1(12) EUE Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE

Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(12) EUE2017-03515 EUE Holm Mikko(UM), Laineenoja Eija(TEM), Nissilä Rami(UM), Peltola Janne(UM), Rihto- Kekkonen Johanna(TEM), Kortekallio Eeva-Liisa(TEM), Koskela Akseli(TEM), Kauppinen Petteri(OKM) 30.11.2017 Asia Kilpailukykyneuvosto 30.11-1.12.2017 Kokous Kilpailukykyneuvosto 30.11.2017-01.12.2017 Neuvosto hyväksyi jäsenvaltioiden yhteisen kannan puheenjohtajamaa Viron ehdotuksen mukaisena yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä (Single Digital Gateway). Neuvosto kävi keskustelua Euroopan teollisuuden tilasta ja komission teollisuuspolitiikkastrategian tavoitteista. Neuvosto hyväksyi päätelmät uudistetusta EU:n teollisuuspoliittisesta strategiasta asiakirjan 14450/17 mukaisesti. Neuvosto hyväksyi päätelmät Copernicus-ohjelman väliarvioinnista keskustelutta asiakirjan 14468/17 mukaisesti. Neuvosto keskusteli Euroopan avaruusohjelmien tulevista toimista. Suomi nosti puheenvuorossaan esiin vuonna 2016 hyväksytyn Euroopan avaruusstrategian merkityksen EU:n avaruuspolitiikan perustana. Neuvosto hyväksyi päätelmät Horisontti 2020-ohjelman väliarvioinnista kohti yhdeksättä puiteohjelmaa asiakirjan 14469/17 mukaisesti. Neuvosto ottaa huomioon sille toimitetut julkilausumat ja ne liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Neuvosto kävi keskustelun tehtävälähtöisestä lähestymistavasta EU:n yhdeksännessä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmassa. Suomi painotti puheenvuorossaan vallalla olevan muutoksen suuruutta, tekoäly ja sen soveltaminen tulevat muuttamaan nykyistä toimintaympäristöä. Muissa asioissa kilpailukykyministerit saivat puheenjohtajamaalta ja komissiolta tilannekatsaukset perusteettomia maarajoituksia

2(12) koskevan asetusehdotuksen neuvottelutilanteesta, digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta, yhtenäispatentin ja yhdistetyn patenttituomioistuimen täytäntöönpanotilanteesta sekä Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman (EDIDP) edistymisestä. Komissio kertoi lisäksi uudesta julkisiin hankintoihin liittyvästä aloitepaketista. Jäsenvaltioiden aloitteesta muissa asioissa käsiteltiin tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmää sekä pk-yrityksiä koskevaa toimintaohjelmaa. Neuvosto otti myös tiedoksi komission tiedotusasian avoimesta tieteestä. Neuvosto otti tiedoksi komission tiedotusasian Extreme light infrastructure ELI:sta. Neuvosto otti tiedoksi Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasian Bulgarian tulevasta puheenjohtajuuskauden ohjelmasta. Suomea kokouksessa edustivat elinkeinoministeri Mika Lintilä (1.12.) sekä pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki (30.11.). TORSTAI 30. MARRASKUUTA 2017 (klo 10.00) 1. Esityslistan hyväksyminen 2. A-kohtien luettelon hyväksyminen a) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 14696/17 Kilpailukykyneuvosto hyväksyi luettelossa olevat lainsäädäntöasiat. Yksi jäsenvaltio (Yhdistynyt Kuningaskunta) pidättäytyi äänestämästä asiakohdassa 1. Yksi jäsenvaltio (Itävalta) pidättäytyi äänestämästä sekä yksi jäsenvaltio (Ruosti) äänesti vastaan asiakohdassa 2. b) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 14695/17 Hyväksyttiin keskusteluitta luettelossa olevat muut kuin lainsäädäntöasiat. SISÄMARKKINAT JA TEOLLISUUS Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. Asetus yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä Yleisnäkemys Kilpailukykyneuvosto hyväksyi jäsenvaltioiden yhteisen kannan puheenjohtajamaa Viron ehdotuksen mukaisena yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä (Single Digital Gateway).

