MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro
Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu
Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva loppukesästä 2018?
Alue- ja väestönkehityksen ISOT muutostrendit 1. Kaupungistumiset: samanaikainen keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys 2. Saavutettavuus, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 4. Väestöllinen eli demografinen käänne 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Alueiden omaehtoinen (R)evoluutio ja reformit 7. Monipaikkaisuus, paikkaperustaisuus ja vastavirrat 8. Digitalisoituminen.
ALUELIIKKUVUUS Muuttoliike Pendelöinti Työasialiikkuvuus 900 000 muuttoa/vuosi 850 000 pendelöijää? työasiamatkaa/vuosi
Muuttoliikkeen erityispiirteet 2010-luvulla 01 ALUEELLINEN ERIYTYMINEN: muuttovoittoa saavien alueiden määrän väheneminen ja keskittyminen suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille sekä pistemäisesti muualle maahan. Luonnollisen väestönlisäyksen hiipuminen korostaa alueellisia eroja. 02 MUUTTOLIIKKEEN VALIKOIVUUS: muuttoliikkeen valikoivat piirteet, erityisesti muuttajien ikä- ja työmarkkina-asema lisäävät alueiden välisiä ja sisäisiä eroja. Työikäisen väestön ja työllisten muutot kriittisiä 03 KASVAVIEN ALUEIDEN SISÄINEN DYNAMIIKKA: kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet aikaisempaan verrattuna suhteessa kehyskuntiin ja kehyskuntien välillä on aikaisempaa enemmän hajontaa 04 LISÄÄNTYVÄ MAAHANMUUTTO: maahanmuuton merkitys on tasaisesti kasvanut alueiden väestökehityksessä luonnollisen väestönlisäyksen heikentyessä. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2015-2017 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2017 MUUTTOVOITTOA / 54 KUNTAA MUUTTOTAPPIOTA / 257 KUNTAA
VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2017 Supistumista 239 kuntaa Kasvua 72 kuntaa Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; ennakkotiedot alueittain Kartta ja graafi: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen väestönlisäys vuosina 2000-2018/Q2-28 785 Keskimäärin -4 henkilöä joka ainoa päivä 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018/Q1-Q2-1500 -2000-2500 -3000-3500 -4000-4500 -5000-5500 -6000 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto vuosina 2015-2018/Q2-16 344 Keskimäärin -13 henkilöä päivässä 0-500 -1000-1500 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi -2000-2500 -3000-3500 -4000-4500 -5000 2015 2016 2017 2018/Q2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2015-2018/Q2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2018
MUTTA TILASTOJEN TAKANA
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2014-2016 -3 651 Yli 25-vuotiaiden osalta 1000 500 0-500 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - -1000-1500 -2000-2500 -3000-3500 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2014-2016 +212 Yli 35-vuotiaiden osalta 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - HUOM! - Etelä-Savo +391 - Pohjois-Savo +362 - Pohjois-Karjala +209 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina 2000-2016 -30 808 Kuntien välinen nettomuutto Helsingin seudun kanssa 2000-2016 eli keskimäärin 1 812 hlöä vuodessa 10500 10000 9500 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tulomuutto Itä-ja Pohjois-Suomeen Helsingin seudulta Lähtömuutto Itä- ja Pohjois-Suomesta Helsingin seudulle Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien välinen nettomuutto Tampereen seudun kanssa vuosina 2000-2016 -15 426 Kuntien välinen nettomuutto Helsingin seudun kanssa 2000-2016 eli keskimäärin 1 812 hlöä vuodessa 3000 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tulomuutto Itä- ja Pohjois-Suomeen Tampereen seudulta Lähtömuutto Itä- ja Pohjois-Suomesta Tampereen seudulle Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
AVAINKYSYMYS: miten digitalisaatio, työn murros ja asumisen preferenssien muutokset vaikuttavat muuttoliikkeeseen?
