PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 102 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja naudanlihantuotantotoimintaa sekä sen laajentamista Toholammin kunnan Toholammin kylässä. Lehtiaho Jari ja Sanna Savikankaantie Toholampi LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 20 hiehoa, 83 lihanautaa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk) sekä 3 hevosta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi kylmäpihatto lihanaudoille ja parsinavetan laajennusosa lypsylehmille sekä uusi kuivalantala ja lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään yhteensä enintään 96 lypsylehmää, 40 hiehoa, 180 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk) sekä 3 hevosta. Nykyiset eläinsuojat sijaitsevat tiloilla Alanko RN:o 31:14 ja Kotikangas RN:o 34:59 Toholammin kunnan Toholammin kylässä. Uusi eläinsuoja sijoittuu tilalle Kotikangas RN:o 34:59. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty naapuritiedoilla, mm. asemapiirroksella ja rakennuspiirustuksilla, lisätiedoilla ja lantala ja rakennuspiirustuksilla. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2/17 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on myönnetty ympäristölupa Länsi Suomen ympäristökeskukselta. Eläinsuojat sijaitsevat haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilan ympärillä on hakijan omistuksessa olevaa peltoa ja naapurin metsää. Alueella ei ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski Pohjanmaan 1. vaiheen maakuntakaavassa tila sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk) ja valtioneuvoston vahvistamassa Keski Pohjanmaan 2.vaiheen maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti tärkeällä alueella. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Toholammin kunnan Toholammin kylässä noin 4,7 km:n etäisyydellä Toholammin keskustasta itään. Etäisyys eläinsuojista lähimpään kylään, Parhialan kylään, on noin 700 metriä. Tilan ympärillä on pelto ja metsäalueita. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat tilan länsi ja eteläpuolella noin 75 metrin, 85 metrin, 120 metrin, 140 metrin ja 190 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta ja noin 25 metrin, 90 metrin, 160 metrin ja 170 metrin etäisyydellä nykyisestä nautakasvattamosta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 62 metrin, 130 metrin ja 195 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihatosta ja 73 metrin, 117 metrin ja 120 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetan laajennusosasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 210 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Rakennettava pihatto sijoittuu nykyisiä eläinsuojia kauemmaksi lähimpiä naapureita. Lähin, 62 metrin etäisyydellä uudesta navetasta sijaitseva naapurin asuinrakennus sijaitsee hakijalta vuokratulla tontilla ja naapuri omistaa itse yhden tilalla pidettävistä hevosista. Muiden lähimpien naapureiden ja eläinsuojien välissä on metsikköä. Alle 500 metrin säteellä eläinsuojista on yhteensä 9 naapurien asuinrakennusta. Tontti laskee länteen pellolle päin. Eläinsuojat ja lietesäiliöt sijaitsevat maastollisesti lähiasutusta alempana. Maaperä on tiivistä savensekaista maa ainesta. Rakennettava pihatto ja kuivalantala sijoittuvat nykyisen nautakasvattamon koillispuolelle. Uusi lietesäiliö sijoittuu hakemuksen mukaan nykyisen navetan länsipuolelle nykyisten kahden lietesäiliön viereen. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 85 metrin ja 130 metrin etäisyydellä uudesta lietesäiliöstä. Nykyisen nautakasvattamon yhteydessä on lisäksi yksi lietesäiliö. Tilan neljäs nykyinen lietesäiliö sijaitsee Sahanperäntien varressa tilalla Takaloja 34:21 noin 130 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta kaakkoon. Lietesäiliön ympäristössä on peltoa ja lähin asuinrakennus sijaitsee siitä noin 110 metrin etäisyydellä. Eläinsuojat sijaitsevat Lestijoen vesistöalueella Sarkojan alaosan osavaluma alueella (51.071). Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Parhialan I luokan pohjavesialue (nro ) sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä eläinsuojista itään. Lannan levityspelloista noin 5 ha sijaitsee hakemuksen mukaan pohjavesialueella. Lohkoille nro ja on myönnetty lupa lietteen levitykselle Länsi Suomen ympäristökeskukselta (LSU 2005 Y 587). Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta.