3(12) Ehdotuksen mukaan komissio ja toimivaltaiset viranomaiset perustaisivat yhteisen digitaalisen palveluväylän, johon koottaisiin yrityksille ja kansalaisille suunnatut komission, EU:n virastojen ja jäsenmaiden tarjoamat sisämarkkinoiden verkkopalvelut. Tavoitteena on entistä paremmin hyödyntää digitaaliteknologiaa sisämarkkinoiden toiminnan kehittämisessä niin, että kasvua, kilpailua ja työllisyyttä voidaan parantaa EU:ssa helpottamalla kansalaisten ja yritysten (erityisesti Pk-yritysten ja aloittavien yritysten) mahdollisuuksia toimia sisämarkkinoilla. Komissio (komissaari Bieńkowska) totesi olevansa erittäin tyytyväinen, että ehdotus on nyt käsittelyssä ja kiitti PJ:ta erinomaisesta työstä. KOM totesi ehdotuksen tuovan helpotusta hajautuneisiin sisämarkkinoihin sekä olevan hyvä esimerkki Tallinnan hengestä. Kaikki jäsenmaat käyttivät puheenvuoron. Muutamaa jäsenmaata ehdotus vielä arvelutti ja ne aikovatkin jatkotyössä palata ongelmakohtiin. Usea jäsenmaa oli kuitenkin tyytyväinen ehdotukseen ja kehui sen edistävän digitalisaatiota julkisessa hallinnossa ja sisämarkkinoita sekä helpottavan kansalaisten ja erityisesti pk-yritysten arkipäivää. Myös Suomi kannatti PJ:n ehdotusta sellaisenaan ja korosti puheenvuorossaan sisämarkkinoiden myös digitaalisten syventämistä. Tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat oleellisia kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Muut kuin lainsäädäntöasiat 4. Kilpailukykytilanteen tarkistaminen: Teollisuuspolitiikan tavoitteet 5. EU:n teollisuusstrategia a) Puheenjohtajavaltion selvitys b) Neuvoston päätelmät "EU:n uudistettu teollisuuspoliittinen strategia" PJ:n (ministeri Kadri Simson) esityksestä kohdat 4. ja 5. käsiteltiin yhdessä. KOM (komissaari Bieńkowska) esitteli teollisuuden tilaa ja komission teollisuuspolitiikan tavoitteita. Teollisuuden pitkä laskutrendi on päättynyt ja teollisuus luo jälleen työpaikkoja. Haasteita kuitenkin on, keskiössä on työntekijöiden digitaalinen osaaminen. Myös innovaatiopuolella EU:lla on parannettavaa. Komission tuore teollisuuspolitiikka-strategia (telpostrategia) vastaa näihin haasteisiin; sisämarkkinoiden kehittäminen, investoinnit, kierto- ja vähähiilinen talous, digitalisaatio, parempisääntely, kauppasopimukset. Yksi tärkeimmistä aihioista on kuitenkin komission, jäsenmaiden ja sidosryhmien yhteistyö. Tässä suurta roolia näyttelevät teollisuuspäivä sekä korkean tason teollisuuden pyöreä pöytä. PJ nosti esiin Puheenjohtajavaltion selvityksestä erityisesti energian ja ilmaston sekä digitalisaation megatrendeihin vastaamisen, sisämarkkinoiden (ml. digitaaliset ja energia) toteuttamisen, investoinnit teolliseen muutokseen sekä komission telpo-strategia seurannan ja

4(12) kehittämisen. PJ korosti myös tarvetta vuoden 2030 jälkeen ulottuvan pitkän ajan teollisuuspoliittiselle visiolle. UNIFE:n pääjohtaja Philippe Citroën, joka samalla edusti 130 teollisuusliiton koalitiota, kiitti KOM siitä, että tiedonanto antoi jälleen poliittisen huomion teollisuudelle. Tarvitaan kuitenkin pitkän ajan kunnianhimoinen strategia teollisen johtajuuden saamiseksi. Citroën huomautti myös Kiinan uhasta erityisesti Made in China 2025 -strategian näkökulmasta. Teollisuuden (em. 130 teollisuusliittoa) vastauksena KOM telpo-strategiaan on kuuteen pilariin keskittyvät toimet: 1) toimintaympäristö 2) taidot 3) tutkimus ja innovaatiot 4) rahoituksen saatavuus 5) sisämarkkinoiden toimeenpano ja 6) pääsy kansainvälisille markkinoille. Kilpailukyky ja kasvu -työryhmän korkean tason kokoonpanon puheenjohtaja Ulrich Schuh (AT) korosti palveluiden merkitystä teollisuudessa sekä pääsyä kansainvälisiin arvoketjuihin. PJ avasi keskustelun jäsenmaille viitaten toimittamaansa