Kauppa 2013 Handel Trade Rajaliikennetilasto 20 Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2004-20 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 Meri Saapuneet Meri Lähteneet Norja Saapuneet Norja Lähteneet Ruotsi Saapuneet Ruotsi Lähteneet Venäjä Saapuneet Venäjä Lähteneet Helsinki 1.3.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
Raskas liikenne rajanylityspaikoilla pysyi edellisvuoden tasolla, henkilöliikenteen ajoneuvojen määrä kasvoi selvästi Tullin keräämien tietojen mukaan raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä rajanylityspaikoilla kasvoi vuonna 20 yhdellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Kuormattujen kuorma-autojen määrä itärajalla laski kahdella prosentilla ja laskua oli myös Ruotsin maarajalla, kun taas merirajalla ja Norjan maarajalla liikennemäärä kasvoi. Eniten kasvua vuonna 20 oli kuitenkin henkilöliikenteen ajoneuvojen määrissä. Saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi yhden prosentin verran. Venäjältä saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä oli 108 000, jossa oli kolmen prosentin lasku vuoteen 2011 verrattuna. Ruotsista maitse saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen lukumäärä laski viidellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Norjan maarajan kautta saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi kuudella prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuormaautojen tuloreitti oli meriraja, jossa saapuneen raskaan liikenteen määrä nousi prosentilla päätyen lähes 270 000 kuorma-autoon. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuorma-autojen lähtöreitti oli Venäjän raja, jonka osuus lähteneestä kuorma-autoliikenteestä oli 43 prosenttia. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä kuitenkin laski hieman jääden alle 300 000 autoon. Henkilöliikenteen ajoneuvojen määrä lisääntyi rajapaikoilla Suomen rajan ylittäneiden henkilö- ja linja-autojen määrä kasvoi 18 prosentilla päätyen 13 miljoonaan ajoneuvoon. Vilkkain rajanylityspaikka oli Tornio, jossa rajan ylitti 5,7 miljoonaa henkilö- ja linja-autoa. Henkilöliikenteen ajoneuvojen määrä lisääntyi selvästi myös itärajalla päätyen 1,2 miljoonaan ajoneuvoon Vaalimaalla ja 1,1 miljoonaan ajoneuvoon Nuijamaalla. Konttien lukumäärä rajapaikoilla kasvoi Merirajan ja Vainikkalan rajanylityspaikan kautta lähti yli 300 000 kuormattua konttia, jossa oli viiden prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Suomeen saapuneiden tyhjien konttien lukumäärä nousi 24 prosentilla verrattuna edellisvuoteen päätyen 1 000 konttiin.
Taulu 1. Saapunut liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2011 ja 20 (kappaletta) Henkilöauto Linja-auto Kuormattu kuorma-auto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Rajanylityspaikka 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % Aavasaksa 354 891 356 910 1 623 659 6 17 950 18 6 1 0 0 x 0 0 x 0 0 x - - x Eckerö 67 715 62 147-8 302 328 9 1 794 1 686-6 0 0 x 0 0 x 6 0-100 - - - HaminaKotka 0 0 x 0 0 x 131 191 46 0 0 x 6 758 6 778 0 149 650 140 919-6 23 352 36 913 58 Hanko 35 7-80 0 0 x 3 763 8 746 132 0 0 x 52 858 53 266 1 16 547 16 829 2 1 003 1 046 4 Helsinki 607 590 630 819 4 14 542 15 534 7 152 079 150 325-1 0 0 x 105 942 97 336-8 110 8 1 106 2 11 993 381 3 Imatra 386 694 433 731 2 802 3 371 20 15 378 17 9 16 47 359 42 186-11 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto 94 907 99 686 5 352 531 51 5 208 5 939 14 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi 0 976 4 872 3 763 756-1 2 971 2 907-2 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä 39 202 52 258 33 351 340-3 604 735 22 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 1 0-100 0 0 x 16 15-6 1 518 2 005 32 192 3 366 999 Kilpisjärvi 82 471 82 265 0 486 457-6 10 253 11 314 10 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo 59 409 58 2-2 366 336-8 9 897 10 284 4 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0-0 0 x 0 0 x 4 632 4 796 4 2 672 537-80 Kolari 132 028 135 349 3 311 322 4 7 566 8 102 7 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Maarianhamina 86 196 86 777 1 2 435 2 767 14 2 017 2 235 11 0 0 x 368 214-42 0 0 x 0 0 x Muonio 28 805 30 055 4 30 34 13 706 427-40 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali 10 969 8 949-18 20 16-20 64 378 60 634-6 0 0 x 4 138 3 696-11 0 0 x 0 0 x Niirala 323 763 358 278 11 0 0 x 22 080 22 491 2 221 174-21 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa 487 958 544 874 18 153 16 484-9 29 916 29 760-1 71 338 63 196-11 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam 1 530 119 349 6 536 564 5 1 519 1 714 13 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö 82 146 85 372 4 296 374 26 3 8 3 856 1 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 1 27 999 0 0 x 1 003 663-34 5 690 6 554 15 6 313 8 627 37 Parikkala 227 175-23 0 0 x 6 563 5 647-14 16 30 88 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello 176 777 178 366 1 115 119 3 6 949 4 358-37 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 98 2-98 26 0-100 Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 4 864 5 093 5 1 411 2 663 89 Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 1 135 195-83 237 825 248 Rajajooseppi 15 055 21 345 42 370 418 13 545 693 27 996 782-21 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x 46 27-41 0 0 x 777 957 23 26 158 24 679-6 37 814 41 151 9 Tornio 1 526 721 3 563 697 43 3 733 16 646 346 64 110 68 224 6 0 0 x 0 0 x 4 943 6 534 32 2 182 2 263 4 Turku 110 640 109 002-1 3 927 3 783-4 35 699 39 461 11 0 0 x 18 284 16 671-9 5 483 4 820-401 259-35 Utsjoki 27 408 26 481-3 168 225 34 2 373 2 6 10 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaalimaa 543 979 673 088 24 0 0 x 22 157 20 998-5 130 226 8 197-2 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa 5 972 10 417 74 67 66-1 4 653 4 786 3 0 0 x 4 15 275 1 0-100 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 8 557 8 103-5 3 067 2 444-20 Vartius 116 163 3 089 6 118 148 25 11 273 9 933-144 60-58 0 0 x 0 0 x 0 0 x Lieksan Inari * 0 0 x 0 0 x 1 920 453-76 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x 554 173-69 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Leminaho * 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä 5 601 227 6 597 414 18 50 866 64 278 26 508 866 514 776 1 250 300 234 625-6 190 148 179 611-6 339 410 332 635-2 90 663 1 475 24 * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia ** Joillakin rajanylityspaikoilla linja-autot tilastoidaan henkilöautojen kategoriaan. Saapuneiden ja lähteneiden määrät voivat poiketa toisistaan tilastoteknisistä syistä.
Taulu 2. Lähtenyt liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2011 ja 20 (kappaletta) Henkilöauto Linja-auto Kuormattu kuorma-auto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Rajanylityspaikka 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % 2011 20 Muutos % Aavasaksa 352 944 353 768 0 768 880 15 16 899 16 936 0 0 0 x 0 0 x 0 0 0 0 0 x Eckerö 66 667 60 992-9 320 331 3 1 604 1 521-5 0 0 x 0 0 x 0 2 x 0 1 x HaminaKotka 0 0 x 0 0 x 171 116-32 0 0 x 11 010 10 567-4 134 1 140 866 5 31 608 22 789-28 Hanko 68 2-97 0 0 x 4 088 10 668 161 0 0 x 45 564 48 204 6 10 482 9 635-8 6 152 7 696 25 Helsinki 580 181 605 601 4 14 664 16 244 11 153 092 151 5-1 0 0 x 102 613 94 642-8 79 270 79 797 1 27 492 32 729 19 Imatra 372 821 439 914 18 2 794 3 865 38 50 281 49 378-2 16 741 7 682-54 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto 101 769 107 507 6 267 360 35 4 800 5 460 14 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi 3 492 7 335 3 919 918 0 4 535 4 432-2 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä 38 461 50 477 31 341 324-5 427 457 7 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 1 2 100 0 0 x 52 20-62 835 5 155 517 443 792 79 Kilpisjärvi 84 368 84 063 0 675 644-5 11 219 086 8 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo 59 240 57 469-3 440 396-10 9 676 9 862 2 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 5 066 3 196-37 1 394 1 318-5 Kolari 131 981 135 567 3 367 372 1 7 823 8 838 13 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Maarianhamina 86 545 86 925 0 2 414 2 768 15 2 164 2 406 11 0 0 x 367 226-38 0 0 x 0 0 x Muonio 28 274 29 903 6 346 51-85 656 278-58 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali 11 106 8 617-22 5 7 40 53 296 47 346-11 0 0 x 3 525 3 039-14 0 0 x 0 0 x Niirala 324 071 356 556 10 0 0 x 3 304 2 946-11 19 540 19 472 0 0-100 0 0 x 0 0 x Nuijamaa 522 652 535 339 2 6 056 6 559 8 75 888 78 376 3 15 735 100-23 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam 111 739 118 439 6 558 578 4 1 520 1 670 10 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö 82 250 86 575 5 262 260-1 3 496 3 447-1 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 0 14 x 0 0 x 462 382-17 598 14 980 19 2 083 1 902-9 Parikkala 216 171-21 0 0 x 1 177 0-100 5 4 5 399 0 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello 173 054 180 775 4 262 306 17 7 299 4 661-36 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 188 4-98 1 0-100 Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 6 662 7 870 18 2 039 1 353-34 Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 972 1 753 80 483 220-54 Rajajooseppi 15 750 22 508 43 328 418 27 205 177-14 4 669 62 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x 39 24-38 0 0 x 1 358 1 664 23 64 756 67 951 5 8 852 8 520-4 Tornio 1 425 457 2 138 240 50 4 593 17 730 286 66 915 70 419 5 0 0 x 0 0 x 10 082 11 458 14 77 190 147 Turku 108 787 105 603-3 3 716 3 478-6 34 060 36 569 7 0 0 x 20 932 18 453-1 315 938-29 1 995 1 449-27 Utsjoki 28 386 25 517-10 147 332 6 1 697 3 624 114 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 1 0-100 0 0 x 0 0 x Vaalimaa 485 582 533 866 10 0 0 x 161 393 157 156-3 10 230 8 149-20 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa 6 000 11 0 84 65 80 23 4 916 5 642 15 0 0 x 0 3 x 0 0 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 4 557 2 511-45 7 972 7 574-5 Vartius 105 467 118 669 13 2 153 25 5 211 5 934 14 6 502 3 677-43 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä 5 427 328 6 381 410 18 40 429 57 054 41 687 852 691 957 1 74 572 57 148-23 185 896 177 200-5 330 895 346 116 5 90 591 86 533-4
Taulu 3. saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2004-20 Raja-alue 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 Muutos (%) 2011-20 Meri Saapuneet 186 366 208 191 226 953 262 454 250 846 219 595 256 753 264 562 268 118 1 Lähteneet 179 851 202 349 219 368 254 805 237 885 206 200 242 995 253 431 255 820 1 Yhteensä 366 217 410 540 446 321 517 259 488 731 425 795 499 748 517 993 523 938 1 Norja Saapuneet 17 787 22 186 23 548 26 811 26 041 24 597 28 135 30 825 32 687 6 Lähteneet 21 298 26 275 24 783 27 665 27 654 25 681 29 303 32 143 35 1 9 Yhteensä 39 085 48 461 48 331 54 476 53 695 50 278 57 438 62 968 67 808 8 Ruotsi Saapuneet 83 762 97 050 97 701 106 036 104 046 89 249 98 006 102 489 97 074-5 Lähteneet 93 469 111 510 104 560 115 008 118 583 90 734 99 502 104 392 97 754-6 Yhteensä 177 231 208 560 202 261 221 044 222 629 179 983 197 508 206 881 194 828-6 Venäjä Saapuneet 132 661 149 649 160 681 144 139 139 289 110 183 119 877 110 990 108 169-3 Lähteneet 238 132 276 431 3 698 391 932 417 5 240 977 271 049 297 886 294 424-1 Yhteensä 370 793 426 080 473 379 536 071 556 801 351 160 390 926 408 876 402 593-2 Yhteensä saapuneet 420 576 477 076 508 883 539 440 520 222 443 624 502 771 508 866 506 048-1 Yhteensä lähteneet 532 750 616 565 661 409 789 410 801 634 563 592 642 849 687 852 683 119-1 Yhteensä 953 326 1 093 641 1 170 292 1 328 850 1 321 856 1 007 216 1 145 620 1 196 718 1 189 167-1
Kauppa 2013 Handel Trade Rajaliikennetilasto 20 2013:M03, 1.3.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p. 040 332 1855 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 5 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi
Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20 Loka-joulukuu Oktober-december October-december Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 20/2011 4. neljännes, % Yhteensä -4 0 Suuret yritykset -6-1 Pk-yritykset 0 5-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 Vienti Tuonti Helsinki 15.3.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 PK-YRITYSTEN VIENTI KASVOI VUODEN VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ Pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo nousi vuoden 20 viimeisellä neljänneksellä 1,9 miljardiin euroon kasvaen viidellä prosentilla edellisvuodesta. Vastaavasti suurten yritysten viennin arvo supistui prosentilla 11,6 miljardiin euroon. Pk-yritysten tuonnin arvo pysyi ennallaan edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ollen 3,6 miljardia, kun taas suurten yritysten tuonnin arvo laski kuudella prosentilla 10,9 miljardiin euroon. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli viennissä 14 % ja tuonnissa 24 %. Taulu 1. Ulkomaankaupan kehitys yritysten kokoluokittain 20/10- ja 2011/10-, milj. e Vienti Muutos, Osuus, % Tuonti Muutos, Osuus, % 2011/ 10-20/ 10- % 20/ 10-2011/ 10-20/ 10- % 20/ 10- PK-yritykset 1 790 1 885 5 14 3 568 3 554 0 24 Suuret yritykset 11 751 11 647-1 83 11 6 10 943-6 74 Määrittelemätön 1 439 432 x 3 230 311 x 2 Yhteensä 13 979 13 964 0 100 15 410 14 807-4 100 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Viimeisellä vuosineljänneksellä viennin arvo nousi eniten kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Niiden viennin arvo kohosi suurilla yrityksillä seitsemän prosenttia, mutta laski pk-yrityksillä kolmella prosentilla edellisvuodesta. Koneiden ja laitteiden viennin arvo väheni sekä pk-yrityksissä (- 11 %) että suurissa yrityksissä (-1 %). Kulkuneuvojen, sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksillä mutta laski suurilla yrityksillä. Kulkuneuvojen viennin arvo pk-yrityksissä kasvoi 35 % ja suurten supistui 8 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattaessa. Vastaavasti sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksillä 9 % ja laski suurilla 24 %, metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksillä ja laski suurilla kahdella prosentilla. Tuonnin arvo laski kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa. Koneiden ja laitteiden sekä metallien ja metallituotteiden tuonnin arvon kutistuminen oli voimakkaampaa suurilla kuin pk-yrityksillä. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo heikkeni 14 % suurissa ja 10 % pk-yrityksissä, metallien ja metallituotteiden 15 % suurissa ja 7 % pk-yrityksissä edellisvuoteen verrattaessa. Kulkuneuvojen ja kemian teollisuuden tuotteiden tuontien arvot puolestaan supistuivat voimakkaammin pk-yrityksissä kuin suurissa yrityksissä. Pk-yritysten kulkuneuvojen tuonnin arvo laski lähes kymmenyksellä, suurten yritysten kolmella prosentilla. Vastaavasti kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski pk-yrityksillä kahdeksalla prosentilla ja suurilla yrityksillä kahdella prosentilla. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden tuonnin arvo supistui suurilla yrityksillä 22 prosenttia, mutta kasvoi kolme prosenttia pk-yrityksillä. Tulli Tilastointi
2 Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä 2007 20, milj. e Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä 2007 20, milj. e Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2007 20, milj. e Tulli Tilastointi
3 Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 20/10- ja 2011/10-, milj. e Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 20/10- ja 2011/10-, milj. e Tulli Tilastointi
Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuu 20 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus 20:10-20:10- koko vienti ryhmästä 20:10-20:10- koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 2 731 3 20 100 357 0 2 100 Suuri yritys 2 508 4 18 92 240 1 2 67 Pk-yritykset yhteensä 193 2 1 7 108-9 1 30 - Keskisuuri yritys 136 5 1 5 57-10 0 16 - Pieni yritys 47-7 0 2 31-7 0 9 - Mikroyritys 10 7 0 0 20-7 0 6 Määrittelemätön 30 x 0 1 9 x 0 3 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 3 339 6 24 100 2 861-3 19 100 Suuri yritys 3 036 7 22 91 2 275-2 15 80 Pk-yritykset yhteensä 232-3 2 7 567-8 4 20 - Keskisuuri yritys 165-6 1 5 295-16 2 10 - Pieni yritys 53 2 0 2 186 3 1 7 - Mikroyritys 14 21 0 0 86-1 1 3 Määrittelemätön 72 x 1 2 19 x 0 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 2 029-4 15 100 957-11 7 100 Suuri yritys 1 825-2 13 90 603-15 4 63 Pk-yritykset yhteensä 168 2 1 8 338-7 2 35 - Keskisuuri yritys 114-2 1 6 186-1 1 19 - Pieni yritys 41 23 0 2 96-15 1 10 - Mikroyritys 13-0 1 56-8 0 6 Määrittelemätön 37 x 0 2 15 x 0 2 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 1 670-19 100 1 984-14 13 100 Suuri yritys 1 319-24 9 79 1 275-22 9 64 Pk-yritykset yhteensä 302 9 2 18 694 3 5 35 - Keskisuuri yritys 185 7 1 11 334-4 2 17 - Pieni yritys 89 11 1 5 238 16 2 - Mikroyritys 27 13 0 2 2 2 1 6 Määrittelemätön 50 x 0 3 15 x 0 1 28 Koneet ja laitteet 1 952-3 14 100 1 146-8 100 Suuri yritys 1 524-1 11 78 662-14 5 58 Pk-yritykset yhteensä 377-11 3 19 475-10 3 42 - Keskisuuri yritys 240-9 2 233-17 2 20 - Pieni yritys 96-20 1 5 153-4 1 13 - Mikroyritys 41 3 0 2 89-2 1 8 Määrittelemätön 51 x 0 3 9 x 0 1 29-30 Kulkuneuvot 494 3 4 100 1 160-3 8 100 Suuri yritys 306-8 2 62 996-3 7 86 Pk-yritykset yhteensä 175 35 1 35 160-9 1 14 - Keskisuuri yritys 141 52 1 29 81-14 1 7 - Pieni yritys 29-11 0 6 42-8 0 4 - Mikroyritys 5 9 0 1 37 1 0 3 Määrittelemätön 14 x 0 3 5 x 0 0 Muut tuotteet 1 748 15 13 100 6 342 2 43 100 Suuri yritys 1 9 8 65 4 892-1 33 77 Pk-yritykset yhteensä 440 19 3 25 1 211 11 8 19 - Keskisuuri yritys 263 11 2 15 608 8 4 10 - Pieni yritys 5 31 1 7 366 10 3 6 - Mikroyritys 52 40 0 3 237 22 2 4 Määrittelemätön 179 x 1 10 239 x 2 4 Kaikki tuoteluokat yhteensä 13 964 0 100 100 14 807-4 100 100 Suuri yritys 11 647-1 83 83 10 943-6 74 74 Pk-yritykset yhteensä 1 885 5 14 14 3 554 0 24 24 - Keskisuuri yritys 1 244 5 9 9 1 794-5 - Pieni yritys 480 4 3 3 1 1 4 8 8 - Mikroyritys 161 15 1 1 647 6 4 4 Määrittelemätön 432 x 3 3 311 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia
Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013:M04, 15.3.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p. 020 492 1862 Mervi Virtanen p. 040 332 8470 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 5 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi
Suomen virallinen tilasto Finlands offi ciella statistik Offi cial Statistics of Finland Kauppa 2013 Handel Trade Joulukuun 20 tavaroiden ulkomaankaupan volyymi- ja yksikköarvoindeksit TÄMÄ ON VIIMEINEN VANHAN PERUSVUODEN MUKAAN (1997=100) LASKETTUJEN INDEKSIEN JULKISTUS (JOULUKUUN 20 TIEDOT). VIENTI- JA TUONTIMÄÄRÄT PUTOSIVAT JOULUKUUSSA 20 Suomen viennin arvo jäi vuoden 20 joulukuussa Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vajaaseen 4,1 miljardiin euroon. Vienti väheni edellisvuotisesta 14 prosenttia. Tuonti väheni joulukuussa yhdeksän prosenttia ja oli arvoltaan 4,8 miljardia euroa. Viennin heikko kehitys painoi joulukuun kauppataseen 772 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koko viime vuoden aikana vajetta kertyi melkein 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 joulukuun alijäämä oli 591 miljoonaa euroa ja koko vuoden alijäämä lähes 3,7 miljardia euroa. Viennin määrä jäi joulukuussa Tullin laatiman ulkomaankaupan volyymi-indeksin mukaan miltei viidenneksen pienemmäksi kuin marraskuussa tai vuoden 2011 joulukuussa. Myös tuonnin volyymi laski: tuonnin määrä oli 1,6 prosenttia pienempi kuin marraskuussa ja 13 prosenttia pienempi kuin joulukuussa 2011. Koko viime vuoden aikana viennin volyymi supistui 0,7 prosenttia ja tuonnin volyymi 5,7 prosenttia vuodesta 2011. Vientihinnat olivat yksikköarvoindeksin mukaan joulukuussa suunnilleen samalla tasolla kuin marraskuussa, mutta nousivat vuoden takaisesta 5,4 prosenttia. Tuontihinnat nousivat marraskuusta lähes neljä prosenttia ja vuoden 2011 joulukuusta yli kuusi prosenttia. Koko viime vuoden aikana vientihinnat nousivat hieman yli prosentin ja tuontihinnat 4,2 prosenttia. Yksikköarvoindeksin mukaan laskettu ulkomaankaupan vaihtosuhde putosi marraskuun hetkellisen paranemisen jälkeen jyrkästi. Vaihtosuhteen pisteluku oli 81,1, kun se oli marraskuussa 84,1. Vuoden 2011 joulukuussa pisteluku oli 81,7. Yksikköarvoindeksi Enhetsvärdeindex Unit value index 20: 20:11 Muutos - Ändring Change, % 20:/ 20:11 20:/ 2011: Muutos - Ändring Change, % 20 (01-) 20/2011 (01-) Vienti/Export/Exports 147,3 147,0 + 0,2 + 5,4 141,4 + 1,1 Tuonti/Import/Imports 181,6 174,7 + 3,9 + 6,1 175,5 + 4,2 Volyymi-indeksi Volymindex Volume index 20: 20:11 20:/ 20:11 20:/ 2011: 20 (01-) 20/2011 (01-) Vienti/Export/Exports 92,2 111,5-17,3-18,0 111,9-0,7 Tuonti/Import/Imports 117,5 119,4-1,6-13,0 4,0-5,7 Helsinki 28.3.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
Suomen virallinen tilasto Finlands offi ciella statistik Official Statistics of Finland Kauppa 2013 Handel Trade Joulukuun 20 tavaroiden ulkomaankaupan volyymi- ja yksikköarvoindeksit 2013:M07, 28.3.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Mervi Virtanen p. 040 332 8470 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi ULKOMAANKAUPAN VOLYYMI- JA YKSIKKÖARVOINDEKSIT ON UUDISTETTU VUODEN 2013 TIEDOISTA LÄHTIEN. TÄMÄ ON VIIMEINEN VANHAN PERUSVUODEN MUKAAN (1997=100) LASKETTUJEN INDEKSIEN JULKISTUS (JOULUKUUN 20 TIEDOT). UUDET INDEKSIT JULKAISTAAN ULKOMAANKAUPAN KUUKAUSITILASTON YHTEYDESSÄ. ISSN 1795-5165 = Suomen virallinen tilasto (painojulkaisu) ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto (pdf) Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 5 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 20 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset; 1,1; 2 % Laivakuljetukset; 37,8; 88 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 2,7; 5 % Muut kuljetukset; 2,7; 5 % Rautatiekuljetukset; 5,9; 11 % Laivakuljetukset; 44,5; 79 % Helsinki 4.4.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTEN TAVARAMÄÄRÄ VÄHENI VUONNA 20 Vuonna 20 Suomen ulkomaan kaupassa kuljetettu tavaramäärä laski kahdeksalla prosentilla jääden 99 miljoonaan tonniin. Tuontikuljetusten tavaramäärä laski kymmenellä prosentilla ja vientikuljetusten viidellä prosentilla. Meri- ja lentokuljetusten tavaramäärä laski yhdeksällä prosentilla, maakuljetusten tavaramäärä kasvoi neljä prosenttia ja muut kuljetukset vähenivät kuusi prosenttia. Tuontikuljetusten määrä oli 55,8 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua kymmenen prosenttia. Vientikuljetusten määrä laski viidellä prosentilla päätyen 42,8 miljoonaan tonniin. Merikuljetusten osuus koko kuljetetusta tavaramäärästä oli 83 prosenttia, maakuljetusten osuus 14 prosenttia ja muiden kuljetusten osuus 3 prosenttia. Tuontikuljetuksissa laivakuljetukset vähenivät 13 prosenttia ja muut kuljetukset kasvoivat neljä prosenttia. Rautatiekuljetukset kasvoivat kymmenellä ja maantiekuljetukset neljällä prosentilla. Suomesta vietiin tavaratonneissa mitattuna eniten tavaraa Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsiin vietiin 5,7 ja Saksaan 4,2 miljoonaa tonnia, joissa molemmissa oli laskua yhdeksän prosenttia. Kolmanneksi suurin vientimaa oli vuonna 20 Kiina. Sinne vietiin 3,4 miljoonaa tonnia tavaraa, jossa oli kasvua 17 prosenttia. Vientiä Venäjälle oli 2,6 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua neljänneksen verran. Laskuun vaikutti vertailuvuonna 2011 viety suuri maa-ainesmäärä. Suurin tuontimaa oli Venäjä, josta tuotiin 24,3 miljoonaa tonnia tavaraa. Verrattuna edellisvuoteen määrässä oli laskua 11 prosenttia. Tuontikuljetusten määrä Ruotsista