FSD1005 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 Koodikirja TIETOARKISTO
Tämän koodikirjan viittaustiedot: Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2018. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 3.0 (12.7.2018). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v36 @ 2018-07-12 18:08:04.271000 $
Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1005. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Suomen Gallup & Helsingin yliopisto: Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t-fsd1005 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.
Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 4 2 Muuttujat 7 3 Hakemistot 271 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 271 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 288 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 304 A Puolueista käytetyt lyhenteet 325 B Kyselylomake 327 i
Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 Aineiston nimi englanniksi: Finnish Voter Barometer 1978 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 3.0 (12.7.2018). 1.2 Sisällön kuvaus Tekijät Suomen Gallup Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Suomen Gallup Aineisto luovutettu arkistoon 10.5.1999 1
1. Aineiston kuvailu Asiasanat eduskuntavaalit; kunnallisvaalit; poliittinen käyttäytyminen; poliittiset asenteet; presidentinvaalit; puolueiden kannatus; vaalit; äänestäminen Tieteenala / Aihealue OKM:n tieteenalaluokitus: yhteiskuntatieteet CESSDAn luokitus: poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Puolueiden ajankohtaistutkimukset Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (TNS Gallup) ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos (nykyisin politiikan ja talouden tutkimuksen laitos) yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa. Vuosina 1973-1990 ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1985 ja 1989. Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella, 1000-2000 haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin mikrotietokonein ja Internet-päättein. Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1973. Sisällön kuvaus Aineiston muuttujat kuvaavat seuraavia asioita: väestön huolenaiheet, tyytyväisyys hallitukseen, käsitykset talouselämän kehityksestä, mielipiteet työehtosopimuksista, mielipiteet verouudistuksista, arvosana hallituksen toiminnalle, äänestäjien ja puolueiden vuorovaikutus, äänestäminen eduskuntavaaleissa 1975, kunnallisvaaleissa 1976 ja presidentinvaaleissa 1978, äänioikeuden käyttö, puolueen vaihtaminen, ehdokkaan vaihtaminen, sopivan ehdokkaan löytäminen, 2
1.3. Aineiston rakenne ja keruu vaaliehdokkaiden ominaisuuksien arviointi, puolueiden imagot, puolueiden kannatus tulevissa vaaleissa, tuleva äänestämisvarmuus, käsitykset eri puolueista ja oma poliittinen mielipide, kiinnostus politiikkaan, puoluesympatiat ja -antipatiat, järjestöjen jäsenyys, näytteen sosiaalinen rakenne, haastattelutilanteeseen liittyvät muuttujat. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Suomen 18 vuotta täyttänyt väestö Aineistonkeruun ajankohta: 15.9.1978 6.10.1978 Kerääjät: Suomen Gallup Aineiston tuottajat: Suomen Gallup; Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 1978 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 539 muuttujaa ja 1210 havaintoa. Otantamenetelmä: Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta Monivaiheinen ositettu otanta. Näytteen otannan ensimmäisessä vaiheessa väestö ositettiin 15 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhteessa eri läänien, toisessa vaiheessa viiden eri teollisuusasteen mukaan. Näin saadun osittelukehikon perusteella on laskettu, kuinka monta haastattelua kutakin teollistuneisuusastetta edustavassa kunnassa on tehtävä, että näyte olisi väestömaantieteellisesti edustava. Näytteeseen tulevat kunnat on tämän jälkeen saatu Demingin vyöhykepoimintamenetelmällä. Väkiluvultaan suurimpien kuntien pääseminen näytteeseen on todennäköisempää, ja on myös mahdollista, että sama kunta on mukana toistamiseen (silloin tästä kunnasta on otettava lähtöosoitteita useampia kuin yksi). Haastattelut suoritettiin neljän kohdehenkilön muodostamassa ryväksessä lähtöosoitejärjestelmää käyttäen. Lähtöpisteet on poimittu väestörekisteristä; aluksi on otettu kaikki ne, joiden syntymäpäivä sattuu minkä tahansa kuukauden 5. päiväksi. Näiden joukosta on sen jälkeen tasavälisesti poimittu lähtöosoitteet näytteessä mukana olevista kunnista. Ensimmäinen haastattelu on tehty lähtöosoitteessa; kohdehenkilöiden on pitänyt täyttää valintakortin määräämät ehdot sukupuolen ja iän suhteen. Kunkin kohdehenkilön tavoittamiseksi on tehty yksi uusintakäynti. Haastatteluja suoritettiin 48 kaupungissa ja 57 maalaiskunnassa yhteensä 1212 kappaletta; tässä aineistossa havaintoyksikköjä on 1210 kpl. 3