keskustelupaperiin ja siinä oleviin kahteen kysymykseen (1. Mitä keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita EU:n teollisuus-politiikalle olisi asetettava?; 2. Mitkä politiikan välineet ovat ensisijaisia ja mitä välineitä komission ja jäsenvaltioiden olisi ehdottomasti otettava käyttöön pitkällä aikavälillä?) Lähes kaikki jäsenmaat käyttivät puheenvuoron ja korostivat pidemmän ajan pitkän ajan teollisuuspoliittisen vision tarvetta sekä erityisesti teollisuuden digitalisaation edistämistoimia. Useissa puheenvuoroissa korostettiin koulutuksen (skills) tärkeyttä, sisämarkkinoiden edistämistä sekä kansainvälisiin arvoketjuihin pääsyä. Muutamassa puheenvuorossa mainittiin, että tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin on myös syytä tarttua ajoissa. Lisäksi rahoituksen saatavuutta ja rahoitusinstrumenttien joustavaa käyttöä nostettiin esiin. Suomi korosti puheenvuorossaan pitkän ajan strategian tarvetta ja sen pitäisi edistää teollisuuden uudistumista. Kolmena pääkohtana Suomi mainitsi 1) digitalisaation mahdollisuudet erityisesti alustatalous ja tekoäly (mainittiin Suomen kansalliset ohjelmat näistä); 2) sisämarkkinoiden (myös digitaalisten) syventäminen ja paremman sääntelyn tarve; ja 3) rahoitusinstrumenttien yksinkertaistaminen sekä niiden parempi kohdistaminen. KOM totesi lopuksi, että yleisesti ottaen kommentit olivat positiivisia, ja korosti vielä pidemmän ajan vision rakentamista yhdessä. KOM mainitsi myös, että rahoitusinstrumentteja tullaan kehittämään seuraavan MFF:n yhteydessä ja KOM esittelee tekoälystrategiansa ensi keväällä. Lopuksi kilpailukykyneuvosto hyväksyi päätelmät uudistetusta EU:n teollisuuspoliittisesta strategiasta.

Muut asiat 5(12) Sisämarkkinat ja teollisuus 6. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset i. Asetus maarajoituksista Puheenjohtaja (ministeri Kadri Simson) kertoi, että asetusehdotuksesta saavutettiin alustava neuvottelutulos neuvoston ja parlamentin välillä 20.11.. Puheenjohtaja kiitti sekä jäsenvaltioita että komissiota rakentavasta suhtautumisesta kompromissin aikaansaamiseen. Puheenjohtaja selosti erikseen niitä sisältöasioita, joista erityisesti oli jouduttu tekemään kompromisseja (mm. asetuksen soveltamisala, asetuksen suhde kilpailusääntelyyn sekä komission tarkasteluvelvoitteen sisältö). Komissio (varapuheenjohtaja Ansip) oli tyytyväinen, että neuvottelut saadaan päätökseen. Komissio lupasi jäsenvaltioille ohjausta asetuksen soveltamiskysymyksissä. ii. Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen Komissio (varapuheenjohtaja Ansip) antoi tilannekatsauksen digitaalisten sisämarkkinoiden syventämiseksi tarkoitettujen hankkeiden etenemisestä. Merkittäviä tuloksia on komission mukaan saavutettu mm. verkkovierailumaksujen, onlinesisältöjen siirrettävyyden, maarajoitusten ja taajuuksien osalta. Komissio painotti myös satelliitti- ja kaapelidirektiivin uudistamiseksi annetun asetusehdotuksen tärkeyttä erityisesti kielivähemmistöille. Komission mukaan on tärkeää, että jäsenvaltiot saavuttavat nopeasti ehdotuksesta yhteisen näkemykset, jotta voidaan edetä neuvotteluihin parlamentin kanssa. Ehdotuksesta hyötyvät komission mukaan sekä EU:n kansalaiset että yritykset. iii. Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman (EDIDP) edistyminen PJ (ministeri Kadri Simson) totesi, että ehdotuksesta on saatu työryhmässä 29.11. laaja yhteisymmärrys ja asia viedään Coreper II:een 6.12. ja yleisnäkemysasiasta haettaisiin yleisten asioiden neuvostosta (II) 12.12.2017. KOM (komissaari Bieńkowska) totesi, että trilogeissa keskeisiä asioita ovat: rahoituksen piiriin pääsevät tahot, rajat ylittävä pkyritysten yhteistyö hankkeissa, ohjelman hallinnointi ja ohjelma rahoitus.

6(12) Muutama jäsenmaa käytti puheenvuoron. Esille nostettiin pkyritysten mukanaolon tärkeys sekä huomio kolmansien maiden osallistumisesta. b) Tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmä Kysymyksessä oli Unkarin valtuuskunnan aloitteesta asialistalle otettu asia. Unkari kertoi kansallisista toimistaan tupakoinnin vähentämiseksi ja painotti, ettei se ole tupakkateollisuuden asialla. Komission säädösehdotus jäljitettävyysjärjestelmästä on kuitenkin pienten toimijoiden kannalta erityisen haitallinen eikä huomio tällaisia toimijoita. Uuden sääntelyn toimeenpanolle jää hyvin vähän aikaa. Unkari pahoitteli sitä, että komissio on edennyt säädöksen valmistelussa ennen nyt pidettävää kilpailukykyministereiden kokousta. Unkari on antanut kannastaan julistuksen yhdessä Slovakian ja Puolan kanssa sekä toivoo, että sääntelyn vaikutuksia seurataan tarkasti. Muutama jäsenvaltio käytti Unkarin näkemyksiä tukevan puheenvuoron. Komissio (komissaari Andriukaitis) korosti tupakan aiheuttamista haitoista johtuvia kustannuksia. Komissio pitää jäljitettävyyssääntelyä erittäin tärkeänä. Komission mukaan sääntely luo tasapuoliset edellytykset toimijoille. Sääntelystä on tehty vaikutustenarviointi, jossa on todettu, että sen sääntelyn edut ovat haittoja ja kustannuksia suuremmat. Komission mukaan väitteet työpaikkojen menettämisestä ovat liioiteltuja. c) Eurooppalainen pk-yrityksiä koskeva toimintaohjelma Saksa esitteli asian ja totesi, että kyseessä on pk-yrityslähettiläiden käynnistämä toiminta-ohjelma. Pk-yrityslähettiläät haluavat tähdentää ohjelman tärkeyttä sekä sitä, että ohjelma täydentää osaltaan komission aloitteita kuten Pienet ensin - ja Start-up, scale-up -aloitteita. Ohjelmassa on yli 100 ehdotusta sekä jäsenmaille että komissiolle. Ohjelmassa esille nousevia aihealueita ovat mm. markkinoille pääsy, rahoituksen saatavuus, yrittäjyyskoulutus, yrittäjyyden edistäminen, liiketoiminnan luovutus, jakamistalous sekä digitalisaatio ja koulutus. d) Hankintapaketti Komissio (komissaari Bienkowska) esitteli 3.10. hyväksytyn julkisten hankintojen paketin pääkohdat. Kysymys ei ole lainsäädäntöuudistuksesta. Komission prioriteetin julkisissa hankinnoissa ovat: 1) innovatiivisten ja vihreiden (green) hankintojen edistäminen, 2) hankintayksiköiden tietotaidon kohentaminen, 3) PK-yritysten aseman vahvistaminen hankinnoissa, 4) hankintojen läpinäkyvyyden lisääminen, 5) hankintojen digitaalisuuden edistäminen sekä 6) hankintaviranomaisten yhteistyö edistäminen. Komissio mainitsi erikseen myös laajojen infrastruktuurihankkeiden rekisterin. Komissio kiitti jäsenvaltioita siitä osallistumishalukkuudesta, jota ne ovat osoittaneet 7.12.2017 Brysselissä pidettävää hankintakonferenssia kohtaan.

7(12) Muutama jäsenvaltio (Saksa ja Alankomaat) käytti lyhyen puheenvuoron, joissa painotettiin muun muassa hankintayksiköiden osaamisen tärkeyttä sekä pidettiin tärkeänä, että laajoja infrastruktuurihankkeita koskevat toimet ovat vapaaehtoisia. Muutoinkin katsottiin, että vuonna 2014 hyväksytyn sääntelyn toimivuutta on seurattava huolellisesti ennen kuin uusia sääntelytoimia harkitaan. Komissio toisti vielä, että tässä paketissa ei ole kysymys lainsäädäntötoimista. e) Yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin Puheenjohtaja (ministeri Kadri Simson) kertoi teknisten valmisteluiden olevan päätöksessä. Asiaa on viimeksi käsitelty kilpailukykyneuvoston kokouksessa toukokuussa. Sen jälkeen kehitys on ollut jossain määrin ennakoimatonta eräissä jäsenvaltioissa. Komissio (komissaari Bienkowska) totesi, että edellisen keskustelun jälkeen ratifioinneissa on tapahtunut edistystä (Viro ja Yhdistynyt Kuningaskunta). Komissio korostaa, että puuttuvat ratifioinnit olisi tehtävä mahdollisimman pian. Muutamat jäsenvaltiot esittelivät kansallista täytäntöönpanotilannettaan. Italia kertoi, että nyt myös kansallinen lainsäädäntö on saatu valmiiksi ja hyväksytty. Saksa kertoi perustuslakituomioistuimessa vireillä olevasta prosessista ennakoiden, että keväällä asia saataisiin päätökseen ja täytäntöönpanossa voitaisiin edetä. Yhdistynyt Kuningaskunta painotti sitoutumistaan asian viemiseksi päätökseen. Myös Ruotsi, Belgia, Unkari ja Luxemburg painottivat nopean etenemisen merkitystä. f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Työlounas Neuvoston puheenjohtajamaana 1.1.2018 alkaen tulee toimimaan Bulgaria. Bulgaria esitteli puheenjohtajuuskautensa ohjelman. Kaiken kattavia teemoja ovat: 1) konsensus (turvallisuus, vakaus, oikeus), 2) kilpailukyky (sisämarkkinat, digitaaliset sisämarkkinat, yrittävyys, sosiaaliset innovaatiot) sekä 3) koheesio (rahoituskehykset, koheesiopolitiikka, EMU). Kilpailukykypääteeman alle kuuluvat tämän komission strategioihin kuuluvien hankkeiden edistäminen sekä teollisuus- ja yrittäjyyspolitiikka. Bulgaria järjestää epävirallisen kilpailukykyministereiden kokouksen 31.1. 1.2.2018 Sofiassa. Virallisen ministerikokouksen pidetään Brysselissä 12.3. 13.3.2018 sekä 28.5. 29.5.2018. Korkean tason kilpailukykytyöryhmä kokoontuu Brysselissä 15.2.2018 sekä 26.4.2018. Työlounaalla keskusteltiin autoteollisuuden tulevaisuudesta nollapäästöisten ja autonomisten ajoneuvojen näkökulmasta. Keskustelussa todettiin, että nyt ei ole kyse kaukaisesta tulevaisuudesta, vaan muutos on jo käynnissä. Keskustelussa nousi esiin akkuteknologian kehittämisen tarve sekä akkujen raaka-aineiden saatavuus, kuskittomien autojen regulaatio, datan vapaa liikkuvuus ja 5G.

