Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326
Sisaruussuhde on koko elämän mittainen ihmissuhde Se kehittää taitoja elämää varten Elämään kuuluu iloa, surua, rakastamista, riitelyä, mustasukkaisuutta ja nahistelua eli ristiriitaisia tunteita
En ois ajatellu, et mä saisin kehitysvammaisen veljen, mut se on oikeestaan ihan hauskaa. Tavalliset veljet on varmaan ärsyttäviä. Tai kyllähän Teemu on periaatteessa ihan tavallinen. Mä ajattelen et Teemu on tavallinen. Mä en ajattele et se on kehitysvammainen. Mä oon tottunu siihen. Antti 10 v.
Mikko. Painii. Petterin vuoro. Tietokone. (Äidin tulkinta: veljestä tulevat mieleen yhteiset painileikit ja tietokoneen käyttö vuorotellen.) Petteri, 11v (lapsuusiän autismi ja kehitysvamma)
Sisaruuteen liittyvät roolit, yleiset mekanismit ja tunteet ovat samankaltaisia kaikissa perheissä Lasten (sisarusten) välille syntyy aina jonkinlainen suhde, josta aikuisella ei välttämättä ole tietoa Sisaruussuhde muuttuu ajan ja iän myötä
Petteri on isoveli. Se on välillä ihan duudsonina. Pelkään jos Petteri heittää minua (jollakin esineellä, äidin huom.). Leikin Petteri kanssa painia ja miekkaillaan. Kun mennään vaikkapa Hilarius Hiiren kylään niin pitää olla mukana joku aikuinen joka vahtii Petteriä. Mikko
Sisarukset tarvitsevat tietoa ikätasolleen sopivalla tavalla, nuoremmat konkreettisemmin vanhemmat abstrakteimmista asioista Millaiset palvelut tukevat koko perheen ja sisaruksen jaksamista ja vertaistukea? Vastuu sisaruksesta kasvattaa. Lapsi on kuitenkin aina ensisijaisesti lapsi
Mua ärsyttää kun se laulaa, eikä se usko. Ja se sammuttaa TV:n. Mut sen kanssa on hauska riidellä. Antti 10v.
Puhu, kuuntele ja kuule, ole avoin Sisarukset tarvitsevat vanhemman jakamatonta huomiota Se miten vanhempi kokee lapsen erityisyyden vaikuttaa myös sisarusten kokemukseen ja ajatuksiin
Me leikitään ja painitaan Teemun kanssa. Me tehdään mitä nyt veljekset tekee, sitä tavallista. Riidellään, sitähän ne lapset yleensä tekee. Mukavinta on painia Teemun kanssa. Teemu on hyvä painimaan. Mut jos Teemu olis pyörätuolissa, niin sit ei vois painia. Antti 10v.
Kaikki sisarusten tunteet ja ajatukset ovat oikeita eikä niitä tarvitse hyssytellä. Tunteista ja kokemuksista täytyy voida keskustella avoimesti.
Ei mua Teemu sillai hävetä, mut jos se alkaa mölyämään tai siis laulamaan julkisilla paikoilla niin se ärsyttää ja hävettää. Kavereitten kanssa ei tarvi hävetä Teemua. Ne pitää Teemuu hauskana. Ei kukaan oo sanonu mitään pahaa siitä, että Teemu on kehitysvammanen. Ehkä meidän luokan tytöille se on oudompaa. Antti 10 v.
Verraton sisaruus Sisarusten välille syntyy ihmiselämän ensimmäinen ja myös pisin tasavertainen suhde. Lapsen kehitysvamma ei muuta tätä perusasetelmaa miksikään. Oppaassa eriikäiset sisarukset kertovat kokemuksistaan. Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisusarja 1/2012. Opas on pdf-muodossa. (www.kvtl.fi -> julkaisut)
Lähteet ja lisätiedot: Kehitysvammaisten Tukiliiton opas Verraton sisaruus ja yhteistyössä muiden järjestön kanssa tehty opas Erilainen, samanlainen sisaruus http://www.kvtl.fi/fi/ammattisivut/oppaat-ja-julkaisut/ Kehitysvammaisten Tukiliiton, Rinnekoti-säätiön Norio-keskuksen, Sylva ry:n ja TATU ry:n seminaari Keskusteluja lapsen kanssa erilaisuudesta, vammaisuudesta, sisaruudesta ammattihenkilöille 7.-8.4.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton Vaikuttava vertaistoiminta- hankkeen Sisaruus-paketti http://vaikuttavavertaistoiminta.fi/sisaruus/ (kts. Myös lisätiedot ja lähteet) Kaulio Pia, Svennevig Hanna (2006) Sisaruus rakkautta, vihaa, kateutta.