YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7/2004 1395Y0226-121 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2004 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoiminnan jatkamista enintään 31.10.2007 saakka ja kaatopaikan sulkemista sekä pilaantuneiden maiden käsittelyalueen toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Rovaniemen Vesi Betonitie 3 96320 Rovaniemi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Rovaniemen kaupungin omistamilla tiloilla RN:o 44:37 ja 163 sijaitsevaa Mäntyvaaran kaatopaikkaa, joka sijaitsee noin 7 km Rovaniemen keskustasta luoteeseen. Kaatopaikan toimintaan kuuluu lajittelemattoman yhdyskuntajätteen loppusijoitus, ongelmajätteiden vastaanotto, välivarastointi ja edelleen toimittaminen, hevoslannan, puistokarikkeen ja biojätteen kompostointi, erityisjätteiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus, rakennusjätteen vastaanotto, välivarastointi ja edelleen toimittaminen/loppusijoitus, lasin, paperin, nestekartonkipakkausten ja metalliromun osittainen lajittelu ja välivarastointi, sähkö- ja elektroniikkaromun (SER- romun) lajittelu, välivarastointi ja edelleen toimittaminen, biokaasulaitos ja kaatopaikkavesien (suotovesien) käsittelylaitos. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 4. luvun 28 :n 2 momentin kohdan 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1. luvun 1 :n 3 momentin perusteella kyseisellä toiminnalla tulee olla ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lapin ympäristökeskus on toimivaltainen asian käsittelijä ympäristönsuojeluasetuksen 2. luvun 6 :n 1 momentin 12 a) kohdan perusteella. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 28.12.2001. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lapin ympäristökeskus on päätöksellään 27.3.1997 Dnro 1395Y0226-121 myöntänyt ympäristöluvan Mäntyvaaran kaatopaikalla tapahtuvalle kaatopaikkatoiminnalle.
Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt 6.5.2002 kaatopaikan pinta- ja pohjavesien täydennetyn tarkkailuohjelman sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelman (Dnro 1395Y0226-124). Alueelta ei ole laadittu asemakaavaa. Muut kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ja toiminnat Kiinteistöillä ei ole muita laitoksia ja eikä ole muuta toimintaa. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 1 km:n etäisyydellä kaakossa. 2 KAATOPAIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Kaatopaikkaa ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Maaperä Mäntyvaaran kaatopaikka sijaitsee kallio-moreenimäen ja mäkeä ympäröivän suoalueen rajalla. Maaperä koostuu täyttöalueen länsiosassa silttisestä hiekkamoreenista, jonka paksuus on suurimmillaan 2,7 metriä. Täyttöalueen pintamaalajina on turve lukuun ottamatta täyttöalueen länsiosaa. Maaperässä on 2-3 metrisen turvekerroksen alla n. 0,5 metrin paksuinen savi- ja silttivaltainen kerrostuma. Kalliopinta sijaitsee n. 8 12 metrin syvyydellä maanpinnasta. Vedenläpäisevyys ja raesuuruus Vedenläpäisevyysnäytteet on analysoitu koekuopista M1, M4 ja M5 siten, että ne edustavat kaikkia vedenläpäisevyysominaisuuksiltaan merkittäviä maalajikerroksia. Muista koekuopista näytteitä ei ole analysoitu maalajien kerrosjärjestyksen samankaltaisuuden vuoksi. Vedenläpäisevyyskokeissa saadut tulokset täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjan vähimmäistiiveyden 1,0 x 10-9 m/s (861/1997 VNp kaatopaikoista). (Geologian tutkimuskeskus 1996; Mäntyvaaran kaatopaikka-alueen geologinen jatkotutkimus, s.4) Pintavedet Kaatopaikkaa ympäröivän valuma- alueen kaikki pintavedet laskevat itään Heposuon kautta Myllyojaan ja edelleen Ounasjokeen (kuva 1). Valuma- alueen länsipuolella n. 900 metrin etäisyydellä kaatopaikasta on Veitikanoja.
Kuva 1. Pintavesien pääpurkureitti. 3 Alueella muodostuvat suoto- ja valumavedet käsitellään v. 2001 käyttöönotetussa kaatopaikkavesien käsittelylaitoksessa, josta vedet johdetaan edelleen Heposuon kautta Myllyojaan. Kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Täydennetyn tarkkailuohjelman mukaisesti pintavesinäytteitä otetaan viidestä pisteestä 5-6 kertaa vuodessa. Pohjavedet Pohjavettä muodostuu lähinnä kaatopaikan länsi-lounaispuolisella moreenirinteellä, joka on pinnanmuodoiltaan loivapiirteinen. Valtaosa kaatopaikka-alueesta on turvepeitteistä suota, jossa turvekerrosten alapuolella on melko hyvin vettä johtava rantahiekkakerrostuma. Suoalueen pohjaveden muodostumista vähentää kuitenkin pinnassa oleva turvekerros, joka on melko heikosti vettä läpäisevä. Suoalueella tavattava jääkauden jälkeinen rantakerrostuma rajoittuu alapuolella tiiviiseen, heikosti vettä johtavaan maakerrokseen. Pohjavesi virtaa länsipuoliselta moreenialueelta itään, kohti laajaa suoaluetta. Pohjaveden päävirtaussuunta on havaintoputkista tehtyjen vesipintamittausten perusteella kohti itäkoillista. Pohjaveden päävirtaussuunnassa turpeen alla oleva hiekkakerrostuma ulottuu täyttöalueelta n. 200 metrin etäisyydelle, missä maaperä on todettu olevan tiivistä silttistä hiekkamoreenia. Kaatopaikan etelä-lounaispuolella sijaitsee n. 700 m etäisyydellä I luokan Mäntyvaaran pohjavesialue (nro 12 698 01). Kaatopaikan pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Pohjavesinäytteitä otetaan laaditun tarkkailuohjelman mukaan kolmesta havaintoputkesta kolme kertaa vuodessa. ILMOITETTU TOIMINTA Yleiskuva toiminnasta Mäntyvaaran kaatopaikan käyttö on aloitettu vuonna 1965. Vuodesta 1993 kaatopaikka on toiminut Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhteiskäytössä. 1.1.1997 Rovaniemen maalaiskunnan kaatopaikkojen lopetettua toimintansa, Mäntyvaaran kaatopaikka on Rovaniemen seudun ainoa toiminnassa oleva jätteiden loppusijoituspaikka. Kaatopaikka on toiminut ns. valvottuna kaatopaikkana 2.1.1984 lähtien. Sako - ja umpikaivolietteiden vastaanotto on lopetettu alueella 22.11.1996. Kaatopaikalle otetaan vastaan lajittelematonta ja lajiteltua yhdyskuntajätettä, biojätettä, erityis-, rakennus- ja ongelmajätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Vuodesta 1997 lähtien kaatopaikalla on vastaanotettu biojätettä, joka kompostoidaan kaatopaikalle rakennetulla erillisellä kentällä aumakompostointina. Kaatopaikkavesien käsittelylaitos on otettu koekäyttöön marraskuussa vuonna 1998 ja vastaanotettu marraskuussa 2001 Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttyä puhdistustehot. Puhdistuslaitos on tyypiltään Juvegroup Oy:n suunnittelema biologinen täsmäbakteereihin perustuva suotovesien puhdistamo (Clewer). Vuonna 2002 toukokuussa kaatopaikalle on valmistunut kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä, joka koostuu imukaivoista, imuputkistoista sekä biokaasupumppaamosta. Kaasu hyödynnetään energiana Hillerintien lämpölaitoksessa ja kaatopaikkavesien puhdistuslaitoksella.