8(12) PERJANTAI 1. JOULUKUUTA 2017 (klo 10.00) Muut kuin lainsäädäntöasiat AVARUUS 7. Neuvoston päätelmät Copernicus-ohjelman väliarvioinnista Neuvosto hyväksyi päätelmät Copernicus-ohjelman väliarvioinnista keskustelutta asiakirjan 14468/17 mukaisesti. 8. EU:n avaruusohjelmat: Tulevat toimet Neuvosto keskusteli Euroopan avaruusohjelmien tulevista toimista. Komission puheenvuoron käytti avaruusasioista vastaava komissaari Elzbieta Bienkowska. Komissaari toteesi, että juuri hyväksytyt päätelmät Copernicus-ohjelman sekä myöhemmin hyväksyttävät päätelmät Galileoohjelman väliarvioinnista ovat tärkeitä virstanpylväitä. Euroopan tulee olla ylpeä saavutuksistaan näiden ja muiden ohjelmien parissa: esimerkkinä mainittakoon, että EU on suurin maanhavainnointidatan tuottaja Kopernikuksen ansiosta. Nyt pitää keskittyä tulevaisuuteen. Periaatteena tulee olla tarpeisiin vastaaminen. Avaruus on merkittävä dataan pohjautuvan tietotalouden rakentamisessa. Avaruus tuottaa myös turvallisuutta. Yksityisen sektorin rooli on muuttumassa. Yksityinen ei korvaa julkista vaan täydentää sitä. Tulevaisuudessa on varmistettava nykyisten ohjelmien jatko. Uusia satelliitteja tarvitaan ja palveluita on kehitettävä. Poliittisia prioriteetteja on päivitettävä. Tarvitaan yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä. Kaikkien ponnistuksia tarvitaan. Myös uutta rahoitusta tarvitaan. Hallinnon pitää sopeutua alati muuttuvaan tilanteeseen. EU-kansalaiset ansaitsevat ensiluokkaisia palveluita yhteisistä avaruusohjelmista. Kuultiin Euroopan avaruusjärjestön ESA:n pääjohtajan Jan Wörnerin esitys avaruusohjelmien tulevaisuudesta. ESA:n ja komission saumaton yhteistyö on menestyksemme salaisuus. Galileo ja Copernicus ovat menestystarinoita. Tulevaisuudessa meidän tulee keskittyä globaaleihin haasteisiin, turvata nykyiset järjestelmät, ensiluokkaista työtä niiden parissa ja edelleen kehittämiseksi. Tarvitaan myös tutkimusta ja kehitystyötä, joiden avulla voidaan tuottaa uusia palveluita ja yhteistyömuotoja. Tehtävät on jaettava tarkoituksenmukaisesti ja nykyisiä valmiuksiamme tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Suomi nosti puheenvuorossaan esiin vuonna 2016 hyväksytyn Euroopan avaruusstrategian merkityksen EU:n avaruuspolitiikan perustana. On edistettävä yhteistä teollisuuspolitiikkaa ja luotava uusia liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti pk-yrityksille avaruuspohjaisia datasovellutuksia hyödyntämällä. Lippulaivahankkeiden rahoitus on turvattava jatkossakin. Erityisen tärkeää on varmistaa itsenäisen ja

9(12) turvallisen avaruuspolitiikan kehittyminen. Lopuksi Suomi korosti uuden avaruustalouden edellytysten turvaamista. Käydyssä keskustelussa jäsenvaltioiden valtuuskuntien puheenvuoroissa korostuivat erityisesti avaruusdatan tuottaminen ja siihen käsiksi pääsyn varmistaminen, avaruus osana eurooppalaista digitaloutta, uusien liiketoimintamahdollisuuksia luominen, lippulaivahankkeiden jatkon varmistaminen sekä kapasiteetin rakentaminen myös vähemmän perinteisissä avaruusmaissa. TUTKIMUS 9. Neuvoston päätelmät aiheesta "Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista kohti yhdeksättä puiteohjelmaa" Neuvosto hyväksyi päätelmät Horisontti 2020-ohjelman väliarvioinnista kohti yhdeksättä puiteohjelmaa asiakirjan 14469/17 mukaisesti. Neuvosto otti huomioon sille toimitetut julkilausumat ja ne liitettiin kokouksen pöytäkirjaan. Käydyssä keskustelussa monet valtuuskunnat antoivat tukensa Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian ja Espanjan julkilausumalle, jossa peräänkuulutetaan harmonisoituja sääntöjä eri EU-ohjelmille, joilla tuetaan t&k&i-toimia. Tuotiin esiin myös tarve säilyttää puiteohjelma siviilitutkimuksen ja innovoinnin ohjelmana. Ilmaistiin tyytyväisyys t&i:n ja koulutuksen linkittämiseksi yhteen ja mainittiin huippulaatu puiteohjelman perustavaa laatua olevana kriteerinä. 