PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 23.4.2009 LSU-2008-Y-109 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja naudanlihantuotantotoimintaa sekä sen laajentamista Lestijärven kunnan Lestin kylässä. HAKIJA Lintilä Ari ja Jaana Peltolantie 33 69420 Syri LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 25 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 12 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo, lietesäiliö ja säilörehuvarastot. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään yhteensä enintään 25 lypsylehmää, 15 hiehoa, 160 lihanautaa ja 92 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuojat sijaitsevat tilalla Uusipelto RN:o 26:74 Lestijärven kunnan Lestin kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka eläinyksiköinä vastaa vähintään 75 lypsylehmää tai 200 lihanautaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 11.2.2008. Lupahakemusta on täydennetty 31.3.2008 piirustuksilla ja 29.10.2008 peltokartoilla ja lantalan käyttösopimuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Eläinsuojat sijaitsevat hajaasutusalueella maatalousvaltaisella alueella. Tilakeskus ja uusi eläinsuoja sijaitsevat osayleiskaava-alueella, jonka kaavamerkintänä on kyläkeskuksen alue (at). Alue on merkinnän mukaan Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2/16 tarkoitettu kylämäisen rakentamisen alueeksi, jolla saa rakentaa mm. maatilojen talouskeskuksia ja omakotitaloja. Ympäristöministeriön 24.10.2003 vahvistamassa Keski-Pohjanmaan 1. vaiheen maakuntakaavassa tila sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk) ja valtioneuvoston 29.11.2007 vahvistamassa Keski-Pohjanmaan 2.vaiheen maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeällä alueella. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Lestijärven kunnan Lestin kylässä noin 10 km:n etäisyydellä Lestijärven kunnan keskustasta luoteeseen. Tilan ympärillä on avointa peltomaisemaa. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 205 metrin, noin 255 metrin ja noin 295 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta ja noin 180 metrin, noin 240 metrin (2 kpl) ja noin 280 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihanautakasvattamosta. Lähimpien naapureiden ja eläinsuojien välissä on peltoa. Alle 400 metrin etäisyydellä eläinsuojista on yhteensä 9 naapurin asuinrakennusta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 170 metrin ja noin 225 metrin etäisyydellä uudesta lietesäiliöstä. Lisäksi käytössä on vuokralietesäiliö noin 1,5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta luoteeseen. Vuokralietesäiliön ympäristössä on peltoa ja lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä. Eläinsuojat sijaitsevat Lestijoen vesistöalueella Mato-ojan osavaluma-alueella (51.036). Nykyinen tai uusi eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmän pohjavesialueen, Syrinharjun I- luokan pohjavesialue (nro 1042101 A) ulkoraja sijaitsee noin 40 metrin ja muodostumisalueen raja noin 180 metrin etäisyydellä uudesta eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta (Toholammin Vesihuolto Oy). ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 25 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 12 vasikkaa (alle 6 kk) navettarakennuksessa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo, lietesäiliö ja säilörehuvarastot. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään yhteensä enintään 25 lypsylehmää, 15 hiehoa, 160 lihanautaa ja 92 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen lihanautakasvattamoon tulee 160 lihanautaa (5-19 kk) ja 80 vasikkaa (alle 5 kk). Tuotettava maitomäärä on noin 192 000 litraa vuodessa ja lihanmäärä noin 57 240 kg vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Uudessa lihanautakasvattamossa lietelannalla on 160 lihanautaa ja osakuivikepohjalla 80 alle 6 kuukauden ikäistä lihanautaa, jotka ovat osittain myös lietelannalla. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 101 m 2. Lattia ja kuivikepohjan reunat ovat betonia. Kuivikkeen paksuus on noin 30 cm ja kuivikepohjan reunojen korkeus noin 30 cm. Kuivikkeena käytetään olkea, sahanpurua ja kutterinlastua. Kuivikepohjat tyhjennetään 12 kertaa vuodessa ja varastoidaan nykyisen navetan kuivalantalassa. Nykyisessä navetassa kuivikelantamenetelmällä on 25 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 12 vasikkaa (alle 6 kk). Navetassa virtsa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeena käytetään olkea.

