1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite... 3 2 Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi... 4 2.1 Energiansäästöä toimintatapoja muuttamalla... 4 2.2 Tilojen ylläpito, korjaukset ja uudisrakentaminen... 5 2.3 Yhteistyömuodoista sopiminen... 5 2.4 Energiansäästön pilottikohteet... 6 3 Tietolähteet ja seuranta... 6 4 Energiansäästötyön jatkosta sopiminen... 7 5 Liite: energiansäästön pilottikohteet... 7 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisemissa vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 2013 laatimisohjeissa (päivätty 8.3.2010) on todettu, että strategiaohjelman mukaisesti hallintokunnille tulee laatia sitovat energiansäästötavoitteet. Energiansäästöllä edistetään kaupungin tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi energian säästämisellä on kaupungin toimintamenoja vähentävä vaikutus. Vuoden 2013 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi asetettiin 4 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Energiansäästöneuvottelukunta on esittänyt vuoden 2014 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 6 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet (energiansäästöneuvottelukunnan kirje Helsingin kaupungin hallintokunnille 8.2.2013). Työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on 9 % kiinteä energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuotuisilla noin kahden prosentin välitavoitteilla pyritään varmistamaan sopimuksen mukaisen säästötavoitteen saavuttaminen. Hallintokuntien tulee laatia tai päivittää tarvittaessa sitovia energiansäästötavoitteita koskeva toimintasuunnitelma viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä energiansäästösuunnitelma on laadittu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolle.
3 (7) 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus Sosiaali- ja terveysviraston oma energiankulutus muodostuu pääosin tilojen käytöstä ja toiminnan vaatimasta kulutuksesta. Tiloja on vuonna 2013 noin 250 osoitteessa. Suurinta osaa tiloista hallinnoi kiinteistövirasto, joka myös seuraa näiden kiinteistöjen energiankulutusta. Samoissa kiinteistöissä toimii usein myös muita hallintokuntia, joten kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus ei synny pelkästään sosiaali- ja terveysviraston toiminnasta. Lisäksi virastolla on toimintaa useissa kiinteistöissä, jotka eivät ole kaupungin omistuksessa eivätkä siten kiinteistöviraston hallinnoimia. Näistä syistä yksilöityjä tietoja viraston kohteiden energiankulutuksesta ei ole kaikkien kiinteistöjen osalta saatavissa. Viraston kokonaisenergiankulutus muodostuu lämmitysenergiasta, kiinteistösähköstä (sisältäen ilmanvaihdon), käyttösähköstä, vedenkulutuksesta sekä polttoaineiden kulutuksesta. Suurin osa sosiaali- ja terveysviraston kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. Muutamia kohteita lämmitetään sähköllä tai öljyllä. Sosiaali- ja terveysvirastolla on leasing-autoja Staralta yhteensä 159 kappaletta. Omia autoja on 81 sekä näiden lisäksi joitain traktoreita, veneitä, mopoja ja muita ajoneuvoja. 1.2 Energiansäästötavoite Sosiaali- ja terveysviraston kokonaisenergiankulutuksen vähentämistavoite vuoden 2010 kulutuksesta on 4 % vuonna 2013 ja 6 % vuonna 2014 sähkön ja kaukolämmön päämittareilta luettuna. Kuten kohdassa 1.1 on mainittu, yksilöityjä kulutustietoja kaikista kohteista ei ole saatavissa. Sama päämittari voi mitata energian kulutusta useasta eri kiinteistöstä ja kaikki kiinteistöt eivät ole saman hallintokunnan alaisuudessa. Energiankulutus ei siis kohdistu vain yhteen osastoon tai toimijaan vaan jakautuu usealle käyttäjälle. Tarkempi kulutustietojen kerääminen vaatii keskitetyn järjestelmän energian kulutuksen seurantaan. Vuoden 2010 kulutuksen arviointiin vaikuttaa se, että tuolloin sosiaalivirastoon kuului myös nykyisen varhaiskasvatusviraston tiloja. Tästä syystä ei voida ainoastaan laskea yhteen sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen energiankululutusta, ja seurata energiansäästöä suhteessa tähän. Kun tarkastellaan nykyisen sosiaali- ja terveysviraston kiinteistökannan mukaista kulutusta, oli näiden kiinteistöjen yhteenlaskettu kulutus vuonna 2010 lähes 130 000 megawattituntia (MWh). Tästä kulutuksesta suurin osa, yli 60 %, muodostui lämmityksestä ja loput sähkönkulutuksesta. Näiden tietojen perusteella säästötavoite on noin 5 200 MWh vuonna 2013 ja 7 700 MWh vuonna 2014 vuoteen 2010 verrattuna (taulukko 1).
