ADHD-liitto ry ADHD-förbundet rf TOIMINTAKERTOMUS 2014
s i s ä l t ö SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE...3 2. JÄRJESTÖLÄHTÖINEN TOIMINTA...4 2.1 YHDISTYSTOIMINTA...4 2.2 TIEDOTUS...5 2.3 HALLINTO...6 2.4 HENKILÖKUNTA...8 2.5 LIITON TALOUS...8 2.6 KANSALLINEN YHTEISTYÖ...9 2.7 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ...10 3. KANSALAISTOIMINTA...10 3.1 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA...10 3.2 KOULUTUS...10 3.3 TUETUT LOMAT...10 3.4 NEUVONTA JA OHJAUS...11 4. VAIKUTTAMISTOIMINTA...11 4.1. EDUNVALVONTA...11 5. KEHITTÄMIS- JA PROJEKTITOIMINTA...12 5.1 KEHITTÄMISTOIMINTA...12 5.2 TOIMINNAN ARVIOINTI...12 5.3 PORINA-PROJEKTI...13 5.4 ADHD-KOKEMUSOSAAJAVERKOSTO KÄYNTIIN! -PROJEKTI...14 6. PALVELUTOIMINTA...15 6.1 RYHMÄMUOTOINEN SOPEUTUMISVALMENNUSTOIMINTA...15 2
1. Esipuhe ADHD-liitto ry - ADHD-förbundet rf on ADHDyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö. Vuoden 2014 lopussa yhdistyksiä oli 18 eri puolilla Suomea. Osa yhdistyksistä on joko kaksi- tai kolmikantoja, mikä tarkoittaa, että ne kuuluvat myös Aivoliittoon tai Autismija Aspergerliittoon tai molempiin. Vuosi 2014 oli ADHD-liiton 25-vuotisjuhlavuosi. 25 vuoden aikana tietoisuus adhd:stä on kasvanut merkittävästi. Vaikkakin tietoisuus on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ei liitto voi sivuuttaa sitä faktaa, että tietämättömyyttä on vielä paljon. Liiton juhlavuoden painopistealue olikin tiedon lisääminen eri osa-alueilla, ja sitä kautta positiivisen kuvan vahvistaminen adhd:stä. Tätä työtä tehtiin muun muassa järjestämällä yhdessä jäsenyhdistysten kanssa koulutuskiertue sekä osallistumalla Naurun Tasapaino -ohjelmaan TV:ssä. Ohjelmassa yksi jakso käsitteli adhd:tä. Tavoitteena oli myös yhdistystoiminnan tukeminen ja jäsenmäärän kasvattaminen. Juhlavuoden kunniaksi liitto perusti uuden jäsenlajin, ammattilaisjäsenyyden. Ammattilaisjäsenet kuuluvat suoraan liittoon ja saavat sitä kautta ajankohtaista tietoa asioista. ADHD-liiton uudet säännöt astuivat voimaan vuoden 2014 syksyllä. Sääntöuudistuksen myötä hallituksen jäsenten toimikausia muutettiin sekä hallituksen kokoonpanoon mahdollistettiin kolmen ammattihenkilön valinta. Vuonna 2014 liitto joutui ensimmäisen kerran kilpailuttamaan sopeutumisvalmennustoiminnan majoitus- ja ruokapalvelut. 2014 oli myös aktiivinen vuosi vertaispuolella. Porina-projektin myötä perustettiin aktiivisesti vertaistukiryhmiä ympäri Suomen ja aikuisasiat nousivat yhä enemmän tietoisuuteen. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Paikka auki -avustusohjelman mahdollistamassa ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektissa kokemusosaajaverkostomalli alkoi myös hahmottua. Näiden kahden projektin myötä on noussut esille, että tämän tyyppinen toiminta on erittäin tarpeellista ja toivottua. Jatkossakin liitto tulee panostamaan kokemusosaaja- ja vertaistoimintaan resurssien puitteissa. ADHD-liitto ry muutti uusiin toimitiloihin Malminkartanoon elokuussa 2014. Uudet toimitilat tarjoavat huomattavasti laajemmat mahdollisuudet erilaisiin ryhmätoimintoihin ja koulutustapahtumien järjestämiseen kuin aiemmat tilat. Toimitiloja vuokraa Kuntoutussäätiö. Liiton monipuolista toimintaa rahoittaa pääasiassa RAY. Vuoden aikana toimintaa rahoittivat myös kohdennetusti eri suomenruotsalaiset säätiöt kuten esimerkiksi Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, jonka varoin järjestettiin kaksikielinen perhepäivä Porvoossa. Liitto onkin yrittänyt aktivoida ruotsinkielisen tiedon välittämistä siinä laajuudessa, mikä on ollut mahdollista. Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jota kutsutaan myös tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriöksi (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Adhd:n ydinoireina ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Adhd on yleinen toimintakykyä heikentävä häiriö, jonka esiintyvyys vaihtelee käytetyistä kriteereistä riippuen noin 4-10 %:n välillä. Adhd on yleisin ns. kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Adhd:hen liittyy usein muita neurologisia tai psykiatrisia häiriöitä, kuten esimerkiksi motoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmia, puheen ja kielen kehityksen häiriöitä, oppimisvaikeuksia, uhmakkuusja käytöshäiriöitä, masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Adhd:n tiedetään hoitamattomana lisäävän psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Tämän vuoksi adhd-oireisten ja heidän läheistensä on tärkeä saada tukea. Varhain aloitetut yksilölliset ja pitkäjänteiset tukitoimet ovat merkityksellisiä ja vahvistavat adhd-oireisten hyvinvointia ja elämässä pärjäämistä. Liitto toimii adhd-oireisten henkilöiden, heidän läheistensä, ammattihenkilöiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tukena sekä jäsenyhdistystensä kattojärjestönä. Liitto edistää ja tukee osaltaan adhdoireisten henkilöiden hyvinvointia ja toimintakykyä. ADHD-liiton perustehtävänä on tarjota neuvontaa ja ohjausta adhd:hen liittyvissä asioissa sekä jakaa ja välittää asianmukaista tietoa aiheesta. Toimintasuunnitelman mukaisesti liitossa panostettiin: - 25-vuotisen työn näkyväksi tuomiseen yhdessä yhdistysten kanssa, eri puolilla Suomea, koulutusten ja muiden tilaisuuksien merkeissä - vertaisryhmäohjaajien tukemiseen ja kouluttamiseen - sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämiseen 3
2. Järjestölähtöinen toiminta ADHD-liiton perustoimintaan kuuluu oleellisena osana jäsenyhdistysten tukeminen, asiakkaiden neuvonta ja ohjaus sekä tiedon levittäminen. 2.1 Yhdistystoiminta Vuoden 2014 lopussa ADHDliitolla oli 18 jäsenyhdistystä. Uutena yhdistyksenä heinäkuun alussa liittoon hyväksyttiin Länsi Uudenmaan Neuris ry. Liitolla oli vuoden 2014 lopulla noin 2 300 jäsentä/ jäsenperhettä, joista 163 oli suoraan liittoon liittyneitä ammattilaisjäseniä. Liiton toiminnan perusta on yhdistystoiminta. Yhdistystoiminnassa on kuitenkin viime vuosina noussut jatkuvasti esiin vaikeus vapaaehtoisten saamisesta yhdistystoiminnan piiriin. Erityisesti luottamustehtäviin on vaikea saada ihmisiä. Jaksaakseen yhdistykset tarvitsevat lisää aktiivisia jäseniä. Jäsenhankinta olikin yksi yhteinen liiton ja yhdistysten haaste, johon toimintaa suunnattiin. 25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue tehtiin yhteistyössä yhdistysten kanssa. Tavoitteena oli paikallisyhdistysten medianäkyvyyden kasvattaminen ja jäsenten aktivoiminen tätä kautta. Koulutuskiertueen lisäksi liiton työntekijät jalkautuivat kentälle yhdistysten tilaisuuksiin. Tilaisuuksia järjestettiin niin jäsenille, heidän perheilleen kuin paikallisille ammattilaisillekin. Vertaistukitoimintaa järjestettiin myös yhdessä yhdistysten kanssa. Keväällä 2014 järjestettiin Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät yhdistysaktiiveille Kouvolassa sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä, ja marraskuussa sääntömääräinen syyskokous Hämeenlinnassa. Liitto jakoi yhdistystukia jäsenyhdistyksille 4 500. Vuoden 2014 lopussa ADHD-liitolla oli 18 jäsenyhdistystä. Jäseniä/jäsenperheitä oli yhteensä noin 2 300, mikä on noin 300 jäsentä enemmän kuin vuonna 2013. Liiton järjestösuunnittelija toimi muutaman jäsenyhdistysjäsenen ohjaajana heidän osallistuessaan Ryhdistä yhdistystä -verkkokurssille, joka toteutettiin NV-yhteistyönä. Myös muuta neuvontaa, ohjausta, materiaalia ja tukea tarjottiin jäsenyhdistyksille liiton toimesta. Jäsenyhdistyksille lähetettiin kahdeksan jäsenkirjettä toimintavuoden aikana sekä runsaasti muuta ajankohtaista tietoa. Yhdistysväkeä ja liiton työntekijöitä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä Kouvolassa. Kuva ADHD-liitto 4
