RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN LAUSUNTOTIIVISTELMÄ

LAUSUNTOTIIVISTELMÄ SISÄMINISTERIÖ Rajavartio-osasto 1.12.2015 RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN LAUSUNTOTIIVISTELMÄ Sisäministeriö Inrikesministeriet Ministry of the Interior Rajavartiolaitoksen esikunta Staben för gränsbevakningsväsendet Headquarters of the Finnish Border Guard PL 3 (Panimokatu 1), 00131 HELSINKI PB 3 (Bryggerigatan 1), 00131 HELSINGFORS PO Box 3 (Panimokatu 1), FI-00131 HELSINKI Puhelin 0295 421 000, Faksi 0295 411 500 Telefon 0295 421 000, Fax 0295 411 500 Phone +358 (0)295 421 000, Fax +358 (0)295 411 500 www.raja.fi www.raja.fi www.raja.fi

2 (11) Sisällys 1 Lausuntopyyntö... 3 2 Rajatarkastusviranomaisten tehtävänjako... 4 3 Lentoasemien jaottelu kansainvälisiin lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin... 5 4 Yksityislentojen rajanylityspaikat... 8 4.1 Yleinen palaute... 8 4.2 Kemi-Tornion lentoasema... 8 4.3 Kokkola-Pietarsaaren lentoasema... 8 4.4 Kotkan merivartioasema... 9 4.5 Kuopion lentoasema... 9 4.6 Mikkelin lentoasema... 9 4.7 Porkkalan merivartioasema... 9 4.8 Porin lentoasema... 9 4.9 Savonlinnan lentoasema... 9 4.10 Tampere-Pirkkalan lentoasema... 9 4.11 Varkauden lentoasema... 10 5 Muu lausuntopalaute... 10 5.1 Yksittäiset asiat... 10 5.2 Asetuksen valmistelu... 10

3 (11) 1 Lausuntopyyntö Asetukseen on tarkoitus tehdä Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin päättämät muutokset lentoliikenteen rajatarkastusvastuissa. Lisäksi lentoliikenteen rajanylityspaikat ehdotetaan jaoteltavaksi Schengenin rajasäännöstön mukaisesti kansainvälisiin lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin. Asetusluonnoksen mukaan Helsinki-Vantaan lentoasema olisi rajatarkastusmenettelyiden osalta kansainvälinen lentoasema ja muut rajanylityspaikkoina toimivat lentoasemat muita lentopaikkoja. Yksityislennoille sallitut rajanylityspaikat säädettäisiin asetuksessa nimenomaisesti. Muutos merkitsisi sitä, että yksityislentojen rajanylitys muuttuisi luvanvaraiseksi Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kuopion, Mikkelin, Porin, Savonlinnan, Tampere-Pirkkalan ja Varkauden lentoasemilla sekä Kotkan ja Porkkalan merivartioasemilla. Asetukseen tehtäisiin myös eräitä teknisiä tarkistuksia. Sisäministeriö pyysi asetusluonnoksesta lausuntoa 43 viranomaiselta, kaupungilta, kunnalta, organisaatiolta ja järjestöltä ajalla 7.9. 16.10.2015. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: - sisäministeriön poliisiosasto - valtiovarainministeriö - liikenne- ja viestintäministeriö - Kaakkois-Suomen rajavartiosto - Kainuun rajavartiosto - Lapin rajavartiosto - Länsi-Suomen merivartiosto - Pohjois-Karjalan rajavartiosto - Suomenlahden merivartiosto - Poliisihallitus (myös lisälausunto) - Tulli - Liikenteen turvallisuusvirasto - Finavia Oyj (myös lisälausunto) - Kemin kaupunki - Kirkkonummen kunta - Kokkolan kaupunki ja Pietarsaaren kaupunki (yhteislausunto) - Kuopion kaupunki - Porin kaupunki - Savonlinnan kaupunki - Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta ja Pirkanmaan liitto (yhteislausunto) - Tornion kaupunki - Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry - Palkansaajajärjestö Pardia - Suomen poliisijärjestöjen liitto ry - Tulliliitto ry - Tullivirkamiesliitto ry Edellä mainituista sisäministeriön poliisiosasto, Poliisihallitus, Liikenteen turvallisuusvirasto, Kainuun rajavartiosto, Lapin rajavartiosto, Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Suomenlahden merivartiosto, Porin kaupunki, Suomen poliisijärjestöjen liitto ry, JUKO ry ja Pardia ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa asiassa. Poliisihallitus toimitti myöhemmin pyynnöstä lisälausunnon yksityislentojen rajanylityspaikkoja koskevista ehdotuksista.

