Akaa Point, vesihuollon, tasauksen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma

Raportti 1/8 YKK64225 31.8.2018 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Yleissuunnittelu... 3 2.1 Maankäyttösuunnitelmat... 3 2.2 Yleistasaus... 4 2.3 Vesihuolto... 5 2.4 Hulevesien hallinta... 5 3 Kustannusarvio... 7 4 Jatkosuunnittelussa huomioitavaa... 8 Liitteet Liite 1. Tasauksen yleissuunnitelmakartta 1:3000, 31.8.2018 Liite 2. Kartta täyttö- ja leikkausalueista 1:3000, 31.8.2018 Liite 3. Pituusleikkaus, Täysperävaununtie, 1:1000/1:100, 31.8.2018 Liite 4. Pituusleikkaus, Vaunutie, 1:1000/1:100, 31.8.2018 Liite 5. Vesihuollon yleissuunnitelmakartta 1:3000, 31.8.2018 Liite 6. Hulevesien johtaminen ja hallinta yleissuunnitelmakartta, 1:3000, 31.8.2018 Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Raportti 2/8 YKK64225 31.8.2018 1 Johdanto Tässä työssä on laadittu tasauksen, hulevesien hallinnan ja vesihuollon yleissuunnitelma Akaa Point -alueelle Akaassa. Akaa Point on suunniteltu yritysalue pääradan ja Valkeakosken radan rajaamalla alueella ja sinne on suunnitteilla myös rautatieyhteyttä hyödyntävän raakapuuterminaali. Raakapuuterminaalista on juuri laadittu ratasuunnitelma, mitä ei ole vielä kuitenkaan hyväksytty. Akaa Point -hanke on aiemmin ollut vireillä Yritys-Konho nimellä ja sinne on laadittu v. 2013 asemakaava sekä yleissuunnitelmat tasauksesta ja vesienhallinnasta. Hyväksytyssä asemakaavassa LR-alueeksi varattu alue ei ollut soveltuva raakapuuterminaalin toteuttamiseen, mistä aiheutui tarve sijoitella toimintoja eri tavalla ja päivittää kaava tältä osin. Tässä työssä tehdään suunnitelmat uuteen asemakaavaluonnokseen sekä raakapuuterminaalin suunnitelmiin perustuen. Suunnittelutyö on laadittu Sitowise Oy:ssä, jossa työryhmään kuuluivat dipl.ins. Perttu Hyöty, ins. AMK Olli Nissinen, ins. AMK Timo Ravantti sekä dipl.ins. Sinikka Kyllönen. Työn ovat tilanneet Akaan kaupunki, yhteyshenkilönään Antti Kemi sekä HS Vesi, yhteyshenkilönään Jarno Laine. Työn keskeisenä tavoitteena oli löytää alueelle yleistasaus, jolla suunnitellut toiminnot ja liikenneväylät voidaan sijoittaa alueelle massatalouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti sekä varmistaa että hulevesien hallinta ja vesihuolto toteutuu kustannustehokkaasti. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (taustakartta, MML) Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Raportti YKK64225 3/8 31.8.2018 2 Yleissuunnittelu 2.1 Maankäyttösuunnitelmat Tasaus- ym. suunnittelu perustui uuteen asemakaavaluonnokseen sekä raakapuuterminaalin ratasuunnitelmaan (kuvat 2 ja 3). Vuoden 2013 maankäyttösuunnitelmiin nähden suurin muutos on LRalueen laajentuminen ja siirto pohjoiseen paremmalle maaperälle. Pääkadut Täysperävaununtie ja Vaunutie ovat vanhalla sijainnillaan. Täysperävaununtien varteen on esitetty ratasuunnitelmassa varaus maanläjitysalueelle, minne varastoitaisiin raakapuuterminaalin ylijäämämassat. Kuva 2. Ote asemakaavaluonnoksesta keväällä 2018 Kuva 3. Ote ratasuunnitelmasta Sitowise Oy www.sitowise.com Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com

