MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Samankaltaiset tiedostot
Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Miten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Vaelluskalat palaavat Iijokeen. LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

TOIMIVATKO KALATIET?

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Uusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 1

Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Kala- ja vesitutkimuksia nro 98. Petri Karppinen & Ari Haikonen

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet. LOHEN VAELLUSPOIKASTUTKIMUKSET OULUJOELLA v


Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Perustietoa Hiitolanjoesta

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa

Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori

Sateenvarjo III

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Kalojen DIDSON-kaikuluotaustutkimus Mustionjoen Åminneforsin voimalaitospadon alapuolella

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Perustietoa Hiitolanjoesta

Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

EKOenergia verkosto ja merkki

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan lohikalat Karjaanjokeen

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus. Ounasjoella v

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Uusi lupa tai luvan muutos, hakijana hankkeen toteuttaja tai luvan haltija, hankkeen yhteydessä annettavat määräykset

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Transkriptio:

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Luonnonvarakeskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Koskienergia Oy FRESHABIT LIFE IP Valokuvat: Kala- ja vesitutkimus Oy; ortoilmakuvat ja karttapohjat: Maanmittauslaitos Kiitokset: Sami Soosalu, Tiina Asp, Jorma Valjus, Timo Juvani, Hannu Ruotsalainen

Mustionjoki - noin 26 km - keskivirtaama 19,4 m 3 /s - Voimalaitokset: 1. Mustionkoski (pudotusta 8 m, potkuriturbiinit) 2. Peltokoski (11 m, Kaplan-turbiini) 3. Billnäs (7 m, Francis-turbiinit) 4. Åminnefors (5 m, Kaplan-turbiini) Alasvaellusseuranta - toukokuu 2017 - yhteensä 100 radiolähettimellä varustettua lohen vaelluspoikasta - joka voimalaitoksen yläpuolelle 25 lähetinkalaa + 300 kalan suojaparvi - jatkuva seuranta padoilla (4 5 antennia yläpuoli, 2 3 alapuoli) - lisäksi käsipaikannuksia padoilla ja joella

Mustionkoski - vapautuspaikalta voimalaitokselle (250 m) 1,1 tunnissa - 78 % suoraan välpälle - 28 % pysähtyi ohijuoksutusluukkujen kohdalla (Ant. 1 & 2) - läpi voimalaitoksesta 13,8 tunnin kuluttua - patoallaskuolleisuus 0 % - 52 % kuolee läpiuinnin seurauksena - 28 % selviytyy seuraavalle laitokselle

Peltokoski - vapautuspaikalta voimalaitokselle (400 m) 2,0 tunnissa - 88 % suoraan välpälle - 12 % lähestyi voimalaitosta patoseinämän puolelta - läpi voimalaitoksesta 4,2 päivän (!) kuluttua - viimeiset alas padosta 2 viikon kuluttua ohijuoksutusten yhteydessä - patoallaskuolleisuus 52 % - 53 % kuolee läpiuinnin seurauksena - 13 % selviytyy seuraavalle laitokselle

Billnäs - vapautuspaikalta voimalaitokselle (150 m) 0,6 tunnissa - 64 % suoraan välpälle - 36 % lähestyi voimalaitosta Antenni 1:n kautta - kelluvan roskapuomin ohjaava vaikutus? - läpi voimalaitoksesta 24,1 tunnin kuluttua - patoallaskuolleisuus 10 % - 46 % kuolee läpiuinnin seurauksena - 45 % selviytyy seuraavalle laitokselle

Åminnefors - vapautuspaikalta voimalaitokselle (450 m) 5,8 tunnissa - sitä ennen 2,3 tuntia sillan yläpuolella (viivoitettu alue) - sillan vaikutus? - 89 % padolle uoman oikeaa - välpän edustalle vasta tunteja myöhemmin - roskapuomin vaikutus? - läpi voimalaitoksesta 22,6 tunnin kuluttua - patoallaskuolleisuus 8 % - 6 % kuolee läpiuinnin seurauksena - 79 % selviytyy jokisuulle

Patoaltaalla kulutetun ajan vaikutus kuolleisuuteen Peltokoski Billnäs Mustionkoski Åminnefors Vedenoton syvyys Mustionkoski, Billnäs, Åminnefors: Peltokoski 3,5 4 m 10 m

Kuolleisuus-% osatekijöittäin eriteltynä Kokonaiskuolleisuus (patoallas + voimala + jokiosuus) Yläpuolinen patoallas (predaatio) Voimala (turbiinit + välitön predaatio) Jokiosuus (alapuolinen jokiosuus ennen seuraavaa kohdetta)

Eri tekijöiden osuudet (%) kokonaiskuolleisuudesta

Kuolleiden/syötyjen kalojen paikannukset (joen yläosa)

Kuolleiden/syötyjen kalojen paikannukset (joen alaosa)

Selviytymis-% Mustionkosken päältä Mustionkoski 1000 28,0 280 Arvioitu selviytyminen Selviytyminen (yksilöä) Peltokosken päältä Peltokoski 1000 12,9 36 129 Billnäsin päältä Billnäs 1000 44,8 16 58 448 Åminneforsin päältä Åminnefors 1000 78,9 13 46 353 789 - Mustionkoskelta jokisuulle selviää 1,3 % - jos Billnäsin kuolleisuus puolittuu selviytyminen 7,4 % - istutus Peltokosken alapuolelle selviytyminen 20,2 % - istutus Peltokosken alle + Billnäsin kuolleisuuden puolitus selviytyminen 32,7 % - Istutus Billnäsin yläpuolelle + Billnäsin kuolleisuuden puolitus selviytyminen 55,8 % - Mustionjoki ilman voimalaitoksia selviytyminen noin 60 %

Alasvaellus Mustionjoella: - Vaelluspoikaset voimalaitoksille päävirtauksen mukana - Jokaisella voimalaitoksella omat erityispiirteensä - Kuolleisuuden vähentämiselle suuri tarve - Kuolleisuuden vähentämiselle hyvät mahdollisuudet - Alasvaellus nopeammaksi ja ohi turbiineista kalateiden ja alasvaellusrakenteiden avulla