3/16 Tilalla on nykyisin kaksi virtsasäiliötä, noin 40 m 3 :n (kuivalantalan alapuolella) ja noin 280 m 3 :n (avoin) säiliö. Navetan yhteydessä on kattamaton noin 167 m 2 :n (367 m 3 ) kuivalantala. Lantalassa on kolmella reunalla noin 1,2 metrin reunat ja 30 cm:n ajoluiska. Lantalan pohja ja reunat ovat betonia. Lantalassa ei ole kuormauslaattaa. Toiminnanharjoittajalla on sopimus myös Jaakko Syrin 200 m 3 :n kuivalantalan ja 250 m 3 :n virtsasäiliön käytöstä. Hakemuksen mukaan tilalla pidetään nautakasvattamon rakentamisen jälkeen jonkin aikaa lypsykarjaa. Nykyiset kuivalantavarastot eivät sellaisenaan täysin riitä syntyvälle kuivalantamäärälle, mutta ne riittävät uudesta nautakasvattamosta syntyvälle lantamäärälle. Siirtymävaiheessa on tarkoitus hyödyntää rakennettavia laakasiiloja kuivalantavarastoina (2 kpl 405 m 2 ja 1 kpl 243 m 2 ). Uuden nautakasvattamon viereen rakennetaan kolme laakasiiloa, jotka tyhjenevät talven aikana siten, että ainakin yksi niistä on hyödynnettävissä lantavarastona ennen vuodenvaihdetta. Em. syistä johtuen kuivalannalle ei ole tarvetta rakentaa erillistä lisälantalaa. Tilalle rakennetaan uusi avoin noin 2 500 m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi käytössä on noin 220 m 3 :n vuokralietesäiliö tilalla Savela RN:o 317:2. Vuokralietesäiliö sijaitsee Syrinharjun pohjavesialueella. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietekuilutilavuutta tulee uuteen lihanautakasvattamoon noin 482 m 3. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 3 202 m 3. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 100 m 3 vuodessa ja eläinsuojan muita pesuvesiä noin 10 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Nykyisessä eläinsuojassa ei ole WC-tiloja. Myöskään uuteen eläinsuojaan ei tule WC-tiloja. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 97,43 ha, josta omaa peltoa noin 52,21 ha ja vuokrapeltoa noin 45,22 ha. Lannan levitys tapahtuu keväällä viikkojen 19 20 aikana (noin 50 %), kesällä viikon 27 aikana (noin 30 %) ja syksyllä viikon 36 aikana (noin 20 % lantamäärästä). Hakemuksen mukaan lohkoille 00610, 00283, 00284 ja 00611 sekä lohkon 00280 itäkulmalle ei ole tarkoitus levittää lietelantaa, virtsaa tai lantaa. Kuivalantaa levitetään vain pohjavesialueen ja varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle. Lietelantaa suunnitellaan levitettävän pohjavesialueella oleville peltolohkoille 00815 ja 00816. Muutoin lietelantaa levitetään pohjavesialueen ulkopuolella oleville peltolohkoille. Laidunnus Tilan 25 lypsylehmää ja 15 hiehoa laidunnetaan 4-5 kk vuodessa. Laidunalaa on noin 8 ha tilakeskuksen pohjoispuolella peltolohkolla 00890. Laidunala sijaitsee osittain pohjavesialueella. Lehmät pidetään laidunkaudella öisin ulkona. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen tapahtuu vesijohtovedellä automaattisesti täyttyvästä juoma-altaasta. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Lisärehut annetaan lehmille lypsyn aikana tuotantorakennuksessa. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa. Säilörehun varastointi Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 1 200 tonnia (2 627 m 3 ) vuodessa laakasiiloihin, joista puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Tilalle rakennetaan uudet laakasiilot lihanautakasvattamon viereen. Lisäksi rehua varastoidaan noin 200 tonnia/vuosi pyöröpaaleihin ja noin 500 tonnia/vuosi aumoihin.

