Hallitus 8.6.2015, LIITE 2 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Meritullinkatu 8 PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntönne STM/1491/2015 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN ESITYKSESTÄ ERITYISVASTUUALUEEN VAIHTAMISESTA Lausuntonaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä esittää kunnioittaen seuraavaa: Käsiteltävänä oleva Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (jatkossa pääsääntöisesti Päijät-Häme) esitys pohjautuu sen jäsenkuntien yhteiseen tahtotilaan ja samalla varmastikin heijastaa kiistatta alueen väestön tahtoa. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä Päijät- Hämeen kunnista on Helsinkiin hyvät ja nopeat liikenneyhteydet. Pääkaupunkiseutu on Päijät-Hämeen ulkopuolella merkittävin työssäkäyntialue ja täällä asioidaan muutoinkin. HYKSillä on pääkaupunkiseudulla kattavat ja helposti saatavilla olevat korkean tason erikoissairaanhoidon palvelut. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vahva, omavarainen terveydenhuollon organisaatio, jossa on edustettuna 40 lääketieteen 50 erikoisalasta. Päijät-Hämeellä ja HUSilla on ollut kymmenisen vuotta varsin kiinteä erikoissairaanhoidon palveluiden yhteistyö, jota on vahvistettu keskinäisellä sopimuksella. Tämä yhteistyö on synnyttänyt luottamusta ja arvostusta puolin ja toisin. Päijät-Hämeen siirtyminen HYKSin erityisvastuualueeseen toisi lisäarvoa (oma vahva toiminta, osaaminen ja runsaan 200 000 asukkaan väestöpohja) HUSin ja kahden muun sairaanhoitopiirin (Eksote, Carea) muodostamaan erityisvastuualueeseen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän siirtyminen HYKSin erityisvastuualueeseen on luonnollinen jatkumo sille sote-lainsäädännön valmistelulle, jota tehtiin edellisen hallituksen toimesta. Vastaukset yksityiskohtaisiin kysymyksiin: 1. Miten katsotte erityisvastuualueen muutoksen vaikuttavan potilaiden hoitoon ja jatkohoidon järjestämiseen? HUS:ssa tavoitellaan potilaiden hoidossa sujuvia ja tehokkaita prosesseja. Se tarkoittaa, että potilaan tarvitsemat tutkimukset ja hoito järjestetään asiakas- tai potilasryhmän ympärille. Tavoitteena on entisestään lisätä tuottavuutta, ja parantaa laatua sekä potilasturvallisuutta. Tässä tarkoituksessa HYKSin toiminta on järjestetty tulosyksiköittäin osaamiskeskuksiksi. Tällä tarkoitetaan tietyn laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoitetun, eri tuotannontekijöitä hallitsevan
2 kokonaisuuden muodostamista. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloitti Sydän- ja keuhkokeskus, ja vuoden 2014 alusta Syöpäkeskus. Vuoden 2015 alussa toimintansa on aloittanut 10 uutta keskusta. HUS:lla/HYKS:llä on hyvät valmiudet tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän eritysvastuualueen muutoksen johdosta tarvitsemia palveluita. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointi ja saatavuus sekä hoitoon pääsy on HUS:ssa hyvällä tasolla. Vuoden 2015 tammi-maaliskuussa 99,4 % saapuneista lähetteistä (72 196) saatiin käsitellyksi 21 päivän määräajan puitteissa. Hoidontarpeen arviointi pystyttiin maaliskuussa toteuttamaan 95,4 prosenttisesti kolmen kuukauden sisällä. Hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn osalta 99,7 prosenttia potilaista pääsi hoitoon 6 kk määräajassa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiristä yliopistosairaalaan ohjautuva potilasvirta ei vaikuttaisi merkittävästi hoitoon pääsyn odotusaikoihin. Meilahden Tornisairaalan mittava peruskorjaus on vastikään valmistunut ja otetaan käyttöön vaiheittain. Leikkausali-, tehohoito-, ja vuodeosastokapasiteetin lisäys parantavat entisestään HUSin kapasiteettia. Uuden Lastensairaalan rakennustyö on käynnissä ja se valmistuu vuoden 2017 lopulla, mikä puolestaan parantaa lasten sairauksien tuotantokapasiteettia. Meilahden kampukselle suunnitellun Trauma-syöpäsairaalan valmistumisaikataulu on vuonna 2020. Tarvittaessa HUS käyttää toimenpidekohtaisesti ostopalveluita taikka palveluseteliä, mikäli yksittäisiin toimenpiteisiin alkaa syntyä hoitoon pääsyä vaarantavia jonoja. 