4 (11) Etelä-Karjalan liitto, Lapin kauppakamari, Lapin Yrittäjät ja Suomen Yrittäjät, toimittivat oma-aloitteisesti lausunnon asetusluonnoksesta. Lisäksi seuraavat tahot pyysivät saada lausua asetusluonnoksesta: - työ- ja elinkeinoministeriö - Enontekiön kunta - Inarin kunta - Itä-Lapin kuntayhtymä - Kittilän kunta - Kolarin kunta - Meri-Lapin kehittämiskeskus ry - Oulun kaupunki - Pirkanmaan elinkeinoelämä ja korkeakoulut (Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen yliopisto, Tampereen Teknillinen Yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Nordea, Kiilto Family Oy, Tampere-talo ja Tampereen Messut Oy) - Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois- Karjalan liitto, Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Karjalan liitto (yhteislausunto) Lausuntoaikaa pidennettiin siten, että kaikilla halukkailla oli mahdollisuus lausua asiasta. Viimeinen lausunto saapui 25.11.2015. Lausunnot ovat luettavissa lyhentämättöminä valtioneuvoston sivustolta hankkeet ja säädösvalmistelu -osiosta (http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedprojectid=12903). 2 Rajatarkastusviranomaisten tehtävänjako Valtiovarainministeriö pitää esitettyjä muutoksia lentoasemien rajatarkastusvastuuseen hyvin perusteltuina ja kannatettavina. Ne auttaisivat kohdentamaan viranomaisten resursseja mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla ja toiminnan kustannustehokkuus paranisi. Ministeriö toteaa, että Saimaan kanavan rajatarkastusvastuiden muutoksesta Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä ei ole sovittu PTRjohtoryhmässä eikä muutoin keskusteltu Tullin kanssa. Kyseessä olisi merkittävä muutos nykyiseen työnjakoon, jossa Tullille on pääosin keskitetty rahtialusten rajatarkastusvastuu yhtenä kokonaisuutena. Ministeriö katsoo, että olisi tarkoituksenmukaista jatkossakin noudattaa vakiintunutta työn- ja vastuunjakomallia Saimaan kanavalla liikennöiviin kalastus- ja rahtialuksiin. Kaakkois-Suomen rajavartiosto toteaa, että nykyisen käytännön mukaan vartiosto tekee kalastus- ja lastialuksille hallinnolliset rajatarkastukset Saimaan kanavan satamissa. Tulli katsoo, että lentoasemien rajatarkastusvastuiden siirtojen osalta muutosesitykset vastaavat PTR-johtoryhmässä 2015 tehtyjä päätöksiä. Ehdotettu muutos kalastus- ja lastialusten rajatarkastuksien toteuttamisesta Saimaan kanavalla sijaitsevissa Lappeenrannan ja Nuijamaan satamissa ei Tullin mielestä vastaa voimassa olevaa käytäntöä, eikä se voi hyväksyä muutosta. Tulli antoi myöhemmin lisälausunnon, jossa se katsoo voivansa hyväksyä asetusluonnoksen mukaisen muutoksen, jossa sovitaan Lappeenrannan ja Nuijamaan satamissa kalastus- ja rahtialusten rajatarkastusten siirrosta Rajavartiolaitokselle. Tulliliitto ry toteaa, että asetuksessa mainittu muutos koskien Tullin suorittamia rajatarkastuksia vapauttaisi Tullilta resursseja ja vähentäisi merkittävällä tavalla Tullin tarvetta kouluttaa liikkuvia yksiköitä rajatarkastustehtäviin. Tullin rajatarkastuksista vapautuvat henkilöstöresurssit tulee kohdentaa Tullin muihin tehtäviin. Muutos ei saa vähentää Tullin henkilökuntaa eikä se saa johtaa lomautuksiin tai irtisanomisiin tai johtaa henkilöstön siirtoihin työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Vapautuvat henkilöstöresurssit on kohdennettava Tullin muuhun valvontatyöhön, kuten sisäistä turvallisuutta tehostavaan valvontaan.