2.2 Tiedotus ADHD-liitto jakaa tietoa adhd:stä sekä ADHD-lehti ilmestyi vuonna 2014 neljä kertaa. Lehden painosmäärä oli 4 500 kappaletta. Lehdistä noin 3 000 toimitettiin jäsenille sekä jäsenyhdistyksille ja noin 200 lehden tilaajille. Lisäksi lehtiä jaettiin messuilla ja muissa tilaisuuksissa. Uudet jäsenet saavat infopaketissa uusimman ADHD-lehden. Lehti on luettavissa liiton www-sivuilla ja se linkitetään myös liiton Facebooksivuille. Aivoliitto ry:n kanssa suunniteltu yhteinen lehti ei toteutunut. Uuden lehden kustannukset olisivat olleet ADHD-liitolle merkittävästi suuremmat kuin nykyiset ADHD-lehden kustannukset. Liitto jatkaa omalla lehdellään, ja sen kehittämistä suunnitellaan vuoden 2015 aikana. ADHD-liitto järjesti Adhd-viikon 6. 10.10.2014. Viikon kantavana teeman oli aikuisten adhd. Viikon aikana järjestettiin koulutustilaisuuksia ammattilaisille sekä avoimia keskusteluiltoja yleisölle. Lisäksi ADHDliitto julkaisi tiedotteen otsikolla Adhd-oireinen aikuinen ei löydä hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Tiedotteen johdosta ADHD-liittoa pyydettiin mukaan konsultoimaan, kun seuraavaan adhd:n Käypä hoito -suositukseen tulee mukaan myös aikuisten adhd. Vuonna 2014 adhd oli jälleen runsaasti esillä mediassa. Toimittajat olivat yhteydessä liittoon ja pyysivät tietoa oireyhtymästä sekä mahdollisista haastateltavista. Erityisesti aikuisten adhd oli kiinnostuksen kohteena. Artikkeleita julkaistiin muun muassa Savon Sanomissa, Karjalaisessa, Etelä-Suomen Sanomissa, Helsingin Sanomissa useampi artikkeli, Demi-lehdessä, Aamulehdessä ja Seuran terveyssivuilla. Lisäksi YLE:n, MTV:n sekä Helsingin Sanomien verkkosivuilla aihetta käsiteltiin useaan otteeseen. Liitto oli myös mukana Helsingin Sanomien Me saamme lapsen -liitteessä. ADHD-liitto ja sen projektit sekä jäsenyhdistykset olivat mukana monissa tapahtumissa ympäri Suomea. Opetusalan ammattilaisille suunnattu Educa 2014 -messut oli jälleen liiton yksi tärkeimmistä messuosallistumisista. Educa-messuilla oltiin yhteisosastolla Barnavårdsföreningenin Adhd-keskuksen, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa. Lisäksi messunäkyvyyttä saatiin Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteisosastoilla eri tapahtumissa. liiton ja yhdistysten toiminnasta mm. liiton internet-sivuilla, ADHDlehdessä, Facebookissa ja messuilla. Liiton uusi Lasten adhd -esite valmistui ja se painatetaan vuoden 2015 alussa. Adhd-keskus on työstänyt nuorten Arki toimimaan -opasta, joten liitto toivoo voivansa hyödyntää tuota esitettä, eikä näin ollen tekisi omaa esitettä samasta aiheesta. Tilannetta katsotaan, kun opas valmistuu. Aikuisten Arki toimimaan -oppaan tekeminen lykkääntyi vuodelle 2015. Liiton verkkosivuille suunniteltu Porina-projektiin liittyvä vertaistuki-osio ei valmistunut vielä vuoden 2014 aikana. Viivästyminen johtuu siitä, että samalle sivustolle aiotaan kerätä myös Kokemusosaajaverkosto-projektin tuotoksia, joten uusi osio avataan keväällä 2015. Vuoden 2014 aikana liiton nettisivuilla vierailtiin 117 090 kertaa 80 412 eri kävijän toimesta. Kävijöitä on noin 20 000 enemmän kuin vuonna 2013. Liiton nettisivuilla kävijöitä ADHD-lehdet vuonna 2014 5
Käynnit ADHD-liiton verkkosivuilla vuonna 2014 kiinnosti eniten adhd-tietoa välilehti niin aikuisten kuin lastenkin adhd:n osalta, myös oppaita katseltiin usein. Noin 71 % ADHD-liiton nettisivuilla käyneistä päätyivät sivustolle hakukoneen kautta. Hakusanoina olivat adhd tai adhd-liitto. Melkein 15 % kävijöistä löysi liiton nettisivuille suoraan ja loput jonkin viitteen kautta: eniten Facebookin kautta sekä Suomen ADHD-Aikuiset ry:n nettisivujen kautta. ADHD-liiton sähköinen uutiskirje ilmestyi viisi kertaa vuonna 2014. Uutiskirjeessä tiedotettiin liiton uutisista, tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Vuoden loppuun mennessä uutiskirjeellä oli 357 tilaajaa eli melkein sata tilaajaa enemmän kuin vuonna 2013. Uutiskirjeen voi tilata ADHD-liiton nettisivujen kautta. Vuonna 2014 ADHD-liitto lanseerasi uuden jäsenlajin Ammattilaisjäsen. Ammattilaisjäsenille tiedotettiin ajankohtaisista adhd-alan tiedoista ja tapahtumista omalla jäsenkirjeellään. Liiton Facebook-sivut toimivat tehokkaana tukena liiton viestinnälle. Vuoden loppuun mennessä sivuilla oli noin 1 534 tykkääjää eli noin 800 tykkääjää enemmän kuin vuotta aiemmin. Facebookissa jaettiin tietoa adhd:stä, julkaistiin uutisia liiton sekä jäsenyhdistysten tapahtumista, linkitettiin mediassa ilmestyneitä adhd:hen liittyviä artikkeleita ja herätettiin keskustelua ajankohtaisista asioista. 