1. Aineiston kuvailu 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Kysymyksiin 15_3, 16, 17 sekä 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 ja 28 liittyviin muuttujiin tulee suhtautua varauksellisesti. Alkuperäisessä reikäkorttiaineistossa kyseiset muuttujat on lävistetty virheellisesti. Muuttujien q40 ja q42 filtteröinnit sisältävät virheitä, sillä vastaavat lomakkeen kysymykset oli suunnattu vain niille, jotka eivät ole työmarkkinajärjestön ym. jäseniä. Lisäksi puuttuvien tietojen osuus muuttujissa q41 ja q43 on virheellisen suuri. Julkaisut Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Borg, Sami & Ruostetsaari, Ilkka (2002). Suuret ikäluokat ja valta. Hyvinvointikatsaus 1/2002, 51-58. Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 119-146. Helsinki: WSOY. Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press Paloheimo, Heikki (2002). Hallituksen toimintaan ja puoluejohdon taitavuuteen kohdistuva arviointi puoluekannatuksen selittäjänä. Politiikka 44(2), 124-143. Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), 175-193. Paloheimo, Heikki (2005). Let the Force Be with the Leader: But Who Is the Leader? In: The Presidentialization of Politics: A Comparative Study of Modern Democracies (ed. Thomas Poguntke & Paul Webb), 246-268. Oxford: Oxford University Press. Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 202-228. Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128-153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 169-201. Helsinki: WSOY. Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd1005 4
1.4. Aineiston käyttö Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Alkuperäisarkisto Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitoksen tutkimusarkisto Painokertoimet Aineisto ei sisällä painomuuttujia. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 5
Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi 1005.00 maksimi 1005.00 keskiarvo 1005.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi 3.00 maksimi 3.00 keskiarvo 3.00 keskihajonta 0.00 7
2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi 1.00 maksimi 1210.00 keskiarvo 605.50 keskihajonta 349.44 [Q1A] väestön huolenaiheet: eniten huolissaan Onko olemassa jokin tai joitakin asioita, joista Te itse olette nykyisin eniten huolissanne? Mistä? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi 0.00 maksimi 24.00 keskiarvo 5.20 keskihajonta 5.70 [Q1B1] muut huolenaiheet: mikään ei erityisesti huolestuta Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Mikään ei erityisesti huolestuta 8
Q1B4 ei mainittu 0 1073 88.7 88.7 mainittu 1 137 11.3 11.3 [Q1B2] muut huolenaiheet: oma tai yleinen työllisyystilanne Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Oma tai yleinen työllisyystilanne ei mainittu 0 1053 87.0 87.0 mainittu 1 157 13.0 13.0 [Q1B3] muut huolenaiheet: oma tai perheen toimeentulo Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Oma tai perheen toimeentulo ei mainittu 0 1078 89.1 89.1 mainittu 1 132 10.9 10.9 [Q1B4] muut huolenaiheet: sodan uhka, maailmanrauha Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? 9
2. Muuttujat Sodan uhka, maailmanrauha ei mainittu 0 1102 91.1 91.1 mainittu 1 108 8.9 8.9 [Q1B5] muut huolenaiheet: oma tai perheenjäsenen terveydentila Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Oma tai perheenjäsenten terveydentila ei mainittu 0 1103 91.2 91.2 mainittu 1 107 8.8 8.8 [Q1B6] muut huolenaiheet: lasten koulunkäynti ja tulevaisuus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Lasten koulunkäyntiin tai tulevaisuuteen liittyvät seikat 10
Q1B9 ei mainittu 0 1101 91.0 91.0 mainittu 1 109 9.0 9.0 [Q1B7] muut huolenaiheet: ympäristön saastuminen Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Ympäristön saastuminen ei mainittu 0 1079 89.2 89.2 mainittu 1 131 10.8 10.8 [Q1B8] muut huolenaiheet: maailmassa vallitseva nälänhätä Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Maailmassa vallitseva nälänhätä ei mainittu 0 1139 94.1 94.1 mainittu 1 71 5.9 5.9 [Q1B9] muut huolenaiheet: lakot tai työriidat Suomessa Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? 11