5 (11) Tullivirkamiesliitto ry toteaa, että rajatarkastuksen jättäminen Tullilta pois lentoliikenteessä vapauttaa Tullin resursseja muihin tehtäviin ja vähentää Tullin koulutustarvetta rajatarkastustehtävien osalta. Tullivirkamiesliiton käsityksen mukaan muutoksella ei ole suoranaisia henkilöstön palkkaukseen tai sijoittautumiseen kohdistuvia vaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole huomautettavaa Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin toimivaltamuutoksiin. Etelä-Karjalan liitto pitää omassa lausunnossaan kannatettavana esitettyjä muutoksia valtioneuvoston asetukseen. Liitolla ei ole huomautettavaa rajatarkastusviranomaisten ehdotettuun uuteen tehtävänjakoon. Liitto antoi myöhemmin lisälausunnon osana seitsemän maakuntaliiton yhteislausuntoa. Lapin liiton, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Kainuun liiton, Keski-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Karjalan liiton, Pohjois-Savon liiton ja Etelä-Karjalan liiton mielestä Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin rajatarkastustehtävien uudelleenorganisointi ja toimintojen keskittäminen ovat järkeviä toimenpiteitä. Kolarin kunta pitää rajatarkastusviranomaisten tehtävien uudelleenorganisointia ja toimintojen keskittämistä järkevinä toimenpiteinä. Kuopion kaupunki toteaa, että rajatarkastustehtävien jakamisen osalta asetusmuutos ei aiheuttaisi heikennystä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen ylläpitoon sekä rajatarkastusten suorittamiseen. Savonlinnan kaupunki toteaa, että asetuksen tuomat vaikutukset ovat Savonlinnan lentoaseman kannalta ainoastaan kosmeettisia, jossa rajavalvontaviranomainen vaihtuu poliisista Rajavartiolaitokseen. Tampereen kaupungin, Pirkkalan kunnan ja Pirkanmaan liiton näkökulmasta asetukseen esitettävät muutokset koskien poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä ovat pääosin hyviä, eikä niihin ole erityistä lausuttavaa. 3 Lentoasemien jaottelu kansainvälisiin lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että lentoasemista ja lentopaikoista on säädetty ilmailulaissa. Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt jokaiselle Finavia Oyj:n lentoasemalle oikeuden toimia kansainvälisenä lentoasemana, ja niiltä on vuosittain ulkomaanliikennettä. Lentoasemille on jo tehty mittavat Schengenin rajasäännöstön mukaiset investoinnit matkustajien erottamiseksi. Ministeriö ei pidä perusteltuna ehdotettua muutosta, jolla nimettäisiin Helsinki-Vantaa Suomen ainoaksi kansainväliseksi lentoasemaksi. Ilmailukäsikirjaan ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tältä osin muutoksia. Asetusluonnosta tulisi selventää niin, ettei tästä aiheudu väärinkäsityksiä. Ministeriö ei vastusta ehdotuksen tavoittelemaa Schengenin rajasäännöstön mukaista rajanylityspaikkojen jaottelua, mutta asia tulee ilmaista puuttumatta kansainvälisten lentoasemien luetteloon. Finavia toteaa, että ilmailulaissa säädetään, mitä tarkoitetaan lentoasemalla ja lentopaikalla. Liikenteen turvallisuusviraston antaman hyväksymistodistuksen nojalla jokainen Finavia Oyj:n lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Asetusluonnoksessa todetaan terminologisesti harhaanjohtavasti Helsinki-Vantaa kansainväliseksi lentoasemaksi ja muut asemat lentopaikoiksi, mikä olisi ilmailulain ja ilmailumääräyksen vastaista. Koska Schengenin rajasäännöstö ei sisällä velvoittavaa normia kyseisen jaottelun tekemiseksi, sisäministeriöllä ei ole toimivaltaa sitä tehdä. Finavia toteaa lisäksi, että ennakkoilmoitusvelvollisuus on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi, koska