2.3 Hallinto Jäsenperheet/ jäsenet Jäsenyhdistykset ADHD-liiton organisaatiokaavio Adhd-oireiset Tiedonkulku Henkilökunta Kurssityöntekijät Toiminnanjohtaja Hallitus Hallituksen puheenjohtaja Liittokokous Päätöksenteko, tiedonkulku ADHD-liiton toimintaa koordinoi liiton hallitus ja toteuttaa liiton henkilökunta. ADHD-liiton päättävä elin on liittokokous, joka valitsee hallituksen. Vuonna 2014 otettiin liitossa käyttöön uudet säännöt. Uusissa säännöissä olennaisia muutoksia olivat asiantuntijajäsenten mukaan otto hallitustyöhön, hallituksen jäsenten toimikausien pituuksien muutokset/rajaukset ja ammattilaisjäsenten hyväksyminen virallisiksi jäseniksi. 2014 aloitti toimintansa johtoryhmä. Johtoryhmä koottiin kahdesta henkilökunnan edustajasta, hallituksen varapuheenjohtajasta ja toiminnanjohtajasta. Johtoryhmän tarkoituksena on toimia hallituksen ja toiminnanjohtajan työrukkasena` valmistelemassa hallitusasioita. Kevään sääntömääräinen liittokokous pidettiin 13.4.2014 Kouvolassa. Syksyn sääntömääräinen liittokokous pidettiin 22.11.2014 Hämeenlinnassa. Hallitus kokoontui kuusi kertaa. 6
Hallituksen jäsenet 1.1. 31.12.2014: puheenjohtaja, Liisa Virkkunen, Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Varsinaiset jäsenet Arja Havilo, Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys ry Markus Heinimaa Teija Jalanne, Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry Tuula Jägerroos, Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Enni Kesonen, Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Minna Lindeqvist, Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry, varapuheenjohtaja Marjatta Sievers, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Hymy ry Kata Kaukiainen, Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHDyhdistys AADA ry Varajäsenet Keijo Häkkinen, Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Reetta Korhonen, Oulun seudun ADHDyhdistys ry Johanna Anttonen, Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHDyhdistys AADA ry Erja Sandberg, Salon seudun ADHDyhdistys ry Johtoryhmä Johtoryhmä toimi valmistelijana hallituksen asioille ja toiminnanjohtajan apuna. Johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa. Johtoryhmään kuului toiminnanjohtajan lisäksi kaksi henkilöstön jäsentä ja hallituksen varapuheenjohtaja. Kuntoutusvaliokunta Kuntoutusvaliokunta toimi kuntoutustoiminnan ohjausryhmänä sekä valitsi kuntoutujat kursseille. Kuntoutusvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Kuntoutusvaliokuntaan kuului kaksi järjestösuunnittelijaa ja kaksi hallituksen valitsemaa henkilöä. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja osallistuivat muihin, kuin valintakokouksiin. 2.4 Henkilökunta Kuva ADHD-liitto Vuoden 2014 hallituksen jäseniä 7
2.4 Henkilökunta ADHD-liitto ry:n työntekijät 2014: Toiminnanjohtaja, tiedottaja, kaksi järjestösuunnittelijaa, kaksi kuntoutussuunnittelijaa, toimistosihteeri, projektipäällikkö Porina-projekti ja projektityöntekijä (syksyyn 2014 asti), projektityöntekijä ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti. Vuoden 2014 lopussa ADHD-liitossa oli kahdeksan työntekijää. ADHD-liiton työntekijät työskentelivät keskustoimistolla Helsingin Malminkartanossa (os. Pakarituvantie 4) ja Oulun Kumppanuuskeskuksessa (os. Isokatu 47). Kuopion Osaamis- ja palvelukeskus Majakassa (Teletie 6 E) oli toimipiste marraskuun loppuun asti. Liiton sopeutumisvalmennuskursseilla työskenteli vuonna 2014 oman henkilökunnan lisäksi viisi kurssityöntekijää lastenohjaajina. Kursseille osallistui lisäksi asiantuntijoita luennoitsijoina tai kokemusosaajina. Kurssityöntekijöiden koulutustausta ja työkokemus oli laaja ja monipuolinen. Kurssityöntekijöinä työskenteli muun muassa sosiaalipsykologi, psykoterapeutti, sosiaalityöntekijä, sosionomi, toimintaterapeutti, kasvatustieteen maistereita, erityis- ja luokanopettajia sekä kasvatustieteiden, erityispedagogiikan, toimintaterapian ja sosiaalityön opiskelijoita. 