Kaatopaikalle on viime vuosina otettu vastaan loppusijoitettavaa jätettä n. 26 000 t/a. Kaatopaikan tämän hetkinen läjitysalueen pinta-ala on n.12,5 ha ja jätetäytön tilavuus n. 1 000 000 m 3. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan kaatopaikkatoiminta lopetetaan vuonna 2005 uuden keskuskaatopaikan aloitettua toimintansa, mutta kuitenkin viimeistään vuonna 2007 valtioneuvoston päätöksen 861/1997 mukaisesti. Kaatopaikan lopettamisesta on valmistunut yleissuunnitelma, jonka mukaan öljyjätteiden käsittelyalue jatkaa toimintaansa sulkemisen jälkeenkin, mutta muita erityisiä käyttötarkoituksia ei alueelle osoiteta. 4 KAATOPAIKKATOIMINNAN KUVAUS Vastaanottoalue Kaatopaikka on avoinna maanantaina ja torstaina klo 7.00 18.00, tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 7.00 16.00 sekä pihojen siivousaikana (keväällä ja syksyllä) myös lauantaisin klo 8.00-14.00. Kaatopaikka on lukittuna muina kuin aukioloaikoina. Mäntyvaaran kaatopaikan vastaanottoalueelle tulevat jäte-erät tarkastetaan ja todetaan niiden kaatopaikkakelpoisuus, punnitaan ja tilastoidaan. Jätteen tuojalta peritään taksan mukainen jätteenkäsittelymaksu. Jätteen tuojille annetaan tarvittaessa myös jäteneuvontaa jätteiden syntypaikkalajittelusta, kierrätysmateriaalien laatuvaatimuksista sekä muista jätteiden vastaanottopaikoista Rovaniemen seudulla. Lajittelemattoman ja lajitellun yhdyskuntajätteen käsittely Lajittelematon yhdyskuntajäte otetaan vastaan ja loppusijoitetaan kaatopaikan täyttöalueelle. Loppusijoitusalueen täyttötila on n. 1 000 000 m 3. Täyttöpenkereet jyrätään 27,5 tonnia painavalla sorkkajyrällä ja peitetään ylijäämämailla. Lajiteltua yhdyskuntajätettä (nestekartonkipakkaukset, keräyspaperi, keräyslasi ja metalliromu) varten kaatopaikalla on keräysastiat, joihin lajittelu tapahtuu pääosin jätteen tuojien toimesta. Erityis-, rakennus- ja ongelmajätteiden käsittely Vastaanotetut erityisjätteet (mm. sairaala-, teuras- ja eläinjäte sekä asbestijäte) haudataan täyttöalueelle kaivettuun noin 1.5-2 metriä syvään kuoppaan, joka peitetään päivittäin. Rakennusjätteistä tiili-, betoni- ja puujäte lajitellaan erilleen muusta jätteestä ja hyötykäytetään. Betoni- ja tiilijätteiden hyötykäyttöalue sijaitsee Alakorkalossa, johon on myönnetty ympäristölupa (1398Y0042-111). Muu rakennusjäte loppusijoitetaan kaatopaikan täyttöalueelle. Ongelmajätteistä kaikki, lukuun ottamatta öljyistä jätettä, varastoidaan lukittuun varastoon, josta ne toimitetaan edelleen muualle hyödynnettäväksi. Öljyiset jätteet kerätään maanalaisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus on 84 m 3. Säiliöiden päälle on rakennettu varasto. Öljyisten vesien käsittelyä on kehitetty vuonna 1996 siten, että vastaanottopaikan ylivuotona tuleva öljyinen vesi varastoidaan umpisäiliöön, josta se toimitetaan jatkokäsittelyyn Haukiputaalle Lassila & Tikanojan toimesta.
5 Saastuneet maat käsitellään kesäaikana kahdessa betonialtaassa ja talvella saastuneet maat sijoitetaan turve- tai sahapurupatjan päälle täyttöalueella. Keväällä maat siirretään altaisiin, joissa niitä käännellään tarvittaessa puhdistumisen nopeuttamiseksi. Puhdistuminen tapahtuu sadeveden ja auringonvalon vaikutuksesta. Ongelmajätteeksi luokiteltavaa kestopuuta erilliskerätään kaatopaikalla ja toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Biojätteen, hevoslannan ja puistokarikkeen käsittely Biojätteiden käsittely on aloitettu tammikuussa 1997 erillisellä alueella. Alueen pohja on rakennettu teräslevyistä eli ns. geotukilevyistä. Alueen laajuus on 400 m 2 ja biojätettä voidaan aumakompostoida noin 3000 tonnia/ vuosi. Kompostoitava biojäte käsitellään sekoituskauhalla, jolloin biojäte murskautuu tasalaatuisemmaksi. Biojätteiden kompostoinnin aiheuttamat vedet käsitellään imeyttämällä jätetäyttöön. Myöhemmin komposti käytetään kaatopaikan verhoiluun. Kaatopaikalle toimitettava puistokarike välivarastoidaan kaatopaikalle ja myöhemmin se haketetaan ja hyötykäytetään tukiaineena biojätteen kompostointialueella. Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Kaatopaikalla on aloitettu 1.7.2002 lähtien kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkaromun erilliskeräys. Kylmälaitteet, pesukoneet ja liedet välivarastoidaan niille osoitetulle alueelle ja TV:t, monitorit ja muu SER-romu välivarastoidaan lukolliseen ongelmajätekonttiin. Kylmälaitteista poistetaan freonit ja öljyt tai toimitetaan käsittelemättömänä muualle hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi. Pesukoneista poistetaan haitallisia aineita sisältävät kytkimet, jotka toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Muu SER-romu toimitetaan muualle hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi. Kaatopaikkavesien käsittelylaitos Kaatopaikkavesien käsittelylaitos on otettu koekäyttöön marraskuussa 1998 ja vastaanotettu marraskuussa 2001 Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttyä puhdistustehot. Kaatopaikkavesien käsittelylaitos on tyypiltään Juvegroup Oy:n suunnittelema biologinen täsmäbakteereihin perustuva kaatopaikkavesien käsittelylaitos. Käsittelylaitos on sijoitettu vesien virtauksen yhtymäkohtaan, johon on rakennettu n. 3000 m 3 :n tasausallas ja pohjavesille pohjaveden pumppaamokaivo. Pumppaamokaivosta vesi nostetaan ajastetulla uppopumpulla lämmönvaihtimeen. Kaatopaikkavesien käsittelylaitoksen prosessikaavio on esitetty Lopettamissuunnitelman (Liite 2) liitteessä 5. (Juvegroup Oy:n loppuraportti 14.12.2000, Kaatopaikkavesien biologinen käsittely- Clewer puhdistusjärjestelmä) Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä Toukokuussa 2002 kaatopaikalla on otettu käyttöön kaatopaikkakaasun keräys- ja hyödyntämisjärjestelmä, joka koostuu 13:sta noin 9 metrin syvyisestä pystyimukaivosta ja kahdesta noin 100 metrin pituisesta vaakasalaojasta (imusalaojasta). Pääosa talteen kerätystä kaasusta johdetaan siirtojohtolinjaa pitkin Rovaniemen Energian Hillerintien kaukolämpölaitokseen. Pieni osa käytetään biologisen kaatopaikkaveden puhdistamon veden lämmityk-