4 (7) Taulukko 1. Toteutunut kulutus ja tavoite vuosille 2013 ja 2014. Prosentuaaliset vähentämistavoitteet on laskettu vuoden 2010 kokonaiskulutuksesta. 2010 2012 2013 2014 Lämpö Sähkö Yht. Lämpö Sähkö Yht. Tavoite MWh (%) Kulutus MWh (%) 86 520 42 694 129 214 93 630 45 200 126 630 ( -2 %) 138 830 (+ 7 %) 5 169 (- 4 %) 7 753 (- 6 %) Vuonna 2012 virasto ei saavuttanut 2 % säästötavoitetta, vaan viraston energiankulutus kasvoi 7 prosenttia. Tämä asettaa haasteita tulevien vuosien säästötavoitteille. Myös veden- ja polttoaineenkulutus on ollut kasvussa. 2 Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Keskeiset toimenpiteet voidaan jakaa tilojen käyttöön ja tilojen ylläpitoon sekä korjauksiin liittyviin toimenpiteisiin. Nämä koskevat kaikkia sosiaali- ja terveysviraston kohteita. Lisäksi erityisseurantaan valitaan tietty määrä kohteita, jotka edustavat erilaisia viraston toimintoja. Näissä energiansäästöä seurataan tehostetusti, ja hyvät käytännöt laajennetaan kattamaan koko viraston toiminta. Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, kaupungin rakennuksissa tyypillisesti vaikuttavien käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö rakennusten oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi on erittäin tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. Toimipisteiden energiankulutuksen tarkempi kartoittaminen asetetaan lähitulevaisuuden tavoitteeksi. Tämä koskee sähkönkulutuksen lisäksi myös vedenkulutusta ja lämmitystä. Energiansäästötavoitteen toteutumista arvioidaan vuosittain muun ympäristöraportoinnin yhteydessä. 2.1 Energiansäästöä toimintatapoja muuttamalla Sosiaali- ja terveysviraston kohteita tiedotetaan energiankulutuksen vähentämistavoitteista. Tiedotuskanavina toimivat viraston intranet-sivut sekä ekotukihenkilöille lähetettävät sähköpostitiedotteet. Viraston henkilökuntaa ja tilojen muita käyttäjiä ohjeistetaan energiansäästöön ja toimintatapojen muuttamiseen. Tarvittaessa järjestetään koulutuksia energiansäästöön, kulutusseurantaan sekä hankintojen energiatehokkuuteen liittyen. Itse toiminta, esimerkiksi hoitotyö tai asiakaspal-
5 (7) velutoiminta, ei kuitenkaan saa häiriintyä energian säästämisestä. Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään mahdollisimman monessa sosiaali- ja terveysviraston toimipisteessä lokakuussa. Turhaa kulutusta, esimerkiksi tyhjien tilojen valaistusta, vähennetään. Samoin kiinnitetään huomiota huonelämpötiloihin, ilmanvaihdon käyntiaikoihin, laitteiden energiatehokkaaseen käyttöön sekä veden- ja paperinkulutuksen vähentämiseen. Sisäilman lämpötilaan ja muihin energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa käyttäjän on viivytyksettä otettava yhteyttä isännöitsijään tai käyttöpäällikköön. Tilakeskuksen, tietohallintoyksikön ja hankintayksikön on noudatettava koneiden, laitteiden ja järjestelmien hankinnassa hankintaohjeita energiatehokkuuden osalta. Tietoa energiansäästöstä annetaan myös sosiaali- ja terveysviraston tiloissa toimiville muille hallintokunnille ja käyttäjille. Tarvittaessa tehdään erillisiä, tila- ja käyttäjäryhmäkohtaisia ohjeistuksia. 2.2 Tilojen ylläpito, korjaukset ja uudisrakentaminen Käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö rakennusten ylläpidossa ja käytössä on erittäin tärkeää, jotta energiankulutuksen vähentäminen kaupungin rakennuksissa olisi mahdollista. Sosiaali- ja terveysviraston toimitiloista ja niiden ylläpidosta vastaavat pääosin kiinteistöviraston tilakeskus ja Palmia, jotka ovat tehneet toimitilojen ja ylläpidon energiansäästöstä omat suunnitelmansa 1. Palmia huolehtii kulutustietojen syöttämisestä kiinteistönhallintajärjestelmä Pakkiin, josta on linkki kulutusseuranta Webkuluun. Tilakeskus seuraa ja raportoi energiankulutuksista. Sosiaali- ja terveysviraston tilahallinto huolehtii, että tilojen perusparannushankkeiden suunnittelussa huomioidaan kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet ja että viraston tiloissa korjaukset ja peruskorjaukset tehdään energiatehokkaasti. Energiatehokkuus huomioidaan kaikissa kohteissa mahdollisuuksien mukaan. Päävastuu energiatehokkuuden toteuttamisesta jää kuitenkin rakennuttajalle ja kiinteistövirastolle. Uusien hankkeiden ja muuttojen yhteydessä kiinnitetään huomiota kalusteiden ja muiden tavaroiden kierrättämiseen ja uusiokäyttöön. Uusien kalusteiden hankkimisen sijaan kannustetaan kierrätyskalusteiden hankintaan. 2.3 Yhteistyömuodoista sopiminen Hallintokunnan, käyttäjän ja ylläpidon yhteyshenkilöinä toimivat: 1 Kiinteistöviraston energiansäästösuunnitelma: http://www.hel.fi/hel2/esnk/ajankohtaiset%20asiat/energiansäästösuunnitelmat/kiinteistövirasto_2011.pdf Palmian energiansäästösuunnitelma: http://www.hel.fi/hel2/esnk/ajankohtaiset%20asiat/energiansäästösuunnitelmat/palmia_päivitys_2012.pdf
6 (7) Sosiaali- ja terveysviraston ympäristöasiantuntija Sosiaali- ja terveysviraston tilahallinto Kiinteistövirasto Tilakeskuksen isännöitsijät Palmia kiinteistönhuolto Yhteyshenkilöt tapaavat energiansäästöasioissa tarvittaessa. Energiankulutuksen muutosten raportoinnista sovitaan yhteisesti. Kiinteistövirasto on merkittävin yhteistyökumppani energiansäästön toteuttamisessa. Hallintokuntien toimintamalli on riippuvainen siitä, miten kaupungin omistamissa kohteissa energiankulutuksen seuranta toteutetaan. 2.4 Energiansäästön pilottikohteet Koska kaikkia sosiaali- ja terveysviraston kohteita ei ole mahdollista vielä tarkastella erikseen, valitaan erityisseurantaan noin 8-10 pilottikohdetta (ks. liite). Seurantakohteet poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja energiankäytöltään, joten niissä tehtyjen energiatehokkuuteen ja energiansäästöön liittyvien toimenpiteiden ja seurannan avulla saadaan hyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia erityyppisille toimipisteille. Keskeiset toimenpiteet ovat: Pilottikohteita ja niiden energiankulutustietoja seurataan tehostetusti WebKulujärjestelmän sekä Helsingin Energian Sävel+ -raportointipalvelun avulla. Tästä päävastuu on viraston ympäristöasiantuntijalla