MUISTIO SEUTUKIERROS SAARIJÄRVEN VIITASAAREN SEUTU Maanantaina 2.9.2013 klo 13.00, Piispala Lintuselkä, Kannonkoski KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2014-2015 JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014 Asiat 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN, seudun edustaja Saarijärven kaupunginjohtaja Janne Kinnunen avasi tilaisuuden. Tilaisuuden puheenjohtajaksi esitettiin ja valittiin Saarijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Vuori. Olavi Vuori avasi tilaisuuden. Janne Kinnunen esitteli seutukehittämisen mallia Saarijärvi-Viitasaari seutukunnalla. Seutuprove mallissa lähdetään jaetun vastuun mallista, jossa on tunnistettu kuntarajoista riippumattomia tehtäviä. Yhteisiä tehtäviä ovat mm. yrittäjyyteen kannustaminen, innovointi, yhteiset verkostot, osaamisen kehittäminen, uudet toimintamallit, hyvinvointi jne. Alueella toimivilla elinkeinoyhtiöillä on kullakin omat vastuualueensa. Saarijärven Seudun Kehitys Oy:llä se on yritysten dynaaminen kehittäminen. Seutujohtoryhmässä mietitään ajankohtaisia toimia, jotta pystytään vastaamaan tilannekuvaan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Pidettiin lyhyt esittelykierros. Kuultiin Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Hannu Korhosen katsaus Keski- Suomen tulevaisuustyöstä. Uusi visio katsoo vuoteen 2040 asti. Maakuntaohjelma koskee vuosia 2014-2017 ja konkreettiset lähiajantoimenpiteet vuodelle 2014 kootaan toteuttamissuunnitelmaan. Korhonen kävi läpi Keski-Suomen strategian valmistelun vaiheet. Asia on ollut arvioitavana ja kommentoitavana www.keskisuomi.info sivustoilla. Kävijöitä sivustolla on ollut n. 3000 ja kommentteja on annettu n. 300. Asiantuntijoita on kuultu kolmessa seminaarissa joissa keskustelua on käyty mm. metsäbiotalouden kannalta. Keski-Suomen 1
skenaariotarkastelun valmistelua jatketaan Keski-Suomen risteilyllä 4.-5.10. Rakennemallityö ulotetaan maakunnalliseksi tämän syksyn aikana. Korhonen kertoi toteuttamissuunnitelman etenemisen aikataulun ja kertasi viime vuoden tavoitteet. Korhonen esitteli Keski-Suomessa käynnissä olevaa Meiän mesta paras paikka nuorille -kilpailua. Kilpailuun on aikaa ilmoittautua helmikuun loppuun asti. Liiton nettisivuilla on lisätietoa asiasta. Keskustelussa todettiin, että yhteiskuntatakuun etenemisessä on asetettu hyviä tavoitteita, mutta käytännön keinoja ei löydetä nopeassa tahdissa. Viranomaisyhteistyö on parantunut, mutta varat joita osoitetaan, takkuavat ministeriöiden välillä. Rahoitusjärjestelmässä on hankaluuksia ja valtiovalta supistaa aloituspaikkoja, tästä aiheutuu hankala yhtälö. Todettiin, että vanhoissa tavoitteissakin ollut Laajakaista on päässyt alkuun ja työ etenee Pihtiputaan osalta. On myönteistä nähdä hanketavoitteiden eteneminen. Seutukierroksista ja niiden pohjalta tehtävistä suunnitelmista on ollut hyötyä. Todettiin, että Laajakaista kaapelia on vedetty Keski-Suomeen 650 kilometriä. Hanke ei ole edennyt niin suoraviivaisesti kuin oli ajateltu. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN UUDEN STRATEGIAN LAADINTA SEUDUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI - ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN - OSAAMISEN VAHVISTAMINEN - HYVINVOIVA KANSALAINEN - VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Janne Kinnunen esitteli seudun lähivuosien esitykset. o seutukunnan lakisääteinen erityisasema - erityisaseman säilymisestä uusissa ohjelmissa ollaan huolissaan, erityisasemaa ei ole kirjoitettu ohjelmaan useista lobbausyrityksistä huolimatta - tästä yhteinen tahtotila ja toivotaan että asia hoituu o yritysrahoituksen turvaaminen - erinomaisen tärkeää seutukunnan kasvun kannalta - oma selvitystyö käynnistetty; ns. "peloton" työryhmä, joka tutkii mahdollisuutta oman seutukunnan joustavasti käytettävään pääomarahaston perustamisen apparaattiin, selvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä 2