seen. Ylijäämäkaasu poltetaan laitoksen soihtupolttimessa, joka on laitoksen yhteydessä. Soihtu on mitoitettu siten, että siinä voidaan polttaa tarvittaessa koko kaatopaikalla muodostuva kaasumäärä. Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä on esitetty Lopettamissuunnitelman (Liite 2) asemapiirustuksessa C2416-000. Täyttösuunnitelma Kaatopaikan täyttö on aloitettu pohjoisosasta ja sitä on jatkettu etelän suuntaan. Jätetäytön pinnan taso on maksimissaan n. +133 N 60. Jätteet on osittain peitetty täytön edetessä maakerroksella ja ylijäämämailla. Jätetäytön poikkileikkaukset on esitetty liitteen 4 piirustuksissa 1-7. TOIMINNASTA AIHEUTUVIEN PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ VETEEN, ILMAAN JA MAAPERÄÄN Suoto-ja valumavedet Kaatopaikalla muodostuu kaatopaikkavesiä n. 41 000 m 3 /a eli noin 113 m 3 /d. Suotoveden laatua tarkkaillaan yhdestä pisteestä kolme kertaa vuodessa. Kompostointikentän suotovesistä on tutkittu näytteet kerran vuodessa. Lisäksi jätetäytön vedenpinnan korkeustasot on määritetty kahdesta jätetäyttöön asennetusta tarkkailuputkesta kaksi kertaa vuodessa. Kaatopaikkavedet käsitellään marraskuussa 1998 koekäyttöön otetussa puhdistamossa. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasu sisältää pääosin seuraavia yhdisteitä : metaania (CH 4 ) 55-65 % ja hiilidioksidia (CO 2 ) 35-45 %. Mäntyvaaran kaatopaikalla muodostuva kaasumäärä on noin 2,5 milj. m 3 vuodessa, josta tehokkaalla talteenotolla saadaan kerättyä talteen n. 2,0 milj. m 3 vuodessa. Kaasunmuodostus jatkuu kaatopaikan sulkemisen jälkeenkin arviolta 15-30 vuotta. (Sarlin Hydor: Biokaasusyyni, Rovaniemen kaupunki, Mäntyvaaran kaatopaikan kaasuselvitys, s. 4) Valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikalla, jonne on sijoitettu helposti hajoavaa orgaanista ainesta sisältävää kaasua tuottavaa jätettä, on seurattava kaatopaikkakaasun kertymistä ja purkautumista. Näin ollen Mäntyvaaran kaatopaikalle on laadittu uutena velvoitteena kaasuntarkkailuohjelma, joka velvoittaa selvittämään kaatopaikkakaasun määrän, paineen ja ainesosat käyttövaiheessa kuukausittain ja jälkihoitovaiheessa puolivuosittain. Ensimmäinen tarkkailu suoritetaan vuoden 2002 aikana. Melu ja pöly Melu- ja pölyhaitat kaatopaikalla aiheutuvat kaatopaikka-alueen liikenteestä. Liikenne kaatopaikalla muodostuu pääosin pakkaavista jäteautoista ja lisäksi pien- ja erilliskuormien tuojista. Liikenne on melko vähäistä (n. 60 ajoneuvoa/d), joten melun ja pölyn aiheuttamat ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Tarpeen mukaan kaatopaikka-alueen tien pölyämistä ehkäistään kastelulla ja suolauksella. Mäntyvaaran kaatopaikalle tuleva tie on päällystetty, joten se ei aiheuta pölyhaittoja. JÄTELAJIT JA -MÄÄRÄT Taulukossa 1. ja kuvissa 2-9 on esitetty Mäntyvaaran kaatopaikalle vuosina 1996-2001 vastaanotettujen jätteiden määrät (t/a) jätelajeittain. 6
Taulukko 1. Mäntyvaaran kaatopaikalle vastaanotettujen jätteiden määrät (t/a) jätelajeittain vuosina 1996-2001. MÄÄRÄTONNIA / VUOSI JÄTELAJI 1996 1997 1998 1999 2000 2001 lajittelematon yk.jäte 15199 15520 17681 18714 19080 19022 lajiteltu yk.jäte 304 307 313 336 460 373 erityisjäte 323 461 539 571 607 668 rakennusjäte 6151 9331 5811 7000 7585 4927 muu öljyjäte 50 28 22 31 27 15 jäteöljy 9 14 7 6 4 5 lyijyakut 9 12 13 27 23 14 erilliskerätty biojäte 0 453 716 685 779 1304 YHTEENSÄ 22045 26126 25102 27370 28565 26328 Taulukko 2. Lajittelemattoman yhdyskuntajätemäärän kehitys vuosina 1996-2001. 7 LAJITTELEMATTOMAN YK.JÄTTEEN KEHITYS v.1996-2001 tonnia/a 20000 15199 15520 15000 17681 18714 19080 19022 10000 5000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Taulukko 3. Lajitellun yhdyskuntajätemäärän kehitys vuosina 1996-2001. LAJITELLUN YK.JÄTTEEN KEHITYS v.1996-2001 tonnia/a 500 400 300 200 100 0 460 373 304 307 313 336 1996 1997 1998 1999 2000 2001 vuosi
Taulukko 4. Erityisjätemäärän kehitys vuosina 1996-2001. 8 ERITYISJÄTEMÄÄRÄN KEHITYS v.1996-2001 tonnia/a 800 600 461 539 571 607 668 400 323 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Taulukko 5. Rakennusjätemäärän kehitys vuosina 1996-2001. RAKENNUSJÄTEMÄÄRÄN KEHITYS v.1996-2001 tonnia/a 10000 8000 6000 6151 9331 5811 7000 7585 4927 4000 2000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Taulukko 6. Muun öljyisen jätemäärän kehitys vuosina 1996-2001. MUUN ÖLJYJÄTEMÄÄRÄN KEHITYS v.1996-2001 tonnia/a 50 50 40 30 20 28 22 31 27 15 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Taulukko 7. Jäteöljymäärän kehitys vuosina 1996-2001. 9 JÄTEÖLJYMÄÄRÄN KEHITYS v.1996-2001 tonnia/a 15 14 10 5 9 7 6 4 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Taulukko 8. Mäntyvaaran kaatopaikalle vastaanotettujen akkujen määrä vuosina 1996-2001. KAATOPAIKALLE VASTAANOTETUT LYIJYAKUT v.1996-2001 tonnia/a 30 27 23 20 10 9 12 13 14 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Taulukko 9. Erilliskerätyn biojätemäärän kehitys vuosina 1997-2001. ERILLISKERÄTTY BIOJÄTE VV.1997-2001 TONNIA / VUOSI 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 453 716 685 779 1304 1997 1998 1999 2000
10 KAATOPAIKKATOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikkakaasu Aikaisemmin Mäntyvaaran kaatopaikalla kaatopaikkakaasu on purkautunut hallitsemattomasti ilmakehään. Toukokuussa vuonna 2002 käyttöönotettu kaasunkeräysjärjestelmä vähentää kaatopaikan hajuhaittoja, biokaasun aiheuttamaa palo- ja räjähdysvaaraa sekä kasvihuonekaasujen pääsyä ilmakehään. Vuonna 1997 aloitettu biojätteen erilliskeräys ja kompostointi tulee vähentämään kaatopaikalla muodostuvaa kaasua. Suoto- ja valumavedet Kaatopaikan ja sen lähialueiden maaperän on tutkimustulosten perusteella todettu olevan pintaosastaan hyvin vettäpidättävää. Heposuon alueella kaatopaikan suotovesistä likaantunut kerros sijaitsee turpeen pintaosassa. Turpeen alla olevat savi- ja hienoainesmoreenikerrokset pidättävät erittäin hyvin vettä. Tästä johtuen riski kaatopaikan suotovesien pääsystä pohjaveteen on hyvin epätodennäköinen. Kaatopaikan ympärille on kaivettu niskaoja, joka estää kaatopaikka-alueen ulkopuolisten vesien sekoittumisen kaatopaikkavesiin. Kaatopaikkavedet johdetaan kahta sisintä ojaa pitkin tasausaltaaseen, josta ne edelleen johdetaan kaatopaikkavesien puhdistuslaitokseen. Täsmäbakteereihin perustuvan kaatopaikkavesien puhdistuslaitoksen avulla voidaan huomattavasti alentaa haitallisten aineiden määrää. Suotovesien laaduntarkkailua jatketaan säännöllisin väliajoin tarkkailuohjelman mukaisesti. Roskaantuminen ja haittaeläimet Täyttöalueen jyrääminen sorkkajyrällä ehkäisee roskaantumista ja haittaeläinten esiintymistä kaatopaikalla. Kompostoinnin aiheuttamat haju- ja haittaeläinhaitat on ehkäisty oikeilla kompostoinnin edellyttämillä raaka-aineilla. KAATOPAIKKATOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Kone- ja laiteviat Suljetulla kaatopaikka-alueella on kaatopaikkavesien puhdistamo, öljyjätteiden käsittelyalue ja kaatopaikkakaasun pumppaamo. Mikäli pumppurikko sattuu ja kaatopaikkavesien tasausallas on täynnä, pääsee käsittelemätöntä vettä purkuvesistöön. Tällainen häiriötilanne jää kuitenkin joka tapauksessa ajallisesti rajalliseksi, koska käytettävä jätevesipumppu on vakiolaite, jolla on nopea huoltopalvelu. Häiriötilanteiden varalle on käytettävissä myös varapumppu. Mikäli kaasupumppaamon kompressori tai muu laite rikkoutuu, pääsee kaatopaikkakaasua purkautumaan käsittelemättömänä ilmaan sen aikaa kunnes vika saadaan korjattua. Tämäkin päästö jää ajallisesti lyhytkestoiseksi. Kaasu johdetaan normaalitilanteessa hyötykäyttöön tai soihtupolttoon. Toimintaa valvotaan Rovaniemen Veden Alakorkalon jäteveden puhdistamon kanssa yhteisellä kaukovalvontajärjestelmällä.