4/16 Muut varastot Tilalla on maanpäällinen noin 2 250 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa lämpöeristetyssä pajarakennuksessa noin 200 litran säiliöissä. Kasvinsuojeluaineita ei varastoida tilalla vaan niitä hankitaan tarpeen mukaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät yhdyskuntajätteet (noin 2,4 t/v) varastoidaan 350 litran jätesäiliössä tilan talouskeskuksessa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Syntyvät muovit (noin 0,5 t/v) toimitetaan kunnalliseen kierrätyspisteeseen. Akut ja muut ongelmajätteet (noin 40-50 kg/v) toimitetaan kunnalliseen vastaanottopisteeseen. Metalliromut välivarastoidaan vaihtolavalle ja toimitetaan metallinkeräykseen. Itsestään kuolleet eläimet (noin 5-6 kpl/v) toimitetaan mahdollisimman pian raadonkeräilyautolla Honkajoki Oy:lle hävitettäväksi. Syntyvät rehujätteet (noin 20 t/v) kompostoidaan ja levitetään pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä. Teuraseläimiä myydään uudesta kasvattamosta 20 lihanaudan erissä 7-8 erää vuodessa, jolloin teurasnautojen haku tapahtuu teurastamon eläinkuljetusautolla. Vastaavasti tilalle tuodaan ternivasikoita samassa tahdissa. Säilörehunteko aiheuttaa rehun tekoaikana jonkin verran siirtoajoa pellolta laakasiiloille. Kasvava lantamäärä aiheuttaa jonkin verran lisää lannankuljetuksia kevät- ja kesäaikana. Toiminnasta aiheutuvassa liikennöimisessä pyritään huomioimaan ympäröivät taloudet ja työhuippujen ulkopuolella siedettävät työajat. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksessa ei ole esitetty arviota toiminnan vaikutuksista ympäristöön, siihen liittyvistä riskeistä tai parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lestijärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 12.6. 31.7.2008 välisenä aikana sekä julkaistu tieto sanomalehdessä Lestijoki. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lestijärven kunnanvirastossa ja kunnanviraston ollessa suljettuna 7.-25.7.2008 Lestijärven kunnan kirjastossa. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Lestijärven kunnan ympäristöviranomaiselta ja kunnanhallitukselta. Ympäristöviranomainen ja kunnanhallitus eivät ole antaneet lausuntoja määräpäivään mennessä. Lisäksi lausuntoa on pyydetty ympäristökeskuksen

5/16 pohjavesiryhmältä, koska osa tilan laidunalueesta ja lannanlevityspelloista sijaitsee pohjavesialueella. Ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä toteaa lausunnossaan mm, että Ari ja Jaana Lintilän tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Tilan peltoja, suunniteltu laidunnusalue ja etälietesäiliö sijaitsevat Syrinharjun tärkeällä pohjavesialueella. Lietelannan levitys Peltolohkojen 00815 ja 00816 maaperä on kairausten perusteella tiivistä (hienosiltti ja savi), joten peltolohkoille voidaan lietelantaa levittää. Peltolohkon 00282 maaperää on myös kairattu. Osa peltolohkosta sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, jossa kairaukset on tehty. Maaperä peltolohkon 00282 pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen osilla ei ole riittävän tiivis lietelannan levittämiseen. Peltolohkolla 00286 on yksi kairauspiste (P24). Peltolohkolle voidaan levittää lietelantaa, sillä maaperä on tiivis (hienosiltti ja savi). Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Kuivalannan levitys Kuivalannan levitys on mahdollista pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Laiduntaminen Suunnitellulla laidunnusalueella (peltolohko 00890) on tehty kolme kairausta (P25-27). Maaperä peltolohkolla on riittävän tiivis laiduntamiseen. Kuitenkin mahdollista ruokintaa tai juomaallasta ei tule sijoittaa pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Ruokinta tai juomapaikka on mahdollista sijoittaa pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen väliselle alueelle. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Pohjavesialueella laidunalueen karjakäytävät, kokoontumis- ja ruokintapaikat, joissa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltä alustoilta. Tarkkailu Pohjaveden laadun tarkkailulla voidaan havainnoida maaperään mahdollisesti pääsevät haittaaineet peltoalueelta. Ympäristökeskus on ehdottanut, että toiminnanharjoittaja toimittaa vuosittain ympäristökeskukselle alueen pohjoisosassa (Toholammin Vesihuolto/Sykäräisten Vesihuolto) toimivan vedenottamon raakaveden seurantatulokset. Ympäristöluvassa tulee velvoittaa