2.5 Liiton talous ADHD-liitto ry on yleishyödyllinen yhteisö, joka harjoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa koko Suomessa. ADHDliiton rahoitus perustuu pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä saatuun avustukseen. Liiton oma rahoitus on vaatimatonta. Oma varainhankinta on perustunut koulutustuottoihin, ADHD-lehden tilaustuottoihin sekä ilmoitus- ja julkaisumyyntiin. AD- HD-liitolla on rahankeräyslupa, mutta tuotot tämän kautta ovat vähäiset. Myös koulutuksen kautta saatavat tuotot ovat vähentyneet huomattavasti talouden kiristyessä. Raha-automaattiyhdistys myönsi ADHD-liitto ry:lle vuonna 2014 yleisavustuksena 359 000 euroa, sopeutumisvalmennustoimintaan 136 000 euroa, Adhd osana aikuiselämää -projektiin (Porina-projektiin) 120 000 euroa ja Paikka auki; ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektiin 22 000 euroa. Rahoitus ADHD-liiton toiminnalle tulee pääsääntöisesti Rahaautomaattiyhdistykseltä (RAY). Vuoden 2014 ADHD-liiton tilikauden ylijäämä oli noin + 46 000 euroa. Suurimmat syyt ylijäämään olivat sopeutumisvalmennus toiminnan kilpailuttaminen, mikä siirsi kurssien toteutusta syksyyn ja kaikkia kursseja ei ehditty toteuttaa, Oulun toimipisteen järjestösuunnittelijan toimen täyttämisen siirtäminen alkuvuoteen 2015 ja Porina-projektissa toisen projektityöntekijän siirtyessä muihin tehtäviin loppuvuodesta. Säätiöiltä saaduin varoin (5 100 ) järjestettiin muun muassa kaksikielinen perhetapahtuma Porvoossa, koulutettiin yksi liiton työntekijä Strategi-menetelmään ja kaksi liiton työntekijää osallistui Tukholmassa järjestettävään NPF-seminaariin, jossa koulutettiin osallistujia ajankohtaisiin asioihin koskien neuropsykiatrisia ongelmia ja ratkaisuja. Liiton tilintarkastuksen suoritti KHT-yhteisö Pricewaterhouse Coopers Oy ja KHT Raimo Juurikko. Varalla oli KHT Yrjö Haukatsalo. Selvitys liiton tuloslaskelmasta ja taseesta annetaan erillisenä. 8
2.6 Kansallinen yhteistyö ADHD-liitto on jo vuosia tehnyt yhteistyötä muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Järjestöyhteistyön tarve korostuu erityisesti edunvalvonnassa, koulutuksessa ja järjestötoiminnan kehittämisessä. Eniten yhteistyötä vuonna 2014 tehtiin omien jäsenyhdistysten, Autismi- ja Aspergerliiton, Aivoliiton, Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV-verkosto) ja Adhd-keskuksen kanssa. Kolmikantayhteistyö Autismi- ja Aspergerliiton sekä Aivoliiton kanssa on vakiintunutta. Toimintavuonna järjestettiin muun muassa yhteinen vertaisohjaajakoulutus. Liitto osallistui myös Autismin talvipäiville. ADHD-liitto teki aktiivisesti yhteistyötä NV-järjestöjen kanssa. AD- HD-liitosta NV-työryhmiensä kokouksiin osallistuivat toiminnanjohtaja, tiedottaja ja järjestösuunnittelijat. NV:hen kuuluu 14 neurologisen alan potilasjärjestöä ja yhteistyöllä pyritään edistämään neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvää elämää. NV vaikutti muun muassa järjestämällä koulutustilaisuuksia ja levittämällä näin tietoa kohderyhmän sairauksista ja vammoista. Keskeistä oli alueellisen toiminnan näkyväksi tekeminen ja potilasyhdistysten vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Yhteistyö Barnavårdsföreningen i Finland r.f. Suomen lastenhoitoyhdistys ry:n Adhd-keskuksen kanssa jatkui edelleen tiiviinä. ADHD-liitto ja Adhd-keskus kokoontuivat yhteistyöpalavereihin muutaman kerran vuoden aikana. Palavereissa muun muassa suunniteltiin jo perinteeksi muodostuneen yhteisen koulutuksen järjestämistä. Koulutus ei kuitenkaan toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Niilo Mäki Instituutin (NMI) Hahmotushäiriöisten lasten ja nuorten tukeminen ja kuntoutus -projektissa Yhteistyötä tehtiin muun muassa Educa-messuilla, missä yhteisosastolla