Rikosseuraamuslaitoksen merkistä kuvastuu laitoksen toiminnan tarkoitus polku vapauteen. Symbolinen polku alkaa rikoksesta, jota kuvataan tummalla harmaalla. Sininen on rangaistuksen suorittamisen väri. Vihreä symboloi vapauttamisvaihetta, joka tukee kiinnittymistä yhteiskuntaan ja uuden elämän aloittamista. Polun päässä aurinkoinen keltainen muistuttaa tästä tavoitteesta. RISE-logotyypin I-kirjain kuvaa ylös- ja eteenpäin suuntautuvaa liikettä ja kehitystä. Vanajan vankila > toiminta-ajatuksena vapauteen valmentaminen!
Rangaistuksen täytäntöönpanon tavoite Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. (Vankeuslaki 1 luvun 2 )
Tilastotietoa 2008 (http://www.rikosseuraamus.fi/uploads/z9ghz.pdf - Rikosseuraamusalan asiakaskunta, työprosessit ja kuntouttaminen, Mietintö 5/2008) Rangaistusvangeista on arkipäivisin osallistumisvelvollisuuden edellyttä-mässä toiminnassa vajaa 40 % eli n. 1700 vankia. Vuoden aikana lähes 6000 vankia osallistuu joko osa-aikaiseen tai kokoaikaiseen toimintaan. Vangeista runsas kolmannes osallistuu työtoimintaan, 9 % koulutukseen ja 6 % kuntoutukseen ja ohjelmiin. Koska osa toiminnoista on osa-aikaista, vangilla voi olla kerralla useampia toimintasijoituksia. Työtoiminnalla vastataan sekä työhön kuntoutustarpeisiin (valmentava työ) että ammatillisiin kehittymistarpeisiin (tuotannollinen työ) eri aloilla. Koulutus voi olla yleissivistävää tai ammatillista, mihin luetaan myös valmentava opetus. Kuntoutukseen sisältyy eripituisia päihdekuntoutus-ohjelmia alkaen lyhyistä informoivista ja motivoivista ohjelmista intensiivisiin yhteisöhoidollisiin ohjelmiin ja muuta sosiaalista kuntoutusta. Rikoksen uusimisen vähentämiseen pyrkiviä ohjelmia ovat lyhyt Suuttumuksen hallinta ja pidemmät Cognitive Skills-, OMA- vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneille ja seksuaalirikollisille tarkoitettu STOP- ohjelma. Ohjelmatoiminnan kehittäminen Rikosseuraamusalan ohjelmatyön linjausten 2008 mukaisesti on suuri haaste.
Yksilötyön tarpeisiin vastaavat psykologit, pastorit, sosiaalityöntekijät ja päihdeohjaajat. Lisäksi vankiloissa järjestetään erilaista vapaa-ajan toimintaa. Lääketieteellistä hoitoa annetaan terveydenhuollon henkilöstön mm. lääkäreiden ja sairaanhoitajien toimesta. Vankiloiden toimintatarjonta ei vastaa rangaistusajan suunnitelmien mukaisia tarpeita. Erityisesti päihdekuntoutustarve ja ohjelmatoiminnan tarve on suurempi kuin nykyisellään pystytään tyydyttämään. Työtoimintaa varten vankiloilla on omat työnjohtajat, mutta työtoiminnanselvityksessä mietitään parhaillaan vaihtoehtoja työtoiminnan järjestämiseksi. Opetustoiminta hoidetaan pääsääntöisesti ulkopuolisten oppilaitosten kautta. Opinto-ohjausta varten vankiloilla on opinto-ohjaajat, apulaisjohtajat toteuttavat usein hallinnollista yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä. Rikoksiin liittyvää ohjelmatoimintaa varten on joitakin ohjaajia mutta suurin osa tekee myös muuta työtä. Päihdekuntoutus toteutetaan osittain omien erityisohjaajien toimesta, osittain ostopalveluina. Terveydenhuolto on erillinen yksikkö, jolla on vankiloissa poliklinikat ja fyysistä hoitoa antava vankisairaala sekä Psykiatrinen vankisairaala. Osittain käytetään myös ulkopuolisia terveydenhuoltopalveluita. Terveydenhuoltoyksikön perustamiseen. 1.10.2006 liittyvät rakenteelliset ratkaisut ovat jossain määrin vaikeuttaneet yhteistyötä sen ja vankilahenkilöstön välillä.
