Kulttuuri ja vertaisyhteiskunnan vetovoima Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari Tulevaisuuden muuttujia vai muuttajia? Otavan opisto 24.8.2018 Kuva: http://www.stedebouwarchitectuur.nl/project/050716/loyly-sauna-en-zitelement-
Sisältö 1. Kulttuurista 2. Vertaisuudesta 3. Mahdollisia tulevaisuuden tiloja
1. Kulttuurista Lat. colere = viljellä, cultura = viljely Agricultura maanviljely Cultura hengenviljely
Kulttuurin määritelmä Tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta: käytetään myös sanaa sivistys. 1700- ja 1800 luvuilla Euroopassa hengenviljely maanviljelyn tai puutarhanhoidon tapaan ~sato, hedelmiä
lisää määritelmiä Jaettujen asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelma, joka on luonteenomainen instituutiolle, organisaatiolle, ihmisryhmälle, tai yhteiskunnalle Opittujen ja opetettavien taitojen tai kykyjen summa. Ne käytöksen piirteet, jotka vaihtelevat maantieteellisesti alueittain.
lisää määritelmiä 1900-luvun puolivälissä jotkut tiedemiehet käyttivät kulttuurin käsitettä viittaamaan universaaleihin inhimillisiin kykyihin. Kulttuuri kehittyi antropologian keskeiseksi käsitteeksi, sisältäen kaikki inhimilliset ilmiöt, jotka eivät perustu suoraan geeneihin.
Kulttuuri sisintä ja laajinta Taide Filosofia Uskonnot Artefaktit arkkitehtuuri rakentaminen Arjen taidot ja työt Arvot ja elämäntavat.
Talous ja tekniikka usein jyräävät kulttuurin. Kuva: Fred Mouniguet
PESTEC - SYSTEEMI
2. Vertaisuudesta Puuttuu määritelmä se, että on vertainen
Vertaisverkko (P2P, peer to peer) on verkko, jossa ei ole kiinteitä palvelimia ja asiakkaita, jokainen verkkoon kytketty taho toimii sekä palvelimena että asiakkaana verkon muille jäsenille. Termi on yleensä yhdistetty tietokoneisiin ja tietoverkkoihin, mutta on ollut viime aikoina käytössä muun muassa ihmisten sosiaalista verkostoitumista tutkittaessa. Internetissä vertaisverkkoja käytetään useisiin tarkoituksiin, kuten tiedostojen jakamiseen. Arkikielessä vertaisverkoilla tarkoitetaan nimenomaan tiedostonjakoverkkoja, joiden valtava suosio on nostanut ne suuren yleisön tietoisuuteen.
Vertaisuus Vertikaalisuus hierarkiat purettu.samalla viivalla, tasa-arvo Jakaminen tiedon ja tavaroiden (jakamistalous) Kuuluminen identiteetti Voimaistuminen vaikuttaminen itse tekeminen
Vertaisuus Verkostoituminen Prosumerismi ---- vertaisyhteiskunta?
Suuri sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa SÄVÄYS hanke STEK, Sitra/ Sirkka Heinonen ja Joni Karjalainen Uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä, jossa kansalaiset prosumeristejä Tiedeviestintänä kirja + oppimateriaaleja (amk-, lukio- ja yliopistotaso)
Vertaisuus on jo muokannut sitä, miten koemme yhteiskunnan toimivan
Vertaisyhteiskunnassa kansalaiset itseorganisoituvat, vaikuttavat sekä jakavat tietoa ja taitoja useissa ryhmissä ja verkostoissa. Ihmiset toimivat verkottuneesti ja valjastavat omat kykynsä haaveidensa toteuttamiseksi toisilleen vertaisina. Vertaisuuden periaate heijastuu jo uusissa informaatio- ja viestintäteknologioissa vertaisverkkojen muodossa. Vapaa tiedostojenjako, sosiaalinen media ja avoin tiedonvaihto luovat käsitystä uudenlaisesta yhteiskunnasta. Vertaisuus mahdollistaa alhaalta ylöspäin rakentuvan kansalaiskeskustelun (Dryzek 2010) ja itsetekemisen. Vertaistuotanto tarkoittaa taloudellista toimintaa, jossa tietoja, tavaroita ja taitoja vaihdetaan avoimesti. Avoimeen yhteistyöhön kuuluvat itsensä toteuttaminen, luovuus ja hauskanpito. Yhä useampi haluaa työskennellä yhteisen hyvän eteen erilaisissa rooleissa. Vertaisuuden vaateet ja kiihtyvät teknologiset muutokset ravistelevat perinteisen hierarkkisesti järjestäytyneitä hallintokoneistoja (Mega 2010).