2. Muuttujat Lakot tai työriidat Suomessa ei mainittu 0 1151 95.1 95.1 mainittu 1 59 4.9 4.9 [Q1B10] muut huolenaiheet: henk.koht. turvallisuus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Henkilökohtainen turvallisuus asuinpaikkakunnallanne ei mainittu 0 1171 96.8 96.8 mainittu 1 39 3.2 3.2 [Q1B11] muut huolenaiheet: Suomen poliittinen tulevaisuus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Suomen poliittinen tulevaisuus 12
Q1B14 ei mainittu 0 1131 93.5 93.5 mainittu 1 79 6.5 6.5 [Q1B12] muut huolenaiheet: eriarvoisuus Suomessa Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Eriarvoisuus Suomessa ei mainittu 0 1166 96.4 96.4 mainittu 1 44 3.6 3.6 [Q1B13] muut huolenaiheet: asuntotilanne Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Asuntotilanne ei mainittu 0 1151 95.1 95.1 mainittu 1 59 4.9 4.9 [Q1B14] muut huolenaiheet: inflaatio, hinnat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? 13
2. Muuttujat Muut huolenaiheet: inflaatio, hinnat ei mainittu 0 1192 98.5 98.5 mainittu 1 18 1.5 1.5 [Q1B15] muut huolenaiheet: Suomen taloudellinen tilanne Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: Suomen taloudellinen tilanne ei mainittu 0 1200 99.2 99.2 mainittu 1 10 0.8 0.8 [Q1B16] muut huolenaiheet: verotus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: verotus 14
Q1B19 ei mainittu 0 1201 99.3 99.3 mainittu 1 9 0.7 0.7 [Q1B17] muut huolenaiheet: nuoriso Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: nuoriso ei mainittu 0 1195 98.8 98.8 mainittu 1 15 1.2 1.2 [Q1B18] muut huolenaiheet: eläkkeet Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: eläkkeet ei mainittu 0 1201 99.3 99.3 mainittu 1 9 0.7 0.7 [Q1B19] muut huolenaiheet: alkoholi, huumeet Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? 15
2. Muuttujat Muut huolenaiheet: alkoholi, huumeet ei mainittu 0 1201 99.3 99.3 mainittu 1 9 0.7 0.7 [Q1B20] muut huolenaiheet: opiskeluun liittyvät asiat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: opiskeluun liittyvät asiat ei mainittu 0 1205 99.6 99.6 mainittu 1 5 0.4 0.4 [Q1B21] muut huolenaiheet: energia, ydinvoimala Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: energia, ydinvoimala 16
Q1B24 ei mainittu 0 1203 99.4 99.4 mainittu 1 7 0.6 0.6 [Q1B22] muut huolenaiheet: muut perheen/henk.koht. asiat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: muut perheen/henk.koht. asiat ei mainittu 0 1202 99.3 99.3 mainittu 1 8 0.7 0.7 [Q1B23] muut huolenaiheet: maanviljelyyn liittyvät asiat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: maanviljelyyn liittyvät asiat ei mainittu 0 1199 99.1 99.1 mainittu 1 11 0.9 0.9 [Q1B24] muut huolenaiheet: jokin muu Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? 17
2. Muuttujat Muut huolenaiheet: jokin muu ei mainittu 0 1186 98.0 98.0 mainittu 1 24 2.0 2.0 [Q1B25] muut huolenaiheet: ei osaa sanoa Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: ei osaa sanoa ei mainittu 0 893 73.8 73.8 mainittu 1 317 26.2 26.2 [Q2] tyytyväisyys nykyiseen hallitukseen Kysyisin käsitystänne hallituksesta ja eräistä taloudellisista asioista. Kun ajattelette (nykyistä) Kalevi Sorsan hallitusta, niin oletteko etupäässä tyytyväinen vai etupäässä tyytymätön sen toimintaan? ei osaa sanoa 0 245 20.2 20.2 etupäässä tyytyväinen 1 457 37.8 37.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 18
Q4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) etupäässä tyytymätön 2 508 42.0 42.0 [Q3] Suomen yleinen taloudellinen tilanne viim. 12 kk aikana Katsotteko, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne on viimeisten 12 kuukauden aikana parantunut huomattavasti, parantunut jonkin verran, pysynyt ennallaan, jonkin verran heikentynyt vai heikentynyt huomattavasti? ei osaa sanoa 0 33 2.7 2.7 parantunut huomattavasti 1 13 1.1 1.1 parantunut jonkin verran 2 351 29.0 29.0 pysynyt ennallaan 3 457 37.8 37.8 heikentynyt jonkin verran 4 281 23.2 23.2 heikentynyt huomattavasti 5 75 6.2 6.2 [Q4] Suomen yleinen taloudellinen tilanne seur. 12 kk aikana Entä arveletteko Suomen yleisen taloudellisen tilanteen seuraavien 12 kuukauden aikana paranevan huomattavasti, paranevan jonkin verran, pysyvän ennallaan, heikentyvän jonkin verran vai heikentyvän huomattavasti? ei osaa sanoa 0 51 4.2 4.2 paranee huomattavasti 1 13 1.1 1.1 paranee jonkin verran 2 427 35.3 35.3 pysynyt ennallaan 3 510 42.1 42.1 heikentyy jonkin verran 4 181 15.0 15.0 heikentyy huomattavasti 5 28 2.3 2.3 19