oli 7,1 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua 13 prosenttia. Norjasta tuotiin 3,4 miljoonaa tonnia kasvun ollessa seitsemän prosenttia. Tuontitonnimäärä Saksasta säilyi edellisvuoden tasolla olleen suuruudeltaan 2,8 miljoonaa tonnia. Tuonti Alankomaista laski seitsemällä prosentilla ollen suuruudeltaan 2,3 miljoonaa tonnia. TAULU 1. ULKOMAANKAUPPA KULJETUSMUODOITTAIN 2011 JA 20 2011 20 KULJETUSMUOTO 1000 T 1000 T Milj. eur Osuus % Milj. eur Osuus % Muutos % MERIKULJETUKSET 89 850 84,2 81 441 82,6-9,4 92 456 78,5 90 993 77,8-1,6 SISÄVESIKULJETUKSET 758 0,7 882 0,9 16,3 216 0,2 219 0,2 1,5 MAAKULJETUKSET 865,1 13 313 13,5 3,5 13 081 11,1 13 062 11,2-0,1 LENTOKULJETUKSET 271 0,3 247 0,3-9,0 9 245 7,9 9 280 7,9 0,4 MUUT 2 906 2,7 2 728 2,8-6,1 2 775 2,4 3 383 2,9 21,9 YHTEENSÄ 106 651 100,0 98 6 100,0-7,5 117 773 100,0 116 937 100,0-0,7
TAULU 2. TUONTI JA VIENTI KULJETUSMUODOITTAIN 2011 JA 20 TUONTI VIENTI 2011 20 2011 20 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % KULJETUSMUOTO milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur LAIVAKULJETUKSET: 50 917 82,4 44 490 79,7 -,6 39 692 88,5 37 834 88,4-4,7 50 289 82,8 49 319 82,7-1,9 42 382 74,3 41 893 73,2-1,2 Meri 50 513 81,7 43 964 78,8-13,0 39 337 87,7 37 477 87,5-4,7 50 258 82,8 49279,617 82,6-1,9 42 198 74,0 41 714 72,8-1,1 Sisävesi 403 0,7 526 0,9 30,4 355 0,8 356 0,8 0,4 31 0,1 39 0,1 25,4 185 0,3 180 0,3-2,6 MUUT KULJETUKSET: 10 894 17,6 11 303 20,3 3,8 5 149 11,5 4 985 11,6-3,2 10 436 17,2 10 349 17,3-0,8 14 665 25,7 15 375 26,8 4,8 Rautatie 5 404 8,7 5 938 10,6 9,9 1 236 2,8 1 062 2,5-14,1 1 967 3,2 1 858 3,1-5,5 1 369 2,4 1 079 1,9-21,1 Maantie 2 562 4,1 2 661 4,8 3,9 3 663 8,2 3 652 8,5-0,3 2 340 3,9 2 345 3,9 0,2 7 405 13,0 7 779 13,6 5,1 Lento 42 0,1 35 0,1-16,5 229 0,5 2 0,5-7,6 3 926 6,5 3 539 5,9-9,9 5 320 9,3 5 741 10,0 7,9 Muu 1) 2 886 4,7 2 670 4,8-7,5 19 0,0 59 0,1 202,5 2 203 3,6 2 608 4,4 18,4 572 1,0 775 1,4 35,5 YHTEENSÄ 61 810 100,0 55 793 100,0-9,7 44 840 100,0 42 819 100,0-4,5 60 725 100,0 59 668 100,0-1,7 57 048 100,0 57 268 100,0 0,4 1) posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet; arvotiedoissa lisäksi maakaasun putkikuljetukset, sähkö ja laivat.
TAULU 3. TUONTI LÄHETYSMAITTAIN JA VIENTI MÄÄRÄMAITTAIN VUONNA 20 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu Kuljetukset yhteensä (20) Kuljetukset yhteensä (2011) Muutos % 2011-20 TUONTI 1000 T Venäjä 13 672 483 14 155 5 466 2 069 0 0 2 562 24 252 27 303-11,2 Ruotsi 6 657 0 6 657 380 2 1 17 7 069 8 137-13,1 Norja 3 281 5 3 286 0 141 0 0 0 3 427 3 198 7,2 Saksa 2 770 0 2 770 8 1 2 0 0 2 782 2 824-1,5 Alankomaat 2 329 0 2 330 2 1 2 0 0 2 334 2 495-6,5 Viro 1 984 0 1 984 0 0 0 0 0 1 984 2 224-10,8 Latvia 1 701 33 1 733 0 0 0 0 0 1 734 2 006-13,6 Belgia 1 283 0 1 283 0 0 2 0 0 1 285 1 382-7,0 USA 1 073 0 1 073 0 0 5 0 0 1 078 1 431-24,7 Puola 954 2 957 0 0 0 0 0 957 1 035-7,5 Iso-Britannia 922 0 922 1 1 1 0 0 926 1 041-11,1 Ranska 802 0 802 0 0 1 0 0 803 1 023-21,5 Tanska 659 0 659 0 0 1 0 0 660 740-10,8 Brasilia 541 0 541 0 0 0 0 0 541 550-1,6 Kazakstan 108 0 108 431 0 0 0 0 539 632-14,7 MUUT 5 229 2 5 231 18 68 18 0 88 5 422 6 003-9,7 KOKO TUONTI 43 964 526 44 490 5 938 2 661 35 2 2 667 55 793 61 810-9,7 VIENTI 1000 T Ruotsi 4 517 13 4 529 71 1 9 1 0 15 5 745 6 316-9,0 Saksa 4 004 81 4 086 5 0 2 0 0 4 213 4 632-9,0 Kiina 3 399 0 3 399 0 2 10 0 0 3 411 2 905 17,4 Alankomaat 2 949 8 3 078 0 0 0 0 0 3 078 3 433-10,3 Iso-Britannia 2 709 19 2 727 64 0 1 0 17 2 809 3 480-19,3 Venäjä 380 0 380 411 1 767 0 0 1 2 560 3 469-26,2 USA 1 844 0 1 844 0 0 9 0 0 1 853 1 532 21,0 Belgia 1 750 21 1 771 59 0 0 0 0 1 830 1 661 10,2 Viro 1 623 0 1 623 0 1 0 0 7 1 632 1 233 32,3 Ranska 1 169 54 1 223 0 0 1 0 0 1 224 1 142 7,2 Puola 1 058 21 1 079 43 1 0 0 0 1 4 1 311-14,3 Norja 616 1 617 0 482 0 0 0 1 100 916 20,1 Tanska 1 036 0 1 036 0 0 0 0 0 1 036 1 242-16,6 Espanja 951 0 951 21 0 0 0 0 973 1 133-14,2 Italia 898 0 898 7 0 0 0 0 905 855 5,9 MUUT 8 574 18 8 592 260 271 185 0 17 9325 10 490-11,1 KOKO VIENTI 37 477 356 37 834 1 062 3 652 2 1 58 42 819 44 840-5
TAULU 4. VIENTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 20 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2011) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet 1 207 0 1 207 29 241 0 0 0 1 478 1 816 1 030 0 1 030 20 467 5 0 0 1 523 1 5 2+4 Raaka-aineet 10 603 210 10 813 41 758 4 0 0 11 615 117 - Joista: 3 420 72 3 492 82 144 596 0 0 4 315 4 092 24 Puutavara 3 611 39 3 650 7 577 1 0 0 4 235 4 231 1 293 15 1 308 4 59 1 0 0 1 371 1 327 25 Paperimassa 2 725 98 2 823 5 23 0 0 0 2 852 2 632 1 303 47 1 350 3 11 0 0 0 1 364 1 391 28 Malmit ja metalliromu 2 038 0 2 038 21 3 0 0 0 2 062 1 597 515 0 515 74 4 19 0 0 611 493 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 7 534 0 7 534 90 135 0 0 0 7 759 7 183 5 724 0 5 724 107 317 0 0 52 6 200 5 373 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 4 189 0 4 189 147 760 4 0 0 5 101 5 056 4 087 0 4 087 118 1 567 573 0 0 6 345 6 334 6 Valmistetut tavarat valmistusaineittain 863 146 13 009 742 1 496 5 0 0 15 253 17 013 - Joista: 14 2 108 14 229 624 1 827 4 8 0 16 813 18 042 63 Puu- ja korkkituotteet pl. huonekalut 668 0 668 2 45 0 0 0 715 769 640 0 640 2 79 1 0 0 723 745 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 8 645 146 8 791 641 792 1 0 0 10 224 10 819 6 132 108 6 240 472 688 5 0 0 7 405 7 591 67 Rauta ja teräs 2 479 0 2 479 87 370 1 0 0 2 937 4 131 3 439 0 3 439 131 399 8 0 0 3 978 4 985 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 809 0 809 11 168 31 0 58 1 077 1 066 10 790 0 10 790 1 2 722 2 606 18 675 16 931 16 925 8+9 Erinäiset tavarat 272 0 272 1 95 168 0 0 536 590 2 541 0 2 541 7 736 1 837 22 0 5 142 4 768 KOKO VIENTI 37 477 356 37 834 1 062 3 652 2 1 58 42 819 44 840 41 714 180 41 893 1 079 7 779 5 741 49 726 57 268 57 048
