Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan komission ehdotukset talous- ja rahaliiton kehittämiseksi Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden finanssipolitiikan vastuullisuutta ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin linjausta vahvistavista säännöksistä Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Matti Viren Turun yliopisto matvir@utu.fi
VTV:n raportti Mikä on VTV:n raporttien tarkoitus ylipäätään? Antaa hyväksyntä VM:n laskelmille? Arvio laskentamenetelmistä, oletuksista? Velkaantumisongelma, onko sitä vai ei? - Maksetaanko velka BKT:lla? - Velkaantuminen ja suhdannetilanne (millainen korkeasuhdanteen pitää olla, että velkaantuminen voidaan katkaista?) - Velkaantumisen taso on tarpeettoman korkea (ajatellen tulevia kriisejä), korkea verrattuna historialliseen tasoon
Arvio finanssipolitiikan luonteesta Laskelmissa on replikoitu komission laskelmia ja päivitetty niitä vuoteen 2019 asti. Mistään ei kuitenkaan käy selville, miten laskelmat on tehty Tulosten läpinäkyvyyden vuoksi ole kohtuulista, että raportissa julkaistaisiin ne perusasiat, joiden perusteella voisi päätellä, onko tehdyissä päivityksissä mitään järkeä (mihin tilastoihin tukeudutaan, mitä mallia käytetään vai käytetäänkö mitään, mihin perustuvat tulevien vuosien ennusteet, jne.). Onko VM:n kehikko ylipäätään ajan tasalla!
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Mihin tarvitaan elvytystä 2019? Suhdannekorjattu julkisen sektorin nettolainananto suhteessa potentiaaliseen BKT:hen, % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6
Onko parantunut julkisen talouden tilanne politiikan ansiota? Ehkä ei sittenkään
Euroalueen kasvu selittää 85 % Suomen BKT:n kasvusta 8 4 0-4 -8-12 Suomen BKT:n kasvu Ennuste euroalueen BKT:n avulla 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16
Suomi häntäpäässä kasvuvauhdissa Ireland Malta Iceland Turkey Romania Czech Republic Bulgaria Poland Slovakia Slovenia Sweden Spain Latvia Hungary Luxembourg Estonia Cyprus Croatia Lithuania Netherlands F. Yugoslav EU (28 ) Euro area (19 ) Euro area Portugal United Kingdom Germany Denmark Austria Serbia Finland Norway Belgium France Switzerland Italy Greece BKT:n kasvu Eurostatin mukaan 2015-2017 0,1 4,1 3,8 3,7 3,5 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 2,9 2,8 2,7 2,5 2,4 2,2 2,1 2,1 2,1 2,0 2,0 1,9 1,8 1,8 1,8 1,7 1,5 1,4 1,2 1,1 5,4 5,4 5,1 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 6,6
-10,000-8,000-6,000-4,000-2,000 0,000 2,000 4,000 6,000 8,000 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Julkinen sektori Yksityinen sektori Tuottavuus ei kasva
Metsäteollisuuden hintojen nousu pelastanut Suomen
Komission ehdotukset talous- ja rahaliiton kehittämiseksi Miksi Euroopassa (Euroalueella) pitää olla valuuttarahasto? Mikä valuuttaongelma Euroopassa on? Missä on painopiste: pankkien vain valtioiden ongelmissa? Valuuttarahaston tarve; kertoo, että finanssikriisit on pysyvä ongelma Euroopassa, kasvun käynnistäminen epäonnistunut esim. Kreikassa
Kreikan BKT: pudotusta 26 %
Kreikan velkaantuneisuus EI ole taittunut
Hoitamaton lainakanta suhteessa koko lainakantaan. Lähde EBA:n tietokanta, PIIGS maat vs Suomi ero melkoinen
Valuuttarahasto jatkuu.. (Enemmistö) päätöksenteko ei hyvä Suomelle Sijoittajavastuu ei ehkä sittenkään ole niin tärkeä asia (vert. USA:n pankkikriisi; Wachovia), kriisitilanteessa oikeudenmukaisuus ei vaan toteudu
Vakaussopimus ja uudet välineet Vakaussopimuksen suuri heikkous on se, että mitään uskottavaa pakotemekanismia ei ole sopimuksen rikkomisen sanktioimiseksi. Erilaiset raportointivelvollisuudet ja keskipitkän aikavälin suunnitelmat merkitsevät sitä, että finanssipolitiikan liikkumavara kapeutuu ja politiikan arkipäiväinen toteutuminen byrokratisoituu. Pyrkimyksiä kehittää tavalla tai toisella suhdanteiden tasoitusmekanismeja unionin sisällä ei voi nähdä muuna kuin pyrkimyksenä pysyviin tulosiirtomekanismeihin jäsenvaltioiden välillä. Menojen korvamerkintä ja tehokas FIPO ovat ristiriidassa