Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja
Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord
Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin keskittynyt päivittäistavarakauppa Kahdella suurimmalla on noin 85 prosenttia markkinoista. Missään toisessa länsivaltiossa ei ole näin keskittynyttä päivittäistavarakauppaa
Kilpailuviraston selvitykset (nyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto) Kaupan ostajavoima vuonna 2012 -> kyseenalaiset käytänteet kaupalla Alkutuotantoselvitys 2013 -> vaikea tilanne tuottajilla
Kivin selvitys kaupan ostajavoimasta (tammikuu 2012) Selvitys osoitti, että päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa monin kyseenalaisin keinoin. Ostajavoima on neuvotteluvoimaa, jota ostajalla on suhteessa myyjään eli kauppa suhteessa teollisuuteen ja tuottajiin.
Valikoimahallinta Miten tuottaja/teollisuus saa tuotteensa kaupan hyllyille? Kauppa päättää. Tavarantoimittajat eivät pysty vaikuttamaan asemaansa kaupan valikoimissa. Maksamalla tai antamalla alennuksia voi saada tuotteensa hyllyille.
Hyllymaksut Liittyy suoraan siihen, miten teollisuus/tuottaja saa tuotteensa hyllylle eli valikoimahallintaan. Tavarantoimittajat voivat joutua maksamaan tietystä (hyvästä) hyllytilasta tai erityis-esillepanosta ja erityis-kampanjoista.
Markkinointirahoja Maksetaan yleisesti Suomessa. On mahdotonta olla maksamatta markkinointirahaa, jos haluaa tuotteensa valikoimiin. Muuta vastinetta rahoista ei Kivin selvityksen mukaan saada. Etenkin pienet tuottajat kärsivät tästä, koska eivät pysty maksamaan samalla tavalla kuin suuret tavaratoimittajat.
Kaupan omat tuotemerkit (private label) Kauppa saa kaksoisroolinsa kautta kustannus- ja muita etuja. Kauppa ei maksa markkinointirahaa jne. omista tuotteistaan. Kauppa voi jopa nostaa merkkituotteiden hintoja pitääkseen omat tuotteensa halvempina. Omat merkit voivat pitkällä aikavälillä vähentää innovaatioita. Omat tuotemerkit eivät siten ole kuluttajien intresseissä pitkällä aikavälillä.
Toimijoiden välinen riskiensiirto Esimerkkejä: toimitusehtoja voidaan muuttaa takautuvasti, hintoja voidaan muuttaa takautuvasti, kauppa voi vaatia, että teollisuus hyvittää myymättä jääneet tai kuljetuksessa vaurioituneet tuotteet, teollisuus voi joutua maksamaan sanktioita toimitusongelmista. Eli muutetaan sopimuksia taannehtivasti
Kilpailulainmuutos Voimaan 1.1.2014 4a Määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa Määräävää markkina-asemaa tai sen saavuttamista ei ole kielletty. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle asetetaan tiettyjä velvoitteita liikekumppaneitaan ja kilpailijoitaan kohtaan
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö (1) Nykyisen lain 7 :ssä kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö (2) Nykyisen lain 7 :ssä sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä. Keskeistä on, mitä vaikutuksia menettelyllä on ollut toimivalle kilpailulle.
Kilpailulakimuutoksen ongelmia On hyvä, mutta riittämätön. Ei anonyymistä tutkintapyyntöä. Kilpailuvirasto ei tutki kaikkia tapauksia ( keskittyy sellaisten kilpailunrajoitusten selvittämiseen, joilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kansantaloudessa. ) Päivittäistavarakaupan sopimuksissa on usein salassapitopykälä jos kertoo sopimuksesta, voi joutua välimiesoikeuteen (tosi kallis menetelmä) tai käräjäoikeuteen (kallis sekin). Miten käy elinkeinonharjoittajan tutkintapyynnön jälkeen, jos hän voittaa? Entä, jos hän häviää tai asiaa ei tutkita?