TAULU 5. TUONTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 20 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2011) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet 2 356 2 2 358 28 76 1 0 0 2 462 2 355 3 720 0 3 720 6 218 9 1 0 3 954 3 775 2+4 Raaka-aineet 494 410 904 3 118 1 971 0 0 0 17 993 19 061 - Joista: 4 666 29 4 695 237 194 7 1 0 5 135 5 440 24 Puutavara 2 849 406 3 255 2 692 1 886 0 0 0 7 833 8 077 229 29 259 161 152 0 0 0 572 628 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 3 492 0 3 492 15 8 0 0 0 3 515 3 897 229 0 229 2 1 0 0 0 232 235 28 Malmit ja metalliromu 5 054 0 5 054 391 1 0 0 0 5 446 6 037 3 060 0 3 060 64 1 0 0 0 3 5 3 437 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 18 605 77 18 683 1 409 89 0 0 2 561 22 742 27 197 - Joista: 10 192 6 10 198 899 25 1 0 1 864 986 13 069 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 4 175 77 4 253 32 76 0 0 0 4 360 7 530 510 6 516 8 5 0 0 0 528 945 33 Kivennäisöljyt ja -tuotteet 14 322 0 14 322 1 140 13 0 0 0 15 476 16 434 9 6 0 9 6 737 20 1 0 0 10 370 10 044 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 4 730 0 4 730 1 291 148 3 0 0 6 172 6 347 5 663 1 5 663 577 454 230 7 0 6 932 6 631 6 Valmistetut tavarat valmistusaineittain 4 201 35 4 237 91 305 3 0 0 4 637 5 054 5 860 3 5 863 109 545 139 13 0 6 670 7 117 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1 4 0 1 4 1 57 19 1 106 1 307 1 319 768 0 768 29 684 2 273 52 559 16 365 17 084 8+9 Erinäiset tavarat 454 0 454 0 15 9 1 0 480 477 6 411 0 6 411 1 225 879 1 0 7 627 7 609 KOKO TUONTI 43 964 526 44 490 5 938 2 661 35 2 2 667 55 793 61 810 49 280 39 49 319 1 858 2 345 3 539 185 2 422 59 668 60 725
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 20 2013:M08, 4.4.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p. 040 332 1855 Kari Ylioja p. 040 332 1894 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 5 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi
Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Tammi-maaliskuu January-March Januari-mars Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2013/20 1. neljännes, % Yhteensä -6-4 Suuret yritykset -8-5 Pk-yritykset -4 0-10 -8-6 -4-2 0 2 Tuonti Vienti Helsinki.6.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 SUURTEN YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA SUPISTUI VUODEN ENSIMMÄISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ PK-YRITYSTEN VIENNISSÄ EI MUUTOSTA Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 11,6 miljardia euroa ja tuonnin arvo 10,7 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo supistui viidellä ja tuonnin kahdeksalla prosentilla. Pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 1,7 miljardia ja tuonnin 3,5 miljardia euroa. Viennin arvo pysyi ennallaan ja tuonnin arvo laski neljä prosenttia verrattuna vuoden 20 ensimmäiseen neljännekseen. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli tuonnissa 24 % ja viennissä 13 %. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 20/1-3 ja 2013/1-3, milj. e Vienti Muutos, Osuus, % Tuonti Muutos, Osuus, % 20/1-3 2013/1-3 % 2013/1-3 20/1-3 2013/1-3 % 2013/1-3 PK-yritykset 1 719 1 725 0 13 3 679 3 533-4 24 Suuret yritykset 186 11 608-5 84 11 546 10 675-8 74 Määrittelemätön 1 370 415 x 3 176 229 x 2 Yhteensä 14 275 13 749-4 100 15 401 14 436-6 100 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä voimakkaimmin putosi suurten yritysten sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ulkomaankauppa, niiden viennin arvo laski 30 %:lla ja tuonnin 31 %:lla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Pk-yrityksillä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ulkomaankauppa veti paremmin kuin suurilla yrityksillä, viennin arvo kasvoi viidellä prosentilla ja tuonnin arvo pysyi ennallaan. Suurten yritysten kulkuneuvojen ulkomaankaupan arvo kutistui myös huomattavasti, viennissä 27 %:lla ja tuonnissa viidenneksellä. Pk-yritysten kulkuneuvojen viennin arvo laski maltillisemmin %:lla ja tuonnin arvo jopa lisääntyi viidellä prosentilla. Suurten yritysten koneiden ja laitteiden viennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla, mutta pk-yritysten vienti kutistui kymmenyksellä. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo väheni voimakkaammin suurilla (-17 %) kuin pkyrityksillä (-11 %). Viennin ja tuonnin arvo kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä eniten kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Kasvusta vastasivat suuret yritykset, joiden viennin arvo nousi 7 % ja tuonnin 13 %. Pk-yritysten kemian teollisuuden vienti puolestaan jäi 3 % ja tuonti 5 % edellisvuoden vastaavan ajankohdan arvoista. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi sekä suurilla (+2 %) että pk-yrityksillä (+16 %), kun taas tuonnin arvo väheni sekä suurilla (-7 %) että pk-yrityksillä (-8 %). Tulli Tilastointi
2 Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä 2007 2013, milj. e Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä 2007 2013, milj. e Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2007 2013, milj. e Tulli Tilastointi
3 Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 20/1-3 ja 2013/1-3, milj. e Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 20/1-3 ja 2013/1-3, milj. e Tulli Tilastointi
Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) tammi-maaliskuu 2013 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 20:1-3/ Osuus Osuus Arvo 20:1-3/ Osuus Osuus 2013:1-3 2013:1-3 koko vienti ryhmästä 2013:1-3 2013:1-3 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 2 697 3 20 100 343-7 2 100 Suuri yritys 2 451 2 18 91 233-7 2 68 Pk-yritykset yhteensä 227 16 2 8 108-8 1 31 - Keskisuuri yritys 171 22 1 6 47-10 0 14 - Pieni yritys 49-2 0 2 32-5 0 9 - Mikroyritys 8 36 0 0 28-9 0 8 Määrittelemätön 19 x 0 1 2 x 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 3 540 7 26 100 3 118 9 22 100 Suuri yritys 3 209 7 23 91 2 492 13 17 80 Pk-yritykset yhteensä 225-3 2 6 607-5 4 20 - Keskisuuri yritys 164-3 1 5 295-4 2 10 - Pieni yritys 41-2 0 1 191-7 1 6 - Mikroyritys 20-3 0 1 1-6 1 4 Määrittelemätön 106 x 1 3 19 x 0 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 2 040-5 15 100 1 0-7 100 Suuri yritys 1 787-7 13 88 655-14 5 65 Pk-yritykset yhteensä 173 7 1 9 347-9 2 34 - Keskisuuri yritys 7 6 1 6 180-10 1 18 - Pieni yritys 35 22 0 2 110-11 1 11 - Mikroyritys 11-18 0 1 57-3 0 6 Määrittelemätön 79 x 1 4 11 x 0 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 1 462-25 11 100 1 659-21 100 Suuri yritys 1 162-30 9 79 1 009-31 7 61 Pk-yritykset yhteensä 266 5 2 18 629 0 4 38 - Keskisuuri yritys 162 0 1 11 285-7 2 17 - Pieni yritys 76 10 1 5 222 8 2 13 - Mikroyritys 28 22 0 2 2 3 1 7 Määrittelemätön 34 x 0 2 21 0 1 28 Koneet ja laitteet 1 859-2 14 100 1 047-14 7 100 Suuri yritys 1 478 0 11 80 626-17 4 60 Pk-yritykset yhteensä 342-9 3 18 415-11 3 40 - Keskisuuri yritys 224-9 2 198-11 1 19 - Pieni yritys 80-18 1 4 133-17 1 13 - Mikroyritys 39 13 0 2 84 1 1 8 Määrittelemätön 39 x 0 2 6 x 0 1 29-30 Kulkuneuvot 515-26 4 100 1 144-16 8 100 Suuri yritys 397-27 3 77 947-20 7 83 Pk-yritykset yhteensä 109-1 21 194 5 1 17 - Keskisuuri yritys 76-16 1 15 97 29 1 9 - Pieni yritys 27-2 0 5 45-23 0 4 - Mikroyritys 6 7 0 1 51 3 0 5 Määrittelemätön 9 x 0 2 4 x 0 0 Muut tuotteet 1 635-1 100 6 113-4 42 100 Suuri yritys 1 6-2 8 69 4 713-4 33 77 Pk-yritykset yhteensä 382 2 3 23 1 233-2 9 20 - Keskisuuri yritys 207-11 2 13 564-3 4 9 - Pieni yritys 2 26 1 8 372-3 3 6 - Mikroyritys 53 17 0 3 297 1 2 5 Määrittelemätön 7 x 1 8 166 x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä 13 749-4 100 100 14 436-6 100 100 Suuri yritys 11 608-5 84 84 10 675-8 74 74 Pk-yritykset yhteensä 1 725 0 13 13 3 533-4 24 24 - Keskisuuri yritys 1 131-2 8 8 1 666-4 - Pieni yritys 431 4 3 3 1 105-6 8 8 - Mikroyritys 164 11 1 1 762 0 5 5 Määrittelemätön 415 x 3 3 229 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia
Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013:M11,.6.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p. 020 492 1862 Mervi Virtanen p. 040 332 8470 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 5 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi
Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 20 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2001 20 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Helsinki 13.6.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
Suomen viennistä ja tuonnista yli viidennes viiden suurimman yrityksen ansiota - suuryritysten osuus pysynyt ennallaan Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 20 kymmenen suurimman yrityksen osuus viennin kokonaisarvosta oli 32 prosenttia. Tuonnin kokonaisarvosta kymmenen suurimman yrityksen osuus oli 28 prosenttia. Sekä viidelle suurimmalle tuontiyritykselle että viidelle suurimmalle vientiyritykselle oli keskittynyt yli viidesosa, 23 prosenttia, koko kaupan arvosta. Vienti on kuitenkin keskittyneenpää kuin tuonti, sillä sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä oli 69 prosenttia kun sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista oli vain 52 prosenttia. Metsäteollisuuden, kemian teollisuuden, metallien- ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Myös kulkuneuvojen viennissä viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä oli puolet, kun se vuonna 2011 oli 33 prosenttia. Tuonnin osalta oli keskittyneintä kemian teollisuuden tuotteiden tuonti, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 33 prosenttia ja kymmenen suurimman 42 prosenttia. Sekä metsäteollisuuden että kulkuneuvojen tuonnissa viiden suurimman yrityksen osuus tuonnista oli 28 prosenttia ja 10 suurimman osuudet 35 prosenttia ja 44 prosenttia. Kuvio 1. Viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä ja tuonnista 2004-20 40 30 20 10 % 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 Vienti Tuonti Valtio-omisteisten yritysten osuus viennistä kasvoi Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi selvästi vuonna 20. Samaan aikaan sekä yksityisten kotimaisten että ulkomaalaisomisteisten yritysten viennit laskivat. Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä 11 prosenttiin kokonaisviennistä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 31 ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus 55 prosenttia. Vuonna 20 yksityisten kotimaisten yritysten osuus metsäteollisuuden tuotteiden, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden, koneiden ja laitteiden sekä metalliteollisuuden tuotteiden viennistä oli yli 50 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden vientiä hallitsevat valtio-omisteiset yritykset 43 prosentilla. Kuvio 2. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina 2001 20 (osuus kokonaisarvosta, prosenttia) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20