o tieinfra vt 13 ja 77 (sininen tie) - näitä halutaan pitää esillä - nämä väylät nähdään valtakunnallisesti tärkeinä elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kannalta - lisäksi olisi lukuisa määrä myös muita pieniä tiekohteita o laajakaista 2015 -hankkeen läpivienti o matkailun kehittäminen - seutukunnan useilla eri kunnilla on tullut tai tulossa lukuisa määrä erilaisia matkailuhankkeita - matkailu näyttää nostavan kovasti päätään ja tällä alalla on näkyvissä kehitystä o bioenergia sekä puusta jalostettavat tuotteet - toivotaan, että kehitys Tarvaalanmäellä jatkuu - toivotaan puuston uusia muotoja, joilla halutaan profiloitua koko Suomen mittakaavassa o osaamisen varmistaminen (II aste, korkeakoulutus, BDC) - hyvin alkanutta yhteistyötä jatketaan edelleen - korkeakoulutuksen jalkauttaminen seutukunnalle Keskustelussa todettiin, että seudun elinehto on pysyä EU-ohjelmien tukialueen sisällä. Kysyttiin liiton mahdollisuuksista vaikuttaa erityisalueena pysymiseen. Johon vastattiin, että Keski-Suomen liitto on systemaattisesti pitänyt asiaa esillä. Alueen erityisaseman säilyttäminen on lähtökohta kaikissa suunnitelmissa. Keskustelussa oltiin seudun erityisaseman säilymistä enemmän huolissaan seutukunnalta palautettavista rahoista joille ei ole ollut käyttöä, koska ei ole ollut hankkeita. Pohdittiin, onko alueelta ideat loppuneet? Toisaalta huolta aiheutti väestön väheneminen, onko alueella ihmisiä tekemään? Todettiin, että tieinfran osalta on koko maakunnan etu pitää nelostietä esillä. Nelostien lisäksi poikittaisväylä on merkittävä jo Venäjän matkailun ja teollisuustuotteiden viennin kannalta. Nelostie kuuluu TNT verkostoon. Sininen tie kuuluu pohjoismaiden poikittaisverkostoon. On ristiriitaista, että sininen tie on siinä kunnossa kuin on. Keski-Suomen ELY-keskuksesta kommentointiin, että tavoitteet teiden kunnossapitoon ovat yhteiset ja rahoitusta yritetään saada perusteltuna mm. elinkeinoelämän näkemyksellä. Valitettavasti perustienpidon rahat ovat olemattomat. 3
Jatkokeskustelussa todettiin mm.: Tällä ohjelmakaudella näytti ensin siltä, että rahaa jäisi käyttämättä mutta virkistymistä tapahtui ja nyt on rahasta jo pulaa. Alueella ei ole siis huolta EAKR:n suhteen. Sinisen tien Viitasaari-Keitele väliä pitäisi edistää yhdessä Savon kanssa. Kilpailevatko maakuntahallituksen listalla olevat sininen tie ja JKL-S-JOKI oikotie keskenään tulevaisuudessa? Sininen tie on nostettu Viitasaarelta esiin jo vuonna 2008 ja tilanne on ollut siitä lähtien auki. Tien kunnossapidolla on valtakunnallista ja pohjoismaista vaikutusta. Turvetta, haketta, biomassaa ja työpaikkaliikennettä kulkee paljon vt 13 kautta. Tien reunat alkavat pettämään, jonka vuoksi jonkinlaista kunnostamista pitäisi tiehen saada. Bioenergiakoulutuksen sisältöä uudistetaan. Bioenergian koulutusketju keskitetään yhteen paikkaan. Tiedoksi, että POKE saa VTT:ltä haketuslaitteet. Matkailun kehittämisessä on valtavasti potentiaalia alueella. Kun yhteistyökuviot saadaan kuntoon, matkailuala tulee olemaan tulevina vuosina tärkeä. 3. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS, koulutusorganisaatioiden edustajat Jouni Kurkela piti puheenvuoron toisen asteen koulutuksen osalta. Kurkela totesi, että nuorten ikäluokka ei riitä turvaamaan työpaikkavajetta ja tämä korostaa aikuiskoulutuksen tärkeyttä. Ammatillisen koulutuksen resursseja supistetaan ja muutokset pitää tehdä nopeassa tahdissa, tämä ja yhteiskuntatakuun toimivuus yhdessä ovat haastavia. Kysyttiin Kolkanlahden kampuksen tulevaisuuden suunnitelmista? Kurkela vastasi, että täyttöaste on enää alle kolmasosa ja koulutus siirtyy Tarvaalaan. Kampuksen vuokraus, myynti, koulujen siirto sinne, vanhusten asuntoja sinne tai mikä tahansa järkevä toiminta tulee kyseeseen. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen aikuiskoulutusjohtaja Irmeli Kolehmainen piti esityksen. AIKUISKOULUTUS RAKENNEMUUTOKSEN TUKENA Keinot ja välineet Kuva: 1/3 Monipuolinen perustutkintovalikoima ammatinvaihtajille tai ilman perustutkintoa oleville 4