Raportti 4/8 YKK64225 31.8.2018 2.2 Yleistasaus Alueen tasaussuunnittelun lähtökohtana oli pyrkiä massataloudellisesti tasapainoiseen ratkaisuun, joka olisi mahdollista toteuttaa kaavan aluevarausten mukaisesti. Tasaussuunnittelun lähtökohtina ja korkeusasemaa sitovina tekijöinä oli alueelle pohjoisesta rakennettavan Täysperävaununtien rakennussuunnitelma (ulottuu Vaunutien liittymään asti) sekä raakapuuterminaalin ratasuunnitelman korkeustasot. Yleistasauksen suunnittelussa ei huomioitu Vaunutien ja Täysperävaununtien risteyksen länsipuolista T-tonttia nro 32, koska se tulee todennäköisesti toteutumaan muuta aluetta nopeammin ja tontti pitää suunnitella omana kokonaisuutenaan. Suunnitelmassa pyrittiin myös järjestämään tasaus kunnallistekniikan toteuttamisen kannalta optimaaliseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa asemakaavan muutosalueen tasaamista siten, että vesihuolto ja hulevesien hallinta on toteutettavissa muutosalueella, ilman tarvetta tehdä rakenteita tai johtaa vesiä alueen ulkopuolelle. Raakapuuterminaalin rakentamisesta jää yli huomattava määrä rakentamiskelpoisia maamassoja, joita on ajateltu käytettävän teollisuustonttien täytöissä. Alueelle suunniteltu maanvastaanottoalue mahdollistaa maapankin, josta täyttömassoja voidaan hakea läheltä. Toinen vaihtoehto on ajaa raakapuuterminaalin ylijäämämassoja suoraan tuleville teollisuustonteille täyttöihin. Vaunutien ja Täysperävaununtien väliin jäävät tontit sijoittuvat suurimmaksi osaksi savikolla, jolloin ylijäämämassoja voitaisiin käyttää piha-alueiden esikuormituspenkereinä. Alueen maaperäolosuhteita on kuvattu tarkemmin v. 2013 laaditussa rakennettavuusselvityksessä. Esitetyllä tasauksella tarvittava täyttömassojen määrä alueella on 225 000 m3rtr. Paksuimmat täytöt ovat noin 2,7 metriä nykyisestä maanpinnasta. Lisäksi kaava-alueella tehdään leikkauksia 65 000 m3ktr, joista osa voi kelvata tonttien täyttömassaksi. Ennen varsinaisia täyttöjä ja leikkauksia tulee tontti- ja katualueet raivata sekä pintamaa poistaa, mistä muodostuu arviolta noin 80 000 m3rtr täyttöihin kelpaamatonta ylijäämämaata. Raakapuuterminaalin rakentamisessa muodostuvat ylijäämämassat on esitetty taulukossa alla. Raakapuuterminaali on suunnitelmissa esitetty rakennettavan kahdessa vaiheessa. Ylijäämämassojen tilavuudet ovat rakenneteoreettisia eli kuvaavat niiden tilantarvetta täytössä tai läjitysalueella. Taulukko 1. Raakapuuterminaalin ylijäämämassat Massalaji Rakennusvaihe I Rakennusvaihe II Yhteensä Täyttöihin kelvoton ylijäämämaa Täyttöön kelvollinen ylijäämämaa Louhe (ol. murskattu ennen täyttöön ajoa) 45 300 m3rtr 68 400 m3rtr 113 700 m3rtr 28 400 m3rtr 70 300 m3rtr 98 700 m3rtr 101 000 m3rtr 47 000 m3rtr 148 000 m3rtr Raakapuuterminaalin ylijäämämassat riittävät alueella tehtävien täyttöjen materiaaliksi hyvin. Jos oletetaan kaava-alueen leikkausmassoista puolet täyttöihin kelvolliseksi, raakapuuterminaalin ja suunnittelualueen tonttien rakentamisen jälkeen massaylijäämä on noin 52 000 m3rtr täyttöihin kelpaavaa maa-ainesta ja noin 224 000 m3rtr täyttöihin kelpaamatonta maa-ainesta. Alueen tasaussuunnitelma on esitetty seuraavissa suunnitelmapiirustuksissa (liitteenä): Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Raportti 5/8 YKK64225 31.8.2018 2.3 Vesihuolto Suunnitelmakartta, tasauksen yleissuunnitelma, 