6 (11) tarvittava tieto ei välttämättä välity lentoasemille ajoissa. Ilmoitus saattaa siten jäädä hyvinkin myöhäisessä vaiheessa tehdyksi. Enontekiön kunta kantaa huolta muutoksen vaikutuksista erityisesti kansainväliseen matkailuun. Kaikissa tilanteissa tulee varmistaa, että Enontekiön lentokentällä säilyy lentopaikkamäärittelystä huolimatta mahdollisuus suoraan kentälle ja kentältä toteutettavaan kansainväliseen lentoliikenteeseen. Muutoksella ei saa olla myöskään vaikutusta rajavalvonnan kokonaisresursseihin pidemmällä aikavälillä, joka vaarantaisi lentoliikenteen jatkumisen tulevaisuudessa. Muutos ei saa johtaa siihen, että maahantulo ja maastalähtö tapahtuisivat ainoastaan kansainvälisen lentoaseman statuksen omaavan lentopaikan (Helsinki-Vantaa) kautta. Samalla tulee varmistaa, että Enontekiön kenttää voidaan edelleen markkinoida kansainvälisenä lentopaikkana antamatta kansainvälisille matkailijoille väärää kuvaa muutoksen vaikutuksista esimerkiksi turvallisuusjärjestelyihin. Inarin kunta toteaa, ettei muutoksella saa vaikeuttaa kansainvälistä lentoliikennettä Ivalon lentoasemalle, ml. charter- ja yksityisliikenne. Kittilän kunta esittää, että asetusluonnoksesta poistettaisiin terminologinen jaottelu lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin. Jaottelulla ei olisi käytännön vaikutuksia Suomen lentoliikenteeseen, mutta se voi aiheuttaa sekaannusta eri toimijoiden keskuudessa. Kolarin kunta esittää, että asetuksen voimaantulo ei saisi vaikeuttaa kansainvälistä lentoliikennettä Kittilän lentoasemalla, vaan sen pitäisi tukea alueellisten lentoasemien kansainvälistymistä. Kolarin kunta pitää Suomen lentoasemien luokittelua kahteen luokkaan nykyisten alueellisten lentoasemien voimakkaana heikennyksenä ja elinkeinoelämän kehittämistä rajoittavana. Alueellisten lentoasemien roolia pitäisi vahvistaa tukemaan Lapin matkailun kasvustrategioita ja mahdollista reittikehitystä non-schengenmaihin. Oulun kaupunki esittää, että Oulun lentoasema on nimettävä kansainväliseksi lentokentäksi, jonka mukaiseksi se on viime vuosina määrätietoisilla investoinneilla kehitetty yhteistyössä valtion, Finavian ja alueen kuntien kanssa. Oulun tavoitteena on käynnistää lisää suoria ja kilpailukykyisiä lentoyhteyksiä esimerkiksi Venäjälle. Savonlinnan kaupunki toteaa, että asetusehdotuksella ei olisi käytännön vaikutuksia tai muutoksia Schengenin sisäisiin ja rajan ylittäviin lentoihin (liikesuihkukoneet ja matkustajacharterit). Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta ja Pirkanmaan liitto katsovat, että taustamuistiossa olisi tullut arvioida myös vaikutuksia, joita lentokenttästatusten muutoksella on alueen elinkeinoelämän, kilpailukyvyn ja kansainvälistymiskehityksen osalta. Lausunnon antajat esittävät, että asetusluonnosta muutetaan niin, että Tampere- Pirkkalan lentoasema on kansainvälinen lentoasema eikä muu lentopaikka. Tampere- Pirkkalan lentoasemalta lennetään säännöllistä reittiliikennettä Schengen-alueen ulkopuolelle, ja tavoitteena on saada asemalle tulevaisuudessa myös uusia reittejä. Lentoasemalle on rakennettu täydet valmiudet hoitaa Schengen-alueen vaatimat rajatarkastukset eriytetysti. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on suuri merkitys alueen elinvoiman, kasvun, kehityksen ja koko Suomen kansallisen kilpailukyvyn kannalta. Alueella on paljon toimintoja, jotka vaativat jatkuvia kansainvälisiä lentoja ja valmiutta suoriutua rajamuodollisuuksista tarvittaessa hyvin nopeasti. Esitetyt muutokset sekä taustamuistion perusteet ovat ristiriidassa liikenne- ja viestintäministeriön kansallisen lentoliikennestrategian kanssa sekä ilmailukäsikirjan maahan saapumis- ja poistumisohjeiden kanssa. Pirkanmaan elinkeinoelämän ja korkeakoulujen edustajat puoltavat Tampereen kaupungin, Pirkkalan kunnan ja Pirkanmaan liiton lausuntoa ja katsovat, että Tampere- Pirkkalan lentoasema tulee lisätä rajanylityspaikkana toimivaksi kansainväliseksi lentoasemaksi. Lentoasemalla on erittäin suuri strateginen merkitys alueen taloudelle ja