11 Sähkönsyötön katkeaminen Sähkönsyötön häiriötilanteissa sähkökäyttöiset pumput ym. laitteet eivät toimi, jolloin aiheutuvat päästöt ovat samoja kuin kone- ja laitevikojen aikana, mutta jäävät yleensä ajallisesti lyhyemmiksi. Palo- ja räjähdysvaara Palo- ja räjähdysvaaran takia avotulenteko kaatopaikka-alueella on kielletty. Painannealueilla, joihin voi kerääntyä kaatopaikkakaasua haitallisina pitoisuuksina, tulee lisäksi estää kipinöintiä aiheuttavat työvaiheet. Palontorjuntaa varten täyttöalueella on maamassoja. Lähin paloposti sijaitsee raviradan katsomorakennuksen vieressä n. 1,2 km:n päässä kaatopaikalta. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN Vesien johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä. Kaatopaikkakaasun keräyksessä käytettävät rakenteet ovat yleisesti käytettyjä ja TUKES:n hyväksymiä. Putkimateriaalit ovat standardien SFS 3469 ja SFS 3470 mukaisia. Alueelle on laadittu valvonta- ja tarkkailujärjestelmät. JÄTTEIDEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN, HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY Yhdyskunta- ja rakennusjätteen lajittelulla vähennetään jätetäyttöön loppusijoitettavan jätteen määrää. Myös kotitalouksille ja yrityksille annettava jäteneuvonta jätteiden syntypaikkalajittelusta, kierrätysmateriaalien laatuvaatimuksista ja jätteiden vastaanottopaikoista vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää. Taulukossa 2. on esitetty kaatopaikalla syntyvän jätteen käsittely v.1999-2002, taulukossa 3. käsittelyyn/hyötykäyttöön vietyjen jätteiden määrät (t/a) ja taulukossa 4. käsittelyyn/hyötykäyttöön vietyjen jätteiden vastaanottajat. Taulukko 2. Mäntyvaaran kaatopaikalla syntyvän jätteen käsittely vuosina 1999-2002. JÄTELAJI (Nro tunnus) JÄTTEEN KÄSITTELY (v.1999-2002) PAIKKAKUNTA lajittelematon yk.jäte (20 03 01) loppusijoitus Rovaniemi lajiteltu yk.jäte (-) varastointi, hyötykäyttöön toimittaminen Rovaniemi erityisjäte (-) hautaaminen jätemonttuun Rovaniemi rakennusjäte (17 07 01) loppusijoitus, hyötykäyttö Rovaniemi muu öljyjäte (20 01 09 01) veden erotus, varastointi Riihimäki, Haukipudas jäteöljy (20 01 09 01) veden erotus, varastointi Riihimäki lyijyakut (16 06 01) välivarastointi Rovaniemi sähkö- ja elektroniikkaromu välivarastointi Rovaniemi erilliskerätty biojäte (20 01 08) kompostointi Rovaniemi muu ongelmajäte välivarastointi Rovaniemi
12 Taulukko 3. Mäntyvaaran kaatopaikalta muualle käsiteltäväksi/hyödynnettäväksi viedyt jätemäärät vuosina 1999-2001. määrä tonnia/a JÄTELAJI 1999 2000 2001 keräyspaperi 6 5 2 keräyslasi 74 48 45 metalli 266 140 142 jätepuu 31 27 274 Yhteensä 377 220 463 määrä tonnia/a ONGELMAJÄTTEET 1999 2000 2001 jäteöljy 6 1,62 10 muu öljyinen jäte 2,1 18,28 14,6 lyijyakut 27 23 14 maalijäte 5,2 6,2 3 lääkkeet 1,4 1,02 1,2 elohopea-, torjunta-aine, ym:t ongelmajätteet 1 10 8,4 yhteensä 42,7 60,12 51,2 Taulukko 4. Mäntyvaaran kaatopaikalta käsittelyyn/hyötykäyttöön vietyjen jätteiden vastaanottajat vuosina 1999-2002. JÄTELAJI (Nro tunnus) VASTAANOTTAJA (v.1999-2002) PAIKKAKUNTA keräyspaperi (20 01 01) Paperiteollisuus Suomi keräyslasi (20 01 02) Roi kaupunki Rovaniemi romumetalli (20 01 06) Metalliteollisuus Suomi jätepuu (17 02 01) Puun hyötykäyttäjät Rovaniemi sähkö- ja elektroniikkaromu (20 01 23,20 01 24) Rovaniemen Ekoteam Oy/Salmet Oy Rovaniemi lyijyakut (16 06 01) Lapin akut Rovaniemi muut ongelmajätteet (-) Ekokem Riihimäki VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Kaatopaikan työntekijöiden sosiaalitiloja ei ole liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. LIIKENNE Kaatopaikan liikenne muodostuu pääosin pakkaavista jäteautoista (10-15 autoa/d), rakennusjätekuormista sekä vähäisistä pien- ja erilliskuormista (22-30 autoa/d). Liikennemäärät on esitetty taulukossa 5.
13 Taulukko 5. Mäntyvaaran kaatopaikan vuoden keskivuorokausiliikenne (KVL/a) 1. Käteisas.* Laskutusas.* Jäteautot* Yht. KVL/a 26,2 24,5 11,7 62,4 *jäteautot = pakkaavat jäteautot *laskutusas.= muut, kuin pakkaavat jäteautot *käteisas.= pien- ja erilliskuormat 1 KVL eli keskivuorokausiliikenne on saatu laskemalla ensin hiljaisimman kuun (tammikuu) KVL ja vilkkaimman kuun (toukokuun) KVL ja niistä vielä keskiarvo (KVL/a). MÄNTYVAARAN KAATOPAIKAN TARKKAILUOHJELMA Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) sisältää määräykset mm. kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen valvonnasta ja tarkkailusta. Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt 6.5 2002 Lapin Vesitutkimus Oy:n laatiman Mäntyvaaran kaatopaikan pinta- ja pohjavesien täydennetyn tarkkailuohjelman sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelman (1395Y0226-124) (Liite 6). MÄNTYVAARAN KAATOPAIKAN SULKEMISSUUNNITELMA Kaatopaikan nykytila Kaatopaikan läjitysalueen pinta-ala on noin 12,5 ha. Jätetäytön tilavuus on noin 1 000 000 m 3. Kaatopaikan täyttö on aloitettu pohjoisesta ja sitä on jatkettu etelän suuntaan. Jätetäytön pinnantaso on maksimissaan noin +133 N 60. Jätteet on osittain peitetty täytön edetessä maakerroksella. Peitemaana on käytetty mm. ylijäämämaita. Pintarakenteet Suljetun kaatopaikan maisemoinnissa täyttöalueen pintarakenteen muodostavat seuraavat rakenteet: esipeitto-kaasunkeräysrakenteet tiivistyskerros kuivatuskerros pintakerros. Pintarakennevaihtoehdot A ja B on esitetty kuvassa 14. Vaihtoehto A on valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukainen ja tuli voimaan vuoden 2002 alussa. Vaihtoehto B mukailee Kaatopaikan pintarakenteiden rakentaminen arktisille alueille -selvityksen (ks. liite 6) koerakennevaihtoehtoa 1. Vaihtoehto B on esitetty myös liitepiirustuksessa C2416.1.