10. Tehtävälähtöinen lähestymistapa EU:n yhdeksännessä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmassa Neuvosto kävi keskustelun tehtävälähtöisestä lähestymistavasta EU:n yhdeksännessä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmassa. Komission puheenvuoron käytti tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava komissaari Carlos Moedas. EU on määritellyt haasteet paremmin kuin kukaan muu. Tammikuuhun mennessä on tarkoitus laatia esimerkkejä mahdollisista missioista. Komissaari mainitsi puheessaan muovin keräämisen merestä ja syövän taltuttamisen esimerkkeinä mahdollisista teemoista. Seuraavaksi on tarkoitus kirkastaa minkälaisia rakenteita missioissa voisi olla, mikä on niiden luonne ja tavoite. Tammikuussa avataan julkinen kuuleminen yhdeksännestä puiteohjelmasta (9PO), jossa toimijat voivat antaa palautetta ja ajatuksia tulevasta puiteohjelmasta. Käydyssä keskustelussa useat valtuuskunnat nostivat esille mahdollisimman laajojen kansalaisryhmien osallistamisen ja yhteistyön merkityksen missioita luotaessa. On luotava kulttuuri, jossa sallitaan myös epäonnistumiset, toisin sanoen on uskallettava kurkottaa tavallista korkeammalle. Nyt on mahdollisuus uudistaa puiteohjelmaa ja etsiä uusia, innovatiivisia toimintamuotoja. Myös vaikuttavuus ja huippulaadun

Muut asiat Tutkimus 10(12) merkittävyys saivat keskustelussa hajamainintoja. Samoin yhteiskunta- ja humanististen tieteiden rooli missioita laadittaessa ja toteutettaessa. Suomi painotti puheenvuorossaan vallalla olevan muutoksen suuruutta. Tekoäly ja sen soveltaminen tulevat muuttamaan nykyistä toimintaympäristöä. Elinikäinen oppiminen tulee haastamaan nykyisen koulutusjärjestelmämme mallia. Tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio ovat esimerkkejä, joihin seuraavassa puiteohjelmassa voitaisiin keskittyä. Tekoäly voisi mahdollisesti olla yksi missioista. Julkisella ja yksityisellä roolilla on omat selkeät roolinsa tässä prosessissa ja niiden tiivistä yhteistyötä tulee kehittää. Suomi sai ajatuksilleen tukea mm. Tsekiltä ja Kreikalta. Kommenttipuheenvuorossaan komissaari Moedas totesi tarpeen siirtyä rohkeasti ja nopeasti eteenpäin ja kehittyä edelleen. Missiot tuovat lisää investointeja. Missiot eivät sulje mitään pois vaan ne täydentävät puiteohjelmapalettia entisestään. 11. a) Avoin tiede Neuvosto otti tiedoksi komission tiedotusasian avoimesta tieteestä. Komissio antaa joulukuussa Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun (European Open Science Cloud, EOSC) toteutusta tarkentavan tiekarttaehdotuksen. NL ja DE ovat käynnistäneet keväällä 2017 oman aloitteen (GO FAIR) tukemaan avoimen tutkimuksen toimeenpanoa ja ilmoittavat kokouksessa aloitteen edistymisestä. Kysymys on seuraavan sukupolven ratkaisusta. On kehitettävä indikaattoreita, jotka mittaavat paremmin avoimen tieteen toimintaa. b) Extreme light infrastructure (ELI) Neuvosto otti tiedoksi HU:n, CZ:n ja RO:n valtuuskuntien tiedotusasian Extreme light infrastructure ELI:sta. Eurooppalainen laservalon tutkimusinfrastruktuuri ELI (Extreme Light Infrastructure) on hanke, jossa yhdistetään ja päivitetään Unkarin, Romanian ja Tšekin lasertutkimuksen infrastruktuurit. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 850 M ja rahoituksessa on tarkoitus hyödyntää erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston varoja. Hanke toteutetaan kolmessa eri maassa (HU, CZ ja RO) ja sen on ensimmäinen suuri infrastruktuuri uusissa jäsenmaissa. Kyseessä on maailman edistynein kansainvälinen lasertutkimusinfrastruktuuri. Hankkeen suunnitteluun on osallistunut yli 1500 tutkijaa 25 EU-maasta (ei Suomesta). Rahoitus on haasteellista eivätkä isäntämaat kykene kattamaan käyttökustannuksia. Rahoitussitoumuksia toivotaan muilta EU-jäsenvaltioilta. Isäntämaat toivovat, että rakennerahastoja voitaisiin käyttää joustavammin tämänkaltaisten hankkeiden rahoitukseen. Rakennustyöt ovat miltei lopussa ja hankkeen toivotaan pystyvän aloittamaan toimintansa lähitulevaisuudessa.

