Päätös Nro 2/2010/1 Dnro LSSAVI/16/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 2/2010/1 Dnro LSSAVI/16/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Uusitalo Marko ja Annikka Kunkaantie Kannus ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee uuden eläinsuojan toimintaa Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylässä kiinteistöllä Alakungas RN:o 7:35. Hakijalla on nykyisin parsinavetta kiinteistöllä Mutka RN:o 7:5, jossa on pidetty 35 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 25 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanha parsinavetta jää varastorakennukseksi. Uusi eläinsuoja, pihattonavetta, rakennetaan noin 400 metrin etäisyydelle hakijan asuinrakennuksesta kaakkoon, lähelle nykyistä parsinavettaa. Eläinsuojassa tullaan pitämään enintään 158 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 36 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan kaksi noin m³:n kokoista lietesäiliötä ja 75 m 3 :n kokoinen kuivalantala. Lisäksi parsinavetan yhteydessä sijaitsevat noin m 3 :n ja noin 300 m 3 :n kokoiset lietesäiliöt jäävät käyttöön. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 2 :llä on kumottu ympäristöhallinnosta annettu laki (55/1995). Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan aluehallintovirastot hoitavat ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön alaan kuuluvat lupa- ja muut hakemusasiat. Laki tuli voimaan , minkä jälkeen ympäristökeskusten toiminta päättyi. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastosta annetun lain nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen (906/2009) 1 :n nojalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Valtioneuvoston asetuksen 2 :n mukaan aluehallintovirastossa on ympäristölupavastuualue, joka hoitaa aluehallintovirastoista annetun lain 4 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä. Ympäristölupavastuualueiden sijoittumisesta aluehallintovirastoihin ja niiden toimialueiden laajentamisesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (984/2009) 1 :n mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on valtioneuvoston asetuksessa 906/2009 tarkoitettu ympäristölupavastuualue. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Koska kyseessä on uusi toiminta, ei sillä ole aikaisemmin myönnettyjä lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylässä Kunkaantien yksityistien varrella noin 10 kilometriä keskustasta Väli-Viirteen suuntaan. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Tulevan eläinsuojan ympäristö on pääosin peltoa. Lähialueella sijaitsee jonkin verran myös asutusta.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella, noin 300 metrin säteellä, sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja yksi vapaaajanrakennus. Lisäksi hakija omistaa nyt vuokralla olevan asuinrakennuksen, joka sijaitsee samalla kiinteistöllä kuin parsinavetta (Mutka RN:o 7:5). Vuokralla oleva asuinrakennus sijaitsee tulevasta eläinsuojasta noin 70 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Lähin muu asuinrakennus sijaitsee noin 180 metrin ja seuraavaksi lähin noin 220 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Lähin vapaa-ajanrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä tulevasta eläinsuojasta pohjoiseen. Uusien lietesäiliöiden ja vapaaajanrakennuksen välinen etäisyys on noin 225 metriä ja lietesäiliöiden ja lähimmän asuinrakennuksen välinen etäisyys on noin 250 metriä. Lietesäiliöt rakennetaan lähimpiin asuinrakennuksiin nähden eläinsuojan taakse, sen eteläpuolelle. Parsinavetta jää varastorakennukseksi, mutta sen yhteydessä olevat kaksi lietesäiliötä jää käyttöön. Parsinavetan lähimmän lietesäiliön ja vapaa-ajanrakennuksen välinen etäisyys on noin 80 metriä. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hietakankaan tärkeä pohjavesialue, sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Lähimpään vesistöön, Viirretjokeen (84.025), on etäisyyttä noin 500 metriä. Eläintilat ja tuotanto Eläinsuoja tulee olemaan niin sanottu makuuparsipihatto, jossa eläimet liikkuvat vapaasti ja jossa jokaiselle on varattuna makuuparsi. Pihatossa tullaan pitämään enintään 158 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 36 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihattoon sijoitetaan kaksi lypsyrobottia. Pihaton pituus tulee olemaan noin 104 metriä ja leveys noin 30 metriä. Pihattoon sijoitetaan lisäksi hoito- ja poikimakarsinat, riskilehmien osasto, maitohuone, konehuone ja toimisto- sekä wc- ja pukuhuonetilat. Parsinavetta jää varastorakennukseksi sen jälkeen, kun toiminta pihatossa on täysimittaista. Siihen saakka parsinavetta toimii ostoeläinten karanteenitilana. Uuden pihaton rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä Tilalla tullaan tuottamaan noin kiloa maitoa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Lietelanta johdetaan kahteen erilliseen rakennettavaan lietesäiliöön altapäin eläinsuojan molemmista päistä. Tarvittaessa rakennetaan pumppusäiliöt (2 kpl). Lietesäiliöiden koko tulee olemaan à m 3, yhteensä m 3. Lietesäiliöt valetaan raudoitetusta teräsbetonista (100 mm) muotoon kaivettuun perusmaahan. Seinät rakennetaan 3,5 metrin korkuisista teräsbetonielementeistä (150 mm). Lietesäiliöiden halkaisija tulee olemaan

4 4 noin 28 metriä ja ne varustetaan lisäksi 1,5 metrin korkuisella teräsverkkoaidalla. Lisäksi hakijalla on kaksi nykyisen parsinavetan yhteydessä olevaa kattamatonta lietesäiliötä, kooltaan noin m 3 ja noin 300 m 3, jotka jäävät käyttöön. Lietelanta siirretään säiliöihin joko erillisellä lietevaunulla tai letkulla. Uuden eläinsuojan lietekuilutilavuutta tulee olemaan noin 100 m 3. Hakijalla on myös lannan varastointisopimus, joka kattaa yhteensä 500 m 3 lietelantaa. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se laadittu vuodesta 2010 eteenpäin. Yhteensä lietelannan varastointitilaa tulee olemaan m³. Vasikoilla ja poikimatilassa on kuivalantajärjestelmä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään olkea ja turvetta. Kuivalanta varastoidaan uudessa 50 m 2 :n kokoisessa kuivalantalassa (asemapiirroksessa kompostointilaatta). Kuivalantalan pohja rakennetaan teräsbetonilaatasta ja seinät betonielementeistä. Betonilaatan alle tulee soratäyttönä mursketta ja suodatinkangas. Betonielementtiseinät (3 kpl) rakennetaan 1 m korkuisiksi. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olemaan 75 m 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 200 hehtaaria peltoa, josta omaa on 161 hehtaaria ja vuokrapeltoa 39 hehtaaria. Hakija on ilmoittanut antamassaan vastineessa, että lannan levitykseen on käytettävissä 240 hehtaaria peltoa. Lanta levitetään letkuja kiekkomultauskalustolla viikoilla (30%), (50%) ja (20%). Eläimiä ei hakemuksen mukaan laidunneta. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 300 m 3. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Säilörehun varastointi Jätteet Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa ja pyöröpaalit varastoidaan joko pelloilla tai eläinsuojan yhteydessä piha-alueella. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle.

5 5 Varastot Tilalla sijaitsee litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suojaaltaalla ja lapon estolaitteella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litran verran. Toiminnasta aiheutuva liikenne Uuden pihaton myötä maatalousliikenne alueella lisääntyy. Liikenne on pääasiassa rehun, eläinten, maidon, lannan ja jätteiden kuljettamista traktoreilla, kuorma-autoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliöt ja kuivalantala rakennetaan vesitiiviistä materiaalista. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Lannan levityksessä käytetään letku- ja kiekkomultauskalustoa, joka vähentää hajuhaittoja. Pihaton toiminnassa huomioidaan naapurit. Pihatto on suunniteltu sijoitettavaksi riittävän etäälle naapurustosta muistutuksissa ilmenevien vaatimusten johdosta. Uudet lietesäiliöt sijoitetaan näihin nähden eläinsuojan taakse. Lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella ja pumppusäiliö betonikannella. Vuokranaapureita nyt lähinnä oleva parsinavetta jää varastorakennukseksi. Liikenne pyritään suunnittelemaan siten, että siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa naapureille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kannuksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Asematie 1, Kannus. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kannuksen kaupunginvirastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kannuksen kaupunginhallitukselta, valvontalautakunnalta sekä terveysvalvontaviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään.

6 6 Lausunto Kannuksen kaupungin teknisten palveluiden lautakunta on esittänyt hakemuksesta lausunnon. Ympäristönsuojeluviranomaisena teknisten palveluiden lautakunta toteaa lausuntonaan, että kuolleiden eläinten osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota kuolleiden eläinten välivarastointiin ja tilalta kuljetuksiin. Muutoin hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ole huomautettavaa. Toiminnanharjoittajan toiminnasta ei ole tullut valituksia eikä lautakunnan tiedossa ole, että naapureille aiheutuisi haittoja toiminnasta. Kannuksen kaupungin perusturvalautakunta on esittänyt hakemuksesta lausunnon. Perusturvalautakunta päättää terveydensuojelulain 1 ja 2 :n nojalla esittää lausuntonaan puoltavansa ympäristöluvan myöntämistä Marko ja Annikka Uusitalon eläinsuojalle. Lautakunta edellyttää toiminnassa huomioitavan seuraavaa: ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi lietelannan kuljettamisessa ja levittämisessä tulee noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita (erityisesti vesistöjen ja asutuksen läheisyydessä). Mikäli lietesäiliöstä aiheutuu ärsyttävässä määrin hajuhaittoja ympäristön asukkaille, tulee lietesäiliö kattaa. Kaikki tilalla itsestään kuolleet eläimet tulee eläintautien vastustamiseksi toimittaa hakemuksessa ilmoitettuun paikkaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kolme muistutusta. A ja B ovat jättämässään muistutuksessaan todenneet olevansa eri mieltä uuden navetan sijoittumisesta kylän keskustaan. Nykyisen navetan hajut lietesäiliön tyhjennysaikaan ovat tarpeeksi. Muistuttajat asuvat noin 400 metrin etäisyydellä koillissuunnalla ja muistutuksessa todetaan, että toiminnasta aiheutuu hajuhaittoja länsi-, luode- ja pohjoistuulilla. C ja D ovat XX kuolinpesän osakkaina jättämässään muistutuksessaan todenneet, että eläinsuojan rakennus lietesäiliöineen tulee noin 100 metrin etäisyydelle XX kuolinpesän osakkaiden omistamasta asuinrakennuksesta, jossa asuu vakituisesti XX. Muistuttajat ovat pyytäneet ympäristökeskusta tutkimaan vaihtoehtoista rakennuspaikkaa etäämmälle kylän keskeltä tulevien haju-, melu- ja liikennehaittojen takia. E on jättämässään muistutuksessa todennut, että mikäli alueelle rakennetaan kattamatonta lietesäiliötilavuutta yli kolminkertainen määrä lisää, aiheutuu siitä kohtuutonta rasitusta ympäristölle hajun, melun ym. haitallisten vaikutusten vuoksi. Pihatolle ja kattamattomille lietesäiliöille tulee etsiä sijoituspaikka etäämmältä asuinkiinteistöistä. Muistuttaja toteaa, että kiinteistön arvo alenee, mikäli ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisesti. Ympäristölupahakemuksesta ei käy ilmi

7 7 mihin lietelantaa levitetään, kuinka paljon hehtaarille vuodessa ja milloin. Alueen maaperä ja pohjavedet tulevat pilaantumaan toiminnan seurauksena. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ja muistutuksista välisenä aikana. Hakija jätti vastineen, jossa hakija toteaa seuraavaa: Tarkastelimme asiaa uudelleen ja muutimme eläinsuojan sijoituspaikkaa. Uusi eläinsuojan sijoituspaikka on nyt noin 180 metrin ja lietesäiliö 250 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin vakituisesta asuinrakennuksesta. Lähimpään vapaa-ajan asuntoon on eläinsuojasta etäisyyttä noin 150 metriä, lietesäiliöstä noin 225 metriä. Molempiin kiinteistöihin nähden etäisyys uuteen tuotantorakennukseen siirtyy kauemmaksi verrattuna nykyiseen tuotantorakennukseen (parsinavettaan). Lietesäiliöt sijoitetaan naapureihin nähden pihaton taakse, ne täytetään alakautta ja pinnalla käytetään kevytkatetta hajuhaittojen minimoimiseksi. Liete levitetään asianmukaisella kalustolla multaamalla se kasvukaudella. Tällöin lietekuormia tulee vähemmän ja lietteen käsittelyaika lyhenee. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Uusimäki Marko ja Annikkalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylään kiinteistölle Alakungas RN:o 7:35. Ympäristölupa myönnetään enintään 158 lypsylehmän, 56 hiehon ja 36 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti (leima ). Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot ja muistutukset lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Hakija on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen suorittamassa tarkastuksessa todennut, että muita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei ole olemassa. Hakija on sittemmin annettujen muistutusten johdosta muuttanut hakemustaan vastineessa ilmenevällä tavalla eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijoittamisen osalta. Eläinsuojaa on siirretty noin 35 metriä ja lietesäiliöitä noin 88 metriä etäämmälle lähimpiin naapureihin nähden. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnan sijoituspaikkaa voidaan pitää sopivana, kun otetaan lisäksi huomioon toiminnasta annetut lupamääräykset. Kuolleet eläimet on määrätty varastoitavaksi erillisessä siihen tarkoitukseen soveltuvassa varastossa tai paikassa. Kuolleiden eläinten ly-

8 8 LUPAMÄÄRÄYKSET hytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Lannan kuljettamisesta ja hyödyntämisestä on annettu tarpeelliset määräykset. Hajuhaitan vähentämiseksi uudet lietesäiliöt on määrätty katettavaksi kiinteällä katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella sekä olemassa olevat lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella. 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Lannan 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään m 3. Kun huomioidaan lisäksi jätevedet, 300 m 3 vuodessa, tulee varastotilavuutta olla vähintään m 3. Kattamattomiin lietesäiliöihin tulee lisäksi varata sadevesivaraa vähintään 30 cm/olemassa oleva säiliö. Lietelanta, maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti rakennettavissa lietesäiliöissä (2 154 m m 3 ) sekä parsinavetan yhteydessä olevissa rakennetuissa lietesäiliöissä (1000 m m 3 ). Lietelannan varastointitilat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Kuivalanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa vähintään 75 m 3 :n kokoisessa kuivalantalassa. Kuivalantala tulee varustaa kolmella vähintään yhden metrin korkuisella seinämällä sekä vähintään 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla. Kuivalantalan nesteet tulee imeyttää turpeeseen tai johtaa lietesäiliöön ja sen pohja tulee muotoilla siten, että valumat ympäristöön voidaan estää. Uudet lietesäiliöt ja kuivalantala tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta eläinsuojassa voidaan aloittaa. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uusien lietesäiliöiden ja kuivalantalan lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Myös eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin.

9 9 Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän kovapohjaisella alustalla ja ne tulee avata eläinsuojan sisällä, jolloin mahdolliset puristenesteet saadaan talteen. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 140,8 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.

10 10 3. Hajuhaittojen vähentäminen Uudet lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi peltikatteella. Mahdolliset pumppusäiliöt tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Kuivalantalan lanta tulee varastoinnin ajaksi kattaa esimerkiksi 10 cm paksuisella turvekerroksella. Olemassa olevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 cm:n paksuisella turvekerroksella. Lietelannan siirtäminen parsinavetan yhteydessä sijaitseviin lietesäiliöihin ja niiden sekoittaminen tulee tapahtua siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai rasitusta naapureille. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Lanta tulee levittää hakemuksessa esitetyn mukaisesti letku- tai kiekkomultainkalustoa käyttämällä. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lantaloiden ja eläinsuojan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteen, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. 5. Eläinjätteet

11 11 Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Varasto tulee sijoittaa siten, että se on naapureihin nähden suotuisa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Säiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Öljysäiliö tulee tarkastaa säännöllisesti. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat

12 12 lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja - sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista eläinsuojan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä sääde-

13 13 tään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Kannuksen kaupungin Yliviirteen kylään. Kylä on harvahkoon asuttua maatalousaluetta. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella, noin 300 metrin säteellä, sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja yksi vapaa-ajanrakennus. Lisäksi hakija omistaa vuokralla olevan asuinrakennuksen, joka sijaitsee samalla kiinteistöllä kuin hakijan nykyinen parsinavetta (Mutka RN:o 7:5) sijoittuen aivan parsinavetan yhteyteen. Vuokralla oleva asuinrakennus sijaitsee tulevasta eläinsuojasta noin 70 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Lähin muu asuinrakennus sijaitsee noin 180 metrin ja lähin vapaa-ajanrakennus noin 150 metrin etäisyydellä tulevasta eläinsuojasta pohjoiseen. Seuraavaksi lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Uusien lietesäiliöiden ja vapaa-ajanrakennuksen välinen etäisyys on noin 225 metriä ja lietesäiliöiden ja lähimmän asuinrakennuksen välinen etäisyys on noin 250 metriä. Lietesäiliöt rakennetaan lähimpiin asuinrakennuksiin nähden eläinsuojan taakse, sen eteläpuolelle. Olemassa olevat lietesäiliöt sijoittuvat noin 80 metrin ja 100 metrin etäisyydelle lähimmästä vapaa-ajanrakennuksesta. Vapaa-ajanrakennuksen ja parsinavetan väliin jää osittain parsinavettarakennus ja hakijan omistama vuokralla oleva asuinrakennus. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimpään vesistöön, Viirretjokeen, on etäisyyttä noin 500 metriä. Hakemuksesta jätettiin kolme muistutusta, joista kaksi toiminnan vaikutusalueelta noin 180 metrin (asuinrakennus) ja noin 150 metrin (vapaa-

14 14 ajanrakennus) etäisyyksiltä. Kolmas muistuttaja omistaa noin 440 metrin etäisyydellä asuinrakennuksen. Hakija on annettujen muistutusten seurauksena esittänyt vastineessaan muuttavansa kuulutuksessa ollutta toiminnan sijoituspaikkaa siirtämällä eläinsuojaa ja lietesäiliöitä kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Eläinsuojaa on siirretty noin 35 metriä ja lietesäiliöitä noin 88 metriä etäämmälle lähimpään asuinrakennukseen XX perikuntaan nähden. Lähin asuinrakennus sijaitsee muuttuneessa tilanteessa noin 180 metrin ja seuraavaksi lähin asuinrakennus noin 250 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Lähin vapaa-ajanrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Uusien lietesäiliöiden ja vapaa-ajanrakennuksen välinen etäisyys on noin 225 metriä ja lietesäiliöiden ja lähimmän asuinrakennuksen välinen etäisyys on noin 250 metriä. Aluehallintovirasto katsoo, että muuttunut tilanne ei muodostanut kokonaan sellaista uutta hanketta, joka olisi tullut käsitellä uutena hakemuksena eikä siksi ole kuuluttanut asiaa uudelleen. Muutos on ollut naapureihin nähden myönteinen. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) kyseisen kokoisen uuden eläinsuojan (noin eläinyksikköä) vähimmäisetäisyyssuositus olisi noin 300 metriä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Kun otetaan huomioon tapauskohtainen harkinta, suotuisat olosuhteet ja alueella jo tavanomainen toiminta aluehallintovirasto katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Kun lisäksi otetaan huomioon annetut lupamääräykset, täyttää uusi esitetty sijoituspaikka ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset sijoittamista koskevat vaatimukset ja lupa on voitu myöntää kyseisille etäisyyksille. Eläinsuojan ja uusien lantaloiden etäisyydet naapureihin ovat lisäksi korkeimman hallinto-oikeiden oikeuskäytännön mukaiset. Kohtuuttoman hajuhaitan vähentämiseksi aluehallintovirasto on määrännyt uudet lietesäiliöt katettavaksi kiinteällä katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella sekä olemassa olevat lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuus tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotila-

15 15 vuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen toiminta tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa ja jätevettä noin 300 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan ja jätevesien varastointitilaa, yhteensä m 3. Varastotilavuus sisältää myös lietekuilut (100 m 3 ) ja lannan varastointisopimuksen (500 m 3 ), joita voidaan tarvittaessa hyödyntää. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Wc-vesien käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 200 hehtaaria, lähetetyssä vastineessa yhteensä 240 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Puhaltamalla pihaton poistoilma ulos katon harjalta ja kattamalla uudet lietesäiliöt kiinteällä katteella ja olemassa olevat lietesäiliöt kelluvalla katteella, mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella ja kuivalantala turvekerroksella vähennetään eläinsuojasta ja lantaloista lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliöt altapäin, varastoimalla rehu asianmukaisesti ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa myös lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään

16 16 muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tä-

17 17 mä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15-19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

18 18 Käsittelymaksu euroa. (Laskutetaan myöhemmin) Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kannuksen kaupunginhallitus Kannuksen kaupungin teknisten palveluiden lautakunta Kannuksen kaupungin perusturvalautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Kerola Oiva kp., Kungas 44, KANNUS Mourujärvi Raili, Mottitie 5, KUOPIO Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Kannuksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

19 19 - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.