SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/syksy 2012...3-5 JÄSENTIEDOTE 6/2012 > 14.12. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Kauppakamarin vuoden 2012 kansainvälistymispalkinto on myönnetty Raumaster Oy:lle...6 Timo Suistio jatkaa Rauman kauppakamarin puheenjohtajana...6-7 Kauppakamari: Ilman yritysten luomaa kasvupohjaa ei voida kehittää julkisia palveluja...7 Kuntapalvelujen innovaatiot tärkeitä...7 Kari Välimaalle Keskuskauppakamarin rautainen ansiomerkki...7-8 Toivotamme tervetulleeksi seuraavat uudet jäsenet...8 Kauppakamarin tilaisuuksia: Tutustumis- ja verkottumistilaisuus kauppakamarin uusille jäsenille...8-9 Rauman kauppakamari sai hyvän palautteen syksyllä 2012...8-9 Ajankohtaista kauppakamarissa vahvistettavista lkomaankaupan asiakirjoista...9 Kansainvälisiä asoita Turkki tarjoaa runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia... 10 Pk- yrittäjä, rasittaako EU-lainsäädäntö?... 10 Komission tuella Japanin tai Korean markkinoille... 10 Muuta yritystietoa Kuinka HR voi tukea henkilöstön jaksamista irtisanomistilanteessa?... 11 Rakennusalan harmaata taloutta torjutaan: tilaajan vastuu laajeni ja veronumero käyttöön...11-12 Kuntien hankintaprosessit saatava selkeiksi ja läpinäkyviksi... 12 Lakiasiat Lomautettuna olevan työntekijän irtisanominen... 13 Verotukseen muutoksia vuodelle 2013...13-15 Palkkaehdon sopimisesta... 15 Rauman kauppakamarin väki toivottaa kaikille jäsenilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013!
YHTEYSTIEDOT Puhelin 02 822 1199 Faksi 02 822 1194 www.rauma.chamber.fi e-mail: etunimi.sukunimi@rauma.chamber.fi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin 02 8221 396 GSM 0500 593 531 Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin 02 822 6985 GSM 044 765 4533 Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puhelin 02 822 6985 GSM 044 728 0896 Lakiasiantuntija Veroasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin 02 8240 618 GSM 0400 828 940 E-mail: juha.manner@brander-manner.fi www.brander-manner.fi työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin 0400 377 700 GSM 050 555 3888 e-mail: tapani.kulmala@fi.ey.com elinkeinoverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin 02 822 0219 GSM 0400 591 312 jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. www.rauma.chamber.fi/t 2
Rauman kauppakamarin kevään 2013 koulutuskalenterin koulutustarjontaa Koulutuskalenterin koulutusten tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumislinkit löydät Rauman kauppakamarin sivuilta joulukuun aikana www.rauma.chamber.fi/ kohdasta koulutus. Tullikoulutus (KUVA 0006098) Aika Keskiviikko 23.01.2013, klo 9.00-16.00 Hotelli Cumulus, Pöllä-sali, Aittakarinkatu 9, 26100 Rauma Senior Tax Consultant Paavo Österberg, PricewatershouseCoopers Oy Koulutus sisältää mm: Johdatus kansainväliseen tavarakauppaan - Tulliselvitysmuodot ja ja tullimenettelyt - Vapaaseen liikkeeseen luovutus - Vientimenettely - Tuonti- ja vientirajoitukset - Tulevaisuuden näkymiä Ajankohtaista rakennusalan veronumerosta ja tilaajavastuulaista Aika Perjantaina 8.2.2013, klo 10.00 15.00 Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma t Ylitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta ( rakennusalanveronumero) Asianajaja, varatuomari Veli-Matti Lanne, asianajatoimisto kauppi & Lanne (tilaajavastuulaki) Koulutus sisältää mm: - Rakennusalan veronumero - Julkinen veronumerorekisteri - Kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus - Tilaajavastuulain tarkoitus - Pääseikat, jotka tilaajan tulee huomioda käyttäessään alihankintaa tai työvoimavuokrausta - Pääkohdat 1.9.2012 voimaan tulleista muutoksista - Vireillä olevat ja suunnitellut muutokset Tilinpäätös, veroilmoitus ja verotuksen toimittaminen - (kuva 0012146) Aika Tiistaina 19.2.2013, klo 9.00 16.00 Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma Jukka Koivumäki, veroasiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari Koulutus sisältää mm: - Käytännön kirjanpidossa huomioitavat verosäännökset - Tilinpäätöksen laatiminen - Tuloslaskelman erät veroilmoituksessa - Tase-erät kirjanpidossa ja verotuksessa - Verotettavan tulon laskelma - Veroilmoituksen laatiminen - Verotuksen toimittaminen Ajankohtaista kauppakamarissa vahvistettavista ulkomaankaupan asiakirjoista Aika: Keskiviikko 13.2.2013, klo 13.00-16.00 : Hotelli Cumulus, Aittakarinkatu 9, 26100 RAUMA t: Janike Heimonen Keskuskauppakamarista Koulutus sisältää mm: - Alkuperätodistukset - E-vientiasiakirjat - ATA carnet Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset linkin kautta www.rauma.chamber.fi-sivuilla olevan linkin kautta tai kauppakamari@rauma.chamber.fi www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi 3
Suuri palkkapäivä Aika keskiviikko 6.3.2013, klo 10.00! 16.00 Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma Kirsi Parnila, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari Koulutus sisältää mm: - Uutta oikeuskäytäntöä - Ajankohtaista perhevapaiden alalta - Sairauspoissaolot - Yksityisyyden suoja palkkahallinnossa - Työsuhteen päättämiseen ja lomauttamiseen liittyviä kysymyksiä Excel perusteet Aika keskiviikko 27.3.2013, klo 9.00 16.00 Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, 26100 Rauma Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Koulutus sisältää mm: - Microsoft Excel 2007/2010 - Työkirjan taulukot - Laskenta - Grafiikka - Tulostus - Tiedonhallinta Excelillä Asiakaskeskeinen ratkaisumyyntitaito (B to B-myynnissä) Aika Keskiviikko 3.4.2013, klo 9.00 16.00 Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma Petri Kiikkinen, Cash Flow Guidance Oy Koulutus sisältää mm: - Asiakaskeskeinen ratkaisumyynti - Vastaväitteiden käsittely ja kaupan päättäminen Vastuullinen liiketoiminta Aika Keskiviikko, 10.4.2013, klo 8.30 15.30 Villa Tallbo, Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma TkT Tuula Pohjola, CRnet Verkosto/Crnet Oy Kohderyhmä. Valmennus soveltuu strategiaprosessista vastaaville henkilöille, operatiivisen toiminnan vastuullisuuden avainhenkilöille sekä viestinnän ammattilaisille ja laatu- ja ympäristöpäälliköille Koulutus sisältää mm: - Vastuullisuus liiketoiminnassa: kuinka toimitaan vastuullisesti nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä -Mitä mitataan ja miten mitataan: talousvastuu, ympäristövastuu ja henkilöstövastuu -Case -esimerkkejä vastuullisuusmittareista ja indikaattoreista -Vastuullinen toimitusketju: mitä pitää vaatia ja mitä voidaan vaatia - Valmennuksen yhteenveto 4 www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi
Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen erityiskysymykset varmista kv. toimitusten ja toimituksiin liittyvien ostojen oikea käsittely Aika Perjantai 26.4.2013, klo 9.00 15.00 Petri Salomaa, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte &Touche Oy Hotelli Cumulus, Pöllä-sali, Aittakarinkatu 9, 26100 Rauma Koulutus sisältää mm: - Kv. kaupan perusperiaatteet lyhyesti - Myyntien ALV-käsittely - Myynteihin liittyvien ostojen ALV-käsittely - Kansainvälisen kaupan ajankohtaiset erityiskysymykset - Muuttuneet laskutussäännökset kv. kaupassa Työhyvinvoinnin kehittäminen - teoriasta käytäntöön Aika Keskiviikko15.5.2012, klo. 9.00-16.00 Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, 26100 Rauma Henrietta Aarnikoivu, Protulos Oy Koulutus sisältää mm: - Työhyvinvointi strategisena tekijänä - Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? - Työhyvinvoinnin johtamisen hyvät käytännöt - Miten tästä eteenpäin? Kirjanpidon perusteet (2pv 29.5. ja 12.6.2013) Aika 29.5.2013 ja 12.6.2013 klo 9.00 16.00 Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, 26100 Rauma KTL Asta Manner, Visma Services Teemuaho Oy Koulutus sisältää mm: Kirjanpidon haltuunotto ja juokseva kirjanpito 29.5.2013 - Kirjanpidon haltuunotto - Juokseva kirjanpito Tuloslaskelma ja tase sekä arvonlisäveron perusteet 12.6.2013 - Tuloslaskelma ja tase - Arvonlisäveron perusteet Keskuskauppakamarin matkaseminaarit - Jukka Koivumäki, Torsti Lakari, Pauli K. Mattila, Tomi Peltomäki, Juha Sääskilahti TALOUS 2013 -laivaseminaari 12. 14.3.2013 - Raili Hulkkonen, Kirsi Parnila, Leena Pennanen, Sari Wulff Palkanlaskenta 2013 -laivaseminaari 20. 22.3.2013 - Jukka Koivumäki, Hannele Lindfors, Kirsi Parnila Kauppakamarin TALVISEMINAARI 2013 Levi 3. 6.4.2013 - Saku Tuominen, Tuija Piepponen, Tiina Helenius, Ari-Pekka Lindberg, Marja-Leena Haapanen Sihteeri- ja Assistentti 2013 -laivaseminaari 15.-17.5.2013 www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi 5
KAUPPAKAMARIASIAA Kauppakamarin vuoden 2012 kansainvälistymispalkinto on myönnetty Raumaster Oy:lle Rauman kauppakamarin kansainvälistymispalkinto 2012 myönnettiin kauppakamarin syyskokouksessa 21.11.2012 Raumaster Oy:lle. Rauman kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta valitsi palkinnon saajaksi Raumaster Oy:n. Kansainvälistymisvaliokunnan mukaan Raumaster Oy:n viime vuosien kasvu, viennin suuri osuus liikevaihdosta sekä tiukka kilpailu kyseisellä toimialalla, olivat merkittäviä valintatekijöitä. Raumaster on kehittynyt merkittäväksi kansainväliseksi yritykseksi. Yhtiön markkina-alueena on koko maailma. Suomen ulkopuoliset markkina-alueet ovat yhtiön perustamisesta lähtien olleet merkittävässä asemassa yhtiölle. Suurimpina markkina-alueina voidaan mainita Eurooppa, Aasia ja Etelä- Amerikka. Toimituksia on tehty kaikkiaan yli 60:een eri maahan. Suoran ja välillisen myynnin osuus liikevaihdosta on vuosittain keskimäärin 75 %:ia. Viennin kasvattaminen on edellyttänyt useiden ulkomaisten yhteistyö- ja agenttisopimusten solmimista. Yrityksen kilpailukyvyn perusteena sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla ovat laaja erikoisosaaminen alalla sekä hyvin hoidetut projektit ja asiakassuhteet. Moni asiakassuhde on alkanut yhtiön perustamisesta ja jatkunut tähän päivään saakka. Kansainvälistymispalkinto Rauman kauppakamarissa aloitti keväällä 2009 kansainvälistymisvaliokunta, joka haluaa osaltaan tuoda esiin seudun kansainvälistä imagoa ja kansainvälisessä kaupassa toimivien yritysten merkitystä Rauman seudulle. Kansainvälistymispalkinto myönnetään kannustuksena vuosittain erikokoisille ja eri toimialoilla toimiville yrityksille. Nyt jaettu palkinto oli neljäs kerta. Raumaster Oy:n toimitusjohtaja Jouko Mäkilä vastaanottaa kansainvälistymispalkinnon Rauman kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Timo Suistiolta. Raumaster Oy:n on raumalainen, vuonna 1984 perustettu, paperi- ja selluteollisuudelle sekä voimalaitoksille kuljetinjärjestelmiä valmistava yhtiö. Raumaster Oy:n konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt Raumaster Paper Oy ja ruotsalainen Raumaster AB. Konsernin henkilöstömäärä on tällä hetkellä 266 henkilöä. Yhtiön pääkonttori on Raumalla, josta käsin hoidetaan myynti sekä projektit suunnitteluineen. Myös erikoislaitteet valmistetaan omassa konepajassa Raumalla. Timo Suistio jatkaa Rauman kauppakamarin puheenjohtajana STX Finland Oy:n varatoimitusjohtaja Timo Suistio jatkaa Rauman kauppakamarin puheenjohtajana. Hänet valittiin syyskokouksessa 21.11.2012 kauppakamarin uudeksi puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakausi on kolmivuotinen. Kauppakamarin syyskokousväkeä Kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Vihijärvi onnittelee Jouko Mäkilää. Konsernilla on toimipisteet myös Porissa, Sastamalassa, Valkeakoskella, Shanghaissa, Tallinnassa ja Västeråsissa. Konsernin liikevaihto on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana ja tulevaisuuden kasvutavoitteet ovat korkealla. Kauppakamarin varapuheenjohtajina jatkavat Rolls Royce Oy:n toimitusjohtaja Kari Välimaa ja Pintos Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pere. Syyskokouksen yhteydessä pidetty valtuuskunnan kokous valitsi kauppakamarin hallitukseen vuoden 2013 uusiksi jäseniksi Kuusisto Groupin toimitusjohtaja Juha Kuusiston, Kodinonni Ky:n toimitusjohtaja Johanna Närvän sekä Biolan Oy:n toimitusjohtaja Esa Mäen. 6
KAUPPAKAMARIASIAA Vanhoina hallituksen jäseninä jatkavat toimitusjohtajat: Tauno Maksniemi RTK Palvelu Oy, Mika Marttila Osuuskauppa Keula ja Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj, tehtaanjohtajat Kari Pasanen UPM-Kymmene Oyj, ja Timo Merikallio Oy Metsä Fibre ja pankinjohtaja Esa Sainio Länsi-Suomen Osuuspankki sekä kaupunginjohtaja Kari Koski Rauman kaupunki. Kauppakamarin valtuuskuntaan valittiin uusina jäseninä toimitusjohtajat Jussi Seppälä Lähi Tapiola Jyrki Heinimaa Hollming Oy sekä myyntijohtaja Jens Remmer Jujo Thermal Oy. Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valittiin Heikki Marva, Kari Välimaa, Timo Suistio, Tuomas Pere ja Lauri Pörsti. Syyskokous vahvisti niin ikään kauppakamarin vuoden 2013 budjetin ja toimintasuunnitelman. Kauppakamarin toimintasuunnitelma on nähtävissä kauppakamarin nettisivuilla. Kauppakamari: Ilman yritysten luomaa kasvupohjaa ei voida kehittää julkisia palveluja Kuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi nousi palvelujen turvaaminen ja mm sote uudistus, mutta kauppakamarin mukaan palveluja ei voida pitkällä tähtäyksellä turvata, ellei kunnassa tai seudulla ole vetovoimaa ja yritysten luomaa kasvupohjaa. Tämä on kuntavaalien tärkeä viesti elinkeinoelämältä, sanoo Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Yritykset luovat sen tulopohjan, jolla palvelut voidaan turvata. Menestyvät yritykset luovat työpaikkoja ja houkuttavat uusia asukkaita. On hyvä muistaa, että yrittäjät tukevat aina omaa kotiseutuaan. Elinkeinoelämän ja kuntien intressit ovat yhdensuuntaiset: seudun vetovoima, kilpailukyky, kehitys ja talous ovat tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Kyse on siitä, että yritykset tarvitsevat hyvin menestyviä kuntia ja niiden palveluja, mutta myös ennen kaikkea siitä, että kunnat tarvitsevat yrityksiä ja niiden tuomia verotuloja. Tästä syystä kauppakamari tuo vaaliteemoiksi muutamia elinkeinoelämän kannalta tärkeitä asioita. Rakenneuudistustyötä kunnissa tulee jatkaa ja tavoitteena tulisi olla kooltaan ja osaamiseltaan riittävän kokoiset kuntayksiköt. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet on hyvä lähtökohta, mutta Raumankin seudulla on myös tuottavuudeltaan ja kuntataloudeltaan hyviä pieniä kuntia. Kunnan koko ei sinänsä ole ratkaiseva, sillä esimerkiksi terveydenhuollon tuottavuus voi olla hyvä pienissäkin yksiköissä Kauppakamarin mukaan kuntaveroprosentin tasosta voi tulla jatkossa Rauman seudulla kilpailuvaltti, jos asiat hoidetaan hyvin, sillä kuntataloutta ei korjata pysyvästi veronkorotuksin ja valtionosuuksien suunta on alaspäin. Liian tiukka sääntely ja hitaus kaavoituksessa jäykistävät elinkeinoelämän kehitystä. Varsinkin Raumalla väestökehitystä jarruttaa myös heikko asuntotilanne. Kuntapalvelujen innovaatiot tärkeitä Kuntapalvelujen tuottamistapojen uudistaminen on asetettava tärkeäksi tavoitteeksi, sillä tuottavuuskehitys on kunnissa ollut heikkoa. Yritysten uudet palveluinnovaatiot eli palvelujen tuottaminen uudella tavalla on yksi hyvä ratkaisu (=palveluhaaste). Hankintapolitiikan uudelleen arviointi on seudulla tarpeen ja yksityiset palvelut pitää saada mukaan täydentämään tarjontaa. Palvelusetelit tulee saada laajempaan käyttöön ja siten kehittää valinnanvapautta. Kauppakamarin omissakin selvityksissä todetaan, että julkisten palvelujen laatu tärkeä kilpailukykytekijä, siksi niiden kehittäminen on tärkeää. Kari Välimaalle Keskuskauppakamarin rautainen ansiomerkki Kansainvälinen huippuosaaminen, alueellinen verkosto ja logistinen sijainti luovat Rauman seudulla menestymisen edellytykset, sanoo Kauppakamari 2012 Forumissa Helsingissä puhunut Rolls-Royce Oy:n paikallisjohtaja Kari Välimaa. Välimaa palkittiin tilaisuudessa rautaisella ansiomerkillä tekemästään työstä alueensa elinkeinoelämän hyväksi. Kauppakamari Forum kokosi keskiviikkona 28.11.2012 Helsinkiin koko maan kaikkien alueiden kasvumoottorit. Rauman seudun vahvuustekijöistä puhui Rolls-Royce Oy:n paikallisjohtaja ja Rauman kauppakamarin varapuheenjohtaja Kari Välimaa. Yhteistyökulttuuria Rauman seudun kuntien välillä on joka tapauksessa reilusti parannettava, sillä tavoitteena tulee olla yhteisen vetovoiman parantaminen ja avoimesti luottamukseen perustuva yhteistyön tekeminen. Kari Välimaa vastaanottaa Keskuskauppakamarin rautaisen ansiomerkin. 7
KAUPPAKAMARIASIAA VK-TERÄSRAKENNE OY YRITYS- JA TILIPALVELU ABACON OY Kauppakamarin tilaisuuksia: Tutustumis- ja verkottumistilaisuus kauppakamarin uusille jäsenille Välimaa sanoi, että Rauman seudulla vahvan meriteollisuuden menestys perustuu kansainväliseen huippuosaamiseen, alueelliseen verkostoon ja logistisesti kilpailukykyiseen sijaintiin suuren sataman kyljessä. Tekninen evoluutio laivaprosesseissa lisää yhtiömme teknologian kysyntää. Offshore markkinoiden kasvu on jatkuvaa ja uudet ympäristö- ja tehokkuusvaatimukset lisäävät kysyntää. Merikuljetuksiin ja logistiikkaan investoidaan jatkuvasti. Rolls Roycen vahvuuksia ovat brändiarvo ja globaali läsnäolo lähellä asiakasta, sanoo Kari Välimaa. Välimaan johdolla potkurilaitteita valmistavasta Rolls-Roycen liikevaihto on moninkertaistunut, ja siitä on kasvanut yksi alansa kannattavimpia ja merkittävämpiä yrityksiä Suomessa. Tunnustuksena ansioistaan Rauman alueen elinkeinoelämän kehittämisessä Keskuskauppakamari myönsi Välimaalle rautaisen ansiomerkin. Rautaisia ansiomerkkejä myönnetään vuosittain noin 20. Keskuskauppakamarin ansiomerkki on vuodesta 1929 asti jatkunut arvostettu tapa palkita työntekijät ansioistaan. Ansiomerkkejä myönnetään saman työnantajan palveluksessa kertyneistä työvuosista, pitkästä työurasta elinkeinoelämässä sekä ainutlaatuisesta työsuorituksesta. Vuosittain Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunta myöntää yhteensä yli 10 000 ansiomerkkiä. Kauppakamari järjesti uusille jäsenilleen tutustumistilaisuuden aamukahvin merkeissä keskiviikkona 24.10.2012 klo 10 Hotelli Wanhan Rauman Ravintola Nyyperin tiloissa. Kauppakamariimme on viimeisen vuoden aikana liittynyt erittäin runsaasti uusia jäseniä. Jäsenmäärän kasvu on osoitus yritysten kiinnostuksesta kauppakamarityötä kohtaan. Tällä hetkellä Rauman kauppakamarin kuuluu reilusti yli 350 jäsenyritystä ja kattavuusprosentti on hyvin korkea. Uusien jäsenten tilaisuus 24.10.2012 Hotelli Wanhan Rauman Ravintola Nyyperin tiloissa On tärkeätä pysähtyä kiittämään menestyvän yrityksen taustalla olevia osaavia, sitoutuneita työntekijöitä. Ansiomerkki on saajalleen viesti siitä, että hänen kokemustaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Kyseessä on perinteinen ja näkyvä tapa osoittaa ylpeyttä tuloksentekijöistään, kertoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, ansiomerkkilautakunnan puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä. Välimaan ohella myös 17 muuta kehityksen edelläkävijää ja yritysjohtajaa kaikilta Suomen alueilta esitteli Kauppakamari 2012 Forumissa Suomen tulevaisuuden kasvun moottorit, kehityspolut ja menestyksen reseptit. Uudet jäsenet Toivotamme tervetulleeksi seuraavat uudet jäsenet: MUKSUMASSI OY OY SUOMEN LENSON AB PORKKANA KONSULTOINTI OY Rauman kauppakamari sai jäseniltään erittäin hyvän palautteen jäsentyytyväisyystutkimuksessa Kiitämme kaikkia 96 :ta vastaajaa. Vastausprosentti oli 24. Kysely suoritettiin sähköisenä kyselynä ja kohderyhmänä olivat kaikki kauppakamarin jäsenet ja luottamushenkilöt. Keskuskauppa- 8
KAUPPAKAMARIASIAA kamari toimi kyselyn koordinaattorina. Rauman kauppakamarin kouluarvosana onnistumisesta toiminnastaan oli 8,89(valtakunnan ka. 8,31). Erittäin hyvää oli, että kauppakamari sai yritysten koosta tai toimialasta riippumatta hyvät arvosanat kaikilta vastaajaryhmiltä. Niinikään edunvalvonnan ja palvelujen arvioinnissa menestyimme hyvin, sillä jäsenet antoivat edunvalvonnasta arvosanan 3,88 (ka 3,3 ) ja palveluista 3,81(ka 3,44). Jäsenyyttämme lähes kaikki olivat varauksetta halukkaat suosittamaan arvosanalla 4,38 (max 5). Parannettavaa kyllä kauppakamarilla riittää monessakin asiassa ja kiitämme kaikkia palautetta antaneita. Kauppakamarin vaikuttaminen ja edunvalvonta 2012 ja 2011 Todella erinomainen (5) Erittäin hyvä (4) Hyvä (3) Kohtalainen (2) Heikko (1) 2012 N=2681 2011 N=3226 Jäsenyyden suositteleminen keskiarvo kauppakamareittain 2012 Aivan varmasti (5) Todennäköisesti (4) Melko todennäköisesti (3) Todennäköisesti en (2) En suosittelisi (1) Ajankohtaista kauppakamarissa vahvistettavista ulkomaankaupan asiakirjoista Aika: Keskiviikko 13 helmikuuta 2013, klo 13.00-16.00 : Hotelli Cumulus, Aittakarinkatu 9, 26100 RAUMA Ohjelma: Klo 12.45 Ilmoittautuminen ja kahvi Kauppakamarin palvelut 2012 Todella erinomainen (5) Erittäin hyvä (4) Hyvä (3) Kohtalainen (2) Heikko (1) Klo 13.00 Janike Heimonen, Keskuskauppakamari Alkuperätodistukset - Euroopan yhteisön yleinen alkuperätodistus - Kauppalaskut ja niiden vahvistaminen - Suositukset vientiyrityksille - Force majeure todistukset Janike Heimonen, Keskuskauppakamari E-VIENTIASIAKIRJAT Janike Heimonen, Keskuskauppakamari ATA carnet - Mikä on ATA carnet - Käyttö ja soveltamisalat Kauppakamareiden yleisarvosanat (4-10) paremmuusjärjestyksessä 2012 - Hakemuksen täyttämisessä huomioitavaa - EU:n ja Taiwanin välinen CPD/China-Taiwan carnet - ATA carnet Venäjällä - Tulevaisuuden näkymiä Kysymykset ja keskustelua Klo 16.00 Tilaisuus päättyy. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset www.rauma.chamber.fi -sivuilla olevan linkin kautta tai kauppakamari@rauma.chamber.fi 9
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Turkki tarjoaa runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia Turkki tarjoaa suomalaisille yrityksille useita liiketoimintamahdollisuuksia, investointikannustimia ja yhteyksiä lähialueilleen. Maailmantalouden kriiseistä huolimatta Turkki on varteenotettava kauppakumppani, joka voi tarjota lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Turkki houkuttelee ulkomaisia investointeja uudella investointien kannustinjärjestelmällä. Suomalais-Turkkilainen kauppayhdistys kokoaa Suomen ja Turkin välisistä kaupallisista suhteista kiinnostuneet yritykset ja vaikuttajat yhteen. Turkin talous kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 3,2 prosenttia. Vuoden 2011 to teu tu nut bkt:n kasvu oli 8,5 prosenttia. Turkilla on lukuisia haasteita kasvun ylläpitämisessä maailman taloudessa vallitsevan epävarmuuden ja Turkin sisäisten taloudellisten ongelmien johdosta. Tur kin kauppatase on alijäämäinen, ja Turkin on ratkaistava useita rakenteellisia ongelmia kilpailuky kynsä säilyttämiseksi sekä vientinsä kehittämiseksi. Ulkomaisista investoinneista Turkki pyrkii saamaan talouskasvuunsa vauhtia. Suomen Turkkiin suuntautuneen viennin arvo oli vuonna 2011 suurempi kuin Intiaan ja Brasiliaan. Päävientituotteitamme ovat paperi- ja pahvivalmisteet, voimakoneet, moottorit ja televiestintä lait teet. Turkista tuodaan muun muassa ajoneuvoja, vaatteita ja muita tekstiilituotteita. Viime vuonna Turkissa kävi arviolta 180 000 suomalaista. Turkki tarjoaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, jotka hyötyvät EU:n ja Turkin välisestä tulliliitosta ja EU-jäsenyysprosessin mukanaan tuomista uudistuksista. Suomalaisella terveydenhoitoalan teknologiaan ja ohjelmistoihin liittyvällä osaamisella on kysyntää Turkissa. Kiinnostavia projekteja voi löytää myös energiasektorilta. Turkin alueellinen sijainti tarjoaa useita mahdollisuuksia kehittää kauppa- ja taloussuhteita Lähi-itään ja Persianlahdelle sekä Etelä-Kaukasiaan ja Keski- Aasiaan. Vähemmän kehittyneillä alueilla investointien kannustimet ovat korkeampia kuin Länsi-Turkin teollisuuskeskuksissa. Vapautus tullausvelvollisuuksista sekä vapautus arvonlisäverosta ovat kannustejärjestelmän pääasiallisia välineitä. Nykyinen kannustinjärjestelmä on jaettu neljään alajärjestelmään: yleinen investointien kannustinjärjestelmä, alueellinen investointien kannustinjärjestelmä, suurten projektien investointien kannustimet sekä strategisiin investointeihin kannustava järjestelmä. Lisätietoja kannustinjärjestelmästä Turkin talousministeriö Invest in Turkey Lisätietoa Turkista yleensä Maailman markkinat 2012-julkaisu Turkin kauppakamari Pk- yrittäjä, rasittaako EU-lainsäädäntö? Nyt sinulla on tilaisuus esittää mielipiteesi! Komissio ilmoitti kertomuksessaan Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin, että se perustaisi verkkosivuston, jolla esitetään ne kymmenen EU-säädöstä, joiden katsotaan aiheuttavan eniten rasitusta mikroyrityksille ja pk-yrityksille. Tämän tiedon avulla kyseisiä säädöksiä voidaan tarkistaa kohdennetusti. Vastaamalla kyselyyn pääset vaikuttamaan tuon luettelon laatimiseen. Kyselyyn voi vastata millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Koska joillakin kielillä annettujen vastausten kääntäminen voi aiheuttaa viivästyksiä, vastausten kääntäminen valmiiksi jollekin komission työkielistä (mieluiten englanniksi) helpottaa niiden käsittelyä komissiossa. Vastaa kyselyyn viimeistään 21. joulukuuta! Kyselyyn vastaaminen onnistuu sivulla: http:// ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/public-consultationnew/index_fi.htm 10 hyvää syytä investoida Turkkiin Turkin valtio on kehittänyt kannustejärjestelmän investointien houkuttelemiseksi maahan. Sen mukaan 10 hyvää syytä investoida Turkkiin ovat: menestyvä talous, väestö, ammattitaitoinen työvoima, vapaa ja uudistuksellinen investointi-ilmapiiri, hyvä infrastruktuuri, keskeinen