7 (11) kehitykselle, ja statuksen muuttaminen lentopaikaksi heikentää sen asemaa sekä kansainvälisessä ilmailussa että Suomen lentoasemaverkostossa. Muutos ei ole suhteellisesti millään tavoin perusteltavissa mainituilla valtion toimintojen tehostamistavoitteilla, sillä mahdolliset säästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin kentän kilpailukykytappion aiheuttama negatiivinen taloudellinen vaikutus Suomelle. Etelä-Karjalan liitto pitää omassa lausunnossaan tärkeänä, että Lappeenrannan lentoasema kansainvälisen liikenteen liikennepaikkana säilyy ennallaan. On järkevää, että lentoasemista jatkossa vain Helsinki-Vantaalla tulee erotella sisä- ja ulkorajaliikenne rakenteellisesti toisistaan. Liitto antoi myöhemmin lisälausunnon osana seitsemän maakuntaliiton yhteislausuntoa. Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Karjalan liitto esittävät, että asetukseen ei sisällytetä lentoasemia koskevaa uutta ryhmittelyä. Jos ryhmittely on tarpeen kirjata, jaottelun tulee noudattaa ilmailukäsikirjan sisältämää lentopaikkojen nykyistä ryhmittelyä. Koska yhdenaikainen non-schengen- ja Schengen-liikenne on mahdotonta järjestää ilman fyysistä erottelua, asetusmuutoksen tuloksena Suomen alueellisten lentoasemien nykyinen toiminta sekä tulevaisuuden kehittäminen kaventuisivat merkittävällä tavalla. Jo nykyisellään Helsinki-Vantaan lisäksi Oululla on pysyvät, fyysiset rakenteet, ja monilla muilla lentoasemilla helposti järjestettävä non-schengen-erottelu. Toteutuessaan asetusmuutos haittaisi maakuntien elinkeinoelämän kehitystä, ja Suomen alueellisten lentoasemien sopeutuminen osaksi eurooppalaista kehitystä vaikeutuisi entisestään. Itä-Lapin kuntayhtymä toteaa, että ehdotetut muutokset voivat vaarantaa merkittävästi Itä-Lapin matkailun saavutettavuutta ja elinkeinoja. Alueet eivät hyödy asetuksesta, mutta haitat ovat suuria. Sisäministeriö ei ole tarkastellut riittävästi muutoksen vaikutuksia tai ajoitusta suhteessa lentoliikenteen kehittämiseen. Asetusmuutos tavallaan toteuttaisi kiisteltyä lentoliikennestrategiaa, ja strategian pohjalta aloitettu lentoliikenteen kehittämistyö on vielä kesken. Asetusmuutos vaikeuttaisi ja jopa estäisi charterlentoja, koska ilmailukäsikirjan mukaan maahan pitää saapua ja sieltä lähteä pääsääntöisesti kansainvälisen lentoaseman kautta. Hintaa ja lentoaikaa lisäävä käynti Helsingissä ohjaisi kysyntää muualle ja haittaisi merkittävästi Lapin elinkeinoelämää ja Suomen kilpailukykyä. Lapin kauppakamari hämmästelee sitä, että sisäministeriö on eräällä tavalla toteuttamassa alkuvuodesta 2015 hyväksyttyä Suomen lentoliikennestrategiaa ja katsoo, että sisäministeriö tekee päätöksiä asioista, jossa sen asiantuntemus ei ole asian tärkeyden kannalta riittävä. Nykyjärjestelmä, jossa lentoasemilla on useampia luokituksia, toimii erinomaisesti. Asetuksen haittavaikutukset ovat sen sijaan merkittävät. Kauppakamari katsoo, että asetusmuutos vaikeuttaisi ja monimutkaistaisi charterlentojen toteuttamista. Luokittelu kansainvälisiin lentokenttiin ja muihin lentopaikkoihin voi käytännössä johtaa myös siihen, että Lapin matkailun ulkomaiset yhteistyökumppanit kokevat sen palvelun heikentämiseksi sekä jopa turvallisuusriskiksi ohjaten asiakkaansa kilpaileviin keskuksiin Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa sekä muulla Arktisella alueella. Lapin Yrittäjät katsoo, että asetusluonnoksella olisi merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Lapin vientiteollisuudelle ja matkailuelinkeinolle. Asetusluonnos on ristiriidassa hallituksen tavoitteelle parantaa Suomen kilpailukykyä. Perusteluissa on jätetty huomioimatta liikennepaikan pitäjän mahdollisuus olla tarjoamatta kansainvälisten lentojen edellyttämiä palveluita niin halutessaan. Huomiotta on myös jäänyt kansainvälisten ilmailusäännösten periaate kansainvälisten lentojen kulkemisesta kansainväliseksi luokitellun lentoaseman kautta, mikä pahimmillaan voisi johtaa suorien ulkorajan ylittävien lentojen loppumiseen Lapin lentokentillä. Lapin Yrittäjät pitää kasvavan matkailuelinkeinon ja kasvavan kansainvälisen lentoliikenteen kannalta elintärkeänä säilyttää Lapin lentokenttien status kansainvälisinä lentoasemina.