1/2008Tuottavuushanke, Työtoiminnan projekti, Esiselvitysraportti 11.1.2008, Antti Paajanen 1/3 vangeista työkyky oli joko alentunut tai heikko Puutteelliset työtaidot (koulutuksen vähäisyys ja puuttuva työhistoria) oli joka neljännellä Vankila-aikaiseen toimintaan (työ, opiskelu, kuntoutus) suhtautui kielteisesti joka kymmenes Työkyky-, työtaito- ja työtahto olivat vain vähän yhteydessä uusintarikollisuuteen, mutta päihderiippuvuus liittyi voimakkaasti päihderiippuvuuteen Päihderiippuvuus oli joka toisella, mutta riippuvuudella oli oletettua vähäisempi yhteys työ- ja toimintakyvyn osa-alueisiin Merkittäviä mielenterveysongelmia arviointiin olleen vajaalla viidenneksellä ja vakavia kahdella prosentilla vangeista Työ- ja toimintakyvyllä ei näyttäisi olevan yhteyttä uusimisriskiin, mutta vapautumisen jälkeisellä työllistymisellä on merkittävä vaikutus. Työpaikan löytäneet ja sen pitämään pystyneet, palaavat harvemmin vankilaan kun työttömäksi tai työvoiman ulkopuolella jääneet eli vankila-aikaisen työn tulisi kohottaa vangin työllistymismahdollisuuksia, kykyä löytää työpaikka ja pitää se.
Ammatillisten taitojen lisäksi tarvitaan ns. työelämän perustaitoja: * luotettavuus tehtävien suorittamisessa * oma-aloitteisuus * kyky tulla toimeen työtovereiden kanssa * kyky tulla toimeen työnjohdon kanssa *ongelmanratkaisutaidot * oman työn järjestämistaidot Näitä taitoja voidaan harjoittaa myös vankityössä laitoksessa. Vankila-aikainen tuotannollinen työ ( ammattityö) on erityisen merkittävä vankilaan ensimmäistä kertaa saapuville. Valmentavan työn merkitys lisääntyy vankilakertaisuuden myötä. Nykyisin vankilassa on toimintavelvoite, ei enää työpakko!
Vankeuslaki 8 luku 2 Osallistumisvelvollisuus Vanki on velvollinen vahvistettuna työ- ja toiminta-aikana osallistumaan vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan (osallistumisvelvollisuus). Vanki on kokonaan tai osittain vapautettava osallistumisvelvollisuudesta, jos hänen terveydentilansa, toimintakykynsä tai ikänsä sitä vaatii. Vankeuslaki 8:5 (ammattityö ja valmentava työ), 8:7 (oma työ), 9:6 (palkan ja toimintarahan maksaminen), 9:7 4 mom (tuottavaa omaa työtä tekevän velvollisuus maksaa vankilalle korvaus ruoka- ja ylläpitomenoista) Valtioneuvoston asetus vankeudesta Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet.
Rangaistusajan suunnitelma Jokaiselle vangille Suunnitelmallisen rangaistusajan toteuttamisen ja vapauttamisen yleiset periaatteet Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin yksilöllisiä valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan vangin elämäntilannetta ja rikolliseen käyttäytymiseen johtaneita tekijöitä. Arviointikeskus määrittelee vangin rangaistusajan suunnitelmassa yksilölliset tavoitteet ja toiminnan yleiset suuntaviivat. Sijoitusvankila tarkentaa suunnitelman toteuttamisen yhteydessä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi sekä päättää vangin sijoittamisesta toimintoihin. Sijoittajayksikkö ja vankila seuraavat suunnitelmien toteuttamista.