14 VAIHTOEHTO A VNp 861/97 VAIHTOEHTO B TURVETUHKA; KOERAKENNE 1 Kuva 14. Täyttöalueen pintarakennevaihtoehdot. Vaihtoehdon B tiivistyskerros tehtäisiin turvelentotuhkasta, vaihtoehdon A bentoniittihiekasta. Rakenne esitetään tehtäväksi vaihtoehdon B mukaisesti. Esipeitto- kaasunkeräyskerros Kaatopaikan sulkemisen vaiheet ovat seuraavat: 1. Luiskien muotoilu 2. Jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys 3. Esipeitto-kaasunkeräyskerroksen rakentaminen. Kaatopaikan täyttöalue muotoillaan jätteellä ja maa-aineksella suunnitelmien osoittamiin korkeusasemiin pintarakenteet huomioiden. Kaatopaikan jyrkät luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3-1:4. Kyseiset massat käytetään alueen tasauksiin ja muotoiluun. Pinnan kaltevuus on minimissään 5 %. Jätetäyttöä lisätiivistetään tarvittaessa ennen esipeittokaasunkeräyskerroksen rakentamista. Tasattu jätetäyttö esipeitetään myös luiskista vähintään 0,5 m:n materiaalikerroksella ja tiivistetään huolellisesti esimerkiksi sorkkajyrällä. Kerroksen tehtävät ovat: estää mineraalitiivisteen ja jätteen sekoittuminen edistää paineen jakautumista ylempää kerrosta tiivistettäessä johtaa kaasua kaasunkeräysrakenteisiin.
15 Esipeitto-kaasunkeräyskerroksen osalta on otettava huomioon mm. seuraavat tekijät: kerroksen kaasunkeräyskyvyn tulee olla riittävä kerroksen tulee kestää suotovirtauksia kerrosmateriaalin tulee olla kestävä aggressiivisia kaasukomponentteja vastaan. Kerrosmateriaalina voidaan käyttää työstämiskelpoisia materiaaleja kuten esimerkiksi moreenia, salaojahiekkaa tai -soraa. Täyttöalueen tasaussuunnitelma on esitetty asemapiirustuksessa 001 ja leikkauspiirustuksessa 002. Kaasunkeräysrakenteet ja kaasunkeräysjärjestelmä on esitetty kappaleessa 4.4. Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen tarkoituksena on 1. Estää sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja 2. Ohjata jätetäytössä muodostuvaa kaatopaikkakaasua kaasunpoistokaivoihin. Tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyskertoimen tulee olla pienempi kuin 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen materiaalina esitetään käytettäväksi myös turvelentotuhkaa. Turvelentotuhka Mäntyvaaran kaatopaikalle rakennettiin kesällä 1999 Suosiolan voimalaitoksen turvetuhkasta pintakoerakenteet, kuva 15. Pintakoerakenteiden seurantamittaus- ja tutkimustulokset on esitetty Kaatopaikan pintarakenteiden rakentaminen arktisille alueille -selvityksessä, liite 6. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan mm. seuraavaa: koerakenteiden pintakerroksen turvelentotuhkan ylä- ja alaosan välillä oli talvikuukausina merkittävä lämpötilaero. Tämän perusteella kyseinen tuhkakerros estää tehokkaasti roudan tunkeutumisen ja sen aiheuttamat mahdolliset haitalliset vaikutukset (kuten esimerkiksi tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden kasvaminen) alapuolisiin kerroksiin. koerakenteiden tiivistyskerroksen läpi ei seuranta-aikana (1.6.1999 1.12.2000) suotautunut vettä. Tämän perusteella koerakenteet ovat toimineet suunnitellusti. vesinäytteiden ph oli korkea, mikä johtuu pintakerroksen turvelentotuhkan korkeasta ph:sta ja osoittaa lisäksi, että tuhka on säilyttänyt puskurikykynsä. Vesinäytteiden raskasmetallipitoisuudet olivat erittäin pieniä ja odotetun suuruisia. pinta- ja tiivistyskerroksen turvelentotuhkan vesipitoisuuden vaihtelu on ollut seurantajaksolla vähäistä. Mitattujen tilavuusvesipitoisuuksien ja kuivatilavuuspainon perusteella tiivistyskerroksen kyllästysaste on suuruusluokkaa 70 %. Tässä tilassa kerroksen vedenläpäisevyys vaihtelee välillä 10-12 10-13 m/s. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen tehtävät ovat seuraavat: 1. Alentaa tiivisterakenteeseen kohdistuvaa hydraulista gradienttia (vesipainetta) ja 2. Johtaa pintarakenteessa kasvukerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta. Kuivatuskerros rakennetaan tiivistyskerroksen päälle. Kuivatuskerroksen paksuus on noin 0,5 m. Kuivatuskerros erotetaan tarvittaessa (käytettävästä materiaalista riippuen) ala- ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankailla.
16 Kuivatuskerroksen osalta on otettava huomioon seuraavat tekijät: hydrostaattisen paineen minimointi ottaen huomioon vedenläpäisevyys (materiaali ja kerrospaksuus), hydraulinen gradientti, imeytyvät vesimäärät ja yläpuoliset rakenteet eroosiokestävyys liukumisen estäminen luiskissa pinnan suojaustarve pintamaan rakeisuudesta riippuen (kuivatuskerroksen tukkeutumisen estäminen). Kuivatuskerros voidaan rakentaa esim. salaojahiekasta ja -sorasta, jonka vedenläpäisevyys on vähintään 10-3 m/s. Vesi poistuu kuivatuskerroksesta painovoimaisesti, mikäli kaltevuus on riittävä. Pintakerros Pintakerroksen toiminnalliset tavoitteet ovat: mineraalitiivisteen routasuojaus ja sen kuivumisen estäminen sadevesien imeytymisen vähentäminen ja pintavalunnan edistäminen kasvillisuuden vedensaannin turvaaminen alempien kerrosten suojaaminen kasvien juurilta. Pintakerroksen materiaalin ja kerrospaksuuden valinnassa on otettava huomioon yllä esitetyt tavoitteet. Erityisesti luiska-alueilla on otettava huomioon materiaalin kestävyys pintaeroosiota vastaan. Pintakerros erotetaan tarvittaessa (käytettävästä materiaalista riippuen) alapuolisesta kuivatuskerroksesta suodatinkankaalla. Kuivatuskerroksen päälle tuleva noin 1,0 m:n paksuinen pintakerros koostuu kahdesta osasta: pintakerroksen alaosan muodostava turvetuhkakerros. Kerroksen paksuus on 0,5 m pintakerroksen yläosan muodostava kasvukerros. Kasvukerroksen paksuus on 0,5 m. Kasvukerros tehdään työstettävästä materiaalista (esim. sora-hiekkamoreeni) sekoittamalla siihen esimerkiksi kompostimultaa. Kasvukerroksen materiaalin tulee tarjota hyvä kasvualusta. Kasvillisuus Kasvillisuus lisää haihduntaa ja vähentää pintakerrokseen ja edelleen jätetäyttöön imeytyvän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa-ainesta ja vähentävät siten eroosiota. Toisaalta kasvien juuret saattavat tunkeutua tiivistyskerrokseen saakka ja vaurioittaa sitä, joten kannattaa suosia matalajuurisia lajeja. Suljetulla kaatopaikalla tulee estää syväjuuristen puiden kasvu (esim. mänty). Pintakerroksen valmistumisen jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten esim. alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpukasveja tai nurmikkoa. Aluskasvillisuuden kylvön jälkeen alueet metsitetään. Metsitykseen suositellaan käytettäväksi kuusentaimia, noin 1 000 2 000 kpl/ha sekä lehtipuun taimia (esim. koivu, pihlaja) noin 1 000 kpl/ha. Pinta- ja kaatopaikkavesien johtaminen sekä käsittely Pinta- ja kaatopaikkavesien johtaminen Kaatopaikan ympärille rakennetaan niille osin missä kaatopaikka rajoittuu suohon huoltotienä toimiva tiivis patopenger. Patopenger erottaa kaatopaikan suotovedet puhtaista suovesistä.