8 (11) 4 Yksityislentojen rajanylityspaikat 4.1 Yleinen palaute Liikenne- ja viestintäministeriö pitää asetusluonnoksessa ehdotettua luetteloa yksityislennoille tarkoitetuista rajanylityspaikoista tarpeettomana, koska kansainvälisten lentojen tulisi olla joustavasti mahdollista kaikilla kentillä. Finavia toteaa, että vaikka yksityislentojen määrä ei ole huomattava, niiden taloudelliset vaikutukset ovat lentoaseman sijaintipaikan seutukunnalle merkittävät. Finavia esittää, että kaikki lentoasemat olisivat myös yksityislentojen rajanylityspaikkoja. Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, että Lappeenrannan lentoasema säilyy yksityislentojen rajanylityspaikkana. Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Karjalan liitto pitävät tärkeänä yksityislentojen rajanylityspaikkojen säilyttämistä nykyisellään. Lapin kauppakamari arvostelee sitä, että globaalin teollisuuden kannalta tärkeät yksityislennot nähdään asetustekstissä tilapäisinä, sattumanvaraisina ja viranomaisten kannalta jopa ainoastaan kustannuksia tuovina ja muuta toimintaa haittaavina. 4.2 Kemi-Tornion lentoasema Kemin kaupunki ja Tornion kaupunki katsovat, että Kemi-Tornion tulisi lisätä luetteloon yksityislentojen rajanylityspaikaksi. Itä-Lapin kuntayhtymä katsoo, että Kemi-Tornion yksityislentomahdollisuuden tulee säilyä, sillä alue on yksi Suomen tärkeimmistä teollisuuden keskittymistä. Lapin kauppakamari toteaa, että liikelentojen osuus on kasvussa, ja niiden muuttuminen Kemi-Tornion kentällä rajanylitysluvan vaativaksi käytännöksi veisi alueen kilpailukyvyn samalle tasolle läheisen Kuolan niemimaan kenttien kanssa. Lapin Yrittäjät katsoo, että Kemi-Tornion lentokentän olemassaolo ja sen määritteleminen yksityislentojen rajanylityspaikaksi on ehdoton edellytys alueen vientiteollisuuden ja kasvavan matkailuelinkeinon kilpailukyvylle. Meri-Lapin kehittämiskeskus ry esittää, että Kemi-Tornion lentoasema tulisi lisätä yksityislentojen rajanylityspaikaksi. Kemissä toimii merivartioasema, joka on lähellä Kemi- Tornion lentoasemaa (5 km). 4.3 Kokkola-Pietarsaaren lentoasema Kokkolan kaupunki ja Pietarsaaren kaupunki edellyttävät, että Kokkola-Pietarsaaren lentoasema lisätään yksityislentojen rajanylityspaikaksi. Lentoasemalla ja sen tarjoamilla kattavilla palveluilla on erityinen merkitys alueen yrityksille ja elinkeinoelämälle. Yksityislennot ovat oleellinen osa lentoaseman toimintaa, ja esimerkiksi Kokkolassa ja Pietarsaaressa sijaitseva veneteollisuus on riippuvainen nopeista ja joustavista yhteyksistä. Schengen-alueen ulkorajat ylittävien yksityislentojen lukumäärä on muiden lentoasemien vastaaviin lukuihin verrattuna suhteellisesti korkea ja kasvava. Finavia katsoo, että Kokkola-Pietarsaaren lentoasema tulisi lisätä yksityislentojen rajanylityspaikaksi, sillä sen poisjättäminen aiheuttaisi Finavialle vuositasolla merkittäviä tulonmenetyksiä. Lisäksi lentoaseman merkitys seutukunnan elinkeinorakenteelle on tärkeä.

9 (11) 4.4 Kotkan merivartioasema Ei lausuntoja. 4.5 Kuopion lentoasema Poliisihallitus pitää ehdotettua muutosta (yksityislentojen luvanvaraisuus) hyvänä ja perusteltuna. Kuopion kaupunki esittää, että Kuopion lentokenttä lisätään yksityislentojen rajanylityspaikaksi. Kuopion matkailussa on nopeasti kasvanutta yksityistä lentoliikennettä, jonka merkitys matkailun tulovirralle on merkittävä. Kuopioon ollaan valmistelemassa maailman suurimman havusellutehtaan miljardi-investointia, joka tulee edellyttämään yksityisen lentoliikenteen mahdollistamista. Kuopiossa toimii yliopistollinen sairaala, joka tarvitsee välittömän valmiuden ulkomailta tapahtuvia potilaskuljetuksia varten. Myös kansallinen Kriisinhallintakeskus edellyttää kansainvälistä lentoliikennevalmiutta. Vuoden 2016 aikana alkavaksi on valmisteltu yksityislentojen määritelmään sopivaa lentotoimintaa Kuopion lentoasemalta. Lennot olisivat sekä aikataulutettuja että charterpohjaisia tilauslentoja. Alustavan kartoituksen mukaan kuopiolaisilla yrityksillä on tarpeita lentää non- Schengen-alueille. 