oli mukana ADHD-liitto, Adhd-keskus, Aivoliitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto liitolla on ollut edustaja. Hahku-projekti on osallistunut liiton tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Toiminnanjohtaja on jatkanut Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) Ratko-projektin ohjausryhmässä. Liitto kuuluu myös samaisen säätiön ylläpitämään YT- RY-verkostoon (Yhteistyöverkosto pitkäaikaissairaiden vammaisten ja nuorten asialla). Toiminnanjohtaja on osallistunut Finlandssvenskt Samarbetsforumin järjestämään Språktalko-projektiin, jonka tarkoituksena on ollut elävöittää ruotsinkielistä toimintaa täysin suomenkielisissä liitoissa ja vahvistaa yhteistyötä ruotsinkielisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liitolla on yhteistyösopimus Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry:n kanssa Tukinet-palveluista. Virtuaalisia Tukinet-palveluja järjestetään tarvittaessa esimerkiksi vertaistukiohjaajille työnohjaustarkoituksessa. ADHD-liiton edustaja on kuulunut Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston lakisääteisen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntaan, jonka tehtävänä on yhteen sovittaa toimialueensa toimikuntien työtä. ADHD-liitto on Suomen SOSTE ry:n jäsen ja liiton työntekijät ovat mukana sen eri yhteistyöverkostoissa. 2014 ADHD-liitto hyväksyttiin sekä Lastensuojelun Keskusliiton että Suomen Aivot ry:n jäseneksi. Liitto on osallistunut Lastensuojelun Keskusliiton työryhmiin ja yhteistyötä Suomen Aivot ry:n kanssa on aloiteltu. ADHD-liitto on myös Kokemuskoulutusverkoston jäsen. ADHD-liitto on tehnyt yhteistyötä monien oppilaitosten kanssa luennoimalla ja jakamalla tietoa liiton toiminnasta ja adhd:stä. Liitto tarjoaa myös harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoille sekä tekee yhteistyötä Kelan ja TE-keskusten ym. kanssa ottamalla työharjoittelijoita. Kuva ADHD-liitto 9
2.7 Kansainvälinen yhteistyö ADHD-liitto seuraa mielenkiinnolla, miten adhd-oireisten asiat kehittyvät Suomen ulkopuolella. Erityisesti pohjoismaiden asioista tiedottaminen on vilkasta. Vuonna 2014 ADHD-liitto ei osallistunut ADHD-Europen vuosikokoukseen, mutta yhteydenpito verkostoon jatkuu. ADHD-Europe on kansallisten adhd-järjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu toimijoita 22 eri maasta. Pohjoismainen ADHDyhteistyöryhmä kokoontui toukokuussa 2014 Oslossa. Kokoukseen osallistuivat liiton varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. 3. Kansalaistoiminta ADHD-liitto tarjoaa erilaisia palveluita joko yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. 3.1 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta ADHD-liiton vertaistoiminta on pääasiallisesti koordinoitu Porina-projektin työntekijöiden 3.2 Koulutus Adhd-liitto järjestää yksin tai yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa info- ja koulutustilaisuuksia jäsenistölle, kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, opiskelijoille ja muille adhd-asioista kiinnostuneille. liiton työntekijät käyvät, resurssien mukaan, pyydettäessä luennoimassa eri koulutustilaisuuksissa. Erityisesti koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt huomattavasti. 3.3 Tuetut lomat toimesta. Vertaistoimintaa on aktiivisesti järjestetty niin sopeutumisvalmennuskursseilla kuin tuetuilla 2014 liitto täytti 25 vuotta, minkä kunniaksi järjestettiin koulutuskiertue yhteistyössä liiton omien jäsenyhdistysten kanssa. Koulutusten teemat vaihtelivat alueiden tarpeiden mukaan. Yhteisenä tarkoituksena oli levittää tietoa, saada ihmisiä toiminnan piiriin ja tehdä liittoa tunnetuksi. Vertaisohjaajakoulutuksia järjestettiin Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella. ADHD-liitto järjesti vuonna 2014 24 tilaisuutta, joissa kävi noin 700 Vuonna 2014 Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto (MTLH) järjesti adhd-oireisille ja heidän läheisilleen kolme tuettua perhelomaa. Perhelomista ensimmäinen oli maaliskuussa Kuopion