2. Muuttujat [Q5] Suomen yleinen taloudellinen tilanne tulevien 2-3 v. aikana Uskotteko maamme taloudellisen tilanteen olennaisesti muuttuvan nykyisestä lähivuosina, siis tulevien 2-3 vuoden aikana? ei osaa sanoa 0 91 7.5 7.5 tilanne paranee paljon 1 14 1.2 1.2 tilanne paranee jonkin verran 2 531 43.9 43.9 tilanne säilyy nykyisellään 3 456 37.7 37.7 tilanne huonontuu jonkin verran 4 109 9.0 9.0 tilanne huonontuu paljon 5 9 0.7 0.7 [Q6] hintojen nousu seur. 12 kk aikana Hintojen nousu maassamme on vuoden 1977 kesän jälkeen ollut noin 8 %. Uskotteko hintojen nousun Suomessa seuraavien 12 kuukauden aikana hidastuvan, säilyvän suunnilleen nykyisellään tai nopeutuvan? ei osaa sanoa 0 28 2.3 2.3 hintojen nousu hidastuu 1 97 8.0 8.0 hintojen nousu säilyy suunnilleen ennallaan 2 599 49.5 49.5 hintojen nousu nopeutuu 3 486 40.2 40.2 [Q7] oma tai perheen taloudellinen tilanne viim. 12 kk aikana Katsotteko Teidän tai perheenne taloudellisen aseman viimeisten 12 kuukauden aikana parantuneen huomattavasti, parantuneen jonkin verran, pysyneen ennallaan, heikentyneen jonkin verran vai heikentyneen huomattavasti? 20
Q9 ei osaa sanoa 0 13 1.1 1.1 parantunut huomattavasti 1 16 1.3 1.3 parantunut jonkin verran 2 134 11.1 11.1 pysynyt ennallaan 3 695 57.4 57.4 heikentynyt jonkin verran 4 280 23.1 23.1 heikentynyt huomattavasti 5 72 6.0 6.0 [Q8] oma tai perheen taloudellinen tilanne seur. 12 kk aikana Entä arvelisitteko Teidän tai perheenne taloudellisen aseman seuraavien 12 kuukauden aikana paranevan huomattavasti, paranevan jonkin verran, pysyvän ennallaan, heikentyvän jonkin verran vai heikentyvän huomattavasti? ei osaa sanoa 0 38 3.1 3.1 paranee huomattavasti 1 6 0.5 0.5 paranee jonkin verran 2 146 12.1 12.1 pysyy ennallaan 3 803 66.4 66.4 heikentyy jonkin verran 4 193 16.0 16.0 heikentyy huomattavasti 5 24 2.0 2.0 [Q9] yleinen työllisyystilanne Suomessa seuraavien 12 kk aikana Arveletteko yleisen työllisyystilanteen Suomessa seuraavien 12 kuukauden aikana paranevan nykyisestään, säilyvän suunnilleen nykyisellään vai huonontuvan nykyisestään? ei osaa sanoa 0 36 3.0 3.0 työllisyystilanne paranee 1 260 21.5 21.5 säilyy nykyisellään 2 602 49.8 49.8 huonontuu 3 312 25.8 25.8 21
2. Muuttujat [Q10] oman tai perheen työttömyyden vaara seuraavien 12 kk aikana Uskotteko omalla kohdallanne tai perheenne jäsenillä olevan työttömyyden vaaraa seuraavien 12 kuukauden aikana? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 10 ei osaa sanoa 0 15 1.2 1.2 työttömyyden vaaraa ei ole 1 710 58.7 58.7 työttömyyden vaara on melko pieni 2 188 15.5 15.5 työttömyyden vaara on kohtalainen 3 126 10.4 10.4 työttömyyden vaara on melko suuri 4 80 6.6 6.6 työttömyyden vaara on erittäin suuri 5 31 2.6 2.6 työtön 6 60 5.0 5.0 [Q11] vaikuttaa työttömien määrään maassamme enemmän Kumman arvelette enemmän vaikuttavan työttömien määrään maassamme, kotimaisten olosuhteiden vai ulkomaiden taloudellisen tilanteen? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 11 ei osaa sanoa 0 69 5.7 5.7 kotimaiset olosuhteet paljon enemmän 1 187 15.5 15.5 kotimaiset olosuhteet jonkin verran enemmän 2 315 26.0 26.0 kumpikin yhtä paljon 3 403 33.3 33.3 ulkomaat jonkin verran enemmän 4 198 16.4 16.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 22
Q13_1 (taulukko jatkuu ed. sivulta) ulkomaat paljon enemmän 5 38 3.1 3.1 [Q12] hallituksella mahdollisuuksia parantaa työllisyystilannetta Missä määrin uskotte maan hallituksella olevan mahdollisuuksia parantaa työllisyystilannetta maassamme? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 12 ei osaa sanoa 0 47 3.9 3.9 ei lainkaan 1 38 3.1 3.1 vain vähän 2 221 18.3 18.3 jonkin verran 3 438 36.2 36.2 melko paljon 4 322 26.6 26.6 ratkaisevasti 5 144 11.9 11.9 [Q13_1] työehtosopimukset koko maan talouden kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset koko maan talouden kannalta 23
2. Muuttujat ei osaa sanoa 0 82 6.8 6.8 erittäin hyviä 1 7 0.6 0.6 melko hyviä 2 264 21.8 21.8 ei hyviä eikä huonoja 3 553 45.7 45.7 melko huonoja 4 275 22.7 22.7 erittäin huonoja 5 29 2.4 2.4 [Q13_2] työehtosopimukset palkansaajien kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset palkansaajien kannalta ei osaa sanoa 0 64 5.3 5.3 erittäin hyviä 1 9 0.7 0.7 melko hyviä 2 236 19.5 19.5 ei hyviä eikä huonoja 3 389 32.1 32.1 melko huonoja 4 442 36.5 36.5 erittäin huonoja 5 70 5.8 5.8 [Q13_3] työehtosopimukset maataloustuottajien kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset maataloustuottajien kannalta 24