Viimeistellyt pintakerrokset ulotetaan ympärysojan sekä osittain tiiviin patopenkereen yli, jolloin viimeistellyltä alueelta tulevat puhtaat pintavedet voidaan johtaa kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Ympärysojaan rakennetaan salaoja, jolla kerätään jätetäytön suotovesi. Tiivistyskerroksen alapuolelle rakennettava kaasunkeräyskerros johtaa jätetäytöstä suotautuvaa vettä luiskan alareunan salaojaan. Tiivis patopenger voidaan rakentaa esim. silttimoreenista. Kaatopaikkavesien keräysjärjestelmä on esitetty piirustuksessa 001. Kaatopaikan reunaosien viimeistelyn periaate on esitetty liitepiirustuksessa C2129.2. Kaatopaikkavesien käsittely Täyttöalueelta tulevat suotovedet johdetaan kaakkoisosan tasausaltaaseen ja käsittelylaitokseen, josta ne johdetaan puhdistettuna maastoon. 17 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö Rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä koostuu 13:sta noin 9 metrin syvyisestä pystyimukaivosta ja kahdesta noin 100 metrin pituisesta vaakasalaojasta (imusalaojasta). Kaasu johdetaan hallitusti imuputkistoa pitkin biokaasupumppaamolle, josta se johdetaan edelleen hyötykäyttöön tai soihtupolttimeen. Pääosa talteen kerättävästä kaasusta johdetaan 1 830 m pitkää siirtojohtolinjaa pitkin Hillerintiellä sijaitsevaan Rovaniemen Energian kaukolämpölaitokseen. Pieni osa johdetaan kaatopaikalla sijaitsevan biologisen kaatopaikkavedenpuhdistamon veden lämmityskattilaan. Hyötykäytöstä ylijäävä osuus poltetaan laitoksen yhteydessä olevassa soihtupolttimessa. Soihtu on mitoitettu siten, että siinä voidaan tarvittaessa polttaa koko kaatopaikalla muodostuva kaasumäärä. Kaasunkeräysjärjestelmä on esitetty piirustuksissa 000 ja 001. Muut sulkemis- ja viimeistelytyöt Kunnostustöiden yhteydessä kaatopaikka-alueen ympäristö siivotaan. Valvomaton ajoyhteys viimeistellylle täyttöalueelle estetään puomilla ja kaatopaikan käyttökielto esitetään opastaulussa. Opastuksesta uudelle kaatopaikka-alueelle huolehditaan. Alueen käyttö sulkemisen jälkeen Kaatopaikka-alueella toimiva öljyjätteiden käsittelyalue jatkaa toimintaansa sulkemisen jälkeenkin. Muita erityisiä sulkemisen jälkeisiä käyttötarkoituksia ei alueelle osoiteta. Valvonta ja tarkkailu Valvontasuunnitelma Kaatopaikan jälkitarkkailuun kuuluvat: jätetäytön tarkkailu kaasunpoistojärjestelmän tarkkailu ja huolto kaatopaikan luvattoman käytön tarkkailu.
18 Maisemoidulle kaatopaikalle suoritetaan säännöllisesti tarkastuskäyntejä. Tarkastusten yhteydessä: tutkitaan kaasunpoistojärjestelmän, suotovesien käsittelylaitoksen, pintarakenteiden ja muiden viimeistelyrakenteiden (mittaus- ja tarkkailukaivot, ojitukset ym.) kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus seurataan maisemoidun kaatopaikan kasvillisuuden muutoksia ja poistetaan syvälle juuria kasvattavat puuntaimet (esim. mänty). Puut poistetaan katkomalla mikäli kaatopaikan luvatonta käyttöä todetaan, ryhdytään toimiin sen ehkäisemiseksi. Tarkkailusuunnitelma Tarkkailuohjelma ja hyväksymispäätös Tarkkailuohjelma on tehty valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/97) mukaisesti. Lapin ympäristökeskus tarkastaa tarkkailuohjelman. Hyväksymispäätöksen jälkeen tarkkailuohjelma raportoidaan erillisenä ohjelmaraporttina. Aikaisempi tarkkailu Kaatopaikan velvoitetarkkailu perustui toukokuuhun 2002 asti Lapin ympäristökeskuksen 27.3.1997 myöntämään ympäristölupaan (Dnro 1395Y0226-121), jossa Rovaniemen Vettä velvoitettiin mm. tarkkailemaan suoto-, pinta- sekä pohjavesien laatua. Velvoitetarkkailussa noudatettiin Lapin vesitutkimus Oy:n laatimaa ja Lapin ympäristökeskuksen hyväksymää tarkkailuohjelmaa. Lapin ympäristökeskus hyväksyi kaatopaikan pinta- ja pohjavesien täydennetyn tarkkailuohjelman sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelman (Dnro 1395Y0226-124) 6.5.2002. Uusi tarkkailuohjelma on esitetty liitteessä 4. Jätetäytön tarkkailu Täyttöalue vaaitaan vuosittain syyskuussa. Mittaukset suoritetaan x,y,z -koordinaatistossa. Kiintopisteenä käytetään kallioon perustettua kiintopistettä. Tulokset ilmoitetaan yhtenäiskoordinaatistossa. Vaaitustulosten avulla tarkkaillaan jätetäytön painumista. Vesitarkkailu Kaatopaikkaveden tarkkailu Laadun tarkkailu Kaatopaikkavesien tarkkailu toteutetaan suotovesien puhdistamon tarkkailulla. Kaatopaikkaveden laatua tarkkaillaan puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Vesinäytteet puhdistamolle tulevalle ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan kaksi kertaa vuodessa seuraavasti: touko-kesäkuussa syys-lokakuussa. Analyysiohjelma Kaatopaikkavesinäytteiden analyysiohjelma on esitetty liitteessä 7. Ohjelman mukainen laajempi tarkkailu tehdään kerran kolmessa vuodessa.
