MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja yrittäjyyden edellytyksiin? Luonnosvaiheessa olevan uuden maakuntakaavan vaikutukset kiinnostavat Antti Autoilijaa, Outi Opiskelijaa ja Kari Kauppamiestä. Tässä esitteessä maakuntakaavoittaja kertoo vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.
OUTI OPISKELIJA Outi Opiskelijalle on tärkeää päästä näppärästi liikkumaan niin opiskelupaikkakunnalleen kuin muuallekin. Häntä kiinnostaa, millaiset liikenneyhteydet hänellä on käytössään maakuntakaavan tavoitevuoteen 2040 ulottuen. Maakuntakaavoittaja: Liikkuminen Joensuun kaupunkiseudulla on sujuvaa joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytävillä Joensuun keskustasta Reijolan kautta Hammaslahteen, Multimäen kautta Kulhoon, Lehmon kautta Kontiolahdelle ja Ylämyllyn kautta Liperiin. Vuorotarjonta on tiheää ja aikatauluihin voi luottaa. Mikäli tarvetta tulee liikkua muualle maakuntaan, niin päivittäiset joukkoliikenneyhteydet toimivat Joensuun valtakunnallisen ja maakunnallisen sekä muiden seudullisten liikenteen solmupisteiden välillä. Kävely ja polkupyöräily ovat erinomaisia vaihtoehtoja liikkumiseen Joensuun kaupunkiseudulla ja muissa maakunnan seutu- ja paikalliskeskuksissa. Kotiseudulleen Outi pääsee tarvittaessa viikonloppuisin kätevästi junalla tai linja-autolla Joensuun asemanseudun valtakunnallisen liikenteen solmupisteen kautta.
KARI KAUPPAMIES Kari Kauppamies miettii yrityksen sijoittumisedellytyksiä Pohjois-Karjalaan. Maakuntakaavoittaja: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan yhtenä tavoitteena on turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kilpailukyky alueidenkäytössä. Aluerakenne- ja palvelukeskusverkko pyrkii kehittämään koko maakuntaa järkevällä tavalla. Joensuun kaupunkikeskustan aluetta kehitetään kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten toimintojen keskittymänä. Joensuun kaupunkiseutu kasvaa toiminnallisesti entistä vahvemmin yhteen. Maakunnassa on useita elinvoimaisia seutukeskuksia ja teollisuuskeskittymiä (erityisesti biotalous) sekä erityisinä alueina mm. rajaliikenteen ja kaupan keskittymä Niiralassa, Kolin kehittämisen kohdealue sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet. Liikenteen kehittämiskäytävät mahdollistavat ihmisten ja tavaroiden sujuvan ja turvallisen liikkumisen ja liikuttamisen Pohjois-Karjalaan ja sieltä pois. Alemmanasteisen tieverkon toimivuus ja hyvä kunnossapito on koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätöntä. Tuotannolle löytyy sopivia sijoituspaikkoja, raaka-aineen lähteet on turvattu ja kuljetukset onnistuvat. Kansainvälisesti tunnustettu biotalousosaaminen on tärkeää maakunnan kannalta. Henkilöstölle löytyy asumiseen tilaa sekä vapaa-aikaan vapaita rantoja, monipuolisia reitistöjä ja matkailupalveluita. Pohjois-Karjalan tunnusmerkki on runsas luonto. Luonnontilaiset vesialueet, kansallispuistot ja esimerkiksi monipuolinen suoluonto ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia.
ANTTI AUTOILIJA Antti Autoilijaa kiinnostaa tietää, millaisia reittejä pitkin hän pääsee kuljettamaan tavaraa maailmalle aina vuoteen 2040 ulottuen. Maakuntakaavoittaja Raaka-aineita ja tavaraa liikkuu yhä enemmän sekä maakunnan sisällä että vientinä ja tuontina maakunnasta ulos ja aina ulkomaille saakka. Erilaisia jalostettuja biotalouden tuotteita, teollisia valmistuotteita sekä raaka-aineita kuljetetaan etupäässä pyörillä lyhytmatkaisesti ja raiteilla tai vesiteitse pitkämatkaisesti. Kattava satama-, puuterminaali- ja varastoalueverkosto mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut tuotteille ja raaka-aineille. Saimaan syväsatamat Joensuu ja Puhos mahdollistavat kuljetuksia jopa 11 kuukautta vuodessa Saimaan kauppamerenkulun väylää pitkin ja Saimaan kanavan kautta Pohjois- ja Länsi-Euroopan satamiin. Runkoverkkoon kuuluvat rautatiet ja maantiet toimivat myös kansallisina ja kansainvälisinä liikennekäytävinä tuotteiden kuljetuksissa. Öljyvapaassa Pohjois-Karjalassa laivojen ja raskaan ajoneuvokaluston pääasiallisena polttoaineena on uusiutuva diesel, nesteytetty maakaasu LNG tai maakunnassa valmistettu nesteytetty biokaasu LBG. Junat kulkevat pääosin sähköllä. Henkilöautojen käyttövoimana on sähkö, biokaasu ja muut uusiutuvan liikenteen energiaratkaisut. Vanhoja fossiilisella polttoaineella liikkuvia autoja maakunnassa näkyy edelleen, ainakin vappuna Joensuussa vanhojen autojen paraatissa.
LISÄTIETOJA www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava-2040 Pasi Pitkänen Heikki Viinikka aluesuunnittelupäällikkö maakuntakaava-asiantuntija 0400 832 572 pasi.pitkanen@pohjois-karjala.fi 050 593 7269 heikki.viinikka@pohjois-karjala.fi Jukka Nykänen Jyrki Suorsa ympäristöasiantuntija liikenneasiantuntija 050 412 0717 jukka.nykanen@pohjois-karjala.fi 050 466 8511 jyrki.suorsa@pohjois-karjala.fi Kimmo Niiranen Eeva Hirvola-Kostamo piirrokset taitto