Q13_5 ei osaa sanoa 0 116 9.6 9.6 erittäin hyviä 1 56 4.6 4.6 melko hyviä 2 379 31.3 31.3 ei hyviä eikä huonoja 3 349 28.8 28.8 melko huonoja 4 262 21.7 21.7 erittäin huonoja 5 48 4.0 4.0 [Q13_4] työehtosopimukset suurten yritysten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset suurten yritysten kannalta ei osaa sanoa 0 118 9.8 9.8 erittäin hyviä 1 105 8.7 8.7 melko hyviä 2 475 39.3 39.3 ei hyviä eikä huonoja 3 326 26.9 26.9 melko huonoja 4 167 13.8 13.8 erittäin huonoja 5 19 1.6 1.6 [Q13_5] työehtosopimukset pienten yritysten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset pienten yritysten kannalta 25
2. Muuttujat ei osaa sanoa 0 98 8.1 8.1 erittäin hyviä 1 10 0.8 0.8 melko hyviä 2 129 10.7 10.7 ei hyviä eikä huonoja 3 317 26.2 26.2 melko huonoja 4 527 43.6 43.6 erittäin huonoja 5 129 10.7 10.7 [Q13_6] työehtosopimukset suurituloisten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset suurituloisten kannalta ei osaa sanoa 0 115 9.5 9.5 erittäin hyviä 1 165 13.6 13.6 melko hyviä 2 476 39.3 39.3 ei hyviä eikä huonoja 3 330 27.3 27.3 melko huonoja 4 108 8.9 8.9 erittäin huonoja 5 16 1.3 1.3 [Q13_7] työehtosopimukset pienituloisten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset pienituloisten kannalta 26
Q13_9 ei osaa sanoa 0 84 6.9 6.9 erittäin hyviä 1 8 0.7 0.7 melko hyviä 2 148 12.2 12.2 ei hyviä eikä huonoja 3 299 24.7 24.7 melko huonoja 4 510 42.1 42.1 erittäin huonoja 5 161 13.3 13.3 [Q13_8] työehtosopimukset eläkeläisten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset eläkeläisten kannalta ei osaa sanoa 0 86 7.1 7.1 erittäin hyviä 1 11 0.9 0.9 melko hyviä 2 145 12.0 12.0 ei hyviä eikä huonoja 3 361 29.8 29.8 melko huonoja 4 435 36.0 36.0 erittäin huonoja 5 172 14.2 14.2 [Q13_9] työehtosopimukset oman tai perheen kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset oman tai perheen kannalta 27
2. Muuttujat ei osaa sanoa 0 56 4.6 4.6 erittäin hyviä 1 11 0.9 0.9 melko hyviä 2 126 10.4 10.4 ei hyviä eikä huonoja 3 567 46.9 46.9 melko huonoja 4 368 30.4 30.4 erittäin huonoja 5 82 6.8 6.8 [Q14A_1] verouudistuksista hyötyneet: palkansaajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Palkansaajat ei mainittu 0 892 73.7 73.7 mainittu 1 318 26.3 26.3 [Q14A_2] verouudistuksista hyötyneet: maataloustuottajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Maataloustuottajat ei mainittu 0 900 74.4 74.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 28
Q14A_4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) mainittu 1 310 25.6 25.6 [Q14A_3] verouudistuksista hyötyneet: suuret yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Suuret yritykset ei mainittu 0 659 54.5 54.5 mainittu 1 551 45.5 45.5 [Q14A_4] verouudistuksista hyötyneet: pienet yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Pienet yritykset ei mainittu 0 1072 88.6 88.6 mainittu 1 138 11.4 11.4 29
2. Muuttujat [Q14A_5] verouudistuksista hyötyneet: suurituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Suurituloiset ei mainittu 0 780 64.5 64.5 mainittu 1 430 35.5 35.5 [Q14A_6] verouudistuksista hyötyneet: pienituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Pienituloiset ei mainittu 0 941 77.8 77.8 mainittu 1 269 22.2 22.2 [Q14A_7] verouudistuksista hyötyneet: eläkeläiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) 30
Q14B_2 Eläkeläiset ei mainittu 0 1080 89.3 89.3 mainittu 1 130 10.7 10.7 [Q14B_1] verouudistuksista kärsineet: palkansaajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Palkansaajat ei mainittu 0 876 72.4 72.4 mainittu 1 334 27.6 27.6 [Q14B_2] verouudistuksista kärsineet: maataloustuottajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Maataloustuottajat 31
2. Muuttujat ei mainittu 0 977 80.7 80.7 mainittu 1 233 19.3 19.3 [Q14B_3] verouudistuksista kärsineet: suuret yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Suuret yritykset ei mainittu 0 1072 88.6 88.6 mainittu 1 138 11.4 11.4 [Q14B_4] verouudistuksista kärsineet: pienet yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Pienet yritykset ei mainittu 0 767 63.4 63.4 mainittu 1 443 36.6 36.6 32
Q14B_7 [Q14B_5] verouudistuksista kärsineet: suurituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Suurituloiset ei mainittu 0 1042 86.1 86.1 mainittu 1 168 13.9 13.9 [Q14B_6] verouudistuksista kärsineet: pienituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Pienituloiset ei mainittu 0 759 62.7 62.7 mainittu 1 451 37.3 37.3 [Q14B_7] verouudistuksista kärsineet: eläkeläiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) 33