sijainti, Turkki Euroopan energia väylänä ja terminaalina, alhainen verotus ja veroetuudet, EU:n ja Turkin välinen tulliliitto vuodesta 1996 ja maan suuret kotimarkkinat. Turkki on 75 miljoonan asukkaan valtio. Puolet väestöstä on alle 30-vuotiaita. Väestön kasvuprosentti on 1,36 Turkissa, kun se on EU-maissa keskimäärin 0,28. Turkissa yritystoiminnan aloittamiseen kuluu kuusi päivää. Turkissa valmistuu vuosittain 500 000 opiskelijaa yli 170 yliopistosta sekä 700 000 ylioppilasta, joista puolet tulee teknisistä ja puolet ammatillisista lukioista. Turkilla on uusi ja hyvin kehitetty teknologinen infrastruktuuri liikenteessä, televiestinnässä ja energiasektorilla. Komission tuella Japanin tai Korean markkinoille Euroopan komission rahoittama Executive Training Program ETP tarjoaa yrityksille liiketoiminta-, kieli- ja kulttuurikoulutusta, joka helpottaa yritysten menestymistä Japanin ja Korean markkinoilla. Seuraava koulutusjakso alkaa marraskuussa 2013. Ohjelman hakuaika päättyy toukokuussa 2013. Lisätietoja asiaan liittyen saat: http://www.euetp.eu/ 10 Turkin investointien kannustejärjestelmä perustuu aluejaotteluun. Siinä Turkin provinssit on jaettu kuuteen kategoriaan.
MUUTA YRITYSTIETOA Kuinka HR voi tukea henkilöstön jaksamista irtisanomistilanteessa? YT-neuvottelujen ja irtisanomisten aikaan organisaation HR-osaston työkuorma on tavallista suurempi. Siihen pitää varautua, jotta resurssit riittävät sekä pakollisten kuvioiden hoitamiseen että keskusteluapuun, muistuttaa johdon ja esimiesten työnohjaaja Arja Ahtee. HR-ihmisten pitää olla yt-neuvottelujen aikaan tavoitettavissa ja vastaamassa kysymyksiin. Irtisanottavien pitää saada työtodistukset ja muut työnhakuun ja työttömyyskorvausten hakuun tarvittavat paperit sovitussa ajassa. Valitettavan usein kuulee irtisanottujen joutuneen pyytämään papereita moneen kertaan. Se on tarpeetonta ja irtisanotulle äärimmäisen nöyryyttävää. Arjan mukaan olisi hyvä, että ne esimiehet, jotka joutuvat irtisanomaan omia alaisiaan, saisivat HR:stä paitsi substanssitukea prosessien hoitamiseen myös niin sanottua henkistä tukea esimerkiksi työnohjauksen muodossa. Työterveyspsykologin palvelut eivät kuulu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin, mutta Arja suosittelee harkitsemaan niiden tarjoamista irtisanottaville. Jo muutamalla käynnilläkin kokenut työterveyspsykologi voi avata ajatuslukkoja ja auttaa jäsentämään kaaosta irtisanotun päässä. Hyvin irtisanottu esimies Esimies ei varmasti voi suhtautua irtisanomiseen vain kylmästi tästäpä sulka hattuun mentaliteetillä vaan irtisanomistilanne on esimiehen vaikeimpia työtilanteita. Irtisanomiskeskusteluun pitää valmistautua hyvin. Irtisanottava saattaa mielessään palata keskusteluun satoja kertoja, joten jokainen sana on tärkeä. Esimiehen oman jaksamisen kannalta olisi tietysti hyvä pystyä tässäkin asiassa määrittelemään, mikä on riittävän hyvä suoritus, sanoo Arja Ahtee. Esimies on tehnyt parhaansa, kun on kertonut niin avoimesti kuin voi, miksi irtisanomisiin tai lomautuksiin on jouduttu osoittaa aitoa empatiaa huolehtii siitä, että toimitaan vähintään lain mukaan, mieluiten paremmin tukee irtisanottavia uuden työn löytämisessä tai kouluttautumisessa Usein myös esimiehen asema on uhattuna irtisanomistilanteessa. Vaikeina aikoina on erityisen tärkeää, että esimies huolehtii jaksamisestaan sekä etsii tukea myös itselleen. Artikkelia varten haastateltu asiantuntija Arja Ahtee on erikoistunut johdon ja esimiesten työnohjaaja ja coach, jolla on 23 vuoden kokemus esimies- ja johtotehtävistä. Rakennusalan harmaata taloutta torjutaan: Tilaajan vastuu laajeni ja veronumero käyttöön Tilaajilla ja hankintayksiköillä on 1.9.2012 alkaen entistä paremmat mahdollisuudet varmistaa, että sopimuskumppanit ovat luotettavia ja noudattavat työehtoja. Lisäksi samasta päivästä lähtien on jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä oltava työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Muutokset tehostavat harmaan talouden torjuntaa rakennusalalla. Tilaajan on rakentamistoiminnassa jatkossa useimmissa tilanteissa pyydettävä sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset. Selvitykset on pyydettävä myös silloin, kun yritysten toiminta on vakiintunutta tai kun tilaajan ja sopimuskumppanin sopimussuhde on vakiintunut. Selvitettävät tiedot liittyvät esimerkiksi yrityksen rekisteröintiin, eläkevakuuttamiseen, verojen maksamiseen ja sovellettavaan työehtosopimukseen. Uutena asiana myös tapaturmavakuutus kuuluu selvitettäviin asioihin. Aluehallintovirasto voi määrätä tilaajalle korotetun laiminlyöntimaksun, jos se on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Maksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa. Jatkossa kaikkien hankintayksiköiden on urakkasopimuksessa edellytettävä rakennusurakoitsijalta työsuhteen vähimmäistyöehtojen noudattamista. Vähimmäistyöehdot määräytyvät lain ja työehtosopimusten mukaisesti ja liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja lomiin. Hankintayksiköt määritellään julkisista hankinnoista annetussa laissa. Veronumero käyttöön kaikilla rakennustyömailla Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava 1.9.2012 alkaen työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Uusilla työmailla veronumero on pakollinen 1.9.2012 alkaen, mutta vanhoilla työmailla (ennen 1.9.2012 alkaneilla) se on pakollinen vasta siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.3.2013. Suomalaiset rakennusalan työntekijät ovat saaneet veronumeron vuoden 2012 verokortin yhteydessä. Ammatinharjoittajat saavat veronumeron ennakkoverolipulla. Ulkomaalaiset työntekijät saavat henkilötunnuksen ja veronumeron verotoimistoista (yhteystiedot: www.vero. fi/veronumero [http://www.vero.fi/veronumero] ). Työnantajalla on mahdollisuus tilata työntekijöidensä veronumerot keskitetysti toimittamalla työntekijöidensä henkilötunnukset sähköisesti Verohallintoon, joka lähettää veronumerot työnantajalle. Samalla työntekijät merkitään rakennusalan veronumerorekisteriin. Rakennustyömaalla työs- 11
MUUTA YRITYSTIETOA kentelevien henkilöiden veronumerot merkitään rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin. Rekisteristä työnantajalla tai muulla tunnistekortin antajalla on mahdollisuus varmistaa, että työntekijän ilmoittama veronumero on sama kuin Verohallinnon rekisterissä oleva. Esite kertoo tilaajavastuusta ja veronumerosta viidellä kielellä Työ- ja elinkeinoministeriö ja Verohallinto ovat laatineet oppaan tilaajan selvitysvelvollisuudesta rakennusalalla sekä rakennustyömailla käytettävästä veronumerosta. Oppaassa kerrotaan kattavasti tilaajan velvollisuuksista ja veronumerosta. Opas on ilmestynyt suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Se on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.vero.fi/veronumero Yritysjohtajat: Kuntien hankintaprosessit saatava selkeiksi ja läpinäkyviksi Yritykset edellyttävät nykyistä hankintalainsäädäntöä kehitettäväksi niin, että hankintaprosessit saadaan suoraviivaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, ilmenee Keskuskauppakamarin yritysjohtajakyselystä. Tämä kehitys on mahdollista vain, jos yritysten ja kuntien yhteistyötä lisätään kaikilla tasoilla. Tärkeimmäksi toivomukseksi nousi, että kuntiin saataisiin lisää hankintaosaamista, tarkentaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila. Keskuskauppakamari pyysi yritysjohtajia laittamaan tärkeysjärjestykseen kymmenen kuntateesiä. Yritysjohtajat peräänkuuluttavat ennen kaikkea selkeitä ja näkyviä hankintaprosesseja. Hankintaosaamista on selkeästi parannettava kuntahankinnoissa. Palvelujen laadulle on kehitettävä selkeät mittaristot, jotta näennäisesti halvin hinta ei joka kerta olisi se tärkein kriteeri, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Tommi Rasila. Yritysjohtajat nostivat tärkeysjärjestyksessä toiseksi kuntien tehtävien karsimisen. Ministeriöiden halu laajentaa julkisten palvelujen määrää ja kattavuutta on johtanut tilanteeseen, jossa kunnat eivät enää selviä niille määrätyistä tehtävistä. Tämän johdosta kuntien tehtäviä on ehdottomasti karsittava. Kuntien ja valtion tehtävät pitää katsoa yhtenä kokonaisuutena ja sieltä lähteä kehittämään palvelujen rakenteita ja toimijoiden roolia tarkoituksenmukaisiksi, sanoo Rasila. Yritysten mielestä kuntien toimintatapoja ja organisaatioita on yksinkertaistettava ja organisaatiotasoja vähennettävä. Kolmantena prioriteettina vastaajat pitivät kuntien ja yksityisen välisen kilpailuneutraliteetin kuntoon saattamista. Kilpailuneutraliteetissa on edelleen korjaamisen varaa, vaikka valtio on linjannut haluavansa edistää yritysten ja kuntasektorin yhteiseloa. Tällä hetkellä kuntien kustannuslaskenta ei vastaa nykyajan vaatimuksia, jolloin palvelujen hintojen vertailu tulee mahdottomaksi. Erityisesti kuntayhtöiden monopoliasemaan tulee puuttua radikaalisti, vaatii Rasila. Oma etu ohittaa Vastauksista kävi myös ilmi, että kuntapäättäjät, sekä virkamiehet että poliitikot, ovat usein liikkeellä omien lähtökohtiensa toteuttamiseksi.silloin oma etu menee valitettavan usein oikean ratkaisun edelle. Erityisen suurta haittaa kuntarakenteen järkeistämiselle aiheuttaa kuntatyöntekijöiden viiden vuoden muutosturva, joka vetää pohjan pois kaikilta perusteilta järkeistää kuntarakennetta. Yritysjohtajat haluaisivat saada kuntien työntekijöiden viiden vuoden irtisanomisajan muiden alojen tasolle. Tuottavuuden ja tehokkuuden nostoon ei päästä hyvilläkään rakenneratkaisuilla, jos tarpeellisia irtisanomisia ei voida tehdä. Irtisanomisturva alkaa alusta uudelleen aina jos uusi kuntajärjestely tehdään, jolloin pahimmillaan kunnallisessa toiminnossa voi olla tuplamiehitys jopa kymmenen vuoden ajan, muistuttaa Rasila. Vastaajien mukaan mukaan kunnan koolla ei sinänsä ole tavoitteena merkitystä. Jos suurimmat kunnat saataisiin tehokkaiksi, niin sillä selvittäisiin koko kuntasektorin ongelmasta. Pienten kuntien yhdistymistä pitää tarkastella siitä näkökulmasta, pystyvätkö ne takaamaan palvelutuotannon tehokkaamman hoidon kuin suurissa kokonaisuuksissa. Keskuskauppakamari selvitti yritysjohtajien mielipiteitä kuntateeseistä kyselyllä, joka lähetettiin 834 yritysjohtajalle ja päättäjälle. Vastaajat olivat Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien hallitusten ja valtuuskuntien jäseniä. Vastauksia saatiin 269. 12
LAKIASIAT Lomautettuna olevan työntekijän irtisanominen Tavallisin lomauttamisen aikainen irtisanomistilanne syntyy, kun työnantaja on arvioinut työn vähentymisen keston väärin. Tällaisessa tilanteessa työntekijä voidaan irtisanoa samoin perustein kuin työsuhteen aikana yleensäkin. Mikäli lomauttamista koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa on käsitelty yhtenä todennäköisenä vaihtoehtona myös työsopimuksen irtisanomista, eikä tilanne ole yrityksessä muuttunut, työnantajan ei tarvitse lomautettua työntekijää irtisanoessaan käydä uusia yhteistoimintaneuvotteluja. Muussa tapauksessa täysimittaiset yhteistoimintaneuvottelut on käytävä ennen työntekijän irtisanomista. Myös irtisanomisajat määräytyvät normaaleilla perusteilla eli työsuhteen keston mukaan. Lomautusaika luetaan työsuhteen kestoon mukaan. Työnantaja on siis velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaansa työsuhdetta päättäessään ja on myös velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan suuruiseen korvaukseen sekä irtisanomisajalta lasketun lomakorvauksen. Oikeus lomarahaan kyseisessä tilanteessa sen sijaan määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Jos työnantaja on ollut lain tai sopimuksen mukaan velvollinen noudattamaan pidempää kuin 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, saa työnantaja vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan. Tällainen velvollisuus noudattaa pidempää lomautusilmoitusaikaa voi yleensä seurata työehtosopimuksesta. Esimerkki 1 Työnantaja on lomauttanut työntekijän työehtosopimuksen mukaisella 30 päivän lomautusilmoitusajalla. Irtisanoessaan työntekijän, se saa vähentää noudattamastaan irtisanomisajasta 14 päivää. Esimerkki 2 Työnantaja on lomauttanut työntekijän noudattaen lain mukaista 14 päivän ilmoitusaikaa. Irtisanoessaan työntekijän, on työnantajan noudatettava koko irtisanomisaikaansa, eikä siitä saa vähentää lomautusilmoitusaikaa. Työntekijä kuuluu muutosturvan piiriin, kun hänet on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja hänellä on vähintään kolme vuotta työhistoriaa. Muutosturvan piiriin kuuluu myös työntekijä, joka on työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään 36 kuukautta viimeisen 42 kuukauden kuluessa. Muutosturvaan on lisäksi oikeus pitkäaikaisesti lomautetuilla, jolla tarkoitetaan vähintään 180 päiväksi lomautettuja tai vastaavan ajan jo lomautettuina olleita. Työntekijä, joka kuuluu muutosturvan piiriin saa muita korkeamman työttömyyspäivärahan työllistymissuunnitelman mukaisten työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työntekijälle irtisanomisen yhteydessä hänen oikeudestaan työllistymissuunnitelmaan sekä muutosturvan ansio-osaan. Työntekijällä on oikeus pitää vuosilomansa lomautuksesta huolimatta. Työnantaja voi määrätä työntekijän kesälomalle kesälomakauden aikana tai talvilomalle lomakauden ulkopuolella kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, vaikka työntekijä olisi lomautettuna tai irtisanomisajalla. Näin ollen lomautus, irtisanomisaika ja vuosiloma voivat siis kulua samanaikaisesti. Henkilökohtainen ilmoitus Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Näyttövelvollisuus päättämisen toimittamisesta on irtisanovalla sopijapuolella. Tavallisesti työsuhteen päättämisilmoitukseen otetaan työntekijän allekirjoitus tiedoksisaannin vakuudeksi. Henkilökohtainen ilmoitus ei ole aina mahdollinen ja tämän vuoksi ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty tai jätetty postin kuljetettavaksi. Postin ohella voidaan käyttää sähköisiä viestimiä. Tällä tarkoitetaan telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta ja sähköpostia sekä muuta luotettavaa, sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää. Irtisanomista ei tulisi toimittaa matkapuhelimeen tekstiviestinä. Jos ilmoitus toimitetaan sähköpostilla taikka muutoin niin, että ilmoituksen toimittaja jättää ilmoituksen esimerkiksi postin tai teleoperaattorin toimesta vastaanottajalle toimitettavaksi, ilmoitus katsotaan vastaanotetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on lähetetty. Kirjettä käytettäessä määräaika lasketaan siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi. Sähköisesti lähetetyistä ilmoituksista lähetystiedot tallentuvat automaattisen tietojenkäsittelyn ja teleliikenteen järjestelmiin. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen perusteena olevat tosiasiat, joiden perusteella työsopimus on päätetty. Verotukseen muutoksia vuodelle 2013 Taloustilanteen johdosta ensi vuodelle tulee veronkiristyksiä ja toisaalta tiettyjä veroporkkanoita uusien yritysten, 13
LAKIASIAT sijoituksien ja investointien aikaansaamiseksi. Osa verolaeista on jo annettu eduskunnalle 17.9.2012. Syksyn aikana tulevat loput yritys- ja pääomaverotuksen muutokset, jotka ovat lähinnä niitä veroporkkanoita. Näiden lakien sisällöstä väännetään vielä kättä, mutta niidenkin pitäisi tulla voimaan vuoden 2013 alusta lähtien. Lainsäädäntötyön soisi edistyvän nopeasti, että lopulliset säännökset olisi ajoissa nähtäville ja niihin ehtisi varautua kunnolla. Artikkelissa käydään läpi niitä lakimuutoksia joiden tiedetään toteutuvan ja joiden sisältö on jo tiedossa. Arvonlisävero 1.1.2013 alkaen jokainen käytössä oleva arvonlisäverokanta nousee 1 % -yksiköllä. Yleinen arvonlisäverokanta on muutoksen jälkeen 24 %. Elintarvikkeiden sekä ateria- ja ravintolapalveluiden verokanta nousee 14 %:iin. Alin verokanta nousee 10 %:n tasolle. Tähän ryhmään kuuluvat mm. liikuntapalvelut, lääkkeet, kirjat, majoituspalvelut, henkilökuljetus sekä vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Perintöverotus Yli 1 milj. euron perinnöille tulee uusi veroluokka. Ensimmäisessä veroluokassa perintöveron suuruus olisi 19 %. Nykyisessä verotaulukossa yli 200 000 euron perinnöistä maksetaan 16 %:n mukaan veroa. Samalla poistetaan vakuutuslahjojen verovapaus. Tähän saakka vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saatu vakuutuskorvaus on ollut verovapaa kun korvausten yhteismäärä kolmen vuoden aikana on ollut enintään 8 500 euroa. Varainsiirtoverotus Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero nousee 1,6 %:sta 2,0 %:iin. Veropohjaan luettaisiin jatkossa myös osakkeisiin kohdistuva yhtiön velka. Muutos tulee voimaan 1.1.2013. Muutos ei koske normaalien liikeosakkeiden varainsiirtoverotusta. YLE-vero TV-lupamaksun korvaava yleisradiovero tulee voimaan ensi vuoden alusta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt sekä yhteisöt. Veron määrä perustuu verotettavaan tuloon. Henkilöyhtiöt jäävät veron ulkopuolelle, koska verotus tapahtuu yhtiömiestasolla ja vero tulee sitä kautta maksettua kertaalleen.henkilöiden yleisradiovero on 0,68 % TVL:ssa tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärästä. Jos YEL:n tai MYEL:n vahvistettu työtulo on suurempi, niin silloin vero lasketaan tästä vahvistetusta työtulosta. Veroa ei peritä alle 18-vuotiailta. Veroa peritään maksimissaan 140 euroa henkilöltä. Alle 50 euron vero jätetään perimättä. Yleisradiovero sisältyy vuoden 2013 ennakonpidätysprosenttiin tai ennakonkantoon. Henkilön yleisradiovero ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa. Yhteisön yleisradioveroa peritään EVL:n tai MVL:n mukaan verotettavilta yhteisöiltä joiden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Vero on 140 euroa + 0,35 % 50 000 euron ylittävältä osalta. Maksimi veron määrä on 3 000 euroa. Yhteisön tulovero peritään tuloverotuksen toimittamisen yhteydessä ja se on vähennyskelpoista yhteisön verotuksessa. Valtio ja sen laitokset, kunnat, seurakunnat, asunto-osakeyhtiöt, yhteisetuudet sekä TVL:n mukaan verotettavat yhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan yleisradioveroa. Verovapaa kilometrikorvaus Verovapaan kilometrikorvauksen määrä on perustunut valtion työmarkkinajärjestön laskelmiin. Yleistä korvaustasoa tullaan laskemaan viidellä prosentilla. Tämän johdosta verovapaa kilometrikorvaus tulee alentumaan 1.1.2013 alkaen 45 sentistä 43 senttiin. Vuodesta 2014 alkaen yli 15 000 kilometrin jälkeen verovapaan kilometrikorvauksen määrä olisi 25 senttiä edellyttäen, että valtion työmarkkinajärjestön laskelmat pysyvät samalla tasolla myös ensi vuonna. Tuotannollisten investointien korotetut poistot Vuosien 2013 2015 aikana käyttöönotettujen uusien tehtaiden ja työpajojen sekä niissä käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenot voidaan poistaa korotettuina. Poisto voi olla maksimissaan kasinkertainen ja korotettu poisto voidaan tehdä näiden vuosien aikana kahdesti. Valmisteltavana olevat muutokset Yhteisöjen sekä henkilöyhtiöiden maksamien etuyhteyskorkojen vähennysoikeutta tullaan rajoittamaan 1.1.2014 alkaen. Yrityksille tulee mahdollisuus ylimääräiseen verovähennykseen T & K- toiminnan palkkamenojen perusteella. Koulutus- ja hyvinvointivähennyksestä väännetään vielä kättä työmarkkinajär- 14