Virtaama- ja sähkönjohtavuusmittaukset 19 Kaatopaikkaveden määrä ja sähkönjohtavuus mitataan muun näytteenoton yhteydessä. Kaatopaikan sisäinen vedenkorkeus Kaatopaikan täyttöalueelle on asennettu tarkkailuputki (Pv 15). Putken sijainti on esitetty piirustuksessa 003 ja koordinaatit liitteessä 7. Jätetäytön sisäisen vedenpinnan korkeus ja lämpötila mitataan putkesta kaksi kertaa vuodessa touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa pohjavesitarkkailun yhteydessä. Veden lämpötilamittauksia käytetään jätetäytön lämpötilan seurannassa. Pintavesitarkkailu Myllyojasta (Myllyoja Ylikylä 2) ja ympärysojasta (hs 9) otetaan kaksi kertaa vuodessa näytteet seuraavasti: touko-kesäkuussa syys-lokakuussa. Virtaamat arvioidaan ojista näytteenoton yhteydessä. Ohjelman mukainen laajempi tarkkailu tehdään joka kolmannen vuoden tarkkailukerroilla. Näytepisteiden sijainti on esitetty piirustuksissa 003-004 ja koordinaatit liitteessä 7. Pohjavesitarkkailu Tarkkailupisteet Pohjaveden laatua tarkkaillaan neljästä alueelle asennetusta havaintoputkesta (Pv 0, Pv 4, Pv 11, Pv 13). Havaintoputkien sijainti on esitetty piirustuksessa 002 ja koordinaatit liitteessä 7. Pohjaveden korkeus mitataan havaintoputkista ennen näytteenottoa. Tarkkailuajankohdat Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa seuraavasti: touko-kesäkuussa syys-lokakuussa. Ennen näytteenottoa pohjavesiputket pumpataan tyhjiksi ja annetaan täyttyä uudelleen. Näytteenotto tehdään myös pumppaamalla. Analyysiohjelma Pohjavesinäytteiden analyysiohjelma on esitetty liitteessä 7. Ohjelman mukainen laajempi tarkkailu tehdään joka kolmannen vuoden tarkkailukerroilla. Pohjaveden metallimääritykset tehdään suodatetuista näytteistä. Kuormituslaskelmat Kaatopaikkaveden kuormitus lasketaan näytteiden analyysitulosten ja virtaamamittaustulosten perusteella. Tarkkailutulosten perusteella arvioidaan kaatopaikan sulkemisrakenteiden kuntoa sekä suotovesien käsittelylaitoksen puhdistustehoa. Pohjavesinäytteiden analyysitulosten perusteella tarkastellaan kaatopaikan mahdollisia pohjavesivaikutuksia.
20 Ilmapäästöjen tarkkailu Kaasunkeräysjärjestelmän käyttötarkkailuun kuuluu kaasumäärän, -laadun ja paineen mittaus ensimmäisen kerran tarkkailun aloitusvaiheessa. Raportointi Tarkkailuohjelman mukaisten tarkkailukertojen tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa kunkin tarkkailukerran jälkeen tarkkailuvelvolliselle ja jäljempänä mainituille valvontaviranomaisille. Seuranta- ja tarkkailuraportti toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä vuosiyhteenvedon yhteydessä Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristölupa- ja terveysviranomaisille. Riskitilanteet ja niihin varautuminen Jätteenkäsittelytoimintaan liittyviä riskejä ovat seuraavat: jätetäytön sortumat rakenteiden vauriot kone- ja laiteviat sähkönsyötön katkeaminen palo- ja räjähdysvaara. Riskitilanteisiin varaudutaan seuraavassa esitetyillä tavoilla. Jätetäytön sortumat jätetäytön sortumat ovat seurauksiltaan vakavia ja niiden vaurioiden korjaaminen hankalaa; sortuma vaurioittaa kaatopaikan pintarakenteita ja vesien- sekä kaasunkeräysjärjestelyjä, sortumien estämiseksi huomio tulee ensisijaisesti kiinnittää jätetäytön vakavuuteen ja pohjamaan kantavuuteen; sortumien kannalta muita olennaisia seikkoja ovat luiskien kaltevuudet ja eroosiosuojaus kaatopaikan kunnostussuunnitelmassa on varauduttu sortumien estämiseen mm. luiskakaltevuuksilla; pintarakenteiden eroosiosuojaukseen varaudutaan mm. materiaalivalinnoilla. Rakenteiden vauriot kaatopaikan pintarakenteiden ym. vauriot voivat johtua esim. painumista vauriotapauksessa kaatopaikan suotovettä pääsee purkautumaan pinta- ja pohjavesiin alueelle on laadittu ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka mahdollistaa vaurioiden nopean havaitsemisen. Tällöin voidaan välittömästi käynnistää myös toimenpiteet vaurioiden korjaamiseksi ja haittojen rajoittamiseksi. Kone- ja laiteviat suljetulla kaatopaikka-alueella on kaatopaikkavesien puhdistamo, öljyjätteiden käsittelyalue ja kaatopaikkakaasun pumppaamo mikäli pumppurikko sattuu ja kaatopaikkavesien tasausallas on täynnä, pääsee käsittelemätöntä vettä purkuvesistöön. Tällainen häiriötilanne jää kuitenkin joka tapauksessa ajallisesti rajalliseksi, koska käytettävä jätevesipumppu on vakiolaite, jolla on nopea huoltopalvelu
mikäli kaasupumppaamon kompressori tai muu laite rikkoutuu, pääsee kaatopaikkakaasua purkautumaan käsittelemättömänä ilmaan sen aikaa kunnes vika saadaan korjattua. Tämäkin päästö jää ajallisesti lyhytkestoiseksi. Kaasu johdetaan normaalitilanteessa hyötykäyttöön tai soihtupolttoon. 21 Sähkönsyötön katkeaminen sähkönsyötön häiriötilanteissa sähkökäyttöiset pumput ym. laitteet eivät toimi, jolloin aiheutuvat päästöt ovat samoja kuin kone- ja laitevikojen aikana, mutta jäävät yleensä ajallisesti lyhyemmiksi. Palo- ja räjähdysvaara palo- ja räjähdysvaaran takia avotulenteko kaatopaikka-alueella on kielletty; painannealueilla, joihin voi kerääntyä kaatopaikkakaasua haitallisina pitoisuuksia, tulee lisäksi estää kipinöintiä aiheuttavat työvaiheet; palontorjuntaan varten täyttöalueella on maamassoja. Arvio käytettävästä tekniikasta Ympäristönsuojeluasetuksen 9 2 momentissa on säädetty, että toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessa esitettävä toiminnan luonne ja sen vaikutukset huomioon ottaen arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta luvanvaraisessa toiminnassa. Ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 4 kohdassa parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyssä huomioon otettavista seikoista säädetään tarkemmin asetuksella. Kaatopaikalla keskeisiä jätteenkäsittelyn ja ympäristösuojelun rakenteita ovat seuraavat: kaatopaikkavesien käsittelyjärjestelyt kaatopaikkakaasun käsittelyjärjestelyt kaatopaikan viimeistelyrakenteet. Seuraavassa on arvioitu kaatopaikalla sovellettavia teknisiä ratkaisuja ja valvontatapoja edellä esitetyssä järjestyksessä. Tekniikka ja rakenteet Vesien johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä Kaatopaikkakaasun keräyksessä käytettävät rakenteet ovat yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä Kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä noudattaen Alueelle on laadittu valvonta- ja tarkkailujärjestelmät. Edellisen arvion mukaan kaatopaikan sulkemisessa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
22 Toteutusaikataulu Töiden aikataulu sovitetaan rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Viimeistelytyöt tehdään vuosien 2003 2007 aikana. Ensimmäisenä tehdään vesien- ja muun ympäristönsuojelun kannalta olennaisimmat työt (mm. tiivistystyöt). Täyttöalueen pintarakenteissa käytetään mahdollisuuksien mukaan turvelentotuhkaa, kompostimultaa ja rakennustyömaiden ylijäämämaita. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen 20.8.2002 Uudistettu ympäristölupahakemus lopettamissuunnitelmineen. 31.10.2002 Mäntyvaaran kaatopaikan pohjavesi- ja vesistövaikutusten tarkkailun tulokset vuodelta 2001. Hakemuksesta tiedottaminen Lapin ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla Rovaniemen kaupungin sekä Lapin ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 19.11. - 19.12. 2003 välisen ajan. Saman ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Rovaniemen kaupungissa ja Lapin ympäristökeskuksessa. Hakemuksen nähtävilläpidosta on tiedotettu lisäksi asianosaisille (lähinaapureille). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta määräajassa ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Lapin ympäristökeskus on pyytänyt asiasta lausuntoa Rovaniemen kaupungilta, Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalla eikä ympäristölautakunnalla ollut huomautettavaa Mäntyvaaran kaatopaikan ympäristölupahakemuksesta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Päätös Lapin ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lapin ympäristökeskus myöntää Rovaniemen Vedelle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoiminnalle enintään 31.10.2007 asti, kaatopaikan sulkemiselle ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueen toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä.
23 LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikan luokitus ja loppusijoitettavan jätteen määrä Jätteiden vastaanotto 1. Kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle saa sijoittaa tavanomaista tai pysyvää jätettä enintään 26 000 tonnia vuodessa. (YsL 45, YsA 20 ja VNp kaatopaikoista 3 ) 2. Kaatopaikalle voidaan vastaanottaa ainoastaan kaatopaikan luokituksen mukaista jätettä. Jätteiden vastaanotto tulee järjestää ja hoitaa siten, että tuotavan jätteen alkuperää, laatua, määrää ja sijoittamista voidaan valvoa. Näistä asioista tulee pitää kirjaa. Jätteen toimittajalta on vaadittava jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta osoittava selvitys, ellei kyseessä ole yhdyskuntajäte tai siihen verrattava jäte. Kaatopaikalle sijoitettava jäte on punnittava. Erityisjätteistä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan vastaanottaa eitartuntavaarallisia sairaalajätteitä, eläinkudosjätteitä sekä rasvan- ja hiekanerotuskaivojen lietteitä. Erityisjätteet, joita ei ole luokiteltu ongelmajätteiksi, kuten eitartuntavaarattomat terveydenhuollon jätteet, kuolleet eläimet tai eläinkudosjätteet tulee haudata jätetäyttöön ja peittää välittömästi. Sijoituksen jälkeen sijoituspaikka on merkittävä maastoon ja kaatopaikkakarttaan. Eläinjätteet on kalkittava. Eläinten hautaamisessa on noudatettava mitä eläinten hautaamisesta on säädetty eläintautilaissa (55/80) ja valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/97) sekä muissa asiasta annetuissa säädöksissä. Jätettä kaatopaikalle vastaanotettaessa on huolehdittava seuraavista asioista: Tarkastetaan tiedot jätteen alkuperästä ja tiedot jätteen luokittelusta yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön päätöksen (867/1996) mukaisesti ja jätettä koskevat muut asiakirjat; Tarkastetaan jäte jätekuormaa vastaanotettaessa ja tarvittaessa sitä tyhjennettäessä sekä otetaan jätteestä tarvittaessa tarpeelliset näytteet mahdollisia tarkastustestejä varten; Annetaan jätteen tuojalle kirjallinen todistus kaatopaikalle vastaanotetusta jätteestä; Ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaiselle jätteestä, jota ei ole otettu vastaan; Pidetään kirjaa vastaanotetun jätteen lajista, määrästä, alkuperästä, toimituspäivämäärästä, tuottajasta tai tuojasta. (YsL 43, 45 ja 46, YsA 19, 20, JäteL 6, JäteA 8, TsL 24 ja VNp kaatopaikoista) 3. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa seuraavia jätteitä: Jätettä, jota ei ole asianmukaisesti esikäsitelty eikä sellaista asumisessa syntynyttä tai muuta vastaavaa jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten (vuoden 2005 alusta lukien); Jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, hapettavaa tai jäteasetuksen liitteessä 4 tarkoitetulla tavalla helposti syttyvää tai syttyvää; Terveydenhuollossa syntyvää tartuntavaarallista jätettä (Jäteasetuksen liitteessä 4 tai liitteen 2A luokassa 14 tarkoitettua jätettä); Käytöstä poistettuja auton- tai työkoneiden renkaita tai niiden silppua; Nestemäistä jätettä; Sellaista jätettä, joka ei täytä valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteessä 2 tarkoitettuja kaatopaikkajätteelle asetettavia kelpoisuusvaatimuksia. (YsL 45, YsA 20, JäteA liite 4 ja VNp kaatopaikoista)
24 Yleiset määräykset ja jätetäytön korkeus 4. Kaatopaikan toiminnot on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava suunnitelmallisesti siten, ettei kaatopaikan käytöstä, sisäisestä liikenteestä tai muusta siihen liittyvästä toiminnosta aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle roskaantumisen, melun, hajun, pölyn, haittaeläimien tai muun niihin rinnastettavan haitan muodossa. (YsL 42, YsA 19, 20 ja JäteL 6 ) 5. Alue ja sen lähiympäristö tulee pitää siistinä irtoroskista tai muista vastaavista maisemallista, terveydellistä ja ympäristöllistä haittaa tai vaaraa aiheuttavista jätteistä. Alue lähiympäristöineen tulee siivota tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. (VNp 861/97, JäteL 19 ) 6. Kaatopaikka-alueen ympärillä tulee olla vähintään 50 m leveä suojavyöhyke, jolla oleva puusto tulee säilyttää. (YsL 42, VNp 861/97) 7. Jätteen vastaanoton tulee olla valvottua. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin kuten kaatopaikkaa ympäröivällä aidalla. Kaatopaikan portit on pidettävä lukittuina muulloin kuin aukioloaikana. (VNp 1049/99) 8. Pintarakennekerroksilla peitetty jätetäyttö saa nousta korkeimmillaan tasolle N 60 +133 m. (YsA 20 ) Kaatopaikan hoito 9. Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen jätetäyttöön tulee toteuttaa siten, että haitat ja vaaratilanteet estetään suunnitelmallisesti. Sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat, routimisesta johtuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen, ympäristön roskaantuminen, melu- ja liikennehaitat, eläinten aiheuttamat haitat, haju- ja pölypäästöt sekä tulipalot tulee estää. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JäteL 6 kohta 4-7, 19 ja JäteA 8 kohdat 1 ja 4) 10. Kaatopaikalle toimitetut jätteet tulee sijoittaa tiivistettyinä kerroksina siten, että avoimena oleva jätetäyttö pysyy mahdollisimman pienenä. Jätetäyttö tulee tiivistää päivittäin ja peittää säännöllisesti vähintään 20 cm:n esipeittokerroksella. Jätepenger tulee muotoilla pintavaluntaa tehostavaksi. Tiivistyksessä tulee käyttää toimintaan suunniteltua kaatopaikkajyrää. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JäteL 6, JäteA 8 ja VNp 861/97) Pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteiden pienerien vastaanotto ja käsittely 11. Pilaantuneen maan sekä öljyjätteiden vastaanotto- ja esikäsittelyaltaiden pohjarakenteen on täytettävä ongelmajätteiden kaatopaikoille asetettu vaatimustaso. Altaista esikäsittelyn yhteydessä valuva öljyvesiseos on johdettava öljynerottimeen, josta öljy tulee kerätä pois ja toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa näiden jätteiden käsittelyyn. Jos halutaan esikäsitellä muita kuin öljyllä likaantuneita massoja, tulee niiden esikäsittelystä esittää selvitys, jonka perusteella lupamääräystä voidaan täsmentää tai täydentää lupaa. Öljyvahinkomaiden käsittely ja pitoisuuksien seuranta tulee tapahtua yhteistyössä Lapin ympäristökeskuksen kanssa. (YsL 43, 45, 55, YsA 19, 20, JäteA 3 a ja VNp kaatopaikoista 7 ) 12. Öljynerotuskaivojen toimintaa ja täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja siitä on pidettävä kirjaa. Kaivot on varustettava automaattisilla pinnanhälytyslaitteilla. (YsL 43, 45, 46, YsA 19, 20 ja JäteA 8 kohta 4)