6/16 luvan hakija seurantaan ja yksilöidä mistä raakaveden seurantaa tehdään, milloin ja mitä analyyseja se sisältää (vähintään: lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli). Lietesäiliö Pohjavesialueella olevan vuokralietesäiliön rakenteiden tulee olla tiiviit. Rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa asiantuntijalla, jonka tutkimusraportti tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmälle tiedoksi. Ympäristökeskus korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 18.8.2008 ilmoitettu, että hakemuksen johdosta ei ole annettu lausuntoja eikä jätetty muistutuksia. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 17.3.2008, jossa käytiin läpi mm. rakennettavan eläinsuojan, lietesäiliön ja naapurien sijoittumista alueella sekä nykyisiä ja rakennettavia lantavarastoja. Hakijaa pyydettiin täydentämään ympäristölupahakemusta mm. uudella asemapiirroksella, lisätiedoilla lannanlevityspelloista sekä mahdollisesta kuivalannan varastointitilavuuden vuokraamisesta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Ari ja Jaana Lintilälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotantotoiminnalle ja lihantuotantotoiminnan laajentamiselle Lestijärven kunnan Lestin kylään tilalle Uusipelto RN:o 26:74 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon pohjavesiryhmän lausunnossa esitetyt asiat lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 25 lypsylehmää, 15 hiehoa, 160 lihanautaa ja 92 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyisessä navetassa on tilat 25 lypsylehmälle, 15 hieholle ja 12 vasikalle (alle 6 kk) ja uudessa lihanautakasvattamossa 160 lihanaudalle ja 80 vasikalle (alle 6 kk).

7/16 2. Lannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, virtsa, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete-/virtsasäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 3 080 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (noin 482 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 1 050 m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan lypsylehmiä ja hiehoja hakemuksen mukaisesti, tulee kuivalannan varastointitilavuutta olla vähintään 844 m 3. Tilalla on kuivalantalan varastointitilavuudessa vajetta noin 483 m 3 ja noin 277 m 3, kun huomioidaan laidunnus. Tilalla voidaan hakemuksen mukaisesti väliaikaisesti siirtymävaiheen ajan varastoida kuivalantaa rakennettaviin laakasiiloihin. Mikäli nykyinen navettarakennus jää kuitenkin käyttöön uuden lihanautakasvattamon käyttöönoton jälkeen, tulee ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle esittää suunnitelma kuivalannan riittävistä varastointitilavuuksista. Rakennettavan lihanautakasvattamon pohjarakenteet, uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa uusi noin 2 500 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Myös nykyinen noin 280 m 3 :n virtsasäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Rakennettava lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoa. Mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Nykyinen noin 167 m 2 :n kuivalantala tulee varustaa 0,5 metrin ajoluiskalla ja tiivispohjaisella kuormauslaatalla (esim. betoni tai asfaltti) 31.8.2010 mennessä. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön tai lietesäiliöön. Mikäli puristenesteet johdetaan umpisäiliöön, tulee umpisäiliö kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Mikäli tilalla varastoidaan säilörehua aumoissa, tulee auman pohja varustaa maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymällä muovimateriaalilla. Muovin päältä puristenesteet tulee kerätä ja johtaa vesitiiviiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Lietteen, virtsan, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mikäli uuteen nautakasvattamoon tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

8/16 3. Laidunnus Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Tilalla voidaan laiduntaa peltolohkolla 00890, koska tehtyjen tutkimusten mukaan maaperä peltolohkolla on riittävän tiivis laiduntamiseen. Mahdollista ruokintapaikkaa tai juoma-allasta ei saa sijoittaa pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, vaan ne voidaan sijoittaa muodostumisalueen ja pohjavesialueen väliselle alueelle. Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Pohjavesialueella laidunalueen karjakäytävät, kokoontumis- ja ruokintapaikat, joissa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan, virtsan ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietteen/lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei niitä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 72 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen ja lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, virtsan, sosiaalitilojen jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