4.6 Mikkelin lentoasema Ei lausuntoja. 4.7 Porkkalan merivartioasema 4.8 Porin lentoasema Kirkkonummen kunta esittää, että ennen Porkkalan merivartioaseman poistamista rajanylityspaikoista tulee arvioida Porkkalan kansallispuiston matkailijaliikenteen potentiaalinen tarve, kansainvälisten meripelastustehtävien sekä öljyntorjuntatehtävien potentiaaliset tarpeet, mahdolliset ruuhkatilanteet tai ilmatilan käyttörajoitukset koskien Helsingin merivartioasemaa ja mahdollisten poikkeusolojen varayhteyspaikkatarve. Porin kaupungilla ei ole huomautettavaa asetusluonnoksesta. 4.9 Savonlinnan lentoasema Savonlinnan kaupunki toteaa, että asetuksen ainoana tosiasiallisen muutoksena olisi se, että pienten yksityislentojen rajanylityspaikan status poistuu Savonlinnan lentoaseman osalta. Tällä ei kuitenkaan olisi käytännön vaikutusta, koska liikennettä Savonlinnasta Schengenin ulkopuolisiin maihin ei ole ollut. 4.10 Tampere-Pirkkalan lentoasema Poliisihallitus pitää ehdotettua muutosta (yksityislentojen luvanvaraisuus) hyvänä ja perusteltuna. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että jos yksityislentojen rajanylityspaikkojen määrittäminen on tarkastusresurssien näkökulmasta välttämätöntä, luetteloon tulisi lisätä Tampere-Pirkkalan lentoasema, jonka lähistöllä on paljon vientiteollisuutta. Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta ja Pirkanmaan liitto esittävät, että Tampere- Pirkkalan lentoasema on lisättävä yksityislentojen rajanylityspaikaksi. Lentoasemalle laskeutuu kansainvälisiä yksityislentoja säännöllisesti. Näiden yksityislentojen määrän

10 (11) oletetaan kasvavan eri toimialojen kansainvälistymiskehityksen sekä kaupunkiseudun lentoliikennettä ja lentoasemaa kehittävien suunnitelmien toteutuksen myötä. Pirkanmaan elinkeinoelämän ja korkeakoulujen edustajat puoltavat Tampereen kaupungin, Pirkkalan kunnan ja Pirkanmaan liiton lausuntoa ja katsovat, että Tampere- Pirkkalan lentoasema tulee lisätä yksityislentojen rajanylityspaikaksi. 4.11 Varkauden lentoasema Ei lausuntoja. 5 Muu lausuntopalaute 5.1 Yksittäiset asiat Länsi-Suomen merivartiosto esittää, että koska Ahvenanmaan merivartioasemalla ei ole viime vuosina ollut rajanylitysliikennettä, merivartioasema poistettaisiin rajanylityspaikkojen luettelosta ja saatettaisiin rajanylityslupamenettelyn piiriin. Vartiosto esittää myös, että rajanylityspaikkana toimivan Eckerön sataman nimi muutettaisiin muotoon Berghamn- Eckerö. Yksityislentojen määrän vähenemiseen ja rajanylityslupien ennustettuun kasvuun liittyen vartiosto esittää, että toteutetaan sähköinen rajanylityslupahakemusjärjestelmä ja että rajanylityslupien hakemisen ennakkoaikoja lyhennetään (48 h). Kaakkois-Suomen rajavartiosto yhtyy Länsi-Suomen merivartioston näkemykseen siitä, että jos rajanylityslupahakemuksien määrä kasvaa, tulisi luoda sähköinen rajanylityslupajärjestelmä. Finavia muistuttaa, että asetuksesta seuraa muutostarpeita ilmailukäsikirjaan, jonka päivittämisessä noudatetaan tiettyä aikataulua. Tämä tulee ottaa huomioon asetuksen voimaantulossa. Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Karjalan liitto katsovat, että asetuksen sisällössä ei tule ennakoida mahdollisia lentoasemaverkostossa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi yksittäisen lentoaseman lentoliikenteen tilapäisiä tai pysyväluonteisia muutoksia. 