2. Miten muutos vaikuttaa alueellisesti ja valtakunnallisesti keskitetyn hoidon järjestämiseen? Valtioneuvoston asetuksella 336/2011 säädetään erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. HYKSiin on keskitetty valtakunnallisesti tiettyjä erityistason erikoissairaanhoidon tehtäviä, joista merkittävin on vastuu elinsiirroista. Erityistason hoitoa edellytetään vakavien sairauksien ja tautien, kuten monivammapotilaiden hoidossa, laajojen palovammojen hoidossa, vastasyntyneiden ja ennenaikaisesti syntyneiden keskosten hoidossa, harvinaisten syöpäsairauksien ja aivo- ja selkäydinvammojen hoidossa. Usein näissä tilanteissa avun tarve on kiireellinen ja tällöin avun on löydyttävä mahdollisimman läheltä. Päijät-Hämeen liittäminen HYKSin erityisvastuualueeseen ei tuo ongelmia HYKSille säädettyjen valtakunnallisesti keskitettyjen vastuiden hoitamista. Meilahden peruskorjattu Tornisairaala ja sen myötä saatava kapasiteettilisäys parantaa oleellisesti aikuisten erikoissairaanhoidon valtakunnallisista erityisvastuista selviytymistä. Uusi Lastensairaala tulee parantamaan valtakunnallisesti keskitettävien vastasyntyneiden lasten hoitomahdollisuuksia. Trauma-syöpäsairaalalla tulee merkittävästi parantamaan aikuisten erikoissairaanhoidon valtakunnallisista erityisvastuista selviytymistä.
3 Alueellisesti keskitetyn hoidon järjestämisen osalta viittaamme jäljempänä 7 kohdassa esittämäämme. Terveydenhuoltolain 38 :ssä säädetään terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta. Kysymys on alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Tämän säännöksen nojalla peruspalveluministeri on nimennyt 02.07.2012 HUS:n valtakunnalliseksi toimijaksi edellä mainittujen tilanteiden hoitamiseksi. 3. Miten muutos vaikuttaa osaltanne hätäkeskusyhteistyöhön, ensihoidon järjestämiseen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen toteuttamiseen? Päijät-Hämeen siirtyminen HYKSin eritysvastuualueeseen merkitsee sitä, että hätäkeskusyhteistyöhön tulee mukaan yksi uusi hätäkeskus (Turku) nykyisten Keravan ja Kuopion hätäkeskusten lisäksi. Tämä tulee lisäämään koordinaatioon ja hallintoon tarvittavaa työpanosta sekä siirtymävaiheessa että ylläpidossa, mutta on hallittavissa hyvällä suunnittelulla. Tässä yhteydessä tulisi uudelleen arvioida hätäkeskusten toiminta-alueiden rajoja siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat kunkin erityisvastuualueen ensihoitotoimintaa. Ensihoidon järjestämiseen (pl. lääkärihelikopteritoiminta) uudistuksella ei ole oleellisia vaikutuksia. Lääkärihelikopteritoiminnan osalta HYKSin erityisvastuualueen lääkärihelikopterin virallinen toiminta-alue kasvaisi. Vaikutukset tehtävämääriin eivät kuitenkaan ole suuret, koska jo nyt lääkärihelikopterimme palvelee osaa Päijät-Hämeestä. Viranomaisradioverkon aluepääkäytön osalta HYKSin erityisvastuualue on toimintojen osalta maan laajin. Päijät-Hämeen liittyminen HYKSin erityisvastuualueeseen edellyttää virvetoiminnan vahvistamista. Potilassiirtojen toimintamalli olisi samantapainen tai samanlainen kuin nyt Carean ja Eksoten kanssa eli alueet vastaavat omista siirtokuljetuksistaan, mutta yhteistyötä tehdään muun muassa sairaanhoitopiirien rajat ylittävissä kuljetuksissa. Tämä edellyttää kuljetusten yhteistä koordinointia, mikä voidaan hyvin toteuttaa nykyisessä HUS Logistiikka liikelaitoksen 24/7 palvelevassa välityskeskuksessa (VälKe). Kiireellisen hoidon tilanteissa Päijät-Häme jo nykyisin turvautuu HYKSiin. HUSin päivystystoiminnan kannalta Päijät-Hämeen päivystykselliset tapaukset voidaan hyvin hoitaa. 4. Miten muutos vaikuttaa osaltanne väestön kielellisten palveluiden toteuttamiseen? Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on kaksikielinen kuntayhtymä kuten HUS. Äidinkieltemme, suomen ja ruotsin kielien asema on turvattu perustuslain tasoisin säännöksin. Koko maan ruotsinkielisestä väestöstä lähes puolet asuu HUSin alueella. Ruotsin kielen asema on meillä vahva ja siten pystymme hyvin tarjoamaan palvelua molemmilla äidinkielillämme.