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2016 TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2016 MUUTTOVOITTOA (3) MUUTTOTAPPIOTA (16) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta: Rasmus Aro 2018 Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018
INFORMAATION JA VIESTINNÄN TOIMIALAN (J) TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2015 INFORMAATION JA VIESTINNÄN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2015 MUUTTOVOITTOA (3) MUUTTOTAPPIOTA (16) TOIMIALA J: - Kustannustoiminta - Ohjelmatuotanto - Radio- ja TV-toiminta - Televiestintä - Ohjelmistot - Tietopalvelu Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta: Rasmus Aro 2018 Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018
AMMATILLISEN TIETEELLISEN, TEKNILLISEN JA TAITEEL- LISEN TOIMIALAN (M) TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2014-2015 AMMATILLISEN TIETEELLISEN, TEKNILLISEN JA TAITEELLISEN TOIMIALAN TYÖLLISTEN NETTO- MUUTTO MAAKUNNITTAIN 2014-2015 MUUTTOVOITTOA (1) MUUTTOTAPPIOTA (17) TOIMIALA M: - Lakiasiat - Pääkonttoritoiminta - Arkkitehti- ja insinööripalvelut - Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen - Mainostoiminta - Erikoistuneet palvelut - Eläinlääkintähuolto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta: Rasmus Aro 2018 Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2018
SUMMA SUMMARUM
KESKITTYMISPOLKU 1.Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen jatkuu, kaupunkialueet jakautuvat 3-4 liigaan ja kilpailu asukkaista, yrityksistä, investoinneista, resursseista ja huomioarvosta kiihtyy. Suurten kaupunkiseutujen asema vahvistuu merkittävästi. Avainkysymys: voidaanko tai halutaanko kehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin? 2.Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen mutta pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen, automatisoituminen ja robotisoituminen päinvastoin vauhdittavat kaupunkialueiden kasvua. Avainkysymys: valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee paikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan, jonka mukana tulee työ? 3.Työpaikat seuraavat ihmisiä sinne, minne on muodostunut asukas-, työpaikka-, osaamis- ja muita keskittymiä tai solmupisteitä. Avainkysymys: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä? 4.Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvät preferenssit poikkeavat vanhemmista ikäryhmistä, jotka vähentävät lähtömuuttoalttiutta valituista kaupungeista ja kaupunkialueilta ulospäin. Avainkysymys: onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työstä vai työstä ja elämästä? 5.Nuorten identiteettiin, elämäntyyliin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset korostuvat paikkaan liittyvissä valinnoissa. Avainkysymys: halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin?
ONKO TÄMÄ KUVA TULEVASTA SUOMESTA, JOSSA 1/3 OSA MAASTA ON ASUTTUA JA 2/3 OSAA ASUMATONTA? Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018, ESRI
VAI TÄMÄ?
TASOITTUMISPOLKU 1.Kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen tasoittuu, monimuotoinen kaupunkipolitiikka huomioi suurkaupungit, maakuntakeskukset ja seutukaupungit sekä kaupunki- ja maaseutualueiden vuorovaikutus ja toiminnallinen yhteys korostuu. Avainkysymys: voidaanko tai halutaanko kehitykseen vaikuttaa poliittisin päätöksin? 2.Digitalisaatio ja uudet teknologiat vähentävät alueellista liikkuvuutta ja pendelöintiä, mahdollistavat aidon monipaikkaisuuden ja paikkaperustaisen kehittämisen sekä lisäävät vastavalmistuneiden ja osaavan työvoiman vastavirtoja maan sisällä. Avainkysymys: valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee paikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan, jonka mukana tulee työ? 3.Ihmiset seuraavat työpaikkoja sinne, minne syntyy uutta toimeliaisuutta, uusia työpaikka-avauksia ja alueellisiin vahvuuksiin perustuvia kasvualoja (biotalous, matkailu, kaivannaisteollisuus, akkuteknologia jne.) Avainkysymys: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä? 4.Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvät muuttuvat preferenssit, jotka nostavat lähtömuuttoalttiutta kaupunkialueilta ja mahdollistavat paluumuuttohalukkuuden. Avainkysymys: onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työstä vai työstä ja elämästä? 5.Nuorten identiteettiin, elämäntyyliin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset korostuvat paikkaan liittyvissä valinnoissa. Avainkysymys: halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin?
VAPAA-AJAN ASUKKAAT, MATKAILIJAT, VIERAILIJAT JA KÄVIJÄT HUOMIOIDAAN VAKINAISTEN ASUKKAIDEN RINNALLA VÄESTÖTILASTOISSA Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018, ESRI
JA LISÄÄ KESKUSTELUA TULEVAN ALUERAKENTEEN VAIHTOEHDOISTA 1. Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi 2. Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi 3. Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna- Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma- Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen ja muut alueelliset liikenne- ja kasvukäytävät) 4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua) 5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi 6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi 7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
Oli ilo! @timoaro mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI