1 3 tuntia kestävät aktiviteetit (27 prosenttia) ja kolmanneksi eniten yhden päivän kestävät aktiviteetit (22 prosenttia). Vastaajista 37 prosenttia toivoi, että työhyvinvointipalveluista olisi tarjolla myös valmiiksi paketoituja vaihtoehtoja. 38 prosenttia toivoi osittain valmiiksi paketoituja hyvinvointipalveluja. 25 prosenttia ei osannut sanoa, haluavatko he tämän tyyppisesti valmiiksi mietittyjä paketteja. 5

Kehittämisehdotuksia Kyselyn vastausten pohjalta kävi ilmi yksinyrittäjien työn, oppimisen ja vapaa-ajan sekoittuminen arjessa. Tämän vuoksi osa vastaajista ei kokenut työhyvinvointipalvelujen käyttöä ajankohtaisina tällä hetkellä. Suuremmissa työyhteisöissä tällaiset palvelut heidän mielestään toimisivat, ja niitä kannattaisi tuoda esille sekä tehdä tunnetuksi. Toisaalta yksinyrittäjät näkivät koulutuspakettien olevan houkuttelevia kokonaisuuksia, joita voisi hyödyntää oman liiketoiminnan kehittämiseen, omaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Osa vastaajista näki hankalaksi saada koko henkilöstö innostumaan samasta aktiviteetista. Olisi hyvä, jos tarjotut palvelupaketit joustaisivat toiveiden mukaan. Aluksi voisi olla jokin yhteinen aktiviteetti koko työporukalle, jonka jälkeen työporukka voisi jakaantua pariin aktiviteettiin oman mieltymyksen mukaan. Ehdotukseksi nousi myös ajatus siitä, että useammasta yrityksestä voisi kokeilla muodostaa samoista aktiviteeteista kiinnostuneita ryhmiä osallistumaan työhyvinvointipäivään. Tarve nousi esille erityisesti yksinyrittäjien keskuudesta, joilla ei ole työyhteisöä tukenaan. Eri yritysten henkilöstön yhteiset tapahtumat tukevat myös verkostoitumista ja mahdollisia yhteisiä työprojekteja. Lisäksi huomioitiin se, että ajankohta aktiviteeteille tulee miettiä tarkkaan. Jokaisella yrityksellä on omat sesonkiaikansa ja muita hyvinvointipalveluiden käyttöön vaikuttavia asioita, kuten lomat. Toiveeksi nousi myös vieraileva työhyvinvointivalmentaja, joka kiertäisi työpaikoilla. Hyvin toimivan varauskalenterin avulla yritykset voisivat varata hyvinvointivalmentajan itselleen sopivana ajankohtana. Tulokset osoittavat, että kiinnostusta luonto- ja kulttuurilähtöisille työhyvinvointipalveluille löytyy. Selvityksen perusteella voidaan päätellä, että perinteisemmät luonto- ja kulttuurilähtöiset aktiviteetit ovat jo virkistyspäivien ohjelmassa osalla kyselyyn vastanneista yrityksistä. Jatkotutkimuksena voisi tarkentaa, mitä luontoja kulttuurilähtöisiä palveluja Oulun seudulla tulevaisuudessa kannattaisi toteuttaa sekä miten ne parhaiten tavoittaisivat kohderyhmän. Yrityksiä tulisi edelleen kannustaa uusien palvelujen yhteiskehittämiseen ja olemassa olevien palvelujen parantamiseen. Virkistystai työ hyvinvointipäivä nimikkeenä kaipaa myös päivitystä, sillä eniten toivottiin lyhyempiä, kestoltaan noin 3 4 tunnin mittaisia kulttuuriin, luontoon ja hyvinvointiin liittyviä aktiviteetteja. 6

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin