NÄE MINUTKIN, KUULE MINUAKIN -MYÖS ERITYISLASTEN SISARUKSET KAIPAAVAT HUOMIOTA ERITYINEN SISARUUS-PROJEKTI
|
|
- Eero Väänänen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NÄE MINUTKIN, KUULE MINUAKIN -MYÖS ERITYISLASTEN SISARUKSET KAIPAAVAT HUOMIOTA ERITYINEN SISARUUS-PROJEKTI Katri Lehmuskoski projektipäällikkö
2 ERITYISLASTEN SISARUKSET NUORINA HOIVAAJINA 1. Tausta: Erityinen sisaruus-projekti 2. Menetelmät: Mistä tietoa on saatu? 3. Tulokset: Sisarusten kokemuksia ja tarpeita 4. Johtopäätökset: Tietotasolta käytäntöön
3 TAUSTAA
4 ERITYINEN SISARUUS -PROJEKTI Vuosina toteutunut Erityinen sisaruus-projekti Toi erityislasten sisarusten ääntä esille yhteiskunnassa kokosi tietoa ja sisarusten kokemuksia läheisten ja ammattilaisten tarpeisiin. Projekti sai jatkoa tiedon ja materiaalien juurruttamiseen vuosille Toteutetaan yhteistyössä Rinnekoti-Säätiön Norio-keskuksen, Sylva ry:n, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n ja TATU ry:n kanssa, jatkoprojektissa tehdään tiiviisti yhteistyötä myös Leijonaemot ry:n kanssa. Projektin rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.
5
6 MISTÄ TIETOA ON SAATU Reflektiotiimi, ohjausryhmä Sisarusten kokemukset Kirjallisuus Vanhempien kokemukset Ammattilaisten kokemukset Teoreettinen viitekehys: Teemalliset keskustelutilaisuudet Chat-keskustelut Sisarusten toiminnalliset tilaisuudet Kirjallisuuskatsaus; tutkimukset Opinnäytetyöt Ulkomaiset www-sivustot Norio-keskuksen asiakasraati Vanhempainillat Yhdistysten kokoukset Ryhmähaastattelut Kirjalliset palautteet ja keskustelut Ekologinen systeemiteoria, stressi-haavoittuvuus-malli, mentalisaatioteoria N a r r a t i i v i n e n a n a l y y s i
7 LAPSEN VAIKEA VAMMA TAI PITKÄAIKAISSAIRAUS VAIKUTTAA SISARUSTEN ELÄMÄÄN Lapsia ei huomioida tarpeeksi tilanteissa, joissa heidän sisaruksellaan on vakava sairaus. Tieto ja käytännöt ovat hajanaisia. Sisaruksilla on yhtäläinen oikeus tukeen ja apuun kuten erityistarpeita omaavalla lapsella ja hänen vanhemmillaan. Yksin sisarusasema ei määrittele lasten hyvinvointia, vaan kysymys on laajasta ja monimutkaisesta yhtälöstä. Tutkimusten mukaan voidaan kuitenkin esittää joitakin erityislasten sisaruksille ominaisia sekä kasvua vahvistavia että tiettyjä riskejä lisääviä vaikutuksia nämä on hyvä tiedostaa.
8 EI OLE YHTÄ TAPAA OLLA SISARUS - KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN Sisaruus ja sisarusten kokemukset vaihtuvat ajassa ja paikassa eivät ole erotettavissa muusta elämästä. Erityinen sisaruus on erilaista mm: Sisarusasema Sisarusten ikä Äkillinen sairaus Tapaturma Perinnöllinen sairaus Käytös- tai mielenterveysongelmat Aina ollut näin Ekologinen systeemiteoria (Urie Bronfenbrenner)
9 SISARUSTEN KOKEMUKSIA
10 NELJÄ NARRATIIVIA ERITYISESTÄ SISARUUDESTA
11 Ihan tavallista sisaruutta
12 IHAN TAVALLISTA SISARUUTTA Pidin siskoani täysin samanlaisena, kuin kaikkia muitakin. Luulin, että downin syndrooma tulee kaikille, jossain vaiheessa elämää. Hän on erilainen, mutta meille samanlainen. Hän on monella tapaa älykäs, vaikkei osaa laskea hienosti. Minun siskoni ei pysty puhumaan tai liikkumaan mutta on kiva. Ei saanut tapella koskaan. On hän monella tapaa ärsyttäväkin! Lähinnä ärsytti, kun piti vahtia siskoa. Sen kanssa voi leikkiä ja lukea kirjaa.