1:3000 Kartta täyttö- ja leikkausalueista, 1:3000 Pituusleikkaus, Täysperävaununtie, 1:1000/1:100 Pituusleikkaus, Vaunutie, 1:1000/1:100 Alueen vesihuoltosuunnittelun lähtökohtana käytettiin vuonna 2013 laadittua yleissuunnitelmaa (FCG), jota alueelle esitetyn tasausmuutoksen myötä päivitettiin. Alueen vedenjakelu tukeutuu pohjoisesta Täysperävaununtien suuntaisesti alueelle tuotavaan DN225 vesijohtoon, joka haarautuu Täysperävaununtien ja Vaunutien liittymässä kahdeksi DN160 jakelujohdoksi. Vesijohdot tuodaan yhteen raakapuuterminaalin ajoliittymän kohdalle tehtävän jätevedenpumppaamon luona, mistä linjaa jatketaan koossa DN160 Valkeakosken radan itäpuolelle Vahvialantielle, missä liitytään rakennettuun verkostoon. Kaavamuutosalue viemäröidään viettoviemäreillä DN250 pääkatujen suuntaisesti raakapuuterminaalin ajoliittymän luona olevalle jätevedenpumppaamolle. Jätevedenpumppaamoa on siirretty v. 2013 suunnitelman nähden länteen, jotta ylisyvää viettoviemärilinjaa ei jouduttaisi rakentamaan. Täysperävaununtien suuntainen jätevesiviemärin korkeusasema mahdollistaa myös kaavamuutosalueen eteläpuolisten, aiemmin vahvistuneessa kaavassa esitettyjen tonttien viettoviemäröinnin. Valkeakosken radan alitukset (VJ160 ja PJV200) tehdään poraamalla. Vahvialantien vesihuoltoa voidaan joutua saneeraamaan uusia liitoksia varten. Alueen vesihuollon yleissuunnitelma on esitetty seuraavissa suunnitelmapiirustuksissa (liitteenä): Suunnitelmakartta, vesihuollon yleissuunnitelma, 1:3000 2.4 Hulevesien hallinta Suunnittelualueen hulevedet johdetaan ja hallitaan avoimella järjestelmällä. Täysperävaununtien ja Vaunutien suuntaisesti rakennetaan noin kaksi metriä syvät avo-ojat, jotka mahdollistavat tonttien salaojituksen vapaan purun ja joissa on myös riittävästi tilavuutta hulevesien viivyttämiseen. Kokoojaojien tilantarve 1:2 luiskilla ja 1 metrin pohjanleveydellä on noin 10 metriä, mikä tulee huomioida katutilan mitoituksessa. Kokoojaojat laskevat katujen tasauksen mukaisesti ja niiden hyödyntäminen hulevesien viivyttämiseen edellyttää tasaisin välimatkoin sijoitettuja pohjapatoja tai tonttiliittymien kohdalle tehtäviä virtauksensäätörakenteita. Avo-ojat purkavat Vaunutien itäpäähän, alustavan maanläjityspaikan pohjoispuolelle rakennettavaan viivytysaltaaseen, millä varmistetaan tarvittava vesitilavuus alueelta purettavan virtaaman rajoittamiseksi haluttuun tasoon. Allas toteutetaan pitkänomaisena rakenteena, leveys noin 40 metriä ja pituus noin 200 metriä, jonka pohjalla on matala perusuoma. Altaan purkupäähän rakennetaan virtauksensäätökaivo, millä purkuvirtaamaa voidaan säädellä ja tarvittaessa sulkea esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa ei oletettu toteutettavan, vaan viivytys toteutetaan kokonaisuudessaan yleisellä alueella olevilla rakenteilla. Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Raportti 6/8 YKK64225 31.8.2018 Hulevesialtaasta vedet johdetaan etelään Valkeakosken radan suuntaisesti. Asemakaava-alueen ulkopuolelle on rakennettava noin 700 metriä uutta avo-ojaa, mikä purkaa valtaojaan Toijalantien eteläpuolella. Uuden ojan purkupiste on välittömästi valtaojan Valkeakosken radan alittavan rummun kohdalla, joten selvitysalueelta purkava virtaama tulee rajoittaa tasoon, mikä ei aiheuta tulvariskejä radan alituksessa. Selvitysalueen kohdalla on nykyisin radan alittava avo-oja, joka laskee radan itäpuolella hulevesiviemäriin Vahvialantien päässä. Ratasuunnitelman mukaan raakapuuterminaali kuivatetaan tälle reitille. Vahvialantien hulevesiviemärin kapasiteetti on huono eikä sinne tule johtaa asemakaavaalueen vesiä laajemmalti. Vahvialantien reittiä voidaan käyttää hulevesien purkamiseen alueen rakentamisen alkuvaiheessa, mutta rakennetun hulevesiviemärin kapasiteetti tulee selvittää ja tätä vastaava alkuvaiheen hulevesien viivytys toteuttaa kaava-alueelle. Hulevesijärjestelmän mitoitus tehtiin mallinnuksen avulla. Mitoituksessa otettiin huomioon myös kaavamuutosalueen eteläpuoliset tontit siinä laajuudessa kuin niiden oletettiin kytkeytyvän suunniteltavaan järjestelmään. Läpäisemättömän pinnan osuudeksi alueen rakentumisen jälkeen oletettiin 70% tonteilla ja katualueilla. Hulevesimallin rakenne on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Hulevesimallin rakenne. Mitoituksen tavoitteeksi asetettiin, että 1/10a sateilla alueelta purkautuvan virtaaman tulisi vastata tyypillistä rakentamattoman alueen virtaamaa (10 l/s*ha eli selvitysalueen tapauksessa 550 l/s) ja harvinaisilla 1/100a sateilla virtaama ei saa aiheuttaa tulvariskiä Toijalantien eteläpuolella olevassa Valkeakosken radan rummussa (sallittu virtaama 900 l/s). Suunnittelualueella suurin sallittu vedenkorkeus ojissa ja altaissa oli 1/10a toistuvilla sateilla 0,5 metriä kadun tasauksen alapuolella ja 1/100a sateilla 0,3 metriä kadun tasauksen alapuolella. Harvinaisella 1/100a 3h sateella tarvittavat viivytystilavuudet ovat Vaunutien suuntaisessa viivytysojassa noin 3000 m3, Täysperävaunutien suuntaisessa ojassa noin 4000 m3 ja varsinaisessa viivytysaltaassa noin 8000 m3. Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Raportti 7/8 YKK64225 31.8.2018 Hulevesien hallinnan ja johtamisen yleissuunnitelma on esitetty seuraavassa suunnitelmapiirustuksessa (liitteenä): Suunnitelmakartta, hulevesien johtaminen ja hallinta, 1:3000 3 Kustannusarvio Kustannusarvio perustuu aluetasauksen suunnittelussa laskettuihin massamääriin (maaleikkaus, maapenger, ylijäämämassat) sekä hulevesijärjestelmän ja vesihuollon yksikkömääriin. Katujen pintarakenteen kustannuksia ei ole arvioitu. Kustannukset on esitetty taulukossa alla. Taulukko 2. Akaa Point, kustannusarvio Kohde Määrä /yksikkö Yhteensä, Aluetasaus Pintamaan poisto 400 000 m 2 1 400 000 Kasvillisuuden raivaus 200 000 m 2 1 200 000 Maaleikkaus 65 000 m 3 5 325 000 Pengertäyttö 225 000 m 3 5 1 125 000 Yhteensä 2 050 000 Ylijäämämassat oletetaan läjitettäväksi alueen sisällä (ei kuljetus- tai vastaanottomaksuja) Vesihuolto Kohde Määrä /yksikkö Yhteensä, Vesihuoltolinja Vaunutie- Pumppaamo Vesihuoltolinja Täysperävaununtie-pumppaamo Vesihuoltolinja Täysperävaununtie itä Vesihuoltolinja pumppaamo-vahvialantie 720 m 300 216 000 960 m 300 288 000 200 m 300 60 000 580 m 300 174 000 Jätevedenpumppaamo 1 kpl 50 000 50 000 Yhteensä 788 000 Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Raportti 8/8 YKK64225 31.8.2018 Hulevesien hallinta Kohde Määrä /yksikkö Yhteensä, Viivytysoja Vaunutie 700 m 70 49 000 Viivytysoja