5.2 Asetuksen valmistelu Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että säädösmuutoksella on taustamuistioon arvioituja laajempia vaikutuksia alueiden elinkeinoelämän, kilpailukyvyn ja kansainvälistymiskehityksen osalta. Suurimpien kaupunkien lentoasemilla ja matkaketjuilla on suuri merkitys alueiden elinvoimaisuudelle ja kasvulle. Lentoyhteyksillä on myös keskeinen merkitys saavutettavuuden kannalta maantieteellisestä sijainnista johtuen heikossa asemassa olevilla alueilla. On tärkeää turvata mahdollisimman suuri kansallinen liikkumavara lentoasemaverkostoa koskevassa sääntelyssä. On huomattava, että yksityinen lentoliikenne kasvattaa osuuttaan reittilentojen ohessa. Sisäministeriön tulee osaltaan tehdä kaikkensa, että kansainväliset lentoyhteydet toimivat hyvin Suomessa. Itä-Lapin kuntayhtymä esittää, että sisäministeriö lykkää asetuksen esittämistä ja koordinoi sen yhteensopivaksi lentoliikenteen kehittämisen kanssa niin, että turvataan Suomen ja Lapin matkailun ja teollisen viennin kehittämisen edellytykset. Lapin kauppakamari pitää nyt tehtyä asetuksen muutosesitystä huonosti suunniteltuna ja ajoitettuna sekä täysin irrallisena muuhun koko Suomen ja erityisesti Lapin elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvistä uusista hallitusohjelmaan perustuvista linjauksista. Kauppakamari ihmettelee sitä, että erityisesti vientiteollisuuden ja matkailun kannalta äärimmäisen tärkeässä asiassa pyydetään lausuntoa ainoastaan

11 (11) kunnilta ja eräiltä ammattijärjestöiltä jättäen elinkeinoelämän näkemykset täysin vaille huomiota. Asetuksen muutos erikseen haettavine rajanylityslupineen lisää byrokratiaa ja vaatii lisäresursseja muutenkin ruuhkautuviin lupaprosesseihin. Tämä on ristiriidassa hallitusohjelman ja hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan normien purkamisen sekä lupaprosessien nopeuttamisen ja yksinkertaistamisen kanssa. Lisäksi asetuksen esitetty voimaantulo 1.1.2016 asian merkittävyys huomioon ottaen on käsittämättömän lyhyt. Kauppakamari esittää, että sisäministeriö lykkää lausuntokierroksen jälkeen asetuksen esittämistä ja sen voimaantulo ajoitetaan paremmin sopivaksi muun lentoliikenteen kehittämisen kanssa. Lapin kauppakamari esittää myös valtioneuvostolle, että se ei tee kyseistä esitystä asetuksen muuttamiseksi, mikäli sisäministeriö vie sitä eteenpäin nykyisellä sisällöllä esitetyssä aikataulussa. Lapin Yrittäjät katsoo, ettei asetuksen valmistelussa ole noudatettu hyvän hallinnon mukaista kuulemismenettelyä eikä asianmukaista vaikuttavuusarviointia. Lausuntoa ei ole pyydetty kaikilta lentokenttäpaikkakunnilta eikä elinkeinoelämältä, joita asetus myös koskee. Lapin Yrittäjät edellyttää, että asetusvalmistelu keskeytetään ja tarvittavista muutoksista laaditaan asianmukainen vaikutusarviointi sekä kuulemismenettely. Suomen Yrittäjät on arvioinut esitystä yritysvaikutusten näkökulmasta ottamatta muuten kantaa asetusluonnoksen yksityiskohtiin. Suomen Yrittäjät toteaa, että esityksen yleinen tavoite eli julkisesti rahoitettujen palveluiden tehostaminen on oikeansuuntainen. Itse esityksessä saavutettavat hyödyt jäävät kuitenkin yleiselle tasolle. Kuvatunlaisia viittauksia oletettuihin vaikutuksiin ei voi pitää varsinaisena vaikutusarviona. Vaikutusten arviointi edellyttää merkittävästi laajempaa ja syvällisempää selvitystä uudistuksen vaikutuksista. Luonnoksessa Rajavartiolaitoksen esittämien muutosten todetaan mahdollistavan viranomaisten resurssien ja toiminnan kohdentamisen kustannustehokkaasti. Esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu kuitenkin vaillinaisesti, koska niissä ei ole esitetty arvioita asetuksen muutoksista syntyvien kustannussäästöjen tasosta. Lisäksi luonnoksesta puuttuu täysin arviot esityksen taloudellisista vaikutuksista elinkeinoelämälle ja yksilöille. Näin ollen esityksen taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointia ei ole mahdollista tehdä. Näin ollen asetusmuutoksesta syntyviä yhteiskunnallisia vaikutuksia on kokonaisvaltaisesti mahdoton arvioida. Tämänkaltaisissa muutoksissa, joissa vaikutuksen ulottuvat eri yhteiskuntasektoreille, on välttämätöntä toteuttaa valmistelu avoimesti, noudattaen kaikkia hyvän valmistelun periaatteita ja käytäntöjä. Suomen Yrittäjät katsoo, että valmistelua tulee jatkaa siten, että ehdotuksen vaikutukset selvitetään kattavasti ennen kuin päätöstä muutoksesta voidaan tehdä.