TAVAROIDEN ULKOMAANKAUPPA YRITYSTYYPEITTÄIN 20 Ulkomaankaupan keskittyminen ennallaan Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on keskittynyt suurimpien yritysten varaan, mutta niiden osuus kokonaisviennistä on laskenut viime vuosina. Vuonna 20 viennin kokonaisarvo oli 57 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 23 prosenttia ja kymmenen suurimman 32 prosenttia. Vuoteen 2011 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä laski yhden prosenttiyksikön kymmenen suurimman yrityksen vientiosuuden pysyessä ennallaan. Vuonna 20 tuonnin kokonaisarvo oli 59 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 23 prosenttia ja 10 suurimman 28 prosenttia. Vuoteen 2011 verrattuna sekä viiden että kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista pysyi ennallaan. Vuonna 2005 viiden suurimman yrityksen osuus viennistä oli lähes kolmannes. Vaikka viiden suurimman vienti- ja tuontiyrityksen osuudet ovat yhtä suuret, vienti on kuitenkin keskittyneenpää kuin tuonti, sillä sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä oli 69 prosenttia kun sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista oli vain 52 prosenttia. Vuonna 20 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli 66 725 ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä 17 434. Kuvio 3. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina 2001 20 (osuus kokonaisarvosta, prosenttia) 100 90 80 70 % 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä 100 90 80 70 % 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 200002200320042005200620072008200920102010 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 Vienti Tuonti Metsäteollisuuden, kemian teollisuuden, metallien- ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Keskittyminen säilyi pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2011, mutta kulkuneuvojen viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä oli puolet, 50 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 33 prosenttia. Tuonnissa suurten yritysten osuus ei ole yhtä hallitseva kuin viennissä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus ei ole yli puolta missään tuoteluokassa. Tuonnin osalta oli keskittyneintä kemian teollisuuden tuotteiden tuonti, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 33 prosenttia ja kymmenen suurimman 42 prosenttia. Sekä metsäteollisuuden että kulkuneuvojen viiden suurimman yrityksen osuus tuonnista oli 28 prosenttia ja 10 suurimman osuudet 35 prosenttia ja 44 prosenttia. 2
Venäjälle ja Alankomaihin kohdistuva ulkomaankauppa selvästi keskittyneintä Vuonna 20 vienti oli keskittyneintä Alankomaihin, Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Viiden suurimman yrityksen osuus Alankomaiden viennin arvosta oli 59 prosenttia. Sekä Ison-Britannian että Yhdysvaltojen viennin arvosta 40 prosenttia oli viiden suurimman yrityksen varassa. Euroopan Unioniin kohdistuvasta viennistä sekä Euroalueelle kohdistuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli noin kolmannes. Baltian maihin kohdistuva viennin keskittyminen viiden suurimman yrityksen osalta on noussut 29 prosenttiin viime vuoden 20 prosentista. Keskittyminen on lievässä nousussa sekä maittain että alueittain verrattuna vuoteen 2011. Tuonti oli selvästi keskittyneintä Venäjältä ja Norjasta, joissa viiden suurimman yrityksen osuudet olivat 84 prosenttia ja 67 prosenttia. Euroopan Unionin tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 9 prosenttia ja Euroalueen tuonnista prosenttia. Tuonti on keskittyneenpää ulkokaupan maista verrattuna viime vuoteen, mutta EU-maista tuonnin keskittyminen on pysynyt ennallaan. Kuvio 4. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna 20 Kuvio 5. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 20 3
Valtio-omisteisten yritysten osuus viennistä kasvoi Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi selvästi vuonna 20. Samaan aikaan sekä yksityisten kotimaisten että ulkomaalaisomisteisten yritysten viennit laskivat. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaisviennistä jatkoi lähes koko 2000-luvun kestänyttä laskua ollen 55 prosenttia vuonna 20 eli prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2011. Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä ollen 11 prosenttia. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 31 ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus 55 prosenttia. Kuvio 6. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2001 20 (osuus arvosta, prosenttia) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 Vienti 100 % Yksityinen kotimainen 90 Ulkomaalaisomisteinen 80 Valtio-omisteinen 70 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 Tuonti Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi 20 voimakkaasti, niiden viennin arvo oli 6,3 mrd. euroa eli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Yksityisten kotimaisten yritysten vienti laski 31,3 mrd. euroon, laskien kahdella prosentilla edellisvuodesta. Ulkomaalaisomisteisten yritysten vienti laski 17,8 mrd. euroon, mikä vastaa kolmen prosentin laskua edellisvuodesta. Vuodesta 2001 lähtien vuoteen 20 mennessä yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaistuonnin arvosta on laskenut 52 prosenttista 42 prosenttiin. Vastaavana ajankohtana ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista nousi 36 prosentista 38 prosenttiin ja valtio-omisteisten prosenttista 19 prosenttiin. Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaistuonnista on jo noin viidennes. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj.e) Osuus Muutos, Tuonti (milj. e) Osuus, Muutos, 20 2011 20 % 2011/20% 2011 20 20 % 2011/20% Yksityinen kotimainen 31 842 31 308 55-2 25 513 25 000 42-2 Valtio 5 400 6 294 11 17 11 056 11 178 19 1 Ulkomaalaisomisteinen 18 280 17 772 31-3 22 996 22 264 37-3 Muut omistajatyypit yhteensä 1 3 2 0 x 197 297 0 x Määrittelemätön 1 1 330 1 469 3 x 774 673 1 x Yhteensä 56 855 56 846 100 0 60 535 59 413 100-2 1 Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 4