Seuraamuksien täytäntöönpano, ehdoton vankeus. Riitta Kari, kehityspäällikkö Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Transkriptio

1 1 Seuraamuksien täytäntöönpano, ehdoton vankeus Riitta Kari, kehityspäällikkö Länsi-Suomen rikosseuraamusalue 1

2 ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on seuraamusten täytäntöönpano siten, että lisätään tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan Painopistettä muutetaan vähitellen suljetusta laitostäytäntöönpanosta avoimempaan suuntaan ja kohti vaiheittaista vapauttamista Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallinnosta, täytäntöönpanoyksiköstä, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta, sekä kolmesta rikosseuraamusalueesta: kolme arviointikeskusta sekä 14 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 26 vankilaa. 3 ORGANISAATIO Vangit pyritään sijoittamaan lähelle kotipaikkaansa (väestönkehitys ja vankimäärä). Kullakin alueella on noin vankipaikkaa. Päivittäin toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten määrä vaihtelee alueilla 1 000:n ja 1 500:n välillä. 4 2

3 ORGANISAATIO. 5 ORGANISAATIO Henkilöstön määrä n Vankien päivittäinen keskimäärä eli keskivankiluku n Yhdyskuntaseuraamusta suorittavia keskimäärin päivässä Rikosseuraamusalan kokonaiskustannukset v noin 242,0 miljoonaa euroa kustannukset vankia kohden vuodessa n e kustannukset yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa kohden vuodessa n e yhden vankipäivän hinta 215 euroa suljetussa laitoksessa ja avolaitoksessa 150 euroa toiminnasta kertyi tuottoja noin 14,0 miljoonaa euroa 6 3

4 muunnettavissa SEURAAMUKSET Sakko Ehdollinen vankeus oheisseuraamukset Yhdyskuntapalvelu Nuorisorangaistus Valvontarangaistus Ehdoton vankeus avolaitoksessa tai suljetussa vankeudessa Nuorten valvonta Yhdyskuntapalvelu tapahtuu vapaudessa Valvottu koevapaus Ehdonalaisen vankeuden valvonta 7 SEURAAMUKSET Kriminaalipoliittisena tavoitteena on seuraamusten suorittaminen mahdollisimman avoimissa oloissa ja yhteiskunnan normaalissa elämässä eläen Pyrkimyksenä on yhdyskuntaseuraamusten ja avolaitosten käytön lisääminen ja vapauttamisvaiheen toimintojen kehittäminen Rikosseuraamusten painopistettä laitostoimeenpanon osalta muutetaan vähitellen suljetusta täytäntöönpanosta avoimempaan suuntaan.. 8 4

5 9 Rangaistusajan suunnitelma Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten (rangaistusajan suunnitelma). Rangaistusajan suunnitelma sisältää suunnitelman vangin sijoittamisesta, toiminnasta rangaistusaikana, valvotusta koevapaudesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta sekä poistumisluvan myöntämisestä. Hyvissä ajoin ennen vangin todennäköistä vapauttamista suunnitelmaa täydennetään vapauttamissuunnitelmalla ja valvontasuunnitelmalla. Vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan tarvittavassa laajuudessa vangin edellytykset selviytyä vapaudessa sekä hänen palvelujen tarpeensa (verkostoyhteistyö). Rangaistusajan suunnitelman sisällössä ja laajuudessa otetaan huomioon vangin rangaistusajan pituus, aikaisemmat vankeusrangaistukset, vangin työ- ja toimintakyky sekä hänen henkilöstään, rikollisuudestaan ja olosuhteistaan saadut tiedot. 5

