Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist
Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen esimerkiksi teoria-asioita opiskellaan yhteissoiton lomassa itseilmaisu ja musiikin terapeuttisen aspektin korostaminen Salo, J. 2000. Missä sinä olet ollut? Terapeuttista musiikkikasvatusta Ruskeasuon koulussa. Musiikkiterapia 1/2000.
Musiikin moninaisuus Läpäisevä aine, jolla lapsiin saa yleensä kontaktin riippumatta hänen yksilöllisistä haasteistaan Musiikilla on voimaannuttava vaikutus Parhaimmillaan toimii positiivisten tunteiden herättäjänä musiikin avulla pyritään myönteisiin muutoksiin moninaisilla osa-alueilla siten, että lapsi/nuori on prosessissa aktiivinen tekijä musiikin opettaminen on eräänlaista kokonaisvaltaista kuntouttamista
OPS:n musiikin tavoitteet vuosiluokille 5-9 Oppilas: ylla pita a ja kehitta a osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhma n ja senena toimien oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia a a niympa risto ja seka laajentaa ja syventa a musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan oppii ymma rta ma a n musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointiva rin ja muodon tehta va a musiikin rakentumisessa seka ka ytta ma a n niita ilmaisevia ka sitteita ja merkinto ja rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinna n keinoin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
OPS:n musiikin keskeiset sisällöt vuosiluokille 5-9 a a nenka ytto a ja a a ni-ilmaisua kehitta via harjoituksia seka eri tyyleja ja lajeja edustavaa yksi- ja monia a nista ohjelmistoa, josta osa ulkoa yhteissoittotaitoja kehitta via harjoituksia seka monipuolisesti eri musiikkityyleja ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen ja senta mista ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, sa velta en ja sovittaen esimerkiksi a a nta, laulua, soittimia, liiketta ja musiikkiteknologiaa ka ytta en Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
Tervaväylän koulun musiikinopetus - rytmiikka keskeinen - tunto- ja näköaistien hyödyntäminen - kuntouttava merkitys: motoriikka, hahmottaminen, lukemaan oppiminen, kuulon käytön harjaannuttaminen + terapeuttinen merkitys
Keskeistä monikanavaisuus kuvionuotit /värit symbolikirjoitus apuvälineet ja erityisviritykset rytmiikka edelleen keskeisessä roolissa kehorytmit, käsiperkussiot, luokkarummut bändisoittimet
Ohjaajan / avustajan rooli tärkeä säestyksessä ja bändisoitossa näytetään sointuvärit lapuilla tai taululta mukana myös rytmi esilaulajan huulio tärkeä koko keho mukana Oppilas voi toimia kapellimestarina
Esteettömät soittimet pianopalikat nelikieliset kitarat + avoimet viritykset värinäpenkit mikrofonit motivointikeinona ja hennonkin laulun vahvistamiseen
Sopivat kappaleet yhden ja kahden soinnun biisit vaikeampien biisien sovittaminen yksinkertaisemmiksi sopivat biisivalinnat oppilaiden iän ja kiinnostuksen mukaan
Musiikinteoria kuvionuottien värien avulla opetellaan nuottien nimet muistisanojen avulla tahtilajit kehorytmien kautta pikkuhiljaa kuvionuoteista perinteisiin nuotteihin
Omat biisit sanoitukset ryhmässä osana kielellisen kehityksen tukemista harjoitellaan mm. tarinankerrontaa ja riimittelyä; apuna Riimirenki ohjelma sävellykset improvisoiden käytössä myös tietokoneohjelmia (Garageband, UJam)
Musiikintunnit osana kuntouttavaa arkea Keskittyminen: rentoutumisharjoitukset Toiminnallisuus: soittimien käyttöön ottaminen itse, laitteiden kytkeminen ym. oman vuoron odottaminen ja muiden saavutusten arvostaminen itsetunnon ja esiintymisvarmuuden kasvattaminen esitysten kautta
Linkkejä ja vinkkejä www.musiikkiterapia.fi Musiikintunnit parantavat lasten kouluviihtyvyyttä,jyu:n artikkeli https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2013/08/tiedote-2013-08- 30-09-37-04-506990 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf Rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa, artikkeli http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/tutkimus-rytmitaju-ja-kielenymmartaminen-liittyvat-toisiinsa Juha Salo: Missä sinä olet ollut? Terapeuttista musiikkikasvatusta Ruskeasuon koulussa, Musiikkiterapia 1/2000.