2. Muuttujat Eläkeläiset ei mainittu 0 838 69.3 69.3 mainittu 1 372 30.7 30.7 [Q15_1] väestöryhmä johon ensisijaisesti samaistuu Tällä kortilla on esitettynä kolme erilaista ryhmitystä, joiden mukaan väestöä usein ryhmitetään. Sanokaa näistä ryhmistä se, johon katsoisitte ITSE ensisijaisesti kuuluvanne. Ohjeet haastattelijalle KORTTI 15, VAIN YKSI RENGASTUS KUMPAANKIN SARAKKEESEEN työväestö 1 253 20.9 21.1 alempi keskiluokka 2 156 12.9 13.0 ylempi keskiluokka 3 57 4.7 4.8 yläluokka 4 2 0.2 0.2 työnantajat 5 5 0.4 0.4 palkansaajat 6 257 21.2 21.5 yrittäjät 7 98 8.1 8.2 pienituloiset 8 223 18.4 18.6 keskituloiset 9 145 12.0 12.1 suurituloiset 10 1 0.1 0.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 13 1.1 [Q15_2] väestöryhmä johon toissijaisesti samaistuu Entä mikä olisi se väestöryhmä, johon katsoisitte toissijaisesti kuuluvanne? 34
Q15AP_1 Ohjeet haastattelijalle KORTTI 15, VAIN YKSI RENGASTUS KUMPAANKIN SARAKKEESEEN työväestö 1 93 7.7 8.2 alempi keskiluokka 2 150 12.4 13.2 ylempi keskiluokka 3 56 4.6 4.9 yläluokka 4 3 0.2 0.3 työnantajat 5 13 1.1 1.1 palkansaajat 6 260 21.5 22.8 yrittäjät 7 62 5.1 5.4 pienituloiset 8 243 20.1 21.4 keskituloiset 9 255 21.1 22.4 suurituloiset 10 3 0.2 0.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 72 6.0 [Q15AP_1] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Työväestö ei mainittu 0 968 80.0 80.0 mainittu 1 242 20.0 20.0 35
2. Muuttujat [Q15AP_2] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Alempi keskiluokka ei mainittu 0 1073 88.7 88.7 mainittu 1 137 11.3 11.3 [Q15AP_3] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Ylempi keskiluokka ei mainittu 0 962 79.5 79.5 mainittu 1 248 20.5 20.5 36
Q15AP_5 [Q15AP_4] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Yläluokka ei mainittu 0 852 70.4 70.4 mainittu 1 358 29.6 29.6 [Q15AP_5] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Työnantajat ei mainittu 0 1014 83.8 83.8 mainittu 1 196 16.2 16.2 37
2. Muuttujat [Q15AP_6] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Palkansaajat ei mainittu 0 1037 85.7 85.7 mainittu 1 173 14.3 14.3 [Q15AP_7] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Yrittäjät ei mainittu 0 1118 92.4 92.4 mainittu 1 92 7.6 7.6 38
Q15AP_0 [Q15AP_8] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Pienituloiset ei mainittu 0 1036 85.6 85.6 mainittu 1 174 14.4 14.4 [Q15AP_9] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Keskituloiset ei mainittu 0 1100 90.9 90.9 mainittu 1 110 9.1 9.1 [Q15AP_0] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Suurituloiset 39
2. Muuttujat ei mainittu 0 828 68.4 68.4 mainittu 1 382 31.6 31.6 [Q15AH_1] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Työväestö ei mainittu 0 969 80.1 80.1 mainittu 1 241 19.9 19.9 [Q15AH_2] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Alempi keskiluokka ei mainittu 0 988 81.7 81.7 mainittu 1 222 18.3 18.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 40
Q15AH_4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q15AH_3] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Ylempi keskiluokka ei mainittu 0 1098 90.7 90.7 mainittu 1 112 9.3 9.3 [Q15AH_4] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Yläluokka ei mainittu 0 1132 93.6 93.6 mainittu 1 78 6.4 6.4 41
2. Muuttujat [Q15AH_5] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Työnantajat ei mainittu 0 1038 85.8 85.8 mainittu 1 172 14.2 14.2 [Q15AH_6] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Palkansaajat ei mainittu 0 973 80.4 80.4 mainittu 1 237 19.6 19.6 [Q15AH_7] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? 42
Q15AH_9 Yrittäjät ei mainittu 0 802 66.3 66.3 mainittu 1 408 33.7 33.7 [Q15AH_8] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Pienituloiset ei mainittu 0 793 65.5 65.5 mainittu 1 417 34.5 34.5 [Q15AH_9] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Keskituloiset 43
2. Muuttujat ei mainittu 0 1064 87.9 87.9 mainittu 1 146 12.1 12.1 [Q15AH_0] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Suurituloiset ei mainittu 0 1096 90.6 90.6 mainittu 1 114 9.4 9.4 [Q15BP_1] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Työväestö ei mainittu 0 1030 85.1 85.1 mainittu 1 180 14.9 14.9 44
Q15BP_4 [Q15BP_2] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Alempi keskiluokka ei mainittu 0 1047 86.5 86.5 mainittu 1 163 13.5 13.5 [Q15BP_3] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Ylempi keskiluokka ei mainittu 0 1050 86.8 86.8 mainittu 1 160 13.2 13.2 [Q15BP_4] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? 45