Jokaisessa sijoitusvankilassa on virkamies, joka vastaa suunnitelmallisesta toiminnasta ja yhteydenpidosta sijoittajayksikköön. Vangin tultua sijoitusvankilaan rangaistusajan suunnitelman mukaisen toiminnan, asumisen ja tuen järjestämisestä neuvotellaan eri vastuualueiden virkamiesten kesken vankia kuullen. Vanos työpaikka kierto ja Ojos vartijat/rse tulokeskustelut vangin kanssa sekä tarvittaessa tapaaminen päätöksen tekijän kanssa. Toimintakykyarvio terveydenhoidosta! Vangin sijoittamisesta toimintaan tehdään erillinen päätös aina ennen toimintaan sijoittamista. Toimintaan osallistumisen perusteella vangille maksetaan toimintarahaa tai palkkaa = avolaitoksessa toimintaraha 1,20 /h > 35h /viikko, palkka 4,10 /4,50 /h > 38 h 15 min /viikko. Ns. työsiirtola kohteissa > työtä tehdään muun kuin rikosseuraamuslaitoksen lukuun > 6 /6,70 /7,30 /h > 38h 15 min / viikko Vangin edistymistä toiminnassa, sosiaalista tilannetta ja tuen saamista seurataan. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan yhteistyössä vastuuhenkilön ja eri virkamiesten kesken vähintään kerran vuodessa ja silloin, kun suunnitelmallinen työskentely ei etene. Sijoitusvankila tekee sijoittajayksikölle tarvittaessa perustellun esityksen rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta. > Vanosilla arviointia tekevät työnjohtajat ja sijoittelukokouksissa keskustellaan asioista. Ojosilla arviointia tekevät myös työnjohtajat pääasiassa palkankorotusesitysten yhteydessä. Arviot ovat osa ransun toteutusta.
Ammattityö Työtaitoa ylläpitävää ja työllistymistä edistävää ammattityötä tehdään tässä määräyksessä mainituissa työpisteissä sekä yksilöllisesti muissa työpisteissä työtehtäviin tähtäävän ammatillisen koulutuksen tai työssä hankitun työkokemuksen ja näytetyn osaamisen perusteella Ammattityöhön liitetään ohjausta julkisten työvoimapalvelujen käyttöön ja työnhakuun vapautumisen jälkeen sekä ohjausta velkatilanteen selvittelyyn ja velkojen maksuun. Ammattityöhön yhdistetään mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen tai aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen. Ammattityönä tehtävä työ vastaa työmarkkinoilla tehtävää vastaavaa työtä ja täyttää normaalin taloudellisen toiminnan tunnusmerkit, vaikka työstä ei kertyisikään voittoa. Työntekijöiden toimenkuvat vastaavat mahdollisuuksien mukaan yleisesti työmarkkinoilla tarjolla olevien työtehtävien toimenkuvia. Kun työtä tehdään muun kuin vankeinhoitolaitoksen lukuun ammatillisten taitojen osaamisvaatimusten katsotaan täyttyvän, kun työsuoritus vastaa työn teettäjän tilaamaa työsuoritusta.
Ammattityössä tarvittavien ammatillisten taitojen osaamisvaatimukset määritetään ja niistä tiedotetaan vangeille. Ammatillisten taitojen osaamisvaatimusten määrittelyssä käytetään vastaavan työelämän työpaikan osaamisvaatimuksia tai yleisesti työntekijöiden rekrytoinnissa käytettäviä vaatimuksia. Ammatillisten taitojen osaamisvaatimukset voidaan määrittää myös näyttöihin perustuvien ammatillisten perustutkintojen tai tutkinnon osien tai aikuisten ammattitutkintojen tai tutkinnon osien osaamisvaatimusten avulla. Työ, jota tehdään kiinteästi opetussuunnitelmaan perustuvan ammatillisen koulutuksen yhteydessä ja jota ei sisällytetä maksullista työtoimintaa koskevaan laskentaan, luetaan ammatilliseksi koulutukseksi. Menettelyt vangin sijoittamisessa ammattityöhön Ammattityössä aloittamisesta päättää toimintaan sijoittamisesta vastaava virkamies työnjohdon esityksestä. Päätös kirjataan tietojärjestelmään. Ennen ammattityössä aloittamista on varmistettava, että vanki hallitsee työelämän perustaidot ja on työssään oma-aloitteinen ja vastuuntuntoinen, huolehtii työn laadusta ja saa aikaan työsuoritteita sekä tulee toimeen muiden työntekijöiden kanssa. Työelämän perustaitojen lisäksi ammattityötä tekevä vanki hallitsee tai oppii nopeasti perehdyttämisjakson aikana työssä tarvittavat edellä esitetyt ammatilliset taidot. Perehdyttämisjakson ajalta Ojos n. 2 viikkoa maksetaan palkka 4,50 :n mukaan ja perehdytysaika on pidempi n. 2 vk -3 kk Vanosilla toimintarahan 1,20 mukaan.
Valmentava työ Kuntouttavaa, vangin työkykyä ja valmiuksia parantavaa valmentavaa työtä on muu vankilan järjestämä työ kuin edellä esitetty ammattityö. Valmentavaa työtä tekevän vangin työtaidot ja työkyky sekä ammatillisen kuntoutuksen tarve arvioidaan tai sijoittajayksikössä tehtyä arviota tarkennetaan sen mukaan kuin rangaistusajan suunnitelman toteuttamiseksi on tarpeellista ja siinä laajuudessa kuin henkilöstöllä tai muilla kuin vankilan virkamiehillä on mahdollisuuksia osallistua kuntoutustarpeen arviointiin ja vapautumisen jälkeisten toimintamahdollisuuksien hahmottamiseen. Työn sujumista koskeva osa arvioinnista perustuu vangin työnteon järjestelmälliseen seurantaan ja se kirjataan rangaistusajan suunnitelmien seurantaan. Valmentavan työn järjestämisessä noudatetaan Valmentavan työn oppaassa (Rikosseuraamusalan käsikirja 2/2004) esitettyjä käytäntöjä. Yksilöllisiä työelämän perustaitoihin ja ammatillisiin perustaitoihin liittyviä tavoitteita asetetaan työpisteen tavanomaisten työtehtävien ja vangin rangaistusajan suunnitelman sekä toimintaan sijoittamispäätöksen asettamissa rajoissa.
Tuottava oma työ Tuottavan oman työn tulorajana työstä aiheutuneiden kustannusten vähentämisen jälkeen on yrittäjän eläkevakuutuslain mukainen työtulon vähimmäismäärä (5850,92 euroa vuodessa vuonna 2006). Tulojen määrä arvioidaan keskimääräisten kuukausittaisten tulojen ja työstä aiheutuneiden kustannusten mukaan. Siviilityö Vanki saa työpaikan jostain laitoksen ulkopuoliselta työnantajalta. Työnantajan tausta tarkistetaan poliisin toimesta. Normaali työpaikka, palkka, työaika ymv. > TES! Vanki maksaa laitokselle ylläpidosta ja ruuasta. Työharjoittelu, työkokeilu valvotussa koevapaudessa toteutettava, jos vanki tai työantaja saa tukea yhteiskunnan toimesta, esim. työmarkkinatuki ymv. Aktiivitoimintaa on myös opiskelu ja koulutus niin laitoksessa kuin ulkopuolellakin, kuntoutus, henkilökohtaisella suunnitelmalla aktiivitoimintaan osallistuminen joko koko tai osa-aikaisena toimintana ymv. Vuosiloma > Vapauttaminen aktiivitoiminnasta > väh. 6kk > 2p /kk > lasketaan vuosittain.