Rauhalahdessa. Loma oli tarkoitettu paitsi adhd-oireisille niin myös Klinefelter-, Jacobsin- ja XXX-oireyhtymän omaaville henkilöille perheineen. Toinen perheloma järjestettiin kesäkuussa Runnin kylpylässä. Lomista viimeisin toteutettiin Kuortaneen Urheiluopistossa lokakuussa 2014. lomillakin. Lisää vertaistoiminnasta Porina-projektin raportissa. osallistujaa. Lisäksi liitossa kävi 234 opiskelijaa, ja liitosta käytiin luennoimassa pääkaupunkiseudulla useissa oppilaitoksissa sekä osallistuttiin vanhempainiltoihin. Adhd-viikkoa vietettiin viikolla 42. Lokakuussa liitossa järjestettiin Avoimet ovet -tapahtuma, jonka aikana osallistujilla oli mahdollisuus osallistua luennoille. Tähän tilaisuuteen osallistui noin 100 adhd-asiasta kiinnostunutta. Parin päivän ajan lomilla oli mukana liiton työntekijä, joka käynnisti vertaistukiryhmät, jakoi materiaalia ja tarjosi mahdollisuuden keskusteluihin ja kysymysten esittämiseen. MTLH keräsi lomalaisilta palautetta kunkin lomajakson päätteeksi. Pa- 10
lautteita saatiin Runnin ja Kuortaneen lomien osalta. Vastauksissa nousi esille, että suurin osa vastaajista koki, että loma oli vastannut odotuksia ja sillä oli ollut merkitystä omaan hyvinvointiin. 3.4 Neuvonta ja ohjaus Vuonna 2014 ADHD-liiton neuvontapuhelimeen tuli neuvonta-aikana noin 320 puhelua. Adhd:stä tietoa etsivät adhd-oireiset, heidän läheisensä ja eri ammattialojen edustajat. Suurin osa kysymyksistä liittyi adhd-oireisten nuorten ja aikuisten diagnosointi-, hoito- ja kuntoutusasioihin, mutta myös lasten tukemiseen, opetusjärjestelyihin tai vanhempien omaan jaksamiseen liittyvät asiat olivat pinnalla. Kokonaisuutena liittoon tulevat kysymykset olivat laaja-alaisia ja ohjauksen tarve oli suurta. Liitosta annettiin yleisluonteista tietoa tutkimuksiin, hoitoon, kasvatukseen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Lasten ja nuorten asioihin liittyvässä ohjauksessa painotettiin Lasten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä laaditun Käypä hoito -suosituksen (2012) linjoja. Asiakasohjauksessa korostettiin sitä, että ADHD-liitto ei ole hoitovastuullinen taho, joten tarvittaessa asiakas ohjattiin palvelujärjestelmässä eteenpäin. Neuvontaa ja ohjausta annettiin pääasiallisesti puhelimitse ja sähköpostitse. Puhelinneuvonta oli keskitetty maanantaista perjantaihin klo 9-11 ajalle, mutta suoria yhteydenottoja työntekijöihin oli myös runsaasti. Tietoa välitettiin myös jakamalla erilaisia liiton julkaisemia esitteitä ja oppaita. ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin liittyneet uudet jäsenet saivat ensitietopaketin, ns. infopaketin, joka sisältää liiton uusimmat esitteet sekä Tuettujen lomien osalta jatkettiin myös kolmikanta-yhteistyötä. MTLH myönsi kolmikannalle kolme lomaviikkoa, joista kaksi oli perhelomia. Myönnetyt perhelomat järjestettiin Siilinjärvellä Kunnonpaikassa ja Iisalmessa Runnin kylpylässä. Perhelomien lisäksi Kuortaneen urheiluopistolla järjestettiin omatoimisille aikuisille suunnattu Voimaa vertaisuudesta -loma. ADHD-liiton neuvontapuhelin palvelee arkisin klo 9-11. ADHD-lehden. Yhdistyksen niin halutessa infopakettiin lisättiin myös yhdistyksen omaa materiaalia. Pyynnöstä materiaalia lähetettiin myös mm. sairaaloihin, perheneuvoloihin, oppilaitoksille ja erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Materiaalia jaettiin myös messuilla. Kaikkiaan adhd-tiedon tarvitsijoille lähetettiin ja jaettiin erilaisissa tilaisuuksissa tuhansia kappaleita esitteitä sekä lähetettiin satoja infopaketteja. Myös monet vertaistukiryhmät toimivat tiedon välityskanavina ympäri Suomen. 