9/16 Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, virtsan, sosiaalitilojen jätevesien sekä säilörehun puristenesteiden levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Peltolohkoille 00815, 00816 ja 00286 voidaan levittää lietettä, koska tehtyjen tutkimusten mukaan maaperä on tiivistä (hienosiltti ja savi). Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen ja kerralla käytettävä lantamäärä ei ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Käytettäessä torjunta-aineita pohjavesialueella, tulee tuotepakkauksesta varmistaa, että tuotetta voidaan käyttää pohjavesialueella. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen ja lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Laidunalueet, eläinsuojien, liete- ja virtsasäiliöiden, lantalan ja tuorerehusiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

10/16 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä 31.8.2010 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuvan lietteen, virtsan ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen, virtsan ja lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lietteen/lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle lannanlevityssuunnitelma 15.5.2009 mennessä Syrinharjun pohjavesialueella sijaitsevien peltolohkojen osalta. Lannanlevityssuunnitelmasta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: peltolohkot, joille levitetään kuivalantaa, peltolohkot, joille levitetään lietelantaa, virtsaa tai pesuvesiä, peltolohkot, joille ei levitetä kuivalantaa, lietettä, virtsaa tai pesuvesiä, lanta-analyysit lannan ja virtsan sisältämien kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta suojavyöhykkeiden leveys vedenottamoiden ympärillä Mikäli lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuu muutoksia, tulee päivitetty lannanlevityssuunnitelma toimittaa ympäristökeskukseen vuosittain vuosiraportin yhteydessä. Pohjavesialueella sijaitsevan noin 220 m 3 :n vuokralietesäiliön rakenteiden tulee olla tiiviit. Säiliön rakenteiden tiiveys tulee tutkia vuosittain silmämääräisesti säiliön ollessa tyhjä. Levitettävästä lietteestä, virtsasta ja lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen, virtsan ja lannan säilytystiloja sekä säilytystilojen katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.

11/16 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden lihanautakasvattamon ja uuden lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, virtsan, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, virtsan, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.

12/16 Nykyinen virtsasäiliö ja rakennettava lietesäiliö on määrätty katettavan kelluvalla katteella hajupäästöjen vähentämiseksi. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta hajupäästöjen vähentämiseksi. Lietteen pudotus-/pumppauskaivot ja säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty katettavaksi hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivis kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Määräys säilörehun varastoinnista on annettu pinta- ja pohjavesien ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lietteen, virtsan, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Mikäli uuteen lihanautakasvattamoon tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti esim. johtamalle jätevedet erillisen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 2) Määräys laidunnuksesta on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laidunalueen sijaitessa pohjavesialueella, on määräys mahdollisen ruokintapaikan ja juoma-altaan sijoittelusta sekä karjakäytävien, kokoontumis- ja ruokintapaikkojen varustamisesta tiiviillä alustoilla maaperän pinnan ja kasvillisuuden rikkoontuessa tarpeen. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (määräys 3) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, virtsa, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten

13/16 huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, virtsaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, virtsan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Peltolohkoille 00815, 00816 ja 00286 voidaan levittää lietettä, koska tehtyjen tutkimusten mukaan maaperä on tiivistä (hienosiltti ja savi). Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, virtsasäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7)

14/16 Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannanlevityssuunnitelman toimittaminen on tarpeen valvonnallisista syistä. Pohjavesialueella sijaitsevan vuokralietesäiliön rakenteiden tiiveyden tarkkailu on tarpeen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lietteen, virtsan, lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai luvan myöntänyt viranomainen voi määrätä luvan raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 30.4.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden, virtsasäiliöiden ja lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

15/16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8-11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lestijärven kunnanhallitus Lestijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

16/16 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan ilmoitustaululla ja Lestijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Lestinjoki. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Kartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.