Vastuuhenkilö/ tilivelvollinen Kasvatusjohtaja Pekka Kares Ydinprosessin kuvaus Ydinprosessin päätehtävä Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa painopistealueena on kuntalaisten elämänhallinnan vahvistaminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen lapsille ja nuorille. Näitä strategisia tavoitteita kasvu ja kulttuuri ydinprosessi toiminnallaan toteuttaa. Erityisesti vuonna 2014 käynnistynyt toimijoiden verkostoyhteistyö Perhepalveluverkosto rakentaa ja toteuttaa käytännössä toimintamalleja strategisten tavoitteiden toteutumiseksi. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja uusien toimintakonseptien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta. Ydinprosessin strategiset päätavoitteet suunnitelmakaudella 2016-2018 Ydinprosessin päätavoitteena on toimivan ja taloudellisen peruspalveluverkoston avulla vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Tavoitteen toteuttamisessa huomioidaan uudet tuottavuutta parantavat innovaatiot ja hyödynnetään laajan kolmannen sektorin mahdollisuudet. Keskeisintä on kuntalaisten omaehtoisen toiminnan aktivointi osallisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalveluverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Merkittävimmät toimintaympäristön ja toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2016-2018 Riskianalyysi: muutoksiin liittyvät olennaisimmat riskit ja niihin varautuminen Koko prosessin osalta vuoden 2016-2018 pääpaino on sähköisten palveluiden kehittämisessä palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Varhaiskasvatuksen osalta siirrytään mahdollisesti uusiin henkilömitoituksiin, lisäksi subjektiivinen oikeus päivähoitoon mahdollisesti muuttuu jokaisen lapsen oikeudeksi 20 tunnin varhaiskasvatukseen. Perusopetuksen osalta painopisteenä on opetussuunnitelmauudistus. Kaupunginvaltuuston edellyttämä peruskouluverkkotarkastelu laaditaan päätöksenteon pohjaksi vuoden 2016 talousarvion valmistelun yhteydessä. Palveluverkkomuutokset toteutetaan kaupunginvaltuuston tulevien linjausten mukaisesti.
Lukiokoulutuksen osalta siirrytään yhden lukion malliin vaiheittain 1.8.2015 ja 1.8.2016. Lukiokoulutus keskitetään Vammalan lukioon, Mouhijärven ja Äetsän Sarkia-lukion lakkautetaan. Sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtyminen vaiheittain syksystä 2016 alkaen. Elämänlaatu-osaprosessin osalta palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin. Strategisten päätavoitteiden toteutuminen ja mahdollinen riskien realisoituminen vuonna 2016: Kaupunginvaltuuston päätöksellä (18.4.2016 ) otettiin käyttöön varhaiskasvatuslain muutos 20h varhaiskasvatusoikeudesta kaikille lapsille. Henkilöstömitoituksen muutoksesta kaupunginvaltuusto sen sijaan luopui. Henkilöstön ja lasten suhdeluvut (1:7 ja 1:4) säilyivät ennallaan. Perusopetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön alakouluissa 1.8.2016 alkaen. Yläkoulujen osalta käyttöönotto tapahtuu vaiheittain 1.8.2017 alkaen. Perusopetuksen kouluverkkotarkastelu toteutettiin kaupunginvaltuuston linjauksen (20.6.2016) mukaisesti. Uusi Varilan koulu rakennetaan esi-6 luokkien kouluna nykyiselle paikalle. Kaukolan koulun toiminta loppuu 1.8.2017 alkaen. Lukiokoulutus toteutetaan 1.8.2016 alkaen ainoastaan Vammalan lukiossa. Lukioverkkoratkaisu ei vaikuttanut lukiokoulutuksen suosioon 9-luokkalaisten keskuudessa. Sähköiseen ylioppilastutkintoon siirryttiin valtakunnallisen linjauksen mukaisesti: saksan, maantieteen ja filosofian kokeet suoritettiin Vammalan lukiossa sähköisesti. Elämänlaadun osalta aukioloaikoja on sovitettu resursseihin ja kysyntään. Kesäisin on ollut sulkuja ja lyhennettyä aukioloaikaa nuorisotiloissa, kirjastoissa ja liikuntapalveluiden tiloissa. Elämänlaadun palveluita toteutetaan koko kaupungin alueella ja pyritään vastaamaan kuntalaisten toiveisiin ja tarpeisiin. Sastamalan Opiston kurssitarjonta on melko ketterää vastaamaan kysyntään eri puolilla kaupunkia. Liikuntapaikkoja on rakennettu koko kaupungin alueelle. Sastamalan musiikkiopistolla olisi tarve lisätunneille mutta resurssien vähäisyyden vuoksi tuntimäärä on rajattu edellisten vuosien tasolle. Sähköisten palveluiden osalta: - varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön päiväkodeissa sähköinen kirjautuminen - perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa hakemukset/ilmoittautumiset/henkilöstöhallinto/kyselyt ovat sähköisenä - liikuntapalveluissa sähköinen ilmoittautuminen uimakouluihin ja ohjattuun toimintaan - kirjastopalveluissa lisätty automatisointia
Varhaiskasvatus Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kasvatus- ja opetuslautakunta ma. varhaiskasvatuksen päällikkö Sari Välilä Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta kasvatusta, opetusta ja hoitoa varhaiskasvatusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa myös perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille varhaiskasvatus- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa ja osallisuutta vahvistetaan uuden varhaiskasvatuslain (36/1973, muutos 580/2015) ja esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Varhaiskasvatus vastaa myös lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta, muille kunnille myytävistä ja muilta kunnilta ostettavista varhaiskasvatuspalveluista. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet vuonna 2016 Varhaiskasvatussuunnitelma on henkilöstön yhteinen työväline ja se linjaa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan. Asiakirja varmistaa toiminnan yhtenäisyyden ja lasten sekä heidän perheidensä tasavertaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja paikallisesti kaupungin strategiaan. Keskeiset arvot, joilla varhaiskasvatus takaa jokaiselle lapselle turvallisen kasvun ja opin polun ovat asiakaslähtöisyys, turvallisuus, yhteisöllisyys, rohkeus ja kestävä kehitys. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2017 ja se on määräävä asiakirja. Suunnitelman laadinta alkoi loppuvuodesta 2016. Uusi Sastamalan kaupungin esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016. Varhaiskasvatus on mukana perhepalveluverkostossa. Varhaiserityiskasvatuksen sisältöä ja toimintamallia on kehitetty 2016 vuoden aikana. Painopisteenä on ollut varhainen puuttuminen ja korjaavien palveluiden tarpeen vähentäminen. Kolmas kiertävä erityislastentarhanopettaja aloitti 1.8.2016 ja aluejako tarkistettiin. Kolmannen erityisopettajan myötä saatiin lisää säännöllisiä konsultaatio käyntejä varhaiskasvatusyksiköihin. Esiopetuksen erityisopettajapalvelut vaativat vielä kehittämistä ja resursointia. Varhaiserityiskasvatuksen toimintasuunnitelma laadittiin. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti otettiin käyttöön 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus kotona olevien vanhempien lapsille. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeudellisia lapsia oli syksyn aikana 74. Laajennettua varhaiskasvatusta haettiin erilaisilla perusteilla 31 lapselle. 20 tunnin oikeutta käyttävät lapset on sijoitettu kokopäiväryhmiin osa-aikaisina tai osaviikkoisina. Samaa paikkaa käyttävät eri lapset eri päivinä. Hoito oikeuden muuttuminen perheiden tilanteiden mukaan aiheuttaa jonkun verran ruuhkaa ja ahtautta lapsiryhmissä, sillä lapsella on oikeus jatkaa samassa hoitopaikassa. Mobiilikirjaus saatiin käyttöön kaikkiin yksiköihin vuodenvaihteessa 2016/2017. Järjestelmän reaaliaikaisuus nopeuttaa mm. päivähoitolaskutusta. Sähköisten järjestelmien kehittäminen jatkuu siten, että sähköinen hoitoaikojen ilmoittaminen otetaan käyttöön 2017 kevään aikana. Koulutus ja tiedottaminen hoidetaan keväällä 2017. Vaikutus Valtuustotasolla määriteltävät sitovat toiminnalliset tavoitteet / Tuloskortti Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta johdettu tavoite Varhaiskasvatuspalvelut vastaavat vuorovaikutteisesti asiakkaiden tarpeisiin Varhaiserityiskasvatuksen vahvistaminen ja uudelleen organisointi perhepalveluverkoston toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma 2016 95% asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun Kolmas erityislastentarhanopettaja on toiminnassa mukana ja uusi toimintasuunnitelma laadittu Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Elämänhallinnan edistäminen, turvallinen kasvun ja opinpolku, vetovoiman vahvistaminen Asiakaskysely toteutettu webpropol kyselynä. Kyselyn kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,27(asteikko 1-5) eli edelleen erittäin hyvä. Kehittämistoimenpiteet vastausten pohjalta yksiköittäin. Kolmas erityislastentarhanopettaja aloitti työnsä Sastamalassa 1.8.2016. Aluejaot tarkistettiin ja konsultaatiokäyntejä/ yksikkö on nyt säännöllisesti. Varhaiserityiskasvatuksen toimintasuunnitelma laadittiin syksyn aikana.
Osaprosessin toimintaa kuvaavat tunnusluvut (ei-sitova) Suorite, mittari TP 2013 TP2014 TP2015 TA2016 Toteuma 2016 0-7v Ikäluokka 31.12. 1740 1550 1676 1644 ( Huom! Ei päivähoidon valintaoikeuden piirissä, kuten aiemmin) Niistä kunnallisessa 840 825 865 850 880 päivähoidossa, ostopalveluiden piirissä ja sopimuspäiväkodissa sisältää esiopetuksen päivähoidon 31.12. Esiopetusikäisten ikäluokka 268 263 264 264 259 Lasten kotihoidontuen piirissä 440+43 443+41 399+78 440+39 350+77 lapsia 31.12. + osittainen hoitoraha Yksityisen hoidon tuen piirissä 55 75 49 50 54 31.12. Perhepalveluverkoston toimenpiteiden kohteena olevien perheiden lukumäärä (lisäys Kvalt 16.11.2015) asiakasperheet esiop/päivähoito 770 perhettä Tuloarviot ja määrärahat: Varhaiskasvatus Nettositova Sitovuustaso: toimintakate, netto* Alkup. Talousarvio muutokset Lopullinen Toteuma 2016 Poikkeama lopulliseen Toteutumis % Toimintatuotot 1 491 000 1 491 000 1 566 337 75 337 105,1 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -12 326 400 217 100-12 109 300-11 974 668 134 631 98,9 Toimintakate (netto)* -10 835 400 217 100-10 618 300-10 408 330 209 969 98 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -64 400-64 400-61 379 3020 95,3 Tehtävän kokonaiskustannukset -10 899 800 217 100-10 682 700-10 469 710 212 989 98 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -892 000-892 000 Hallinnon sisäinen laskutus (sis. kustannuksiin) -175 000-175 000 Selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden poikkeamista: Toimintatuottoja kertyi enemmän kuin oli arvioitu. Päivähoitomaksutuotot jäivät noin 38 000 eur arvioidusta, mutta myyntituotot kunnilta kertyivät arvioitua paremmin. Varhaiskasvatuspaikkoja on myyty kuntien sastamalalaisiin perheisiin sijoittamille lapsille. Avustusten käyttö väheni edelleen. Kotihoidontuen piirissä on noin 50 lasta vähemmän kuin tilinpäätöksessä 2015. Yksityisenhoidontuen käyttäjien määrä on vakiintunut noin 50 lapseen. Varhaiskasvatuspaikat ovat täynnä ja varsinkin keskustan alueella on ahtautta. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus otettiin käyttöön 1.8.2016 ja näitä lapsia oli 74. Laajennettua varhaiskasvatusoikeutta on syksyn aikana eri perusteilla haettu 31 tähän joukkoon kuuluvalle lapselle. Nämä lapset käyttävät kokopäiväryhmiä osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Henkilöstön vuosilomia kierrätetään kesäajalla, jolloin ulkopuolisten sijaisten määrä on vähentynyt. Erilaisia osa-aika eläke ja osatyö ratkaisuilla on pyritty pitämään työntekijät työkuntoisina vanhuseläkkeeseen saakka. Sairauspoissaoloissa on edelleen hienoista laskua. Toteutumatietojen vaikutus vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaan: Hoitomaksutuottojen kertymiseen vaikuttaa uusi 1.3.2017 voimaan tuleva varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki. Pienituloisten 2-3 hengen perheiden maksut pienenevät ja maksuttomien asiakkaiden osuus hieman lisääntyy. Maksutuottojen väheneminen aiheuttaa nettopainetta varhaiskasvatuksen budjettiin, sillä asiakasmäärä ei vähene, päinvastoin, se voi maksujen alenemisen vuoksi lisääntyä siirtymisenä kotihoidontuelta päivähoitoon. Valtionosuudet pysyvät ennallaan. Sähköinen hoitoaikaseuranta järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain kevään-syksyn 2017 aikana.
Valtakunnallisesti huolestuttava trendi pienenevistä ikäluokista on Sastamalassa myös tulevien vuosien haaste. Vuonna 2015 ikäluokka on 213 lasta ja vuoden 2016 ikäluokka 205 lasta. Laadukkailla varhaiskasvatuspalveluilla on kaupungin vetovoimaan vahvistava vaikutus. Perusopetus Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatusjohtaja Pekka Kares Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Perusopetuslain (628/1998) mukaisen opetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille Sastamalassa asuville lapsille ja nuorille. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille jatko-opintokelpoisuuden. Opetus järjestetään valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Perusopetusta annetaan Sastamalassa vuoden 2016 alkaessa 16 koulussa, joista 13 on alakouluja, kaksi yläkouluja ja yksi yhtenäiskoulu (vl 1 9). Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 12 koululla. Lukuvuoden 2015-2016 alusta alkaen varhaiskasvatus vastaa esiopetuksesta. Esiopetuksen ja esiopetuksen päivähoidon järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet vuonna 2016 Vaikutus Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu oppilaan osallisuus, laaja-alainen osaaminen, monipuoliset työmenetelmät ja oppimisympäristöt. Myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään laaja-alaisemmin opetuksessa. Uudistus vaatii edelleen osaamisen ja toimintakulttuurin kehittämistä. Perusopetus on mukana perhepalveluverkostossa, jonka lähtökohtana on varhaisen tuen toteuttaminen ja korjaavien palveluluiden tarpeen vähentäminen. Tämä toteutetaan tiiviissä monialaisessa yhteistyössä. Kouluverkkomuutokset toteutettiin kaupunginvaltuuston linjauksen 21.6.2016 mukaisesti. Linjauksen mukaan Kaukolan kouluntoiminta loppuu 31.7.2017. Tuottavuustoimenpiteenä on myös koulujen tuntikehyksen mitoittaminen vähenevään oppilasmäärään. Valtuustotasolla määriteltävät sitovat toiminnalliset tavoitteet / Tuloskortti Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma 2016 johdettu tavoite Turvallinen kasvun ja opin polku: 97,79% Sastamalan perusopetuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille oppilaille houkuttelevin vaihtoehto. (Muutos Kvalt 16.11.2015) Sastamalalaisista perusopetusikäisistä oppi-laista 100 % käy koulua Sastamalassa. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistäminen: Oppilaiden kokemus koulun arjesta ja oppilaiden mieliala sekä oppilaiden kokemus oppimisen ja koulutyön arvostuksesta paranevat Oppilaiden hyvinvointi ja kouluviihtyvyys paranee Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Elämänhallinnan edistäminen, hyvät peruspalvelut, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Alakoulun osalta havaittavissa tulosten paranemista, mutta yläkoulun osalta havaittavissa lievää laskua.
Osaprosessin toimintaa kuvaavat tunnusluvut (ei-sitova) Suorite, mittari TP 2013 TP2014 TP2015 TA2016 Toteuma 2016 Sastamalan oppilaskohtaiset kustannukset (ilman sairaalaopetusta ja vammaisopetusta) 9005 8874 9050 9425* 9 214** Oppilasmäärä vl 1-6 (20.9.) 1681 1647 1659 1615 1629 Oppilasmäärä vl 7-9 (20.9.) 857 886 844 839 854 Oppilasmäärä perusopetus yht. 2538 2533 2503 2454 2483 Opetusryhmien keskikoko vl 1-6 14,2 18 15 15 14,50 Opetusryhmien keskikoko vl 7-9 16,7 18,5 16 16 14,92 Opettajien kelpoisuus-% 97 97 97 99 99 Jatko-opintoihin siirtyneiden %- osuus 99 99 99 99 99 *Laskettuna kokonaiskuluista. Vuosikatteesta, ilman hankkeiden kuluja sekä sairaala- ja vammaisopetusta 9135 e/opp. ** Laskettuna kokonaiskuluista. Vuosikatteesta, ilman hakkeiden kuluja sekä sairaala- ja vammaisopetusta 9 193 e/opp Tuloarviot ja määrärahat: Perusopetus Nettositova Sitovuustaso: toimintakate, netto* Alkup. Talousarvio muutokset Lopullinen Toteuma 2016 Poikkeama lopulliseen Toteutumis % Toimintatuotot 656 200 656 200 835 674 179 474 127,4 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -24 441 800-434 200-24 876 000-24 974 506-98 506 100,4 Toimintakate (netto)* -23 785 600-434 200-24 219 800-24 138 832 80 968 99,7 Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset -132 800-132 800-143 146-10 346 107,8 Tehtävän kokonaiskustannukset -23 918 400-434 200-24 352 600-24 281 978 70 622 99,7 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -10 000-10 000 Hallinnon sisäinen laskutus (sis. kustannuksiin) -246 000-246 000-246 195 Selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden poikkeamista: Perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät selkeästi. Tämä johtui erityisesti opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä hankeavustuksista, joiden myöntämisestä ei ollut päätöstä talousarviota vahvistettaessa. Osalta tästä syystä myös henkilöstökulut ylittyivät. Koulukuljetusten osalta alkuperäinen määrärahavaraus ylittyi. Määrärahamuutoksen jälkeen (250 000 euron lisäys, kvalt 19.12.2016, 60) koulukuljetuksiin varatut määrärahat riittivät. Merkittävä osa koulukuljetusten korvauksista maksetaan liikennöitsijöille ajettujen kilometrien mukaan. Osassa kuljetuksista käytetään markkinaehtoista liikennettä, ELYkeskuksen rahoittamaa liikennettä tai Sotesin kanssa yhteisiä päivätakseja. Vuoden 2017 kuljetusmäärärahojen riittävyys edellyttää vähemmän maksettuja kilometrejä sekä optimaalista kuormausta markkinaehtoisen, ELY-rahoitteisen ja päivätaksien kesken. Toteutumatietojen vaikutus vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaan: Toteumatietojen pohjalta jatketaan koulujen tuntikehyksen tarkastelua osana taloussuunnittelua.
Perusopetuksen kuljetusmäärärahojen ylittyminen edellyttää kuljetuskokonaisuuden kriittistä tarkastelua suunniteltaessa lukuvuoden 2017-2018 oppilaskuljetuksia. Kasvu ja kulttuuriprosessin sisäisin siirroin osavuosikatsausten yhteydessä varaudutaan kuljetusmäärärahojen riittävyyteen. Lukiokoulutus Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kasvatus- ja opetuslautakunta Lukiokoulutuksen rehtori, Anni Virnes Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Sastamalan lukiokoulutus tarjoaa päivä- ja aikuislukiokoulutusta sekä lukiolaisille että ammatillisessa koulutuksessa oleville kahden tai kolmen tutkinnon suorittajille. Maksupalvelutoimintana lukiokursseja tarjotaan myös lähialueen muille lukioille sekä verkkokursseja valtakunnallisella Isoverstaan kurssitarjottimella. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet vuonna 2016 Vaikutus Sastamalan lukiotoiminta on keskitetty Vammalan lukioon 1.8.2016 lähtien. Vuosina 2017-2019 vahvistetaan Vammalan lukion asemaa sastamalalaisten nuorten ensisijaisena lukiovalintana. Keskeisenä painopisteenä on myös yhteistyö talousalueen eri lukioiden kesken sekä yhteistyö ammatillisen koulutuksen, Sastamalan opiston, Isoverstaan ja PAOK-verkoston (Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri, Tampereen seututarjotin) kanssa. Myös työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä kehitetään. Lukiokoulutuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistuivat ja ne otettiin käyttöön 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma sisältää uusina aihealueina teema- ja taiteiden välisiä kursseja, joita toteutetaan lukuvuosittain 3-5 kpl. Vammalan lukion perusvaltionosuudella rahoitettavien lentopallo- ja urheilulinjojen toteuttamiseen varataan tilavuokrien lisäksi yhteensä 8 kurssia. Ylioppilastutkinto sähköistetään vaiheittain siten, että keväällä 2019 koko tutkinto suoritetaan sähköisesti. Sähköisiin kirjoituksiin liittyvä liikuntasalin varustelu koesaliksi valmistuu lukuvuoden 2016-2017 aikana. Sähköisiä kurssikokeita toteutetaan lv 16-17 aikana useissa oppiaineissa. Ongelmana Vammalan lukion kiinteistössä on tietoverkon hitaus kasvaneesta käyttäjämäärästä ja tietoverkon hitaudesta johtuen. Satu oy parantanut tietoverkon toimivuutta syyskaudella 2016. Tämä kuitenkin aiheuttaa tietoverkkokulujen kasvun vuoden 2017 talousarvioon. Verkostoyhteistyötä on hyödynnetty opetustarjonnan ja henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Työelämäyhteistyötä on toteutettu vuonna 2016 järjestämällä Sastamalan toisen asteen oppilaitosten, 4H-järjestön, Sastamalan yrityspalvelun sekä paikallisten yrittäjien kanssa Ideasta euroiksi-yrittäjyyskurssi, kesätyöpaikkoja esittelevä Pestuumarkkinat-tapahtuma sekä Vammalan nuorkauppakamarin järjestämä Päivä johtajana-seminaari. Lisäksi toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulun ja Teknikumin kanssa julkisivuhanke. Lukiokoulutuksen aloittajamäärä kasvoi 1.8.2016 alkaen (s2016: 131 aloittajaa), josta syntyi tarve jakaa aloittava ikäluokka viiteen rinnakkaiseen opetusryhmään. Myös kolmannelle vuosikurssille pienistä lukioista siirtyneistä opiskelijoista muodostettiin oma opetusryhmänsä (+ 1 opetusryhmä). Tämä lisäsi henkilöstökuluja mutta myös kertyviä valtionosuustuloja. Vuoden 2016 osalta lukioverkkoratkaisusta kertyy säästöä vain 5 kk:n osalta sillä pienten lukioiden toiminta jatkui 31.7.2016 saakka. Toimintakuluja tarkastellessa on lisäksi huomioitava, että Vammalan lukion perusvaltionosuudella rahoitetaan perustoiminnan lisäksi myös kahden urheilupainotteisen linjan (lentopallo- ja urheilulinja) toiminta. Henkilöstömuutokset: 4 lukion lehtoria siirtyi perusopetuksen viranhaltijoiksi ja viisi henkilöä siirtyi Vammalan lukioon. 4 virkaa (2 apulaisrehtoraattia ja kaksi opettajaa) ja yksi toistaiseksi otettu tuntiopettajan tehtävä vapautuivat ja jätettiin täyttämättä. Kokonaishenkilöstömuutos -3 henkilöä. Siirtyminen yhteen lukioon: TP2015: -151 534 TP2015 ja TP2016 erotus: -245 027 Valtuustotasolla määriteltävät sitovat toiminnalliset tavoitteet / Tuloskortti Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta johdettu tavoite Turvallinen kasvun ja opin polku: Sastamalan lukiokoulutuksen tarjoama opin polku on erityisesti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma 2016 Sastamalalaisista lukioopintonsa aloittavista opiskelijoista 100% valitsee Kevään 2016 yhteishaussa Sastamalan lukiokoulutukseen hakeutui 83 % (126) sastamalalaisista lukiokoulutukseen suuntaavista
sastamalalaisille opiskelijoille houkuttelevin vaihtoehto. sastamalalaisen lukion (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Tavoitetaso vuodesta 2017 alkaen: Sastamalalaisista lukioikäisistä opiskelijoista 100% opiskelee sastamalalaisessa lukiossa (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). opiskelijoista. Kaikkiaan Sastamalan perusopetuksen päättävistä nuorista hakeutui lukioopintoihin 52%. Erityislukioihin toiselle paikkakunnalle hakeutui 14 nuorta. Kun tämä joukko huomioidaan hakijamääristä poisluettuna on sastamalalaisten perusopetuksensa päättävien hakeutumisprosentti kotikunnan lukioon 91,3%. Koulukuljetuksia on sujuvoitettu siten, että kaikista suunnista pääsee keskustaan aamulla kello kahdeksaksi ja paluukyydit klo 14 ja 16 jälkeen. Koulukuljetuskysely kuljetusopiskelijoille ja heidän huoltajilleen toteutettiin marraskuussa 2016. Valtaosa vastaajista oli kohtalaisen tyytyväisiä kuljetuksiin. Kritiikkiä esitettiin täysistä busseista, pysäytys-nappien toimimattomuudesta, kuskien toiminnasta sekä odotusajan pituudesta ennen koulupäivän alkua ja sen päättymisen jälkeen. Palautekeskustelu liikennöitsijöiden kanssa toiminnan kehittämiseksi on käyty tammikuussa 2017.. Tyytyväisyys ryhmänohjaukseen ja opetusryhmien ilmapiiri vähintään verrokkikuntien tasolla Keväällä 2016 toteutetussa koulukyselyssä ryhmänohjausta ja ilmapiiriä koskevat väittämät saivat hieman muita sähköistä INKApalautejärjestelmää käyttäviä verrokkikuntia paremmat arviot. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, muutoksessa tukeminen. Motivaation ja työhyvinvoinnin tukeminen muutostilanteessa, Muutos 2016-ohjelman toteuttaminen. Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): vetovoima, hyvinvointi Lukioverkkomuutosta varten perustetun henkilöstötyöryhmän saatua työnsä päätökseen työyhteisötyötä jatkettiin keväällä 2016. Lukion johtamisjärjestelmä uudistui tiimipohjaiseksi Opiskelijoiden siirtymistä yhteen lukioon on tuettu opiskelijatyöryhmän toiminnalla ja yksilöllisellä opintojen ohjauksella. Opiskelijoille järjestettiin ryhmäytymispäivä ja stressinhallintapäivä elokuussa 2016. Osaprosessin toimintaa kuvaavat tunnusluvut (ei-sitova) Suorite, mittari TP 2013 TP2014 TP2015 TA2016 Toteuma 2016 Nuorisoaste 335 323 316 330 338 Aikuisopiskelijat 10 8 9 5 4 Ammattilukiolaiset 28 19 13 15 11 Muut aineopiskelijat 70 74 31 50 26 Kustannukset e/opiskelija (ei aineopiskelijat) sis. kaikki kulut 8805 9102 9303 8600 8118 Tuloarviot ja määrärahat: Lukiokoulutus Nettositova Sitovuustaso: toimintakate, netto* Alkup. Talousarvio muutokset Lopullinen Toteuma 2016 Poikkeama lopulliseen Toteutumis % Toimintatuotot 96 700 96 700 163 746 67 046 169,3 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -2 955 000 41 500-2 913 500-2 942 186-28 686 101,0 Toimintakate (netto)* -2 858 300 41 500-2 816 800-2 778 439 38 361 98,6 Laskennalliset kulut:
Poistot ja arvonalentumiset -14 700-14 700-12 264 2 436 83,4 Tehtävän kokonaiskustannukset -2 873 000 41 500-2 831 500-2 790 704 40 796 98,6 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 290 000 290 000 245 000 Hallinnon sisäinen laskutus (sis. kustannuksiin) -75 000-75 000 Huom! Toimintakulut sisältävät toisen asteen koulupsykologin palkkakulut. Työpanos jakautuu seuraavasti: 1 pvä Sastamala, 1 pvä Punkalaidun ja 3 pvä Sasky. Punkalaitumen käyttö laskutetaan kaksi kertaa vuodessa (toimintatuottoja kertyi 16 985euroa) mutta Saskyn kulut jäävät Sastamalan kaupungin katettaviksi sillä lainsäädäntö velvoittaa oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämään palvelun. Koulupsykologitoiminnasta kirjautui kuluja 56 277 euroa, joista lukiokoulutuksen osuus 11 255 euroa. Lisäksi sastamalalaisten muualla Suomessa toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien käyttämistä koulupsykologipalveluista laskutetaan Sastamalan kaupunkia. Näistä kuluja kertyi 3022 euroa. Selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden poikkeamista: Lukiokoulutuksen tilinpäätös 2016 on 38 361 euroa ylijäämäinen. Toimintatuottoja kertyi koulupsykologitoiminnan kotikuntakorvauksista, kurssimaksuista sekä koulumatkatukien ansiosta arvioitua enemmän. Toimintakulujen toteuma oli 101%. Henkilöstökuluihin varattu määräraha kului 99,8%. Palvelujen ostoon varatut määrärahat ylittyivät Satu Oy:n tietohallintakulujen lähes nelinkertaistuttua vuoteen 2015 verrattuna. Säästöä kertyi hankintamäärärahoista. Toteutumatietojen vaikutus vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaan: Tuntikehys ja kurssitarjonta sopeutetaan lukuvuosittain opiskelijamäärään. Uuden ja vanhan opetussuunnitelman osittain rinnakkainen toteuttaminen nostaa toimintakulukertymää vuosittain vuosina 2017 ja 2018. Uuden opetussuunnitelman mukaiset teema- ja taiteiden välisten kurssien toteuttamiseen tulee varata määräraha.