Etenkin pääkaupunkiseutu on monikulttuurista aluetta. HUS käyttää vuosittain runsaat 3 M tulkkipalveluihin potilaiden hoitotilanteissa tms. Tulkattavia kieliä on ollut lähes 40, eniten tulkataan venäjää, somalia ja arabiaa. 4 5. Miten muutos vaikuttaa terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen ja satavuuteen? Muutoksen vaikutukset lääkärikoulutukseen ja lääkärihenkilökunnan saatavuuteen ovat myönteisiä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän siirtyminen HYKS:n erityisvastuualueelle merkitsee käytännössä sitä, että Päijät-Hämeen keskussairaala ja erityisvastuualueen yliopistosairaala sijaitsevat samalla työssäkäyntialueella. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden käyttää Päijät-Hämeen keskussairaalaa erityisesti lääkärien erikoistumiskoulutuksessa, mutta ehkä jossain määrin myös peruskoulutuksessa. Erikoislääkärikoulutus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriön ohjaukseen. Ministeriö tullee ohjaamaan vahvasti muun muassa erikoistumiskoulutuspaikkojen sijoittumista. Esitetty muutos parantaisi mahdollisuuksia sijoittaa erikoistumiskoulutuspaikkoja Päijät-Hämeen keskussairaalaan, koska monet HYKS:n erikoistuville lääkäreille tarjoamat koulutus- yms. palvelut olisivat lyhyen etäisyyden ja nykyteknologian turvin helposti myös Lahdessa erikoistuvien saavutettavissa. Tämä todennäköisesti myös parantaisi erikoislääkärien saatavuutta Päijät-Hämeen keskussairaalassa, sillä erikoistuneet lääkärit usein jäävät mielellään työskentelemään sille paikkakunnalle, jossa ovat suorittaneet pääosan erikoistumiskoulutuksestaan. Lyhyt etäisyys mahdollistaisi myös HYKS:n ja Päijät-Hämeen yhteisten lääkärinvirkojen perustamisen. Tällaisia saatetaan tarvita erityisesti erikoislääkäripulasta kärsivillä erikoisaloilla ja hyvin harvinaisia sairauksia hoitavilla erikoisaloilla. Yhteiset virat edistäisivät myös toimintakäytäntöjen yhdenmukaistamista. Hyksin erityisvastuualueella on tehty selvitys erikoislääkärikoulutuksen tarpeesta vuoteen 2025 saakka (Meretoja, 2012). Mikäli ehdotettu siirtyminen tapahtuu, suunnitelma päivitetään välittömästi niin, että se sisältää myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tarpeen ja koulutusmahdollisuudet Terveydenhuollon henkilöstöstä hoitohenkilökunta muodostaa suurimman henkilöstöryhmän niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Hoitohenkilökunnan koulutuksesta vastaavat ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset. Hoito/terveyshallintotieteellisestä koulutuksesta vastaavat yliopistot. HYKSin erityisvastuualue on ainoa erityisvastuualue, jossa ei ole em. tieteellistä koulutusta. Tähän saadaan parannus, kun HUS vuonna 2015 aloittaa yhteistyön Vaasan yliopiston kanssa. Ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten verkosto on maan kattava ja tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia alueellisiin tarpeisiin. Tältä osin muutos ei vaikuta nykyisiin ammattitutkintokoulutuksiin, mutta täydennyskoulutusta pystytään yhtenäistämään ja keskittämään. Esimerkkinä voidaan mainita jo nykytilanne, jossa maan suurin ammattikorkeakoulu Metropolia,
HUS:n yhteistyökumppani, tarjoaa Päijät-Hämeenn hoitohenkilöstölle ensihoitajan pätevöitymiskoulutusta. HYKSin erityisvastuualueella on tehty selvitys (Vuorinen 2013) hoitohenkilökunnan ja akateemisten erityistyöntekijöiden pitkän aikavälin työvoimatarpeesta sekä henkilöstön koulutustarpeesta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutustarpeet vuoteen 2025. Tehdyn selvityksen pohjalta on HYKSin erityisvastuualueella käynnistetty järjestämissopimuksen mukaisesti laajapohjainen koulutusvaliokunnan työskentely, jossa ovat mukana HUS, Carea, Eksote, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu sekä Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaliitot. Koulutusvaliokunta on keskittynyt selvittämään erikoislääkäreiden ja hoitohenkilöstön koulutusta, moniammatillista opetusharjoittelua sekä esimiesten ja henkilöstön täydennyskoulutuksen yhtenäistämisen