6 Rangaistusajan suunnitelma Rangaistusajan suunnitelma laaditaan arviointikeskuksessa tai muussa täytäntöönpanotoimien aloittamisesta vastaavassa yksikössä. Suunnitelmaa tarkennetaan siinä vankilassa, johon vanki sijoitetaan. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä vankeuteen tuomitun kanssa. Rangaistusajan suunnitelmaa ja siihen sisältyvää vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä tuomitun suostumuksella hänen koti- tai asuinkuntansa sosiaali-, terveys-, asunto- sekä työvoimaviranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Suunnitelman seuraamisesta vastaa tähän tehtävään määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja sen ajantasaisuudesta on huolehdittava. Suunnitelma on otettava uudelleen käsiteltäväksi yhdessä vangin kanssa säännöllisin väliajoin sekä myös, jos sitä ei noudateta. Vankeusaikainen toiminta Toiminnan tarkoitus ja sisältö Vankilan järjestämän tai hyväksymän toiminnan tarkoituksena on edistää vangin sijoittumista yhteiskuntaan: 1) vahvistamalla vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan; 2) ylläpitämällä ja parantamalla vangin ammattitaitoa ja osaamista sekä työ- ja toimintakykyä; ja 3) tukemalla vangin päihteetöntä elämäntapaa. Toiminta sisältää työtä, koulutusta tai muita vangin valmiuksia edistäviä toimintoja. Osallistumisvelvollisuus Vanki on velvollinen vahvistettuna työ- ja toiminta-aikana osallistumaan vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan (osallistumisvelvollisuus). Vanki on kokonaan tai osittain vapautettava osallistumisvelvollisuudesta, jos hänen terveydentilansa, toimintakykynsä tai ikänsä sitä vaatii. Toiminnan järjestäminen Vangille on annettava vahvistettuna työ- ja toiminta-aikana tilaisuus täyttää osallistumisvelvollisuutensa rangaistusajan suunnitelman toteutumista edistävässä toiminnassa. 6

7 Ohjelmatyö rikosseuraamusalalla Ohjelmat voidaan jakaa myös yleisohjelmiin, rikosperustaisiin ohjelmiin ja päihdekuntoutusohjelmiin ohjelmien tavoitteiden perusteella Esimerkkinä yleisohjelmasta Cognitive Skills; CS-ohjelma, jossa pureudutaan ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoihin Päihdekuntoutusohjelmista esimerkkinä Kalterit Taakse ja yhteisökuntoutus Rikosperustaisia, vaikuttavia toimintaohjelmia ovat STOP, OMA 13 Omaehtoisen muutoksen ohjelma ohjelma on tarkoitettu vangeille, joilla on taustallaan vaikea väkivaltaisen käyttäytymisen historia ja jotka ovat olleet vankilassa vähintään kaksi kertaa, ei suositella alle 25-vuotiaille tai yli 50-vuotiaille amerikkalainen, käytössä myös Englannissa keskeisiä työvälineitä ovat riski- ja ajatusraportit ryhmäistuntoja on viikoittain 2 4 ajoittuen noin 7 kuukauden aikajaksolle istunnoissa aina paikalla 2 koulutettua ohjaajaa metodituki aina ryhmän, ohjaajien tukena sekä laadun varmistamiseksi laadunvarmistusseuranta ohjaajien perus- ja täydennyskoulutus OMA-ohjaajien alueelliset vertaistapaamiset 7

8 OMA-ohjelma etenee askeleittain 1. Askel on itsehavainnointi -askel - Kehitetään kykyä tarkastella omia ajatuksia, tunteita ja periaatteita 2. Askel on vastuuntunto -askel - Opitaan löytämään juuri ne keskeiset ajatukset, tunteet ja periaatteet, jotka ovat johtaneet väkivaltaiseen käyttäytymiseen 3. Askel on päättäväisyys -askel - Etsitään ajatteluun sellaisia uusia tapoja, jotka keskeyttävät riskikäyttäytymisen ja johtavat pois väkivaltaisesta käyttäytymisestä 4. Askel on kaiken yhdistämisen -askel - Tarkkaillaan ajattelua, opetellaan edelleen tunnistamaan riskikohdat ja käytetään uutta ajattelua vähentämään riskikäyttäytymistä. Tehdään tilanneharjoituksia sekä henkilökohtainen elämää auttava harjoitussuunnitelma. 15 Ohjelmatyö osana kokonaisuutta Toimivista ohjelmista on kansainvälistä tutkimusnäyttöä ja parantuneet sosiaaliset ja kognitiiviset taidot saattavat johtaa vahvempiin sosiaalisiin siteisiin ja sosiaaliseen integraatioon. Strukturoidut ohjelmat eivät ole yksinomaan riittäviä; niillä ei ole vaikutusta olosuhteisiin, joihin vankilasta vapaudutaan. Tarvitaan lisäksi psykososiaaliseen tilanteeseen kohdistuvaa yksilötyöskentelyä ja muurien ylitse ulottuvaa verkostotyötä. Ohjelmatoimintaa, vapauteen valmennusta ja yksilötyötä kannattelee viime kädessä luottamuksellinen yhteistyösuhde työntekijään, joka tuntee vankilamaailmaa, osaa kuunnella inhimillistä hätää ja järjestää toimivia palveluja vapautuvan tueksi. Riitta Granfeltin artikkelista Asunto vai rikoksettomuus ensin, kirjassa Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla

9 Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Rangaistusajan suunnitelman edetessä polku avoimempiin olosuhteisiin suljetussa vankilassa sijoitukset avoimemmille osastoille, siirto suljetusta vankilasta avovankilaan, poistumisluvat, perheleirit, siviili- ja opintotyöluvat, valvottu koevapaus, sijoitus ulkopuoliseen laitokseen Vapautumisen huolellinen suunnittelu yhteistyössä verkoston (vapautuva, läheiset, kunta, te-palvelut, järjestöt ) kanssa Vankiloiden vapauttamisosastot esim. Turun vankila Vapauttamisyksiköt esim. Oulun ja Kuopion vankiloiden yhteydessä Vapauteen valmennuspalvelu Tampereella ostopalveluna Silta- Valmennusyhdistykseltä Sakkovankipilotti; sakkovankien kiinnittäminen sosiaali- ja terveyspalveluihin jo seuraamusaikana Valvottu koevapaus, max 6 kk ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsyä, vahvasti tuettu ja hallittu tapa harjoitella vapautumista Rangaistusajan suunnitelmiin liittyvästä työskentelystä Rikosseuraamusasiakkaan toimijuuden vahvistaminen Riski-tarve-vastaavuus ajattelun rinnalle noussut desistanssitutkimus (rikollisuudesta irrottautuminen) Voimavarojen, vahvuuksien esiin tuominen, vahvistaminen, kehittäminen edelleen, ihmisen näkeminen rikosten takana Positiivisen psykologian merkitys ja voima. Positiiviseen psykologiaan pohjautuvassa hyvän elämän mallissa keskiössä on ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä yksilöllisten vahvuuksien tukeminen. Rikosseuraamuslaitoksen lähityöhanke - vuorovaikutus ja vankien osallistaminen - lähiesimiesten ja johdon rooli/tuki - osaamisen lisääminen - tasalaatuisuus Vankilakonsepti: vankila tavallisen elämän oppimisympäristö 9

10 Valvottu koevapaus Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi hänet voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle teknisin välinein tai muulla tavoin erityisesti valvottuun koevapauteen enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. 250 Keskimäärin päivittäin, kpl Elinkautisvangit Elinkautisvangit vuoden alussa

11 PITKÄAIKAISVANGIN VAPAUTUMISPROSESSI Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä /781 Elinkautiseen vankeuteen tuomittu tai koko rangaistusta suorittava Helsingin hovioikeus; istuntokäsittely ja asiakirjat salaisia Vireille vangin hakemuksesta Rise/keskushallinnon lausunto sisältää: - puoltaako vai vastustaako se vapauttamista ja - onko vanki määrättävä valvottuun koevapauteen - kehan arvio vapauttamisen edellytyksistä ja - muu vankia koskeva selvitys - elinkautiseen tuomittua koskevaan lausuntoon lisäksi liitettävä arvio vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen (Psykiatrinen vankisairaala arvioi onko riski matala, keskitasoa tai korkea) 21 PITKÄAIKAISVANGIN VAPAUTUMISPROSESSI Ehdonalainen vapauttaminen elinkautisesta: Vapauttamisharkinnassa kiinnitetään huomiota (Rikoslaki 2c:10 ) - rikoksen tai rikosten laatuun, muihin rangaistuksiin, jotka ek käsittää - tuomitun muuhun mahdolliseen myöhempään rikollisuuteen - seikkoihin, jotka perusteena ehd.vap. lykkäämiselle ilman vangin suostumusta (jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen ehkäisemiseksi) - rangaistusajan suunnitelman toteutuminen ja vankila-aikainen käyttäytyminen muutenkin. Vankia on kuultava ja hän voi esittää asiassa tarpeellista selvitystä Hovioikeus voi omasta aloitteestaan päättää asiantuntijalausunnon hankkimisesta, todistelun vastaanottamisesta taikka kirjallisen todisteen tai muun asiakirjan esittämisestä. Jos hovioikeus päättää päästää tuomitun ehdonalaiseen vapauteen, päätöksessä on määrättävä vapauttamispäivä sekä lausuttava mahdollisesta koevapaudesta. Kun ehd.vap. ajankohta on tiedossa, keha päättää vkv:een määräämisestä Koeajan pituus 3 vuotta 22 11

12 Elinkautisvangit / Riskiarviointi Arvio vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen jälkeen riskiarviointeja tehty 81 Rikosseuraamuslaitoksen on liitettävä elinkautiseen vankeuteen tuomittua koskevaan lausuntoon lisäksi arvio vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen Riskiarviointijaksot toteutetaan pääasiassa Psykiatrisen vankisairaalan (Pvs) Turun yksikössä, mutta joitakin vuodessa myös Vantaan yksikössä Arviointitulosten jakautuminen Matala 18 Keskitasoinen 43 Korkea 20 Muita riskiarviointiin liittyviä lukuja Kieltäytynyt riskiarvioinnista 3 Peruuttanut hakemuksen ennen riskiarviointijaksoa 4 Ei riskiarviointijaksoa Pvs:ssa RISE / oikeudellinen yksikkö / AN 23 Elinkautisvangit / Tilastoja 2 Vapautuneet / Vapauttamispäätös, ei vielä vapautunut ELINKAUTISVANKIEN VAPAUTUMINEN JÄLKEEN HO:n vapauttamispäätöksiä 66 kpl (1 päätös peruttu ja vanki vapautunut KKO:n päätöksellä) VAPAUTUNEET VAPAUTTAMISPÄÄTÖS, EI VIELÄ VAP. KUOLLUT HO:N VAPAUTT AMISPÄÄTÖKSEN JÄLKEEN, ENNEN VAPAUTUMISTA RISE / oikeudellinen yksikkö / AN 24 12

13 Elinkautisvangit / Vankilassaoloaika Elinkautisvankeja 204 Vankilassaoloaika vapautuessa Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta. Kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdystä rikoksesta elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kymmenen vuotta jälkeen on HO:n / KKO:n päätöksellä vapautunut 47 elinkautisvankia suoritettu vankeusaika on ollut keskimäärin 14v 3kk (47/47, tilanne 4/2015) alle 21-vuotiaana elinkautiseen vankeuteen tuomittu: suoritettu vankeusaika on ollut keskimäärin 12v 9kk (5/47, tilanne 4/2015) kolme pisintä suoritettua vankeusaikaa n. 22v, 20v 6kk, 20v 4kk lyhin suoritettu vankeusaika on n. 11v 8kk (tuomittu alle 21-v.) ja alle 13 v suoritettuja vankeusaikoja on 11 (näistä 3 tuomittu alle 21-v.) RISE / oikeudellinen yksikkö / AN 25 Elinkautisvangit Elinkautisvankeja jälkeen Risen antamat lausunnot 134 kpl Tasavallan Presidentti armahtanut 5 (viimeisin ) KKO määrännyt päästettäväksi 1 HO määrännyt päästettäväksi ehdonalaiseen vapauteen 66 (joista 1 päätös peruutettu) hylätty hakemuksia 43 peruuttanut hakemuksensa 27 vireillä hovioikeudessa 42 Elinkautisvankien jakauma eräiltä osin naisvankeja 14 ulkomaalaisia 9 (joista kahdella myös Suomen kansalaisuus) elinkautiseen vankeuteen johtanut rikos tehty alle 21-vuotiaana eli suoritettava vähimmäisrangaistus 10 vuotta 21 ensikertalaisia n. 54,4 % RISE / oikeudellinen yksikkö / AN 26 13