11(12) Avaruus ja tutkimus c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasia Neuvosto otti tiedoksi Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasian Bulgarian tulevasta puheenjohtajuuskauden ohjelmasta. Puheenjohtajuuskauden ohjelman pääperiaatteita Bulgarialla on konsensus, kilpailukyky ja koheesio. Avaruuspolitiikan pääteemana Bulgarialla on avaruusstrategian toimeenpano. Tässä päähuomio keskittyy kapasiteetin rakentamiseen. Toisena prioriteettina on avaruuden linkittäminen EU-kansalaisten arkipäivään. Lisätään tietoisuutta ja luodaan yrittäjyyttä ja uusia liiketoimintamalleja. Kolmas prioriteetti on EU:n lippulaivahankkeet. Jatkuvuus, evoluutio ja tehokkuus lisäävät työpaikkoja ja kasvua. Avaruusministerit kokoontuvat osana Kilpailukykyneuvostoa 13.3.2018, jolloin keskusteluiden fokus on EU:n tulevaisuuden avaruuspolitiikassa. Tutkimuspolitiikan alueen pääteema Bulgarian kaudella on Kansallisten ja EU-tason tavoitteiden virtaviivaistaminen ja yhteensovittaminen. Muita tutkimus- ja innovaatiopolitiikan prioriteetteja ovat tiedon, osaamisen ja tutkimustulosten siirto, tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin kestävyys, Euroopan avoin tieteen pilvipalvelu, Euratomin puiteohjelman jatko vuosille 2019 2020, ITER ja elintarvikealan T&I. Epävirallinen Kilpailukykyneuvosto (Tutkimus) järjestetään 2.2.2018 Sofiassa. Virallinen Kilpailukykyneuvosto (Tutkimus) järjestetään 29.5.2018 Brysselissä. Työlounas Kilpailukykyneuvoston (Tutkimus) yhteydessä käytiin lounaskeskustelu tehtävälähtöisestä lähestymistavasta EU:n yhdeksännessä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin puiteohjelmassa. Vilkkaassa keskustelussa keskityttiin siihen, miten politiikalla voidaan vastata t&k&i-järjestelmän muutokseen ja murrokseen. Tapaaminen Romanian ja Kroatian tiedeministereiden kanssa Ministeri Mika Lintilä tapasi lyhyesti kollegansa Romaniasta ja Kroatiasta EU:n kilpailukykyneuvoston yhteydessä. Tapaamisen tarkoitus oli tutustua ja käynnistää ministeritason epävirallinen pohdinta tulevien EUpuheenjohtajakausien trio-yhteistyöstä. Kukin ministeri esitteli lyhyesti omia näkemyksiään kansallisten kausien ohjelmasta. Näkemyksissä toistui yhdeksännen puiteohjelman neuvottelut

12(12) triokaudella. Kroatia korosti lisäksi nostavansa agendalleen emigraatiokysymyksen vaikutukset työmarkkinoihin sekä koulutuspolitiikan. Ministeri Lintilä totesi Suomen hallituksen vielä käyvän teemoista keskustelua, mutta kertoi pitävänsä Suomen kärkiteemoina tekoälyä ja kiertotaloutta. Varsinkin tekoäly sai kollegoilta kannatusta. Romania kertoi korostavansa kaudellaan myös alueellisia kysymyksiä ja koheesiopolitiikkaa. Todettiin, että trio voisi nimetä ohjelmansa kolmen meren trioksi (Mustameri, Välimeri, Itämeri). Tiiviin tapaamisen päätteeksi sovittiin, että ministerit käyvät perusteellisemman keskustelun trio-ohjelmasta seuraavan epävirallisen kilpailukykyneuvoston yhteydessä Sofiassa Bulgariassa 2.2.2018. Suomen edustajat Ministeri Mika Lintilä ja PES Kivimäki virkamieskuntineen Asiakirjat Asiakohdittain Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi avaruus, julkiset hankinnat, kilpailukyky, kilpailukykyneuvosto, sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus, tekijänoikeus LVM, OKM, TEM, UM ALR, EUE, MMM, OM, PLM, SM, STM, TRAFI, TULLI, VM, VNK, VTV, YM