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV:n) Alkutuotantoselvitys Tutkittu alkutuottajan asemaa suhteessa teollisuuteen ja kauppaan (toukokuu 2013)
Lihantuottajien asema neuvotteluasema heikko lihan hankintamarkkinat ovat keskittyneet sopimustuotanto ja sopimusten irtisanomisajat ovat pitkiä yksintoimitusehtoja ja myyntihintaa ei aina ole tiedossa alkutuottaja on se, joka kantaa suurimman taloudellisen riskin
Avomaaviljely neuvotteluasema heikko suullisia sopimuksia sopimuksia muutetaan yksipuolisesti hävikin korvaaminen pitkät maksuajat tuonnilla pidetään hinnat alhaisina
Kasvihuoneviljely neuvotteluasema heikko lyhyet sopimusjaksot sopimuksia muutetaan yksipuolisesti tuonnilla pidetään hinnat alhaisina
KKV:n päätelmät Sopimuskäytäntöihin on saatava muutos Ongelmia sekä kaupan että teollisuuden kanssa. 1. kirjallisia sopimuksia 2. ei muuteta yksipuolisesti 3. hintojen on oltava tiedossa tuottajilla, eikä vaan annettuina hintoina (aidot neuvottelut) 4. hinnat läpinäkyviksi
Itsesääntely Vaihtoehto lainsäädännölle Nopeampi Joustavampi Valitettavasti järjestelmät eivät ole toimineet Maatalousyrittäjä on heikoin lenkki ja yksin.
Keskuskauppakamarin elintarvikeketjun kauppatapalautakunta (ensimmäinen EKKA) Ei toiminut: ei yhtään tapausta Periaatteet todella yleisellä tasolla Vaadittiin 2 tai useampi valittaja (tuottaja) Anonymiteettiä yritettiin Ei sanktioita Ei sakkoja Ei mainehaittaa kuin vasta toisesta samanlaisesta rikkeestä (eli julkisuus) Sopimus edelleen voimassa, vaikka EKKA toteaisi, että periaatteita on rikottu.
Ensimmäinen EKKA (2) Ei yleisiä suosituksia ja periaatteiden noudattamisen edistämistä ----- Teollisuus ei sitoutunut Paikallisosuuskaupat ja K-kauppiaat eivät sitoutuneet Sitoutuminen EU-tasolla koettiin hankalaksi Kilpailulain päivittäistavarakauppa
Ensimmäinen EKKA (3) MTK päätti lähteä lautakunnasta syksyllä 2014 Lähtö tuli voimaan 1.1.2015 Neuvottelut uudesta järjestelmästä alkoi syksyllä 2015 PTY, ETL ja MTK eivät päässeet yhteisymmärrykseen. PTY ja ETL laittoivat uuden EKKA:n pystyyn 17.3.2017
Nykyinen EKKA Ei etukäteissitoutumista Tekemällä hakemuksen lautakunnalle hakija sitoutuu noudattamaan lautakunnan sääntöjä. Vastaamalla hakemukseen vastaaja sitoutuu noudattamaan lautakunnan sääntöjä. -> Jos jättää vastaamatta, ei synny prosessia. Järjestelmässä on yleisiä periaatteita, lausunto on salainen mutta julkistamislupa voidaan anoa lautakunnalta, ei sanktioita. Yleisiä suosituksia, niitä ei tarvitse noudattaa, ei valvontaa.
Elintarvikemarkkinalaki Elintarvikemarkkinavaltuutettu valvomaan elintarvikeketjua MMM:n työryhmän työ tehty 31.1.2018 saakka Jatko tehtiin virkamiestyönä Hallituksen esitys lähtee lausunnoille huomenna 6 viikkoa lausuntoaika Eduskuntakäsittely Voimaan 1.1.2019 Ei ratkaisisi kaikkea ongelmia
Kiitos!