Vertaisuuden periaatteet yhtyvät vaatimuksiin kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen, kuten ilmastonmuutokseen ja energiamurrokseen. Esiin nousevat ruohonjuuritason kokeilut sekä spontaanin käyttäytymisen salliminen kun ne mukautuvat kansalaisten tarpeisiin, arvoihin, kulttuureihin ja odotuksiin (Fattah 2002). Energiajärjestelmän murros edistää tällaista niin kutsuttua vertaisyhteiskuntaa, jossa kansalaiset organisoituvat omaehtoisiksi, perinteisten organisaatioiden ulkopuolisiksi ryhmiksi ja verkostoiksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienen mittakaavan räätälöityä teollista tuotantoa 3D-tulostimien ja aurinkoenergian avulla. Näin kansalaiset voivat osallistua myös uusien energia-alan tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen. Yksilön, ryhmien ja yritysten toimintaa voidaan pitää ilmastonmuutoksen torjumisessa merkittävänä näkökohtana. Lentomatkojen päästökompensointi ja aurinkopaneeleiden asentaminen ovat nyt arkipäivää tietoiselle kuluttajalle ja yritykselle.
Prosumeristit vauhdittavat vertaisyhteiskunnan tuloa
Osaamistarpeet vertaisyhteiskunnassa Luovuus Hyvä itsetuntemus Tehokkuus erottaa signaali melusta Epävakauden sietokyky Mitä tapahtuu jos yksilöt eivät tunne kykenevänsä hallitsemaan uusia itsenäisyyden mahdollisuuksia?
Jokainen voi olla journalisti, taiteilija, tieteilijä, opettaja Kukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen osaa jotakin Koska voit olla mitä tahansa, voit päätyä olemaan olematta mitään
Millennium Project RTDs Business/Labor Actions to Address Issues Raised in the Work/Technology 2050 Global Scenarios: https://themp.org/rtd/businesslabor_worktech_2050/ Closing date 25 August, 2018 Culture/Arts/Media Actions RTDelphi at: https://themp.org/rtd/cultureartsmedia_worktech_ 2050/ with the closing date of 31 August 2018 S & T https://themp.org/rtd/st_worktech_ 2050/ Closing 10 September
Identiteetti, merkitykset Manuell Castells: Power of Identity, s 65-67. Anthony Giggends: Modernity and Self- Identity. Self and Society in Late Modern Age 1991 (merkityksellisyyden etsimisestä merkittävä yk voima) Zizi Papacharissi: Networked Self: Identity, Community and Culture on Social Network Sites (Routledge 2011, vol 1-5)
2. Mahdollisia tulevaisuuden tiloja
1 Vertaisuus voimistuu ja voimaistaa useita tahoja tasapuolisesti
2 Vertaisuus voimistuu, muttta kärjistyy ääriliikkeiden kassaraksi (trumpilaisuus, brexit, terroristit, transhumanistit )
3 Vertaisuus voimistuu, mutta ei auta ihmisiä tasapuolisesti, vaan jotkut ovat "vertaisempia" kuin toiset, syntyy klikkejä ja väliinputoamisia vertaisuuden hyödyntämisessä
4 Vertaisuus ei voimistukaan, vaan hierarkkisuus palaa
Kiitos! Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus sirkka.heinonen@utu.fi
Mega, Voula P. (2010) Sustainable Cities for the Third Millennium: The Odyssey of Urban Excellence. Springer: New York. Karjalainen, Joni, Heinonen, Sirkka, Balcom Raleigh, Nicolas, Salminen, Hazel & Shaw, Morgan (2018). New Great Electrification as Cultural Transformation for Post-Oil Era Everybody on Board! Neo-Carbon Energy WP1 Working Paper 1/2018, 50 p. https://futuresconference2018.files.wordpress.com/2018/08/neocarbon-wp1-1-2018.pdf Castells, Manuel: Power of Identity. Giddens, Anthony: Modernity and Self-Identity. Self and Society in Late Modern Age 1991 Zizi Papacharissi: Networked Self: Identity, Community and Culture on Social Network Sites (Routledge 2011, vol 1-5) Dryzek John S. (2010) Foundations and frontiers of deliberative governance. Oxford University Press, Oxford. Fattah, H.M. (2002) P2P: How Peer-to-Peer Technology is Revolutionizing the Way We Do Business. Chicago: Dearborn Trade Publishing, a Kaplan Professional Company. Heinonen, Sirkka, Ruotsalainen, Juho & Karjalainen, Joni (2017) Transformational Energy Futures 2050. Neo-Carbon Energy Societal Scenarios. FFRC ebook 10/2017. Finland Futures Research Centre, University of Turku. 69 p. ISBN 978-952-249-495-5, ISSN 1797-1322. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/documents/ebook_10-2017.pdf