13 IHAN TAVALLISTA SISARUUTTA En muista, että kehitysvammaisuus olisi vaikuttanut lapsuuteeni erityisellä tavalla, siinä vaiheessa ei vielä osannut ajatella ihmisten erilaisuutta kovinkaan syvällisesti. Herttainen lapsi veli oli, sen muistan, aina nauramassa kaikelle mahdolliselle.
14 Huomaamaton lapsi
15 HUOMAAMATON LAPSI Tuntee itsensä epäonnistuneeksi. Itsessä on jotain vikaa, kun on kehitysvammainen sisko. En ole hyväksynyt siskoani ja koen sen vuoksi itseni pahaksi ihmiseksi. Syyllisyys että häpeää. Häpeä siitä, että häpeää. Häpeän tunteista ja muista negatiivisista tunteista ei voi puhua. Tuntuu, että siinä on jotakin pahaa, että ajattelee näin. Varmaan paikkailin siskoani. Minun piti menestyä, kun sisko ei voinut sitä tehdä. Mä olin perheen mies, tyttö, ylioppilas ja maisteri. Musta tuntuu ettei mulla ollut lapsuutta laisinkaan vaan aina piti olla iso tyttö, kun veli syntyi. Minusta tuntui vielä kotona asuessa, että jouduin ottamaan isosiskon roolin vaikka olen pikkusisko.
16 HUOMAAMATON LAPSI Erityislapsen sairaus on kaikki nielevää, itse joutuu vaan selviytymään. Olin kateellinen sisarukseni saamasta huomiosta. Koin, että lapsuudessa oli paljon sitä, että pitää ymmärtää. Mä olin aina kauhean vihainen, että miksi pitää ymmärtää, vaikka minä olin se pikkusisko. Onhan se myös mun isäni, ei vaan siskon isä! Miks äiti vaan koko ajan huomioi siskoa, miksi se ei huomaa minua? Olisin toivonut, että mun perään katsotaan enemmän. Kaikki kuvitteli, että kyllä se pärjää. Annettiin vastuu itsestä ja muista liian varhain, joka kääntyi mua vastaan. Muistan lapsuudesta, että halusin kyllä olla huomion keskipiste! Itkin herkästi, jos siskoni sai huomion.
17 i Kun keijumaailma murtuu
18 KUN KEIJUMAAILMA MURTUU Lapsi uskoo pahan tapahtuvan aina jossain muualla. Kun se paha osuu omalle kohdalle sisaruksen sairastumisen tai vammautumisen myötä, joutuu lapsi kohtaamaan pahuuden, ennen kuin on valmis siihen. Silloin keijumaailma murtuu lapsen mielessä. En koskaan enää ole uskaltanut elää kuin päivän kerrallaan.
19 i Olet minulle tärkeä
20 OLET MINULLE TÄRKEÄ! Kunpa olisin mieluummin itse ollut sairas, ettei veljen olisi tarvinnut kärsiä. Arvotan muita ihmisiä sen mukaan, miten he suhtautuvat veljeeni. Siskon nimittelyä ei ole kiva kuulla. Jos sanovat vajakiksi, niin saan raivarin. Haluaisin vain, että siskollani olisi hyvä olla. Mietityttää, miten käy kun vanhemmat eivät enää jaksa? Osaanko itse hoitaa asiat yhtä hyvin.
21 OLET MINULLE TÄRKEÄ! Ne siteet mitkä siskoni kanssa luotiin jo vuosia sitten, ovat vaan vahvistuneet. Hän on varmasti antanut minulle paljon enemmän kuin mitä minä olen hänelle voinut antaa. Hän todella tuntee läheistensä tunteet ja aistii ne vahvasti. On ollut rikkaus, kun perheeseemme on syntynyt kehitysvammainen sisko. Olemme hyvin läheisiä hänen kanssaan ja tiedän, että hän tulee aina tarvitsemaan minua puolustamaan ja auttamaan häntä asioissa, missä hän ei itse pysty puolustamaan itseään.
22 ERITYISEN SISARUUSSUHTEEN TUOMAT ROOLIT Sisaruussuhteen vaalija Välttelijä Palautteen antaja Minä sisaruksena Luopuja Huolehti -ja ja hoivaaja Puolustaja
23 SISARUKSILLA VOI OLLA PALJON ARVOKKAITA OMINAISUUKSIA Sopeutumiskykyä Erilaisuuden hyväksymistä Kärsivällisyyttä Oma-aloitteisuutta Empatiaa Tilannetajua Sitkeyttä Kykyä ottaa vastuuta Itsekeskeisyyden vähentymistä Uusien haasteiden kohtaamista rohkeasti Parhaimmillaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruus on positiivinen ja erilaisuuteen pienestä asti opettava asia.
24 TOISAALTA Sisaruksen vamma/sairaus voi herättää pelkoa ja häpeää huolta sisaruksen selviytymisestä Sisarus voi kärsiä ahdistuneisuudesta sosiaalisesta eristyneisyydestä sairastumisherkkyydestä alentuneesta itsetunnosta kouluvaikeuksista stigmasta Sisarus voi tuntea itsensä hylätyksi ja syrjäytetyksi itsensä säälittäväksi Sisarus saattaa vaatia itseltään paljon pyrkiä miellyttämään ylisuoriutua alisuoriutua pyrkiä helpottamaan ahdistusta hoitamalla ja huolehtimalla
25 AIKUISET SAATTAVAT ALIARVIOIDA SISARUSTEN STRESSIN En sanonut sitä äidille, mutta ajattelin.
26 SISARUKSIA VOI MIETITYTTÄÄ Mistä vamma johtuu? Miksi tapaturma tapahtui? Miksi minä olen vammaton? Vai olenko? Saanko olla iloinen, etten ole vammainen? Mitä jos tapahtuu jotain kamalaa, kun minä hoidan sisarustani? Mitä siellä sairaalassa oikein tehdään? Tappoivatko lääkärit sisarukseni? Kuka hoitaa siskoa tai veljeä, kun me ollaan aikuisia? Kun lääkärit eivät osaa parantaa sisarustani, niin kannattaako minunkaan enää ikinä mennä lääkäriin? Onko sairaus jonkun vika? Teinkö minä jotain väärin, kun sisarus kuoli? Saanko minä enää aiheuttaa huolta vanhemmilleni? Miksi vanhemmat antoivat tämän tapahtua?
27 SISARUSTEN TARPEITA
28 TÄRKEINTÄ ON SUHTAUTUMINEN Vanhempien uteliaisuus lasten kokemuksille Yksilöllinen huomioiminen Turvallisuus Tieto Huomio Ilon hetket Toimivat arkirutiinit Lapsen kokemus kuulumisesta perheeseen, päiväkotiryhmään, kouluun Sisarukset toivovat vanhemmiltaan: Yhdessäoloa Huomiota Tasavertaisuutta Huolehtimista Arjen sujuvuutta Kasvurauhaa Tietoa
29 YHDESSÄOLOA! Vanhempani tekevät aina joskus sitä, mitä terveet sisarukset haluavat. OHJE: Kuuntele kaikkien lasten toiveita. OHJE: Hanki välillä hoitopaikka erityislapselle! Vanhempani ovat leikkineet kanssani. OHJE: Leiki terveiden sisarusten kanssa. Varaa enemmän aikaa sisaruksille kahdestaan oloon. OHJE: Syödään ja puhutaan yhdessä. Kaipasin äitiä, kun se oli sairaan veljen kanssa. OHJE: Muista, että terve sisarus kaipaa sinua, kun olet sairaan lapsen luona.
30 HUOMIOTA! Vanhempani ovat onnistuneet hyvittämään sen, että sain heiltä vähemmän huomiota sisaruksen hoitojen aikana. OHJE: Hyvitä terveelle sisarukselle huomion puute, se kannattaa! Kerjäsin pienenä huomiota pahan teon kautta. Sitten äiti alkoi sanoa sukulaisille ja tuttaville, että puhutaan pojan asiat ensin. OHJE: Puhu joskus terveen lapsen asioista ensin. OHJE: Kysy, mitä kuuluu töiden ja koulun jälkeen!
31 TASAVERTAISUUTTA! Olen iloinen, että meiltä ei vaadittu liikaa huolehtia ja hoitaa siskoamme, vaan saimme nauttia hänen kanssaan sisarena olemisesta ja niiden siteiden luomisessa. OHJE: Älä pakota auttamaan, vaan kysy apua! Vanhempani ovat onnistuneet välittämään kaikista, pitämään kaikkia lapsia yhtä tärkeinä. OHJE: Älä pidä sairasta lasta tärkeämpänä kuin muita. OHJE: Älä paapo liikaa. Ole tasavertainen!
32 HUOLEHTIMISTA! Kun isoveli oli sairas, pystyivät vanhempani huolehtimaan minustakin samaan aikaan. OHJE: Muista huolehtia ja huomioida myös terveitä sisaruksia. Vanhempani ovat pystyneet tukemaan minua, kun sisko on ollut sairas: lohduttamaan, viettämään aikaa yhdessä, menemään yhdessä jonnekin. OHJE: Tue ja lohduta myös terveitä sisaruksia. Vanhempani auttavat tarvittaessa. OHJE: Auta kaikkia lapsiasi, kun he tarvitsevat apua.
33 ARJEN SUJUVUUTTA! Vanhempani ovat tehneet ruokaa, pesseet pyykit ja huolehtineet kodista. Kun äiti oli siskon kanssa sairaalassa, iskä teki ruuaksi pelkkää pääkallomuhennosta. OHJE: Huolehdi perusasioista, mm. tee monipuolista ruokaa. Vanhempani ovat pitäneet hyvät välit sukulaisiin ja tuttaviin, jotka ovat sitten voineet hoitaa minua, kun vanhemmat eivät ole ehtineet. OHJE: Pidä hyvät välit läheisiin.
34 KASVURAUHAA! Vanhempani ovat yrittäneet järjestää minulle omaa rauhaa. OHJE: Oma huone, tarvittaessa lukko. Vanhempani ovat antaneet tehdä asioita, myös virheitä. He eivät ole kieltäneet kaikkea siinä pelossa, että terveelle sisarukselle sattuu jotakin. OHJE: Anna mahdollisuus tehdä asioita.
35 TIETOA! OHJE: Kerro totuus, se tulee kuitenkin esille! OHJE: Sairaudesta puhuminen.
36 TIETOTASOLTA KÄYTÄNTÖÖN Sisaruksilla on yhtäläinen oikeus tukeen kuin erityistarpeita omaavalla lapsella ja hänen vanhemmillaan. Perheet kaipaavat kokonaisvaltaista tukea, tietoa ja välineitä keskustelun tueksi. Ammattilaiset kaipaavat tietoa, käytäntöjä, koulutusta ja yhteistyötahoja. Järjestöt ovat heränneet sisarusten huomioimiseen. Uusia sisarusten tukemiseen keskittyviä hankkeita on alkanut ja suunnitteilla Mm. Leijonaemot ry: Erityislapsiperheen näkymätön sisarus-hanke, Perhehoitoliiton Meidän sakki-hanke Tärkeää olisi saada julkinen sektori mukaan Mennä sinne missä sisarukset perheineen muutenkin ovat
37 MATERIAALEJA KÄYTÄNTÖÖN ryhmämalli sisarusten tukemiseen (6 kerran strukturoitu ryhmäinterventio) oppaat ja esitykset (suunnattu ammattilaisille) sisaruuskortit (kortit sisaruusaiheen esille nostamiseen sekä sisarusten avuksi sanoittamaan ajatuksia ja tunteita) Kun pupusisko sairastui -kirja (kirjan avulla voi käsitellä sisaruutta siskon tai veljen sairastumisen yhteydessä) sisaruuden roolikartta (roolikartan avulla voi pohtia sisarusten elämän rooleja sekä erityisen sisaruuden tuomia rooleja) videot (sisarusten itsensä tekemiä, vertaistukea tarjoavia videoita) julkaisu erityislasten sisarusten kokemuksista ( tehtyjen sisarusten haastattelujen tuloksia)
38 Kiitos
ERITYISYYS PERHEESSÄ SISARUSTEN KOKEMANA. Huolenkantajat seminaari Milla Bergman Projektivastaava
ERITYISYYS PERHEESSÄ SISARUSTEN KOKEMANA Huolenkantajat seminaari 11.5.2017 Milla Bergman Projektivastaava milla.bergman@rinnekoti.fi ERITYINEN SISARUUS -PROJEKTI Projektissa tuodaan erityislasten sisarusten