2. Muuttujat Yläluokka ei mainittu 0 1030 85.1 85.1 mainittu 1 180 14.9 14.9 [Q15BP_5] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Työnantajat ei mainittu 0 1013 83.7 83.7 mainittu 1 197 16.3 16.3 [Q15BP_6] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Palkansaajat 46
Q15BP_8 ei mainittu 0 997 82.4 82.4 mainittu 1 213 17.6 17.6 [Q15BP_7] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Yrittäjät ei mainittu 0 1084 89.6 89.6 mainittu 1 126 10.4 10.4 [Q15BP_8] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Pienituloiset ei mainittu 0 869 71.8 71.8 mainittu 1 341 28.2 28.2 47
2. Muuttujat [Q15BP_9] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Keskituloiset ei mainittu 0 1054 87.1 87.1 mainittu 1 156 12.9 12.9 [Q15BP_0] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Suurituloiset ei mainittu 0 978 80.8 80.8 mainittu 1 232 19.2 19.2 [Q15BH_1] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? 48
Q15BH_3 Työväestö ei mainittu 0 1038 85.8 85.8 mainittu 1 172 14.2 14.2 [Q15BH_2] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Alempi keskiluokka ei mainittu 0 1060 87.6 87.6 mainittu 1 150 12.4 12.4 [Q15BH_3] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Ylempi keskiluokka 49
2. Muuttujat ei mainittu 0 1075 88.8 88.8 mainittu 1 135 11.2 11.2 [Q15BH_4] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Yläluokka ei mainittu 0 1062 87.8 87.8 mainittu 1 148 12.2 12.2 [Q15BH_5] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Työnantajat ei mainittu 0 1061 87.7 87.7 mainittu 1 149 12.3 12.3 50
Q15BH_8 [Q15BH_6] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Palkansaajat ei mainittu 0 1014 83.8 83.8 mainittu 1 196 16.2 16.2 [Q15BH_7] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Yrittäjät ei mainittu 0 861 71.2 71.2 mainittu 1 349 28.8 28.8 [Q15BH_8] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? 51
2. Muuttujat Pienituloiset ei mainittu 0 974 80.5 80.5 mainittu 1 236 19.5 19.5 [Q15BH_9] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Keskituloiset ei mainittu 0 1062 87.8 87.8 mainittu 1 148 12.2 12.2 [Q15BH_0] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Suurituloiset 52
Q15CL_2 ei mainittu 0 976 80.7 80.7 mainittu 1 234 19.3 19.3 [Q15CL_1] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Työväestö ei mainittu 0 860 71.1 71.1 mainittu 1 350 28.9 28.9 [Q15CL_2] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Alempi keskiluokka ei mainittu 0 1064 87.9 87.9 mainittu 1 146 12.1 12.1 53
2. Muuttujat [Q15CL_3] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Ylempi keskiluokka ei mainittu 0 1034 85.5 85.5 mainittu 1 176 14.5 14.5 [Q15CL_4] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Yläluokka ei mainittu 0 970 80.2 80.2 mainittu 1 240 19.8 19.8 [Q15CL_5] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? 54
Q15CL_7 Työnantajat ei mainittu 0 963 79.6 79.6 mainittu 1 247 20.4 20.4 [Q15CL_6] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Palkansaajat ei mainittu 0 960 79.3 79.3 mainittu 1 250 20.7 20.7 [Q15CL_7] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Yrittäjät 55
2. Muuttujat ei mainittu 0 1068 88.3 88.3 mainittu 1 142 11.7 11.7 [Q15CL_8] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Pienituloiset ei mainittu 0 1063 87.9 87.9 mainittu 1 147 12.1 12.1 [Q15CL_9] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Keskituloiset ei mainittu 0 1083 89.5 89.5 mainittu 1 127 10.5 10.5 56
Q15CV_2 [Q15CL_0] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Suurituloiset ei mainittu 0 972 80.3 80.3 mainittu 1 238 19.7 19.7 [Q15CV_1] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Työväestö ei mainittu 0 1000 82.6 82.6 mainittu 1 210 17.4 17.4 [Q15CV_2] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? 57
2. Muuttujat Alempi keskiluokka ei mainittu 0 953 78.8 78.8 mainittu 1 257 21.2 21.2 [Q15CV_3] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Ylempi keskiluokka ei mainittu 0 1030 85.1 85.1 mainittu 1 180 14.9 14.9 [Q15CV_4] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Yläluokka 58
Q15CV_6 ei mainittu 0 962 79.5 79.5 mainittu 1 248 20.5 20.5 [Q15CV_5] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Työnantajat ei mainittu 0 955 78.9 78.9 mainittu 1 255 21.1 21.1 [Q15CV_6] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Palkansaajat ei mainittu 0 975 80.6 80.6 mainittu 1 235 19.4 19.4 59
2. Muuttujat [Q15CV_7] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Yrittäjät ei mainittu 0 909 75.1 75.1 mainittu 1 301 24.9 24.9 [Q15CV_8] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Pienituloiset ei mainittu 0 890 73.6 73.6 mainittu 1 320 26.4 26.4 [Q15CV_9] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? 60
Q16 Keskituloiset ei mainittu 0 1091 90.2 90.2 mainittu 1 119 9.8 9.8 [Q15CV_0] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Suurituloiset ei mainittu 0 1092 90.2 90.2 mainittu 1 118 9.8 9.8 [Q16] parantaneet ansiotasoa enemmän: verohelp./palkankor. Viime vuosina on tulonsaajien käytettävissä olevien varojen määrää pyritty parantamaan myös erilaisilla verohelpotuksilla tavanomaisten ansiokorotusten lisäksi. Kumpien merkityksen Te arvioitte omalla kohdallanne olleen ansiotasoanne enemmän parantaneen vaikutuksen: verohelpotusten vai palkankorotusten? 61
2. Muuttujat ei osaa sanoa 0 101 8.3 9.3 verohelpotukset parantaneet enemmän 1 354 29.3 32.5 kumpikin yhtä paljon 2 117 9.7 10.8 palkankorotukset parantaneet enemmän 3 213 17.6 19.6 ei kumpikaan 4 303 25.0 27.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 122 10.1 [Q17] yhteiskunnallisten palveluiden taso Verovaroilla rahoitetaan julkisen vallan, siis valtiovallan ja kuntien toimintaa. Tulisiko mielestänne lähivuosina pyrkiä parantamaan yhteiskunnallisten palveluiden tasoa, vaikka siitä aiheutuisikin verotuksen kiristymistä, tulisiko yhteiskunnallisia palveluja parantaa vain, ellei verotusta nykyisestään kiristettäisi vai olisiko verotusta helpotettava nykyisestään vaikka siitä aiheutuisikin palvelutason laskua? ei osaa sanoa 0 217 17.9 17.9 parannettava vaikka verotus kiristyisi 1 66 5.5 5.5 parannettava vain, jos verotus ei kiristyisi 2 706 58.3 58.3 alennettava, jotta verotus alenisi 3 221 18.3 18.3 [Q18_1] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: ulkopolitiikan hoito Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Ulkopolitiikan hoito 62
Q18_3 ei osaa sanoa 0 55 4.5 4.5 4 35 2.9 2.9 5 53 4.4 4.4 6 113 9.3 9.3 7 253 20.9 20.9 8 396 32.7 32.7 9 210 17.4 17.4 10 95 7.9 7.9 [Q18_2] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: verotusasioiden hoito Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Verotusasioiden hoito ei osaa sanoa 0 53 4.4 4.4 4 134 11.1 11.1 5 203 16.8 16.8 6 312 25.8 25.8 7 309 25.5 25.5 8 168 13.9 13.9 9 26 2.1 2.1 10 5 0.4 0.4 [Q18_3] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: työllisyyden hoito Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? 63
2. Muuttujat Työllisyyden hoito ei osaa sanoa 0 37 3.1 3.1 4 292 24.1 24.1 5 289 23.9 23.9 6 316 26.1 26.1 7 185 15.3 15.3 8 75 6.2 6.2 9 13 1.1 1.1 10 3 0.2 0.2 [Q18_4] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: hinnankorotusten hillitseminen Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Hinnankorotusten hillitseminen ei osaa sanoa 0 41 3.4 3.4 4 255 21.1 21.1 5 277 22.9 22.9 6 296 24.5 24.5 7 215 17.8 17.8 8 107 8.8 8.8 9 13 1.1 1.1 10 6 0.5 0.5 64
Q18_6 [Q18_5] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: maatalouspol. kysymysten hoito Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Maatalouspoliittisten kysymysten hoito ei osaa sanoa 0 81 6.7 6.7 4 119 9.8 9.8 5 156 12.9 12.9 6 300 24.8 24.8 7 327 27.0 27.0 8 178 14.7 14.7 9 33 2.7 2.7 10 16 1.3 1.3 [Q18_6] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: sosiaaliturvan kehittäminen Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Sosiaaliturvan kehittäminen ei osaa sanoa 0 49 4.0 4.0 4 62 5.1 5.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 65
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) 5 90 7.4 7.4 6 193 16.0 16.0 7 376 31.1 31.1 8 327 27.0 27.0 9 83 6.9 6.9 10 30 2.5 2.5 [Q18_7] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: koululaitoksen kehittäminen Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Koululaitoksen kehittäminen ei osaa sanoa 0 60 5.0 5.0 4 90 7.4 7.4 5 129 10.7 10.7 6 199 16.4 16.4 7 294 24.3 24.3 8 318 26.3 26.3 9 91 7.5 7.5 10 29 2.4 2.4 [Q19_1] etujen vastakohtaisuus väestöryhmien välillä: maataloustuottajat - kuluttajat Usein sanotaan, että eri väestöryhmien edut ovat Suomessa vastakkaisia kuten poliittisten ryhmien, sukupuolten jne. Kaikki vastakohtaisuudet eivät kuitenkaan ole yhtä voimakkaita. Pyydämme Teitä sanomaan, ovatko näiden ryhmien edut hyvin voimakkaasti vastakkaiset, melko voimakkaasti vastakkaiset, melko vähän vastakkaiset tai eivät lainkaan vastakkaiset. Olette- 66