Täysperävaununtie 1050 m 70 73 500 Viivytysallas Vaunutie 8000 m2 25 200 000 Virtauksensäätörakenteet 11 kpl 5000 55 000 Laskuoja alueelta pois 700 m 70 49 000 Yhteensä 427 000 4 Jatkosuunnittelussa huomioitavaa Seuraavat asiat tulee huomioida asemakaavamuutosta viimeisteltäessä ja seuraavissa suunnitteluvaiheissa: - Täysperävaununtieltä Vaunutielle pitää osoittaa viheraluevaraus tai rasite suunnitellun maankaatopaikan länsipuolelle. Tähän käytävään sijoitetaan hulevesireitti sekä vesihuoltolinja Täysperävaununtieltä jätevedenpumppaamolle. - Jätevedenpumppaamoa on siirretty länteen ja sille tulee osoittaa kaavassa tila raakapuuterminaalin ajoliittymän läheisyydestä. - Raakapuuterminaalin ajoliittymästä on järjestettävä työmaatie suunnitellulle maanläjitysalueelle. - Vahvialantien vesihuoltoverkostoa voidaan joutua saneeraamaan uuden alueen liitoksen toteuttamiseksi. - Nykyistä huleveden virtausreittiä Vahvialantien suuntaan ei voida käyttää enää lopullisessa tilanteessa. Reitti voi olla käytössä rakentamisen alkuvaiheessa, mutta Vahvialantien hv-viemärin kapasiteetti on selvitettävä ja toteutettava kaava-alueella tätä vastaava huleveden viivytys. - Valkeakosken radan suuntaisesti etelään tehtävä lopullisen tilanteen virtausreitti on tarkemmin suunniteltava sekä selvitettävä sen toteutusedellytykset maanomistuksen ja muiden toimintojen tilantarpeiden suhteen. - Vaunutien suuntaisen kirveenvarsitontin pohjoisreunassa on ristiriita asemakaavan tonttirajan sekä ratasuunnitelman liikennealueen välillä. Tontin tasauksen edellyttämiä luiskauksia voidaan todennäköisesti tehdä liikennealueelle, koska ne eivät mitenkään estä raakapuuterminaalin omia leikkauksia, mutta niistä pitäisi tehdä erillinen sopimus Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Viivytysaltaan periaatepoikkileikkaus Vaunutien eteläpuolinen avo-oja toimii hulevesien johtamisen lisäksi viivytysrakenteena. Ojaan rakennetaan 120-150 metrin välein virtauksensäätökaivo tai -pato, jolla virtaamaa kuristetaan. Ylivuototaso ojan pohja +1.5 m. Ojan viivytystilavuus 1/100a tilanteessa noin 3000 m3 Ojien yhtymäkohtaan tehdään kaivamalla huleveden viivytysallas, joka pon rakenteeltaan pitkänomainen tulva-alue, minkä pohjalla kulkee perusuoma. Altaan pituus on noin 200 metriä ja leveys noin 40 metriä. Luiskat nurmetetaan ja perusuoma verhoillaan murskeella. Altaan viivytystilavuus 1/100a tilanteessa noin 8000 m3 Nykyinen virtausreitti Valkeakosken radan alitse katkaistaan lopullisessa tilanteessa. Purkureittiä voidaan käyttää alueen rakentamisen alkuvaiheessa, mutta Vahvialantien hv-viemärin kapasiteetti on varmistettava ja toteutettava alueella tätä vastaava hulevesien viivytys. Täysperävaununtien oja jatkuu tonttien ja suunnitellun maankaatopaikan välissä pohjoiseen Vaunutielle Täysperävaununtien pohjoispuolinen avo-oja toimii hulevesien johtamisen lisäksi viivytysrakenteena. Ojaan rakennetaan 120-150 metrin välein virtauksen-säätökaivo tai -pato, jolla virtaamaa kuristetaan. Ylivuototaso ojan pohja +1.5 m. Ojan viivytystilavuus 1/100a tilanteessa noin 4000 m3 Viivytysaltaan purkupisteessä olevan virtauksensäätörakenteen jälkeen rakennetaan uusi huleveden laskuoja etelää Valkeakosken radan suuntaisesti. Akaa