mahdollisuuksia ja toteutusta. Lisäksi selvitetään yhtenäisen henkilöstöpolitiikan periaatteita edistämään em. asioita. Tavoitteena on mahdollistaa henkilöstön liikkuvuutta yli organisaatiorajojen ja laajentaa organisaatiokohtaisia lupajärjestelmiä ervatasoisiksi, esim. LOVE koulutus ja iv-lupa, ottaen huomioon vastuukysymykset ja muut määräykset. Muutoksen myötä hoitohenkilöstön ja akateemisten erityistyöntekijöiden selvitys laajennetaan koskemaan myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilannetta. HUS:n ja Päijät-Hämeen jo vuosia tehtyä yhteistyötä jatketaan terveystieteiden maisterikoulutuksen saamiseksi Helsingin yliopistoon, jotta koko Etelä-Suomen kattavalla HYKSin erityisvastuualueen hoitohenkilökunnalla on yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa opintoja omalla työssäkäyntialueellaan. 5 6. Miten muutos vaikuttaa tietojärjestelmäratkaisuihin, lääkinnällisen kuntoutukseen ja erilaisiin hankintoihin? HYKSin erityisvastuualueen laajuisia tietojärjestelmäratkaisuja on edistetty Carea- Eksote-HUS tietohallintoyhteistyössä, jota on tiivistetty viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Yhteistyöhankkeita on käynnissä mm. sähköisten lähetteiden, EKG-, ensihoito-, laboratoriotietojen sekä alueellisen kuvanjakelun osa-alueilla. Yhteisesti on sovittu mm. tietotekniikkahankintojen kilpailutuksissa ja tarjouspyynnöissä otettavan huomioon HYKS-erva-laajuisen hankintarenkaan hyödyntäminen. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän liittyminen HYKS- Ervaan mahdollistaisi entistä kattavamman ja laajemman alueellisen tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin rakentamisen ja yhteisten tietojärjestelmien levittämisen mm. edellä mainituilla osa-alueilla. Yhtenäiset ja laajemmat alueelliset tietojärjestelmäratkaisut parantavat potilaiden tietojen siirtymistä eri hoitoyksikköjen välillä ja sitä kautta toteuttavat potilaan hoitopaikan valinnanvapautta, helpottavat hoitohenkilökunnan liikkumista alueen sisällä sekä tuovat kustannussäästöjä suurempien käyttäjävolyymien kautta. Apotti-hankkeessa hankittava tietojärjestelmä tulee tulevan Sote-uudistuksen kautta HUS-alueen yhteiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon potilastieto- ja asiakaspalvelujärjestelmäksi. Tuleva tietojärjestelmä mahdollistaa HYKSin erityisvastuualueen laajuisen yhtenäisen tietojärjestelmäytimen, johon Etelä- Suomen alueen terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat voivat liittyä joko käyttäjiksi tai integroitua omista tietojärjestelmistään ja täten alueellinen tiedonvaihto paranee. Erityisen tärkeää tämä tiedonvaihto on niiden operatiivisessa käytössä
6 olevien tietojen osalta, jotka eivät jatkossakaan siirry valtakunnallisiin Kanta- ja Kansa-arkistoihin. Apotti-järjestelmähankinta on kilpailutettu HUS-alueen laajuisesti, eli HYKSin erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit eivät ole mukana. Valitun järjestelmätoimittajan kanssa tehtävässä sopimuksessa huomioidaan kuitenkin järjestelmän käytön laajeneminen optiolla Eksoten, Carean ja Päijät- Hämeen alueelle. Päijät-Häme on siis samassa asemassa Apotin suhteen kuin Eksote ja Carea. HUS on sovittanut yhteen erityisvastuualueella lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita Eksoten ja Carean kanssa. Tavoitteena on ollut, että lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallit erityisvastuualueella olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset. Erityisfokuksessa on ollut varmistaa yhtenäiset myöntämisperusteet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineille ja selkäydinvammaisten potilaiden hoidon, kuntoutuksen ja seurannan koordinointi. Päijät-Hämeen liittyminen tähän yhteistyöhön vahvalla osaamisellaan on luontevaa ja tervetullutta. HUS:lla on keskitetty hankintatoimi kattaen lääkkeiden, hoito- ja muiden tarvikkeiden, laitteiden, it-järjestelmien, terveydenhoidon ja muiden palveluiden hankinnat. HUS käyttää erilaisiin hankintoihin noin 700 M vuodessa. HUSin