3 3/17 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 20 hiehoa, 83 lihanautaa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk) sekä 3 hevosta. Nautaeläimet sijoittuvat parsinavettaan ja nautakasvattamoon ja hevoset tallirakennukseen. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi kuivikepohjainen kylmäpihatto lihanautojen loppukasvatusta varten. Lisäksi nykyistä parsinavettaa lypsylehmille laajennetaan lisärakennuksella 57 paikkaisesta 96 paikkaiseksi. Lisäksi rakennetaan uusi kuivalantala ja lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on tarkoitus pitää yhteensä enintään 96 lypsylehmää, 40 hiehoa, 180 lihanautaa, 40 vasikkaa (alle 6 kk) ja 3 hevosta. Vanhassa parsinavetassa on laajennuksen jälkeen parsipaikat 96 lypsylehmälle, ryhmäkarsina 10 vasikalle sekä maitohuone. Nykyisessä nautakasvattamossa on karsinapaikkoja yhteensä 126 lihanaudalle tai hieholle sekä 15 vasikalle sekä juottamo 30 vasikalle. Rakennettavassa kylmäpihatossa on paikat 100 lihanaudalle. Maidontuotanto laajennuksen jälkeen olisi enimmillään noin litraa ja lihantuotanto kg vuodessa. Tilan talouskeskuksessa on nykyisin mm. kaksi asuinrakennusta, parsinavetta, nautakasvattamo, hevostalli, kaksi hevosaitausta, konesuojia, rehusiiloja, kolme lietesäiliötä, turvevarasto ja viisi laakasiiloa. Parsinavetan pohjoissivulle rakennetaan noin 287,5 m 2 :n laajennusosa. Sen viereen rakennetaan noin 940 m 3 :n lietesäiliö. Tilan pohjoispuolelle rakennetaan uusi noin 500 m 2 :n kylmäpihatto ja sen yhteyteen uusi noin 300 m 2 :n kuivalantala, 100 m 2 :n lastausalue ja 100 m 2 :n kuormauslaatta. Nykyisissä eläinsuojissa on koneellinen ilmanvaihto ja kylmäpihattoon tulee luonnollinen ilmanvaihto. Lannan ja jätevesien käsittely Kuivalantamenetelmällä on rakennettavassa kylmäpihatossa 100 lihanautaa. Myös hevosten lanta käsitellään kuivalantana. Kaikkien muiden eläinten lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Rakennettavassa kylmäpihatossa kuivitusjärjestelmänä on erillinen makuualue ja ruokintapaikka, kestokuivikepohjat ovat karsinoiden takaosassa. Pihaton kuivitetun alueen pinta ala on noin 250 m 2. Lattia ja kuivikepohjan reunat ovat betonia. Kuivikkeen paksuus on 50 cm ja kuivikepohjan betonisten reunojen korkeus 200 cm. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkisilppua. Kuivikepohjat tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, ja varastoidaan kuivalantalassa tai levitetään suoraan pellolle. Kuivikepohjissa varastotilavuutta on yhteensä noin 500 m 3. Nykyisissä varastoissa virtsaa ei imeytetä kuivikkeisiin. Rakennettavassa varastossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkisilppua. Uuden pihaton yhteyteen rakennetaan noin 300 m 2 kuivalantala. Lantalan pohja, reunat ja kuormauslaatta ovat betonia. Lantala on kattamaton. Kuivalantalassa on kolmella reunalla noin 2,5 metrin reunat sekä 0,5 metrin ajoluiska. Lantalan varastotilavuutta on laskennallisesti noin m 3. Lantalan ja kuormausalueen sade ja valumavedet johdetaan noin 10 m 3 :n sadevesikaivoon. Tilakeskuksessa on kolme betonista kattamatonta lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 488 m 3, 713 m 3 ja m 3. Lisäksi käytössä on noin m 3 :n betoninen kattamaton lietesäiliö

4 4/17 noin 120 m:n etäisyydellä eläinsuojista. Tilalle rakennetaan uusi kattamaton noin 940 m 3 :n lietesäiliö. Kaikki lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietteet pumpataan lietesäiliöistä suoraan lietevaunuun, pumppukaivoja ei ole. Lietekuilutilavuutta on nykyisessä navetassa noin 205 m 3 ja rakennettavassa laajennuksessa noin 37 m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Yhteensä tilan käytössä tulee olemaan siten lietteen varastointitilavuutta noin m 3. Eläinsuojan muut pesuvedet (noin 50 m 3 vuodessa) ja maitohuoneen jätevedet (noin 250 m 3 vuodessa), johdetaan rakennettavaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 148,71 ha, josta omaa peltoa noin 72,2 ha, vuokrapeltoa noin 41,97 ha ja sopimuspeltoa noin 34,54 ha. Levityspellot sijaitsevat noin kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Lannan levitys tapahtuu keväällä viikkojen aikana (noin 30 %), kesällä viikkojen aikana (noin 50 %) ja syksyllä viikkojen aikana (noin 20 % lantamäärästä). Tilan kaikkia lypsylehmiä on tarkoitus laiduntaa noin 2 kuukautta vuodessa laajennuksen jälkeen eläinsuojelusäännösten mukaisesti. Karjasuojan yhteydessä oleva ala ei riitä täysimittaiseen laidunnukseen koko laidunkaudeksi. Laidunala toimii laajana jaloittelualueena. Pääosa nurmirehusta ruokitaan karjasuojaan. Laidunalaa on noin 10 ha kotitilalla. Lehmät pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen tapahtuu juottokärryillä. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Kiertävä ruokintapaikka on käytössä ja sitä käytetään noin 60 vuorokautta vuodessa 2 vuorokautta kerrallaan. Säilörehun varastointi Tilalla valmistetaan vuodessa esikuivattua säilörehua noin 882 tonnia laakasiiloon. Lisäksi rehua varastoidaan noin 300 pyöröpaalia. Säilörehun puristenesteitä syntyy laskennallisesti noin 44 m 3 vuodessa. Puristenesteet otetaan talteen noin 2 m 3 :n umpikaivoon, josta ne tyhjennetään imuvaunulla ja levitetään peltoon. Muut varastot Tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka on varustettu katoksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa traktoritallissa. Paloviranomainen on tarkastanut polttoainesäiliöt vuonna Nurmirehun säilöntäaineita varastoidaan noin litraa tynnyreissä ja litran säiliössä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät muovijätteet, jäteöljyt (noin 0,04 t/v) ja ongelmajätteet (noin 0,02 t/v) toimitetaan jätteen vastaanottopisteeseen. Kuiva talousjäte toimitetaan järjestettyyn jätehuoltoon. Itsestään kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Syntyvät rehujätteet varastoidaan kuivalantalassa.

5 5/17 Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä ja teurasauto noin kerran kahdessa kuukaudessa. Lantakuljetukset tapahtuvat pääasiassa omia viljelysteitä pitkin. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu lyhytaikaisia hajuhaittoja lietesäiliön sekoittamisen ja pumppauksen aikana. Poikkeustilanteissa noudatetaan osuuskunta Maitokolmion laatukäsikirjan toimintaohjeita. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksessa ei ole esitetty arviota parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Toholammin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana sekä julkaistu tieto sanomalehdessä Lestijoki. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Toholammin kunnantalolla. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Toholammin kunnan ympäristöviranomaiselta ja kunnanhallitukselta. Toholammin kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 mom. tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Toholammin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 mom. tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Lisäksi se toteaa, että ympäristölupahakemuksen mukaisesti tuleva eläinmäärä on 356 nautaeläintä. Hakemuksessa ja sen liitteissä on kuitenkin osoitettu tilat vain 316 nautaeläimelle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä.

6 6/17 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjallisesti annettu mahdollisuus antaa vastineensa annettujen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole toimittanut vastinettaan määräaikaan mennessä. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi muun muassa tulevan eläinsuojan ja sen naapurien sijoittumista alueella sekä nykyisiä ja rakennettavia lantavarastoja. Hakijaa pyydettiin täydentämään ympäristölupahakemusta mm. selvityksellä kuiva lantalasta, tarkemmalla asemapiirroksella sekä navettojen ja lietesäiliön pohjapiirroksilla ja leikkauskuvilla. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Jari ja Sanna Lehtiaholle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Toholammin kunnan Toholammin kylässä tiloilla Alanko RN:o 31:14 ja Kotikangas RN:o 34:59 seuraavin lupamääräyksin. Toimintaan liittyy myös noin 1245 m 3 :n lietesäiliö, joka sijaitsee Toholammin kunnan Toholammin kylässä tilalla Takaloja RN:o 34:21. Hakemuksessa esitetystä päivätystä asemapiirroksesta poiketen uusi kylmäpihatto tulee sijoittaa vähintään 100 metrin etäisyydelle ja uusi lietesäiliö vähintään 150 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta, joka sijaitsee tilalla Kotikangas RN:o 34:59. Vaihtoehtoisesti, jos lietesäiliö halutaan rakentaa asemapiirroksen mukaiseen paikkaan, se tulee kattaa kiinteällä katteella. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristökeskukseen uusi asemapiirros ennen rakentamisen aloittamista. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa esitetyt asiat ja pyytänyt hakijalta selvityksen eläinpaikoista suhteessa eläinmäärään. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 96 lypsylehmää, 40 hiehoa, 180 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk) sekä 3 hevosta. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu ja jätevesien ja rehun varastointi Rakennettavan kylmäpihaton ja laajennettavan navetan pohjarakenteet, rakennettava lietesäiliö, rakennettava kuivalantala sekä muut lietteen, lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Nykyisessä nautakasvattamossa ja lypsylehmänavetassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojien muut pesu ja jätevedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida

7 7/17 vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, pesu ja jätevesien, puristenesteiden sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Tämä varastotilavuus on voimassa, mikäli lypsylehmät laiduntavat kaksi kuukautta vuodesta. Mikäli tilalla ei laidunneta, on lietteen varastotilavuustarve m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen tilavuus. Nykyiset noin 488 m 3 :n, 713 m 3 :n, m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa ja pitää huolellisesti katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella kuten turpeella, styrox rouheella tai muulla ammoniakin pidätyskyvyltään vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Mahdolliset lietteen pudotuskaivot tulee pitää katettuna tai kattaa betonikansilla. Uusi noin 940 m 3 :n lietesäiliö tulee sijoittaa vähintään 150 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Uusi lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa kelluvalla katteella edellä selostetulla tavalla. Vaihtoehtoisesti, mikäli uusi lietesäiliö rakennetaan päivätyn asemapiirroksen mukaiselle paikalle, se tulee kattaa sadeveden pitävällä kiinteällä katteella kuten pelti tai kupolikatolla. Rakennettavassa kylmäpihatossa sekä hevostallissa muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lantalassa ja lantalan nesteet umpisäiliössä niin, että lantaa tai lantavesiä ei pääse ympäristöön. Lannan 12 kuukauden varastotilavuutta tulee laskennallisesti olla yhteensä vähintään m 3. Rakennettavassa noin 300 m 2 :n avolantalassa tulee olla vähintään 2,5 metrin reunat ja vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Lantalasta tulee nesteet ohjata erilliseen umpisäiliöön, jonka tilavuus on vähintään 30 m 3. Lantalan ulkopuolella tulee olla kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lannan varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan rakennettavan kylmäpihaton kuivikepohja, noin 500 m 3. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Nykyisten laakasiilojen yhteydessä oleva puristenesteiden umpisäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Uuden lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen lypsylehmänavetan laajennusosan käyttöönottoa. Uuden lantalan ja lantanestesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen uuden lihakarjapihaton käyttöönottoa. Lietteen, pesu ja jätevesien, säilörehun puristenesteen, lannan ja lantavesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Laidunnus ja jaloittelualueet Eläinsuojien, laitumien, jaloittelualueiden sekä hevosaitausten välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Hevosten jaloittelualueilta tulee kerätä lanta vähintään neljä kertaa vuodessa ja siirtää varastoitavaksi kuivalantalaan tai levittää suoraan pelloille lannanlevitysaikoina.

8 8/17 4. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa joudu ympäristöön ja kuljetusreiteille ja ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla Lietettä tai lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lietteen tai lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 125 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen vähintään metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Lietteen, lannan, lantavesien, säilörehun puristenesteiden sekä pesu ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa (dnro LSU 2005 Y 587) mainituilla pohjavesialueilla sijaitsevilla tilan peltolohkoilla lietelannan levittäminen on mahdollista, kunhan se tehdään kasvin tarpeen mukaan niin, että ylilannoitusta ei tapahdu. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lantavesien, rehujätteiden, säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesu ja jätevesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

9 9/17 Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan ja lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Hevosaitaukset ja laidunalueet sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, lantalan ja tuorerehusiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Tuorerehusiilo tulee pitää siistissä kunnossa ja tyhjentynyt siilo tulee välittömästi puhdistaa rehujätteistä. Lannan ja lietteen levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Tilalla tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristön siisteyteen. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippasäiliöitä tai ne tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Öljy ja poltto

10 10/17 nestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Lietteen, lannan, rehun, lantavesien, säilörehun puristenesteiden ja pesu ja jätevesien säilytystiloja ja säilytystilojen katteiden sekä öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita tai toimivuusongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava mahdollisimman pian. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä toiminnassa muodostuvan lietteen ja lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan, navetan laajennusosan, uuden kuivalantalan ja uuden lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

11 11/17 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Eläinsuojat sijoittuvat maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien yhteiseläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli uusi pihatto ja lietesäiliö sijoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Tilan navetan eläinmäärä lisääntyisi nykyisen ympäristöluvan sallimasta eläinmäärästä 36 lypsylehmällä, 20 hieholla, 97 lihanaudalla ja 20 vasikalla. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) liitteessä 1 on esitetty eri eläinten lantaan tuottamien fosforimäärien perusteella arvioituja eläinyksikkökertoimia. Hakijan tilan nykyisen ympäristöluvan eläinmäärä vastaa noin 640 eläinyksikköä, laajennus noin 491 eläinyksikköä ja hakemuksen mukaisen laajennuksen jälkeinen eläinmäärä eläinyksikköä. Näin ollen tilan eläinyksikkömäärä nousisi nykyisestä noin 1,8 kertaiseksi. Mikäli hakemuksen kokoinen eläinyksikön kokonaisuus olisi uusi, tulisi se ympäristöministeriön kirjeen suosituksen mukaisesti suotuisissa olosuhteissa sijoittaa vähintään 290 metrin etäisyydelle, normaaleissa olosuhteissa vähintään noin 310 metrin etäisyydelle ja vaativissa olosuhteissa vähintään 380 metrin etäisyydelle häiriintyvästä kohteesta. Laajennuksen 491 eläinyksikön suhteen suositusetäisyydet ovat vastaavasti noin 150, 170 ja 240 metriä. Ympäristöministeriön kirjeessä todetaan lisäksi, että vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suo

12 12/17 siteltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 75 metrin ja 85 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta ja noin 25 metrin ja 90 metrin etäisyydellä nykyisestä nautakasvattamosta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset 73 metrin ja 117 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetan laajennusosasta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsisivat noin 62 metrin, 130 metrin ja 195 metrin etäisyydellä uudesta kylmäpihatosta ja noin 85 metrin ja 130 metrin etäisyydellä uudesta lietesäiliöstä, mikäli ne sijoitettaisiin asemapiirroksen mukaisesti. Ympäristökeskus ei pidä suojaetäisyyksiä riittävänä naapureihin kohdistuvien mahdollisten haju ym. haittojen ehkäisemiseksi, kun otetaan huomioon eläinsuojien (3 kpl), lietesäiliöiden (4 kpl) ja lantalan yhteisvaikutus. Näin ollen ympäristökeskus edellyttää, että lähimpään naapurin asuinrakennukseen tulee olla etäisyyttä uudesta kylmäpihatosta vähintään 100 metriä ja uudesta lietesäiliöstä vähintään 150 metriä. Vaihtoehtoisesti lietesäiliö voidaan kattaa kiinteällä katteella hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietteen varastointitilavuusvaatimuksessa on huomioitu lypsylehmien (yht. 96 kpl) laiduntaminen kahden kuukauden ajan. Määräykset uuden lietesäiliön sijaintipaikasta tai kattamisesta kiinteällä katteella, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on annettu hajuja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön, lantalan ja lantanestesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Määräys lietteen pudotuskaivojen ja puristenestesäiliön kattamisesta on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi kaivoihin. Lietteen, lannan ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden kovapohjaisuus ja puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje (MMM RMO C4) edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräykset vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisen rajoittamisesta, laiduntamisen välttämisestä talousvesi

13 13/17 kaivojen ympärillä ja laidunalueiden hoidosta on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. (Lupamääräys 3) Lietteen ja lannan kuormauksen, kuljetuksen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa tai lihanautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kolmea hevosta kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, säilörehun puristenesteet sekä jäte ja pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (vähintään 30 m) ja vesistöjen varsille (vähintään 5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, lannan, lantavesien, säilörehun puristenesteiden sekä pesu ja jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Määräys lannan levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen ja lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojat, hevosaitaukset, laidunalueet sekä eläinsuojien, liete ja lantavarastojen ja tuorerehusiilon ympäristö ja kulkutiet hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsitte

14 14/17 lystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pintaja pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (Lupamääräys 7) Lietteen, lannan, rehun, lantavesien, säilörehun puristenesteiden ja pesu ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiviyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden katteiden säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt ovat aina katettuna määräyksen mukaisesti ja riittävällä katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportin (vuosiraportin) toimittamisella ympäristökeskukselle varmistetaan, että viranomainen voi valvonnan avulla tarkastella lupamääräysten toteutumista. (Lupamääräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 )

15 15/17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös raukeaa. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai luvan myöntänyt viranomainen voi määrätä luvan raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta ala. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM 4/401/2002) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

16 16/17 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Hevostallien ympäristönsuojeluohje (Ympäristöministeriön moniste 121) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ilmoitustaululla ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Lestinjoki. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

17 17/17 Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anu Lillunen Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros