Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Samankaltaiset tiedostot
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Maaseutuohjelman viestintä Annukka Lyra, MMM

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma: innovaatiot. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM/Viestintä

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

I. Mitä Leader on II. Maaseutuohjelma ja Leader. Leader-työn uusien työntekijöiden koulutus, Oulu Laura Jänis, MMM

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Maaseutuohjelman sisältö ja hallinnointi. Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö

EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Uusi ohjelmakausi

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki

Maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Yleistä maaseutuohjelmasta

Maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelma

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun

ohjelmakaudella Sivu 1

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maaseuturahasto Satakunnassa

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

I. Leader-periaatteet ja Leaderin historia II. Maaseutuohjelma ja Leader III. Paikallinen kehittämisstrategia

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia


Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutu ratkaisee. Viestintäsuunnitelma 2019

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Pilkepäivä Airport Hotel Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Transkriptio:

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset Kalvopaketti 1/3

Sisältö Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet Strategian painopisteet Maaseutuohjelman tavoitteet Ohjelman sisältö Toimenpiteet (esitykset kalvopaketeissa 2 ja 3) Rahoitus Seuranta ja arviointi Ennakkoehdot Ohjelman hallintoviranomaiset Sähköinen tukihaku Uutta ohjelmassa Maaseutuverkosto Viestintä

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: - Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto - Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: - Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen - Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: - Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen - Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 3

Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu 4

Maaseutuohjelman tavoitteet Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu Sivu 5 Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia

Tavoitteet, määrälliset Tavoite 25 000 hlö 7 000 tilaa 2 700 tilaa Koulutukseen osallistuneet henkilöt Investointitukea saaneet maatilat Nuorten viljelijöiden aloitustukea saaneet Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen, markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen investoineet yritykset Eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet maatilat Neuvontaa saaneet maatilat Ympäristö- ja ilmastotoimiin sitoutuminen Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuminen Yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen Luodut työpaikat Hankeet - palveluiden ja kylien kehittäminen 3 500 hanketta - laajakaistahankkeet 100 hanketta - yhteistyötoimet 310 hanketta 550 yritystä 4 500 tilaa 43 000 tilaa 83 % käytössä olevasta maatalousmaasta 16 % käytössä olevasta maatalousmaasta 6 000 yritystä 5 700 työpaikkaa

Ohjelman sisältö Nykytilan analyysi + SWOT Indikaattorisuunnitelma Tarpeet ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus Rahoitussuunnitelma Strategia tavoitteet, valitut toimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset Seuranta ja arviointi Toimenpiteet Sivu 7

Ohjelmaan valitut toimenpiteet Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Aloitustuet Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Palveluiden ja kylien kehittäminen Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointi Yhteistyö Leader Sivu 8

Maaseutuohjelman julkinen* rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen 1 035 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 402 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset 1 586 Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset 3 734 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 1 924 Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä 8 265 * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä Sivu 9

Ohjelman varat toimenpiteittäin Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit fyysiseen omaisuuteen* Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Luonnonmukainen tuotanto Eläinten hyvinvointi Leader Neuvonta Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen** Ympäristökorvaukset Luonnonhaittakorvaukset*** Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) Tekninen apu Julkinen rahoitus yhteensä 8 265 miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 1 924 milj. euroa Sivu 10

Seuranta ja arviointi Ohjelman lähtötasoa, rahoituksen toteutumista, tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia seurataan seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattoreilla Ohjelman mukaista tukea saavien tuensaajien ja Leaderryhmien on sitouduttava toimittamaan tiedot ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi (1305/2013 art. 71) Ohjelman vaikutuksia arvioidaan ohjelman arviointisuunnitelman mukaan.

Seurantakomitea Valtioneuvosto asetti seurantakomitean 8.1.2015 Seurantakomiteaa on kuultava kaikista ohjelmaa koskevista hallintoviranomaisen esittämistä muutosehdotuksista Lisäksi seurantakomitean tehtävänä on mm. - tarkastella ohjelman täytäntöönpanoa ja ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä - tarkastella kaikkia ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä - annettava hyväksymispäätöksensä rahoitettavien tukitoimien valintaperusteista - hyväksyttävä vuosittainen täytäntöönpanokertomus - osallistuttava kansallisen maaseutuverkoston toimintaan. Seurantakomitea kokoontuu 2 kertaa vuodessa (toukokesäkuun ja marras-joulukuun vaihteessa).

Ennakkoehdot 1/2 Jäsenvaltioiden on arvioitava voidaanko ennakkoehtoja soveltaa ohjelmien erityistavoitteisiin ja täyttyvätkö sovellettavat ennakkoehdot Yleisasetuksen ennakkoehdot: - Hallinnolliset valmiudet syrjinnän torjuntaan, sukupuolten tasaarvon toteutumiseen ja vammaisten oikeuksien huomioimiseen - Julkisten hankintojen unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen - Valtiontukien unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen - Järjestelyt YVA:n ja SYA:n tehokkaaseen soveltamiseen - On olemassa tilastopohja ja tulosindikaattorijärjestelmä ohjelman tehokkuuden ja vaikutusten arviointiin Sivu 13

Ennakkoehdot 2/2 Maaseutuasetuksen ennakkoehdot: - riskien ehkäiseminen ja riskien hallinta: kansalliset ja alueelliset riskiarvioinnit (huomioidaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen) - hyvä maatalous- ja ympäristökunto määritellään kansallisessa lainsäädännössä ja täsmennetään ohjelmassa sekä lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset ja muut asiaa koskevat kansalliset toimenpidevaatimukset täsmennetään ohjelmassa - on toteutettu toimia energiatehokkuuden parantamiseksi, veden hinnoittelupolitiikkaan ja kustannuksiin, uusiutuvan energian tuotannon ja jakelun edistämiseksi - on laadittu kansallinen ja alueellinen suunnitelma nopeita internet-liittymiä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi Sivu 14

Ohjelman hallintoviranomaiset Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman hallintoviranomainen Ohjelma-asiakirja, lainsäädäntö Ohjelman toteutuksen seuranta Maaseutuvirasto Hallintoviranomaisena: Toimeenpano / ELY- ohjaus, seuranta- ja sähköiset järjestelmät Maksajavirastona: Varojen maksaminen ja valvonta Maaseutuverkostopalvelut Viestintä, koulutusten järjestäminen, toimijoiden verkostointi, parhaat käytännöt, kansainvälistymisen tuki jne. ELY-keskus (15) Alueellisen suunnitelman toteutus HV: Päätökset: hanke- ja yritystuet, maatalouden rakennetuet sekä luomu- ja ympäristösopimukset Koulutus, neuvonta alueella MV: Maksatukset ja valvonnat Sivu 15 Leader-ryhmät (~55) Paikallisen kehittämisstrategian toteutus: Aktivointi, teemahankkeet Hanke- ja yritystuet: hankeesitykset ELY:lle Kunnat /(yhteistoiminta alueet) Viljelijätukien hallinnointi /päätökset / takaisinperinnät : ympäristösitoumukset ja luonnonhaittakorvaus, eläinten hyvinvointikorvaukset Viljelijäkoulutus Hanketoteuttaja, Leaderin osarahoittaja (20%)

Sähköistä asiointia hanke-, yritys- ja rakennetuissa Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta siihen asti, kunnes tukieurot ovat tilillä. Turhan juoksemisen ja paperipyörittämisen sijaan itse kukin voi keskittyä olennaiseen. Mahdollistaa asioinnin viranomaisen suuntaa milloin ja missä vain, järjestelmä auki 24/7 Järjestelmä opastaa ja neuvoo hakijaa hakemuksen täyttämisessä Sähköinen haku avataan vuoden 2015 puolella Lisätietoa Hyrrästä mavi.fi/hyrra

Uutta ohjelman mahdollisuuksissa 1/5 Neuvonta - kokonaan uusi toimenpide Ympäristökorvaukset - Kokonaan uusittu rakenne, mutta mukana tuttuja toimenpiteitä. Sujuvoittamista ja aiempaa enemmän kohdentamista Ei-tuotannolliset investoinnit - Kohderyhmää ja soveltuvien kohteiden joukkoa laajennettu, tarkoituksena ottaa käyttöön yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Luonnonmukainen tuotanto - Nyt omana toimenpiteenään, - Tavoite asetettu korkeaksi: 20 % luomua vuonna 2020 Sivu 17

Uutta ohjelman mahdollisuuksissa 2/5 Luonnonhaittakorvaukset - Yksivuotinen - 5 ha minialavaatimus, saaristossa 3 ha. - Tukikelpoisuuden laajennus: Tilatuen pysyvät nurmet mukaan - Degressiivisyys: korvaustaso alenee 150 ha:n (-10 %) ja 300 ha:n (-20 %) jälkeen Eläinten hyvinvointikorvaukset - Nautojen ja sikojen ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella, terveydenhuolto neuvonnan kautta - Uutta lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot - 1-vuotiset sitoumukset Sivu 18

Uutta ohjelman mahdollisuuksissa 3/5 Maaseudun yritystuet - Alkavien yritysten tuki laajempi ja perustuu liiketoimintasuunnitelmaan - Mikroyritysten lisäksi tukea myös pienille yrityksille (muille kuin elintarvikealan yrityksille) Koulutus- ja tiedonvälitys - Koulutustoimenpide enemmän ryhmille tarjottavaa koulutusta, tilaneuvonta erikseen omana toimenpiteenään. Maaseudun asukkaiden koulutus Leaderin kautta. Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen - Edelleen monipuoliset mahdollisuudet, laajakaistayhteyksiä kuitenkin voidaan tukea vain pienimuotoisina, ns. kyläverkkohankkeina. Sivu 19

Uutta ohjelman mahdollisuuksissa 4/5 Yhteistyö - Aiempaa laajempi mahdollisuus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin, yritysyhteistyöhön sekä kansainvälistymiseen. - Uutta maa- ja metsätalouden innovaatioryhmät ja valtiontukimenettelyt Leader - Panostetaan aiempaa enemmän nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen, palveluiden uudistamiseen ja kansainvälisyyteen Tekninen apu - Käyttökohteissa ei merkittäviä muutoksia, määrärahan korotus vastaa kustannusten nousua, ei muuta lisäystä Sivu 20

Uutta ohjelman mahdollisuuksissa 5/5 Maatalouden aloitustuet - Eräitä muutoksia yksittäisissä tukiehdoissa, tuen enimmäistaso säilyy ennallaan (max. 70 000 ) mutta mahdollisesti muutoksia tukimuotojen (avustuksen taso, korkotuen määrä, varainsiirtoverovapaus) välillä - Jatkossa hakija voi olla enintään 40-vuotias, tukiaika lyhenee enintään viiteen vuoteen myös korkotuen osalta, tuki haettava ennen tilanpidon aloittamista, valintakriteerit käytössä jatkuvasti Maatalouden investointituet - Kokonaisuutena investointitukijärjestelmä pysyy nykyisen kaltaisena, järjestelmään yksittäisiä muutoksia jotka johtuvat uudesta EU:n lainsäädännöstä, tavoitteista tai käytännössä havaituista muutostarpeista - Pieniä muutoksia mm. tukikohteissa, hyväksyttävissä kustannuksissa, tukitasoissa, tuen enimmäismäärässä, tukiehdoissa, valintakriteerit käytössä jatkuvasti Vaikuttavuuden arviointiin panostetaan enemmän Sivu 21

Maaseutuverkosto 2014-2020 1/2 Tavoitteena - sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy; - maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys paranee; - tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille; - tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle; - innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu.

Maaseutuverkosto 2014-2020 2/2 Ohjausryhmä linjaa ja seuraa toimintaa. Sisältää teemoittaisia työryhmiä: ympäristö, yrittäjyys, innovaatiot, nuoret Maaseutuverkostoa koordinoi maaseutuverkostopalvelut, joka sijaitsee Mavissa. 10 milj. euroa ja 7 htv vuoden 2015 alusta alkaen. Yksikön päällikkö Teemu Hauhia. Edistää maaseutuverkoston tavoitteita keinoina viestintä, koulutukset sekä hyvien käytäntöjen jakaminen ja kansainvälistymisen edistäminen.

Viestintä Kaikki viestivät maaseutuverkostossa. Viestintää linjaa yhteinen viestintäsuunnitelma, joka kootaan MMM:n johdolla. Viestintä on ajantasaista, yleistajuista ja kohderyhmille räätälöityä. Pääpaino sähköisissä kanavissa. Tuota sisältöä Maaseutu.fi:hin: hanke-esittelyt, vieraskynät, tapahtumat, keskustele maaseutufoorumilla. Viestintäverkoston yhteistyötä vahvistetaan. Tavoitteena viestinnän tekijä joka alueella. Verkostopalvelut tuottavat viestintätyökaluja koko viestintäverkoston käyttöön. Alueiden ääni kuuluviin valtakunnallisessa viestinnässä.

Viestinnän tavoitteet ja kohderyhmät Ohjelman mahdollisuudet tunnetaan ja varat hyödynnetään (potentiaaliset tuensaajat) Ohjelman vaikutukset tiedostetaan, tietoa EU-rahoituksen tuloksista on saatavilla (tuensaajat, suuri yleisö, päättäjät) Yhteistyö maaseututoimijoiden kesken lisääntyy, hyvät ideat ja käytännöt leviävät, osaaminen lisääntyy (maaseutuverkoston toimijat, maaseudun kehittäjät) Yhä useampi allekirjoittaa väitteen, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle ja voi osaltaan ratkaista ilmastoja ympäristökysymyksiä (suuri yleisö, päättäjät). Sivu 25 25.5.2015