LAKIASIAT jestöjen kesken. Pääomasijoittamisen verokannustimet ovat myös vielä valmisteluvaiheessa. Palkkaehdon sopimisesta Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2012:82 työntekijän kanssa oli työja palkkasopimuksissa sovittu työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa korkeammasta kokonaispalkasta, jonka oli sopimuksissa ilmoitettu sisältävän työehtosopimuksen mukaiset palkan lisät. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys, voiko työnantaja kyseisissä olosuhteissa vedota sopimuksessa olevaan ehtoon, jonka mukaan kaikki työehtosopimuksen mukaiset palkan lisät sisältyivät maksettuun kokonaispalkkaan, vai oliko työntekijä sopimusehdosta huolimatta oikeutettu vaatimiinsa korvauksiin ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä. Työntekijän työsuhteessa noudatettiin Majoitus- ja ravitsemusalan työntekijöiden yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen mukaan ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä tuli maksaa työntekijälle korotettua palkkaa. Työnantajan ja työntekijän välillä oli 3.12.2004 tehty toistaiseksi voimassa oleva kirjallinen työsopimus ja 20.5.2006 määräaikainen kirjallinen palkkasopimus. Työsopimuksessa oli seuraava palkkaa koskeva määräys: 13 /h, joka sisältää Tes:n määräämät lisät. Palkkasopimuksessa oli sovittu kiinteistä tunti- ja kuukausipalkoista siten, että ajanjaksolta 24.5. - 23.8.2006 tuli maksaa 2 100 euroa kuukausipalkkaa ja muutoin osa-aikatyöstä/sopimuspalkkana 13 euroa tunnissa. Sopimuksessa olevien nimenomaisten mainintojen mukaan molempiin määriin sisältyivät kaikki työehtosopimuksen määräysten perusteella maksettavat lisät: sis, kaikki TES:n määräämät lisät. Toteutuneet ilta-, yö- ja sunnuntaityötunnit huomioon ottaen työntekijälle maksetun palkan määrä oli koko työsuhteen aikana ollut korkeampi kuin vastaavan työkokemuksen omaavalle työntekijälle työehtosopimuksen mukaan maksettava vähimmäispalkka lisineen. Työntekijän työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle oli maksettava ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät eritellysti, toteutuneiden työtuntien mukaan. Työsopimuslain 2 luvun 7 :n 2 momentin mukaan työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Korkein oikeus totesi, että työntekijälle maksettavan palkan olisi voitu sopia määräytyvän työehtosopimuksen vähimmäisehtojen mukaisesti. Tällaista ei sopimuksen sanamuodosta ilmene, vaan työntekijälle oli sovittu maksettavaksi täsmällinen kokonaispalkka, joka määrältään ylitti työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistason. Työ- ja palkkasopimusten sanamuodot eivät korkeimman oikeuden mukaan tukeneet sellaista johtopäätöstä, että peruspalkaksi olisi edes laskennallisesti sovittu työehtosopimuksen vähimmäispalkka tai jokin muu määrä, joka olisi sopimukseen kirjatun määrän ja vähimmäispalkan välillä, ja että tämän määrän ylimenevä osa sovitusta kokonaispalkasta olisi luettava työehtosopimuksessa tarkoitetuiksi ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiksi. Päinvastoin kokonaispalkkaa koskevan ehdon voidaan jopa katsoa sisältävän sen, että työntekijä sopimuksen ja vähimmäispalkan ylittävän peruspalkan hyväksymällä luopui lain ja työehtosopimuksen mukaisista oikeuksistaan mainittuihin lisiin. Korkein oikeus totesi, että sovittu palkkausehto oli epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Korkeimman oikeuden mukaan selvää oli kuitenkin, että sen mukaisesti maksettu palkka oli sovellettavan työehtosopimuksen vastainen ainakin siltä osin kuin työehtosopimuksessa edellytetään, että ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät maksetaan työntekijälle eritellysti. Työoikeudessa noudatettavasta työntekijän suojelun periaatteesta ja yleisistä sopimusoikeudellisista tulkintaperiaatteista seuraa, että epäselvissä tapauksissa työnantajan laatimaa työsopimusta tulkitaan työntekijän eduksi. Korkeimman oikeuden mukaan työnantajan laatimista työntekijän työ- tai palkkasopimuksesta tai muustakaan asiassa esitetystä ei ilmene, että työntekijän peruspalkan määräksi olisi sovittu jokin edellä mainittua tunti- tai kuukausipalkkaa alempi määrä. Työnantaja ei ollut noudattanut työnantajan velvollisuutta eritellä mahdollisesti maksamiaan ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiä. Asiassa oli näin ollen jäänyt näyttämättä, että työntekijälle olisi peruspalkan lisäksi maksettu työehtosopimuksen mukaiset ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät. Peruspalkan määräksi lisäkorvausten määrää laskettaessa on edellä lausutun mukaisesti perusteltua ottaa sopimuksissa sovittu tunti- ja kuukausipalkka. Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeuden lopputulosta, jonka mukaan työehtosopimuksen mukaisia ilta-, yöja sunnuntaityölisiä ei voitu sisällyttää sovittuun tunti- tai kuukausipalkkaan ja että tätä koskea työsopimuksen ehto oli työsopimus- ja työaikalain nojalla mitätön, ei näin ollen ollut syytä muuttaa. Helsingin seudun kauppakamarin kirjanpidon asiantuntija Hannele Lindfors 15
Kauppakamariaamiainen - tule mukaan verkostoitumaan! Aihe: Epäasiallinen kohtelu työpaikalla sekä uusimmat työlainsäädännön muutokset Aika: Tiistaina 15 tammikuuta 2013, klo 8.30-11.00 : Villa Tallbo /Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100 RAUMA OHJELMA: Klo 8.30 Klo 9.00 Klo 9.20 Klo 10.40 Klo 11.00 Ilmoittautuminen ja aamupala Tilaisuuden avaus - Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo, Rauman kauppakamari Epäasiallinen kohtelu työpaikalla sekä uusimmat työlainsäädännön muutokset asianajaja, osakas Maisa Nikkola, Asianajotoimisto Bird & Bird - Lainsäädännön lähtökohta työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin - Esimiesten, johdon ja HR:n vastuu - Esimerkkejä käytännön ongelmatilanteista ja uutta oikeuskäytäntöä - Ajankohtaisia muutoksia työlainsäädännössä Kysymykset ja keskustelu Tilaisuus päättyy Yhteistyössä Rauman kauppakamari ja Eilakaisla Oy. Tilaisuus on maksuton, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittaudu mukaan kauppakamarin sivuilla olevan linkin kautta tai sähköpostilla paivi.junnila@rauma.chamber.fi www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi Rauman Offsetpaino Oy 12.2012