- aikuispuolelle vähän enemmän paikkoja (ei vähennyksiä tällä puolella) - ongelmana välillä ollut hakijapula - työttömyysetuudella voidaan hakeutua perustutkintoon, tämä on upea uudistus Kuva: 2/3 jo työssä oleville: lisäkoulutus perusosaamisen lisäämiseen (ammattitutkinnot, niiden osat tms., erikoisammattitutkinnot, lyhyet koulutukset (ei tutkintoon johtavat), ammattialakohtaiset passit ja sertifikaatit ja räätälöidyt ratkaisut yrityksille (osaamiskartoitukset, yhteishankintakoulutukset (ELY, yritys, oppilaitos)). Kuva: 3/3 keinot ja välineet: joustavuus koulutuksen toteuttamisessa (lähiopetuksena/monimuotona/oppisopimuksena, aiemman osaamisen hyväksilukeminen henkilökohtataistamisprosessin kautta, verkko-opetuksen hyödyntäminen) ja työvoimakoulutukset / hankkeet (omat sisäiset hankkeet (OPH), TYKE hankkeet (työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä), ympäristöagentti, Ok seutu -hanke). Kuva: Ok seutuhanke - oma paikka SeutuProve -hankkeessa haetaan tätä kautta - tämä hurjan tärkeä haaste, jossa ollaan innolla mukana - (OK-hanke: osaamisen kehittämisen yritys- ja seutumalli) Kuva: Muutos osaaminen Kuva: Poken aikuiskoulutuksen perustehtävien kertaus Kysyttiin POKE:n ajatuksia työpajoista ja miten POKE tekee tarvekartoitusta ja siihen liittyvää etäopetusta? Pohdittiin, voisiko verkko-opetukseen käyttää esim. yhteispalvelupisteen yhteyteen rakennettavaa mahdollisuutta? Selvää tarvekartoitusta ei ole tehty, tähän toivotaan että saadaan SeutuProven kautta tietoa. Kuultiin, että pajatoiminta-asiassa ollaan ainakin mukana ÄKI:n ja JKL:n kanssa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kehittämisjohtaja Terttu Kiviranta kertoi "Harkinnanpaikka" hankkeesta, jota toteutetaan yhdessä POKE:n kanssa. Hankkeessa kehitetään toisen asteen ohjausmenetelmiä, joiden avulla voidaan ehkäistä opintojen keskeyttäminen sekä opinnoista eroaminen. Työpaja on tässä yksi väylä. Tämä hanke koskee nuoria. Jyväskylässä menossa myös toinen hanke aikuisten pitkäaikaistyöttömille. Tämä malli on siirrettävissä mihin vaan. Hankkeessa kehitetään yksilöllistä työssäoppimista. 5
Pidettiin hyvänä, että POKE on tullut mukaan SeutuProveen ja ottanut vastuuta sen kehittämisestä. Esille on yksiselitteisen vahvasti noussut POKE:n roolin ottaminen yrityksen työntekijöiden koulutusasioissa. Tätä on odotettu pitkään, sitä halutaan viedä eteenpäin ja seurata sen etenemistä. KEHRÄ projektissa (hanke edistää mm. pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja aktivoimista) eteen tullut ongelma, että töitä olisi, mutta mahdollisia potentiaalisia henkilöistä ei saatu tietoa. Tiedonkulku pitää saada pyörimään ettei sotkeuduta byrokratiaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus, asiantuntija, bioenergiatiimin ryhmäesimies Markku Paananen piti puheenvuoron JAMK:in Bioenergiakeskuksen osalta. Paananen totesi, että noin 60% opiskelijoista jää valmistumisen jälkeen alueelle. Suunnitelmissa on, että kehittyvä metsätalous ja bioenergia sulautettaisiin yhteisen otsikon alle esim. "vihreä talous" nimiseksi. Tämän hetkisillä tulosmittareilla keskuksella on hyvä lähtökohta. Parhaillaan menossa opetussuunnitelmien uudistus, jossa yhteydessä kehitetään toimia niin, että odotuksiin ja tarpeisiin pystytään entistä enemmän vastaamaan. Kehityksen kärkialueet, johon erityisesti panostetaan: 1) kehittyvä oppiminen - tilanne näyttää suhteellisen vakaalta, jopa positiiviselta, kiinnostus näyttäisi kasvavan, lisäksi täydennyskoulutuspuoli merkittävä 2) yrittäjyys - tässä iso missio - tavoitteena muuttaa koko koulutuskulttuuria, perinteisen rinnalle pitää tulla vahvana vaihtoehtona yrittäjyys, kaikille tulee pakolliset yrittäjyysopinnot, kehitetty yrityskehityspalveluita, kehitetty siemenrahoitustyökalu erityisesti omien opiskelijoiden yritysaihioiden käynnistämiseen, biotalouskampus -hanke, yrittäjyyteen tähtäävä toiminta tulee olemaan erittäin näkyvä asia, ideoita pitää alkaa kehittämään jo aikaisemmin, mietitään prosesseja miten saadaan enemmän elinkeinoelämä ja opiskelijat kohtaamaan 3) kansainvälistyminen - merkittäviä kauppoja syntynyt, Tarvaalasta pyritään jossain määrin koulutusvientiin, kv-hankkeita kehitetään, kv-asioita kehitetään monella tavalla ja monella tasolla, kv-verkostoja ollaan vahvistamassa, kv-koulutusta tarjolla ja sitä kehitetään edelleen, Tarvaalan yksikön asema vakaa, odotetaan että jopa kehittyy ja toiminta vahvistuu, talous on kohtuullisella tasolla Jyväskylän yliopiston erikoissuunnittelija Toivo Takala piti puheenvuoron ja totesi, että yliopistolla ja alueella on ollut aiemmin yhteistä historiaa hankeyh- 6
teistyön kautta (liiton rahoittama uusiutuvan energian hanke n.5-10 vuotta sitten). Tällä hetkellä ei ole menossa isompaa yhteistyötä. Jyväskylän yliopisto voisi olla jatkossa yhteistyössä alueen kanssa hankeyhteistyössä. Olisi tärkeää, että aloite tulisi yrityspuolelta. Jyväskylän yliopisto toimii Keski-Suomessa fyysisesti Jyväskylässä ja Konneveden yksikössä. Yliopisto esittää tietyt tunnusluvut, jotta perusrahoitus saadaan. Mittareita seuraa ministeriö. Takala kävi läpi mittaristoa ja totesi, että Jyväskylän yliopisto on pärjännyt näissä vertailuissa aika hyvin. Toimintoja on jouduttu jonkin verran tehostamaan, mutta se ei ole huono asia. INKA-ohjelmassa biotalous on Joensuun vedossa. Jyväskylän yliopistosta linkkiä hoitaa Hanna-Leena Pesonen. Takala näkee alueella olevan mahdollisuuksia linkittyä siihen mukaan. Takala näki työharjoittelupaikkojen lisäämisen seudulle yhtenä konkreettisena keinona yliopiston ja alueen yhteistyöhön nyt ja lähiaikoina. Takala kannusti ottamaan asiassa yhteyttä yliopistoon. Keskustelussa todettiin, että Jyväskylän yliopisto on koko Keski-Suomen kannalta hyvin merkittävä. Esitettiin, että kehittämisyhtiöitten edustajat yrityksissä vieraillessaan miettisivät, mitä etua ja mahdollisuuksia yliopisto ja ammattikorkeakoulu voisivat yrityksille tarjota. JAMK:lle annettiin tunnustusta kumppanuussopimuksesta ja toivottiin samansuuntaista myös yliopistolta. Janne Kinnunen veti tilaisuuden yhteen: seudun kehittämistoimet käytiin läpi, hyvää keskustelua koulutusorganisaatioiden roolista käytiin, yhteistyön kehittämisen asioita tullut esille. Alueella on vahva eteenpäin menemisen meininki. Haasteet on kovat mm. ikääntymisen, väestön vähenemisen, työttömyyden osalta, mutta periksi ei ole annettu. Alueella on annettavaa ja kehityksessä halutaan olla mukana. Vuoropuhelu on yksi keskeinen asia jolla asioita viedään eteenpäin. Liiton puolesta todettiin, että alueen viesti on vahvistunut ja viime vuoden esille tulleita asioita pitäisi vielä jollain tavalla kirkastaa (olemassa oleva toteuttamissuunnitelma kattaa vuodet 2013-2014). Tällä kierroksella uusi avaus alueelta on matkailun esiin nostaminen. Tilaisuus päättyi klo 15.40. 7
LÄSNÄ Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Kari Hietalahti, Piispala Olavi Vuori, Saarijärven kaupunki Sami Tuominen, Saarijärven kaupunki Jouko Huumarkangas, Kyyjärvi Olli Ristaniemi, Keski-Suomen liitto Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Eero Ylitalo, Kyyjärvi Maarit Autio, Kannonkosken kunta Ossi Tamminen, Kyyjärvi Tuija Muhonen, Kehittämisyhtiö Witas Oy Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta Matti Skyttä, Teknologiateollisuus ry Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (Jkky) Irmeli Kolehmainen, POKE Jouni Kurkela, POKE Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki Markku Paananen, JAMK Hannu Keralampi, Kesk-Suomen ELY-keskus Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Juha S. Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus Janne Kinnunen, Saarijärven kaupunki Pirjo Nyman, Keskisuomalainen Eino Nissinen, Karstulan kunta Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 8