keskitettyä hankintatoimea hoitaa HUS-Logistiikka liikelaitos ja lääkehankintoja HUS Apteekki liikelaitos. HUSin hankintatoimi palvelee jo tällä hetkellä kaikkia sen jäsenkuntia ja myös Careaa ja Eksotea. Yhteistyö kattaa ko. sairaanhoitopiirien kanssa hankintatoimen ja jatkossa myös tarvikelogistiikan; varastoinnin sekä toimittamisen. Yhteistyöstä on saatu erittäin hyvää palautetta. Nämä HUS kannalta ulkoiset asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palvelun laatuun ja kustannuksiin, joka johtuu suuruuden ekonomiasta. HUSin hankinnan volyymi on valtakunnallisestikin niin merkittävä, että jäsenkunta sekä HYKSin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat saaneet huomattavaa taloudellista etua yhteistyöstä edullisten hankintahintojen muodossa. HUS on kokonsakin puolesta resursoinut ko. toimintoihin ja osaamiseen, mikä on tuonut myös laadullista etua kaikille asiakkaille. Uskomme, että myös Päijät-Häme hyötyisi yhteistyöstä yhtä lailla kuin Carea ja Eksote. Uusi, nykyaikainen HUS-Logistiikkakeskus sijaitsee Vantaalla Kehä III:n ja Hämeenlinnan moottoritien liittymän lähellä. Mikäli Päijät- Häme niin haluaa, voi HUS-Logistiikka ottaa hoidettavakseen myös Päijät- Hämeen logistiikan ja varastoinnin. Tällöin sen ei tarvitsisi merkittäviä rakennusinvestointeja omaan logistiikkakeskukseen. HUSin logistiikkakeskuksen sijainti mahdollistaa tarvikkeiden siirron Päijät-Hämeeseen jouhevasti ja Päijät- Häme välttyy liian suurelta välivarastoinnin tarpeelta. 7. Miten muutos vaikuttaa terveydenhuoltolain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen valmisteluun ja sopimiseen HYKSin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (HUS, Carea ja Eksote) ovat joulukuussa 2012 solmineet terveydenhuoltolain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jota on kevään 2015 aikana päivitetty. Sopimuksen mukaan järjestämissopimuksen toteuttamisesta vastaa ohjausryhmä, johon HUS valitsee kuusi jäsentä ja Carea ja Eksote kumpikin kolme jäsentä.
7 Ohjausryhmä on kokoontunut 4 kertaa vuodessa. Lisäksi järjestämissopimuksen perusteella on perustettu erilliset kehittämisryhmät seuraaville yhteistoiminnan osa-alueille: hankinta- ja logistiikka lääkehuolto välinehuolto tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen taudinmääritykseen liittyvät palvelut kuntoutus- ja apuvälinetoiminta työryhmä vastaamaan apuvälineiden luovutusperusteisiin ehdotettujen muutosten hyväksymisestä. Ohjausryhmä arvioi ja suosittaa sopijapuolille toimenpiteitä sopimuksen toteuttamisen varmistamiseksi. Yhteistyösopimuksen soveltamisessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat pyritään ratkaisemaan ohjausryhmässä sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri siirtyy HYKSin erityisvastuualueeseen, muutetaan ohjausryhmän kokoonpanoa vastaamaan uutta rakennetta. Ohjausryhmä on jo päättänyt, että Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri voi nimetä ohjausryhmään 3 tarkkailijajäsentä. Kuhunkin kehittämisryhmään nimetään vastaavasti edustajat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiristä. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen hyväksymisestä päättää terveydenhuoltolain 43 3 momentin mukaisesti osaltaan Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin valtuusto. Keskeinen osa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta on sopia hoidon porrastuksesta erityisvastuualueen keskussairaaloiden ja yliopistosairaalan välillä. Päijät-Hämeen keskussairaala on jo nyt mukana HYKSin erityisvastuualueen hoidon porrastuksessa, sillä mm. Kouvolan alueelta hakeutuu potilaita enenevässä määrin kardiologisiin toimenpiteisiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan. 8. Kannanottonne esitettyyn Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän siirtämiseen TAYS-erityisvastuualueelta HYKSerityisvastuualueelle? HUS:n näkemyksen mukaan siirtäminen on perusteltua ja toivottavaa. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Aki Lindén toimitusjohtaja