Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Tuotanto suhteutettuna asukasmäärään 18 National Production Tonnes per Capita, 2016 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Norway Finland Austria Estonia Sweden Iceland Denmark Luxembourg Belgium Israel Ireland Germany Poland Turkey Cyprus Switzerland Hungary Czech Rep France Latvia Slovakia Slovenia Netherlands Bulgaria Malta Russia Romania Lithuania Greece Croatia UK Bosnia-Herz Montenegro Albania Portugal Serbia Italy Spain Macedonia For EU+EFTA, the 2016 average was 5.2t/c versus 7.2t/c in 2007 Data for Portugal, Italy and Spain points to future infrastructural deficits
Arvio tulevaisuudesta INFRA ry 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 3.69 3.65 3.63 EU+EFTA Production in billions tonnes 3.26 20.3.2018 Juha Laurila 2.91 3.00 2.70 2.61 2.65 2.66 2.73 2.83 2.9 3.0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 3.1
20.3.2018 Juha Laurila
Kierrätyskiviainekset 25% 20% 15% 10% 5% 0% Netherlands Malta INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila Recycled + Re-Used as % National Tonnage, 2016 UK Belgium Germany Switzerland France Denmark Bulgaria Poland Cyprus Austria Slovakia Italy Finland Spain Estonia Hungary Israel Ireland Norway Greece Romania Luxembourg Portugal Sweden
Työmaan materiaalivirrat INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Kiviainesten kokonaiskäyttö INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Purkutyöt, ohjeita teettäjille ja tekijöille INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Päivitettävänä Purkuprosessiin ei varata riittävästi aikaa ja resursseja (hankesuunnittelu, asbesti- yms. kartoitukset, lupaprosessit, purkutyövaiheet, valvonta, raportointi) Purettavien rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttöä ei selvitetä Betoni- ja tiilijätteen murskaus työmaalla, soveltuvan lupaprosessin puute Betoni- ja tiilimurskeen sekä muiden purkumateriaalien hyödyntämisen BAT Purkujätteiden todelliset määrät ja tilastoinnin oikeellisuus epävarmaa Asbestin ja muiden haitta-aineiden selvittämistä ei aina tehdä riittävän laadukkaasti Asbestin ja muiden haitallisten aineiden poistaminen kierrosta varmemmin ja läpinäkyvämmin INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Projekti purkutyön kehittämiseksi Tavoitteena on parantaa rakennusten ja rakenteiden purkuprosessin hallintaa ja laatua. Paremmin hallittu ja läpinäkyvä purkuprosessi saa varmemmin haitalliset aineet pois kierrosta, vähentää purkamisesta aiheutuvaa ympäristöhaittaa ja vaaraa terveydelle sekä tehostaa jätehierarkian tavoitteiden toteuttamista sekä rakennus- ja purkujätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. Osatavoitteita Selvittää purkuprojektin eri vaiheiden toteutus ja toimivuus tällä hetkellä. Selvitystyö kattaa koko purkuprosessin purkuhankkeen valmistelusta sen suunnitteluun, esiselvityksiin ja toteutukseen sekä projektin jätehuollon Nostaa esille prosessista ne kohdat, joiden hallintaa ja toteutusta pitäisi kehittää, jotta koko prosessin toimivuus ja laatu paranee Tehdä kartoitus purkamiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja sen vaikuttavuudesta tällä hetkellä Tarkastella toimenpiteitä, joilla purkuprosessin laatua voitaisiin parantaa. Yhtenä keinona etenkin pre-demolition audit menettelyn (purkukatselmus) suunnittelu ja käyttöönotto Suomessa Päivittää Infra ry:n Purkuopas ja julkaista se ympäristöministeriön julkaisusarjassa INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Purkukatselmus Purkukatselmus (pre-demolition audit) Ennen