14 MIKÄ ON OLENNAISTA? Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet huomioidaan Vankila on yhteisö, jossa ihmisarvoa kunnioitetaan ja muutoskykyyn uskotaan Mielekästä toimintaa, toivoa, tulevaisuususkoa ja tukea muutokseen

15 Vankilukukehitys vuosina Vankiluku vuoden lopussa Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) 29 SEURAAMUKSET Täytäntöönpanoon tulleet seuraamukset Nuorten Nuoriso- Yhdysk. Ykp Valvonta- Vankeus- Sakko- Tutkinta- Vuosi valvonta rangaistus palvelu muunnettu rang. vankeja vankeja vankeja (Valvontarangaistus otettiin käyttöön ) ( YKP muunnettu sisältyy rangaistusvankilukuihin) 30 15

16 Vankeusvankien rangaistuslaitoskertaisuus Vankirakennekartoitus vuosittain (1. toukokuuta) kerta 2 kertaa 3-7 kertaa 8 kertaa tai useammin 31 Vankeusvankien päärikokset (1. toukokuuta) % Omaisuusrikos Väkivaltarikos Liikennejuopumus Huumerikos Muut 32 16

17 Vankilassaoloajat (1. toukokuuta) Vuoden aikana vapautuneiden vankeusvankien vankilassaoloaikojen pituudet % kk yli 3-6 kk yli 6 kk - 1 v. yli 1 v. 33 Naisvangit Keskimäärin päivittäin

18 Ulkomaalaiset vangit Keskimäärin päivittäin Nuoret alle 21-vuotiaat vangit v., keskimäärin päivittäin v., keskimäärin päivittäin

19 Vankien ajankäyttö % 13 % Vankeuslaki 8 luku 2 mukaan vankeusvangilla on velvollisuus osallistua vankilan järjestämään /hyväksymään toimintaan Tavoitteena on 35 % vahvistaa valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ylläpitää ja parantaa vangin ammattitaitoa ja osaamista ylläpitää työ- ja toimintakykyä tukea päihteettömyyttä Rangaistusajan suunnitelma 4 % 12 % 10 % 6 % 3 % 8 % Tuotanto Kiinteistötoimi Avolaitostyöt ja siviilityö Taloushuolto Koulutus Muut aktiivitoiminnot Sairaus Toimintaan sijoittamatta Muu passiiviaika 37 Työtoiminta 2015 Työtoiminnassa vankeja keskimäärin arkipäivää kohti 2015 laskettuna kertyneistä työtunneista % 15 % Ammattityö 31 % Valmentava työ Taloushuoltotyö 25 % Avolaitosrahoitustyöt Siivous-, kunnossapito- ja korjaustyöt Siviilityö ja oma työ 16 % 10 % 38 19

20 Opiskelu 2015 Vuonna 2015 noin 1700 vankia opiskeli (ei sisällä ulkopuolella opiskelevia n = 154) 22 % 19 % Yleissivistävä koulutus Valmentava ja kuntouttava koulutus Ammatillinen koulutus 27 % 32 % Muu koulutus Opetus järjestetään yhdessä lähiseudun oppilaitosten kanssa. Tietyin edellytyksin mahdollisuus opiskella päivisin myös ulkopuolella