sekä pilottikohteiden ekotukihenkilöillä. Kohteissa on käytössä kiinteistönhoito-ohjelma Pakki ja henkilöstöä opastetaan sen käyttöön. Henkilökuntaa ja tilojen käyttäjiä ohjeistetaan energiansäästöön ja toimintatapojen muuttamiseen tiedotteiden, materiaalien, tietoiskujen ja koulutusten avulla. Tästä vastuu on ympäristöasiantuntijalla sekä esimiehillä ja ekotukihenkilöillä. Lisätään yhteistyötä energia-asioissa tilakeskuksen, Palmian ja HKR:n kanssa esimerkiksi selvittämällä energiakatselmusten tilanne sekä mahdollisuudet hyödyntää seurantaja kulutustietoja nykyistä tehokkaammin. 3 Tietolähteet ja seuranta Energiankulutuksen seurannan tärkeimmät tietolähteet ovat sähköinen huoltokirja Pakki, HKR - Rakennuttajan tietokannat seurattavista kohteista sekä kirjanpidosta saatavat energiakustannukset. Vesi sekä lämmitysenergia kaukolämmön osalta on sisällytetty vuokraan kuuluvaksi. Öljy- ja sähkölämmityksen kustannukset maksaa sosiaali- ja terveysviraston tilahallinto. Virasto tekee itse sähkösopimukset kohteisiinsa. Joissain kohteissa, kuten sairaaloissa, sähkö sisältyy vuokraan. Tämä koskee sekä käyttö- että kiinteistösähköä.
7 (7) Tavoitteiden toteutumisen seuranta lämmitysenergian ja vedenkulutuksen osalta perustuu kiinteistöviraston raportointiin. Sähköenergian kulutusta seuraa sosiaali- ja terveysviraston tilahallinto laskutuksen perusteella niissä kiinteistöissä, joista tietoja ei ole saatavissa kaupungin seurantajärjestelmistä. Kaupungin kiinteistöjen osalta tiedot kerätään kiinteistöviraston raportista. Virastotason seurannasta vastaa ympäristöasiantuntija yhdessä HKR-Rakennuttajan asiantuntijoiden kanssa. Mikäli energiansäästötavoitteen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, sosiaali- ja terveysviraston ympäristöasiantuntija yhdessä tilahallinnon ja kiinteistöviraston kanssa selvittää syitä ja pyrkii korjaamaan ne. Tarvittaessa kohteissa järjestetään lisäkoulutusta energiansäästöstä. 4 Energiansäästötyön jatkosta sopiminen Sosiaali- ja terveysviraston ympäristöasiantuntija ja ympäristötyöryhmä tarkentavat viraston energiansäästötavoitetta vuosittain ja päivittävät suunnitelman tarvittaessa. Energiankulutuksen seuranta pyritään tulevaisuudessa laajentamaan koskemaan kaikkia viraston käytössä olevia tiloja. Sosiaali- ja terveysviraston energiansäästön toimintasuunnitelma on voimassa toistaiseksi. 5 Liite: energiansäästön pilottikohteet - Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A - Läntinen sosiaaliasema, Hopeatie 6 - Malmin sairaalan uudisrakennus (käyttöönotto 2014) - Auroran sairaala, Nordenskiöldinkatu 20 - Myllypuron terveysasema, Jauhokuja 4 - Lauttasaaren terveysasema, Taivaanvuohentie 6 - Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus, Isonnevantie 28 - Myllypuron vanhustenkeskus, Myllymatkantie 4 - Vattuniemen ryhmäkoti, Köysikuja 8 A - Toivolan lastenkoti, Mikkolankuja 6 Energiansäästötoimenpiteet koskevat koko kiinteistöä, eli Jauhokujalla ja Taivaanvuohentiellä myös hammashoitolaa ja kotihoidon tiloja.