purkutöiden aloitusta suoritettava katselmusmenettely, jolla varmistetaan, että purettavasta kohteesta on olemassa riittävät tiedot, jotta purkutyö voidaan suunnitella ja tehdä tavoitteiden mukaisesti ja turvallisesti EU:n toimesta on tehty selvityksiä eri maiden käytännöistä sekä laadittu yleisiä ohjeita siitä, mitä purkukatselmukseen pitäisi sisällyttää Katselmuksen sisältö, suoritustapa, katselmoijan pätevyys, katselmusmenettelyn velvoittavuus ovat asioita, joihin pyritään löytämään kansallisesti soveltuva menettely Tavoitteena yhtenäinen, ohjeistettu menettely, joka otetaan käyttöön lähtökohtaisesti kaikissa hankkeissa, joissa rakennus tai rakenteita puretaan kokonaan tai osittain INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Päästölaskenta Esimerkki, katu-urakka Vertailtiin jo toteutunutta ja mahdollisia säästötoimenpiteitä INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila
Taloudellisuus esimerkki I Infra -hankkeen toteutus betonimurskeella Kiviaines Määrä, t a b c d 0-6 220 kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines 5-16 10 kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines 0-32 23400 kiviaines kiviaines Betonimurske Betonimurske 0-56 1050 kiviaines Betonimurske Betonimurske Betonimurske 0-90 3600 kiviaines Betonimurske Betonimurske Betonimurske Routimaton täyttö 5300 kiviaines Betonimurske Betonimurske Betonimurske Salaojasora 2000 kiviaines kiviaines kiviaines kiviaines kustannus, 354 000 318 000 204000 150000 Betonimurskeilla saatu hyöty 10 % 42 % 58 % a) Hanke toteutetaan perinteisesti kiviaineksilla b) Kohteessa jakavan + täytöt korvataan betonimurskeilla c) Kantavan, jakavan materiaalit + täytöt korvataan betonimurskeilla d) Kantavan, jakavan materiaalit + täytöt korvataan betonimurskeilla, lisäksi parempi kantavuus huomioiden materiaalikerroksia voidaan ohentaa noin 20 % INFRA ry
Taloudellisuus esimerkki II OKT -hankkeen toteutus betonimurskeella Määrä, t a b c d 250 KaM BetonimurskBetonimurskBetonimurske 50 KaM KaM BetonimurskBetonimurske 50 KaM KaM BetonimurskBetonimurske 50 KaM KaM KaM KaM 20 KaM KaM KaM KaM 200 200 200 3885 2835 2210 2123 27 % 43 % 45 % a) Perinteisesti kalliomurskeella b) Jakavan materiaalit korvataan Betonimurskeella C) Jakavan + kantavan materiaalit korvataan Betonimurskeella aalit korvataan Betonimurskeilla ja huomioidaan parempi kantavuus INFRA ry
Esimerkki, betonimurskeen ohjeistus 17
Siirrytään piloteista tavaksi toimia Luonnon kiviaineksille on löydyttävä vaihtoehtoisia ratkaisuja Isot materiaalivirrat paremmin käyttöön Asenne Rakennushankkeeseen ryhtyvä Tunnistaa materiaalivirrat Tahtotila uusiomateriaalien käyttöön Urakoitsija Jätteet nähtävä hyödynnettävänä materiaalina, jotka hyödynnetään mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteina Ohjeistus Tietämys uusiomateriaalien riskeistä ja laatukelpoisuudesta Muut reunaehdot sääolosuhteet jne. Käytettävät materiaalit laajemmin tietoisuuteen Aluetason ohjaus ja maankäytön suunnittelu isossa roolissa Kiviaineshuollon huomiointi Kierrätysalueiden huomiointi Massatasapainon huomiointi Hyvä hankintaosaaminen takaa resurssiviisaat ratkaisut Yleisistä periaatteista käytäntöön Toiminnanharjoittajien on tuotettava ensiluokkaisia ja tasalaatuisia kierrätysmateriaaleja Koko rakentamisen ketjulla on osaamista tunnistaa hanketasolta lähtien eri materiaalien potentiaalit Ohjeistus yms. Mikäli kierrätysmateriaali täyttää käyttötarkoituksen laatuvaatimukset, niin teknisten kuin ympäristökelpoisuuksien osalta, sen käyttöä ei saisi kieltää. INFRA ry 20.3.2018 Juha Laurila