LisätiedotKUKA KUULISI MUA? - MYÖS ERITYISLASTEN SISARUKSET TARVITSEVAT HUOMIOTA
KUKA KUULISI MUA? - MYÖS ERITYISLASTEN SISARUKSET TARVITSEVAT HUOMIOTA Milla Bergman Projektivastaava, Erityinen sisaruus -projekti milla.bergman@rinnekoti.fi ERITYINEN SISARUUS -PROJEKTI Projektissa tuodaan
LisätiedotSisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:
Sisaruuskortit Sisaruuskortit on luotu avuksi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sisarusten tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kortteja on 48 ja niissä kaikissa on yksi sitaatti. Lisäksi
LisätiedotErilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä
Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde
LisätiedotJangsterit tunnistamista vailla Nuoret hoivaajat -foorumi Paasitorni Malla Heino, koordinaattori
Jangsterit tunnistamista vailla Nuoret hoivaajat -foorumi Paasitorni 4.12.2018 Malla Heino, koordinaattori Voiskohan isän sairaudesta puhua kenenkään kanssa. Onkohan kenelläkään muulla tällasta kun mulla?
LisätiedotNÄE MINUTKIN, KUULE MINUAKIN!
NÄE MINUTKIN, KUULE MINUAKIN! MILLA BERGMAN - MARJAANA ROPONEN MYÖS ERITYISLASTEN SISARUKSET KAIPAAVAT HUOMIOTA Näe minutkin, kuule minuakin! Myös erityislasten sisarukset kaipaavat huomiota Milla Bergman
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotHengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset
Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotP E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N A - K A I S A L E H T I N I E
TIETOA, ILOA JA OSALLISUUTTA ERITYISLAPSIPERHEILLE MEIDÄN ERITYINEN PERHE -HANKE P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen
KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa
LisätiedotITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ
ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotSISARUKSENA KESKOSVAUVALLE
SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia
Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.
LisätiedotTytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu
Anni, Iina, Reea ja Jutta Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu puhutteluun Ellie ja Nadine menevät
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotNuoret hoivaajat: tunnistaa, tavoittaa, tukea Huoli puheeksi -miniseminaari, Lahti Malla Heino, koordinaattori
Nuoret hoivaajat: tunnistaa, tavoittaa, tukea Huoli puheeksi -miniseminaari, Lahti 13.11.2018 Malla Heino, koordinaattori Jangsterit nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hanke 2016-2019 Tavoitteena kansainvälisten
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotHylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:
Hylätyksi tulemisen pelko 9.osio. HALLINTAKEINOMME Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Ajatus -Olen surkea äiti -Olen huono työssäni, pakenemista Käytös Suorittamista syyllisyyden
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan kysely
Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Ryhmän ehdot: : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmässä lapsenne on mukana) : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu-
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotLapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotNÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ
NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ MITÄ NÄET KUVASSA KUN MIETIT PÄIVÄN TEEMAA? KIUSAAMISEN KOKEMUKSIA NUORILTA MUT ON JÄTETTY YKSIN MUA ON LYÖTY NAAMAAN MUSTA ON SANOTTU PAHOJA
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotT A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz
T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:
Lisätiedot