PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro 1.6.2009 LSU-2009-Y-28 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Petra ja Tuomas Kerola Kerolantie 49 69100 Kannus ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Kokkolan kaupungin Väliviirteen kylässä tiloilla Vainio RN: o 3:34 ja Kivipää RN: o 4:44. Hakijalla on nykyisin parsinavetta, jossa pidetään 22 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 8 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi makuuparsipihatto, jossa tullaan pitämään enintään 70 lypsylehmää, 27 hiehoa, 18 lihanautaa ja 27 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanha tuotantorakennus ja sen läheisyydessä oleva vanha pieni lietesäiliö poistuvat käytöstä. Lannan varastointia varten tilalle rakennetaan 2 154 m³:n kokoinen lietesäiliö ja 100 m³ kokoinen lantala. Lisäksi tilalla on vanhan tuotantorakennuksen läheisyydessä 850 m³:n kokoinen lietelantasäiliö, joka jää käyttöön. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 18.2.2009. Hakemusta on täydennetty 24.3, 7.4 ja 6.5.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää käsittävä tai sitä lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun eläinsuojan toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Hakijalla ei ole ympäristölupaa. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 690 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19
2 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Nykyinen pihattonavetta sijaitsee hakijan osoitteessa (Lohtajan) Väliviirteen kylässä noin 48 kilometriä Kokkolan keskustasta. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta hajaasutusaluetta. Eläinsuojan ympäristö on pääosin peltovaltaista aluetta. Lähimmät kolme asuinkiinteistöä, jotka eivät ole yrittäjäperheen käytössä, sijaitsevat suunnitellusta nautakasvattamosta noin 200, 420 ja 450 metrin etäisyydellä. Etäisyys vanhasta käyttöön jäävästä lietesäiliöstä lähimpiin naapureihin on noin 70 ja 130 metriä. Alue sijoittuu Viirretjoen valuma-alueelle 84.063. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Makuuparsipihatossa tullaan pitämään enintään 70 lypsylehmää, 27 hiehoa, 18 lihanautaa ja 27 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uuden eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 74,3 metriä ja leveys noin 25 metriä. Tuotantorakennuksen hyötyala tulee olemaan 1 860 m 2. Eläintilojen lisäksi eläinsuojassa ovat rehu- ja kuivikevarasto, valvomo, sosiaali- ja huoltotilat. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 480 000 litraa maitoa vuodessa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloon 800 tonnia ja pyöröpaaleihin noin 400 tonnia vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan pääasiassa lietelantana. Noin 15 nuorkarjasta on kuivalannalla. Lietelanta johdetaan valutusperiaatteella lietesäiliöön. Tilalla on nykyisen eläinsuojan yhteydessä 850 m³ kokoinen lietelantasäiliö. Hakijan ilmoituksen mukaan uuden pihaton yhteyteen rakennetaan 2 154 m³ kokoinen lietesäiliö, jonka lietekuilujen tilavuus on 150 m³. Yhteensä lietelannan varastointitilaa tulee olemaan 3 004 m³ ja kuilujen tilavuus 150 m³. Lisäksi tilalle rakennetaan 100 m³ betonipohjainen kuivalantala. Lanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 62,68 hehtaaria peltoa, josta omaa on 33,07 hehtaaria, vuokrapeltoa 10,61 hehtaaria ja sopimuspeltoa 19 hehtaaria. Lanta levitetään letkulevitinkalustolla viikoilla 18-22 (30 %), 26-28 (50 %) ja 38-41 (20 %). Karjaa ei laidunneta. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 250 m 3. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Esikuivatun pyöröpaalatun säilörehun valmistuksessa ei muodostu puristenesteitä normaaleissa korjuuolosuhteissa. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 1 500 m³ litran polttoainesäiliö, joka on varustettu katoksella. Tilalla säilytetään 400 litraa muita öljytuotteita konesuojassa.
3 Nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita käytetään laajennuksen jälkeen yhteensä noin 6 000 litraa vuodessa. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. Tilan liikenteellä ei ole erityistä vaikutusta liikenteeseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uusi eläinsuoja ja lietesäiliö on suunniteltu rakennettavaksi riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista sekä vesistöstä. Eläinsuojan pohjarakenteet rakennetaan vesitiiviiksi. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 1.4. 30.4.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kauppatori 5. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kokkolan kaupunginvirastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta ja rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Kokkolan ympäristöterveydenviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 19.3.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Kokkolan kaupunki/ Rakennus- ja ympäristölautakunta: Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä kun ne aikanaan astuvat voimaan myös Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella. Lannan levittämiseen vaadittava levityspinta-ala tulee kirjata päätökseen ja luvan hakijalta pyytää tarkat tiedot käytettävissä olevista pelloista. Hakijan esittämät tiedot peltojen pinta-aloista puuttuvat lupahakemuksesta omien, vuokrattujen ja sopimuspeltojen osalta. Lisäksi ympäristölupapäätökseen tulee kirjata luovutettavan lannan maksimipaino/tilavuus peltopinta-alayksikköä (ha) kohden ja toiminnanharjoittajalla tulee olla voimassa oleva sopimus lannan toimittamisesta asianmukaisen luvan omaavan vastaanottajan kanssa mahdollisesti puuttuvaa levityspinta-alaa vastaavan lantamäärän verran. Eläinsuojan sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Saostuskaivoihin ja umpisäiliöön kertyvää lietettä ei saa levittää pellolle vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle esimerkiksi Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.
4 Maanpäällisten yli 1 m³:n polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1m³:n säiliöistä tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m³:n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön estolaittein. Tilalla oleva 1,5 m³ polttonestesäiliö tai jakelualue ei täytä em. vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Em. vaatimukset ja siirtymäaika puutteiden korjaamiseksi vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaatimukset on siten syytä kirjata lupamääräyksiksi. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. Kokkolan kaupunki/ympäristöterveydenhuolto: Lietelannan käsittelyssä on otettava huomioon naapuriasutus. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Hajuhaittojen minimoimiseksi lannan levitys tulee tehdä mieluiten viileällä ja tyynellä säällä. Lietelannan levitys on tehtävä multaavalla levityskoneella ja kuivikelanta on mullattava heti levittämisen jälkeen. Eläinsuojan laajentaminen ja eläinmäärän lisääminen lisäävät eläinsuojasta poistettavan ilman määrää, jolloin haisevien yhdisteiden määrä lähiympäristössä lisääntyy. Navetan hygieniasta on pidettävä hyvä huoli. Silloin kattoventtiilin kautta ympäristöön leviävä navetan tuoksu on vaimeampi. On muistettava, että lietteen mikrobikanta on elävää, joten vaunun lastaaminen ja kuljettaminen on tehtävä huolellisesti. Vaunua ei saa lastata liian täyteen. Levityksen päätyttyä kuljettamiseen käytetyt yleiset tiet tulee puhdistaa mahdollisesti tielle tippuneesta lietteestä. Lopuksi lietevaunu on pestävä huolellisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu 4.5.2009 mahdollisuus antaa vastine annettuihin lausuntoihin. Hakija toimitti 6.5.2009 uuden lannanluovutussopimuksen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Petra ja Tuomas Kerolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Kokkolan kaupungin Väliviirteen kylään tiloille Kivipää RN:o 4:44 ja Vainio 3:34. Ympäristölupa myönnetään enintään 70 lypsylehmän, 28 hiehon, 18 lihanaudan ja 27 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Vanha navettarakennus ja sen läheisyydessä oleva pieni lietesäiliö poistuu käytöstä kun uusi tuotantorakennus otetaan käyttöön. Vanha 850 m³ kokoinen lietesäiliö, joka sijaitsee kiinteistöllä Vainio 3:34 jää käyttöön ja hakemuksesta poiketen se tulee kattaa kiinteällä katteella. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 7.4.2009) mukaisesti.
5 Vastaus lausuntoihin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon Kokkolan ympäristöterveydenhuollon ja rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt asiat wc-jätevesien käsittelystä, lannanlevitysaloista, hajuhaittojen ehkäisemisestä, polttonesteiden ja kemikaalien säilyttämisestä ja jätteiden käsittelystä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Uuden tuotantorakennuksen pohjarakenteet, uusi lietesäiliö, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevan lietesäiliön ja rakennettavan kuivalantalan rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiviysvaatimukset. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 750 m³. Lisäksi uuteen lietesäiliöön tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Kuivalannan varastointitilaa tulee olla vähintään 60 m³. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja tarkistaa samalla niiden kunto. Uusi lietesäiliö tulee olla valmiina ennen kuin toiminta uudessa tuotantorakennuksessa voidaan aloittaa. 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojien ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Säilörehun valmistuksesta ja varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen riittävän tilavaan umpisäiliöön tai lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Puristenestettä ei saa johtaa maahan. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän kovapohjaisella alustalla. 3. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja eläinsuojien sekä maitohuoneen jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 61,22 hehtaaria. Lietesäiliöiden täyttö- ja tyhjennysalueet tulee olla tiivispohjaisia. Kulku- sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, kuivalantaa, rehua tai rehujätettä tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kiellet-
6 ty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betonikannella. Uusi lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Nykyisen tuotantorakennuksen yhteydessä oleva, käyttöön jäävä lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella ennen kuin uusi tuotantorakennus otetaan käyttöön. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 5. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Ylijäämärehu tulee varastoida lantalassa ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Maanpäällisen yli 1 m³:n polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Maanpäälliset 1 m³:n öljysäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Polttonesteen jakelu yli 1 m³:n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Toimenpiteet on tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä. 7. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista va-
7 rastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, erityisesti olemassa olevan säiliön, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan levitysaloista ja -ajankohdista kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat ja vuokrasopimukset Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan ottaa huomioon melu ja sen vähentämismahdollisuudet. Eläinsuojan toimintaan liittyvät työt tulee suunnitella niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle nautakasvattamon käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista.
8 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Kokkolan kaupungin Väliviirteen kylään. Toiminnan lähialueella sijaitsee kolme asuinrakennusta. Kylä on harvaanasuttua peltovaltaista aluetta ja tila sijaitsee Viirretjoen osavaluma-alueella 84.063. Eläinsuoja ei sijoitu pohjavesialueelle. Ympäristöministeriö on 19.6.2001 ehdotuksessaan esittänyt eläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi eläinyksikkökertoimet, joista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Uusi pihatto tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti suotuisissa olosuhteissa sijoittaa vähintään noin 200 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan sijoituspaikka on toiminnalle sopiva. Etäisyyttä uudesta tuotantorakennuksesta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on riittävästi, kun huomioidaan, että etäisyys lähimpään naapurin on noin 200 metriä. Muut kaksi lähintä naapuria sijaitsevat noin 420 ja 450 metrin päässä tulevasta eläinsuojasta. Käyttöön jäävä nykyinen lietesäiliö tulee kuitenkin kattaa kiinteällä katteella, koska etäisyys lähimpiin naapureihin on vähäinen.
9 Edellä olevan perusteella Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalista rakennettuja. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 500 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 250 m³ vuodessa sekä sadevedet joille tulee varata säiliöön 30 cm. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vesikäymälän jätevedet on varauduttava käsittelemään niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristeneste tulee kerätä talteen ja neste on varastoitava tiiviissä säiliössä nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3) Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla nykyinen lietesäiliö kiinteällä katteella, uusi lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja mahdollinen pumppusäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä lietesäiliöt altapäin ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jättei-
10 den pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Työn suunnittelua koskeva määräys on annettu siitä mahdollisesti aiheutuvan melun vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle pihaton käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.5.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Ympäristöluvan tarpeellisuus, myllyn vanhan vesiturbiinin saneeraus, "Laasasen mylly", Perhonjoki, Veteli, hakija: Laasanen Matti
12 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.