4. Vaikuttamistoiminta 4.1 Edunvalvonta ADHD-liiton edunvalvontasuunnitelma on laadittu vuonna 2008. Se antaa suuntaviivat sille, kuinka vahvistaa liiton asemaa adhd-oireisten henkilöiden ja perheiden oikeuksien valvojana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vuonna 2014 edunvalvontatyötä tehtiin muun muassa Kuluttajaparlamentissa. ADHD-liiton vaikuttamistoiminnassa on perinteisesti tehty tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. ADHD-liitto tekee edunvalvontatyötään paljolti yhteistyössä. Vuonna 2014 adhd-oireisten asioita on pidetty esillä useilla messuilla ja foorumeilla, kuten Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) verkostossa, YTRY- verkostossa ja Kuluttajaparlamentissa. Liiton työntekijät kävivät luennoimassa erilaisissa koulutuksissa, jotka osaltaan tukivat myös edunvalvonnallista työtä, sillä tiedon lisääminen tukee ymmärrystä adhdoireisia ja heidän läheisiään kohtaan. Liiton kannanottoja kysytään myös monissa lakiehdotuksissa, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuslaki. 11
5. Kehittämis- ja projektitoiminta Liiton strategiatyö valmistui vuonna 2012. Strategia ulottuu vuodesta 2013 vuoteen 2015 ja sen painopisteitä ovat tiedon välittäminen, palvelut, edunvalvonta ja vaikuttaminen sekä verkostoituminen ja järjestöjen välinen yhteistyö. 5.1 Kehittämistoiminta ADHD-liiton hallitus ja työntekijät tapasivat syyskuussa yhteistyöpalaverissa, minkä aiheena olivat liiton painopistealueet tulevaisuudessa. Liiton taloushaasteet sekä yhteistyö nostettiin tärkeimmiksi osiksi keskustelua. Todettiin, että nykyisin resurssein kentän toiveisiin on hankala vastata. Lisätyövoiman tarve on ilmeinen tietoisuuden kasvaessa. ADHD-liitossa käynnistyi keväällä 2013 Adhd osana aikuiselämää -projekti (Porina-projekti). Projektin tarkoituksena on ollut kehittää adhdoireisten aikuisten voimavarakeskeistä vertaistukitoimintaa. Projektin etenemisestä kerrotaan tarkemmin luvussa 5.3. Liitossa käynnistyi tammikuussa 2014 Kokemusosaaja käyntiin -projekti Ray:n Paikka auki -ohjelman tuella. Projektista lisää luvussa 5.4. Liitossa seurataan adhd:hen liittyvää tutkimustoimintaa. ADHD-lehdessä esiteltiin vuonna 2014 useita tutkimuksia. ADHD-liitto myös välitti tietoa käynnissä olevista tutkimuksista, joihin haettiin osallistujiksi adhd-oireisia tai heidän läheisiään. Adhd:tä käsitteleviä opinnäytetöitä tehtiin eri oppilaitoksissa useita. AD- HD-liitto tuki niitä kirjoittavia opiskelijoita tarjoamalla heille neuvoja ja materiaalia sekä toimimalla opinnäytetöiden tilaajana sekä ohjaajana. 5.2 Toiminnan arviointi Hallitus ja työntekijät Riihimäellä Toimintojen ja palvelujen arvioinnissa on hyödynnetty vuonna 2011 laadittua arviointi- ja seurantamallia. Arvioinnin kohteena on ollut tuotetut palvelut, kuten kurssitoiminta ja koulutustoiminta. Myös suoraa palautetta toiminnan kehittämiseksi on kirjattu. Työntekijöiden kanssa on pidetty kehityskeskustelut kerran vuodessa. Seuraavat jäsenyhdistys- ja jäsenkyselyt tehdään vuonna 2015. Porinaprojektia arvioidaan jatkuvasti ja siitä raportoidaan erikseen. Kuva ADHD-liitto 12
5.3 Porina-projekti Porina-projektin myötä ADHD-liitossa Vuonna 2014 Porina-projektilla oli työntekijät Helsingissä sekä Kuopiossa (24.11.2014 asti). Projektin ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Porina-projekti tekee RAY:lle väliraportin vuoden 2013 ja 2014 toiminnasta 31.3.2015 mennessä. Porina-projektin vuoden 2014 tavoitteet toteutuivat hyvin ja erittäin hyvin. Tarkempi kuvaus toteutuneista tavoitteista 2014 aikana: Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Vertaisryhmäohjaajakoulutuksia järjestettiin kaksi yhden päivän koulutusta ns. kolmikantayhteistyönä (Tampere ja Oulu) sekä laajempi koulutus Kuopiossa (yht. viisi päivää) 15 eri järjestön yhteistyönä. Uusia vertaisryhmäohjaajia valmistui 26. Vuonna 2014 kymmenen uutta aikuisten vertaisryhmää aloitti toimintansa. Vuonna 2013 aloittaneet neljä ryhmää jatkoivat toimintaansa myös vuoden 2014 aikana. Vertaisryhmien jäsenmäärä oli arviolta kuusi jäsentä/ ryhmä. Lisäksi Turussa järjestettiin Adhd ja parisuhde -vertaistuki-iltapäivä Aisti ry:n kanssa, osallistujia tilaisuudessa oli 28 henkilöä. Vertaisryhmäohjaajien erilaisia työnohjauksellisen tuen malleja testattiin alkuvuoden aikana (Luuri, Rinki, Miittinki, Netti ja täydennyskoulutukset), joista toimiviksi tuen muodoksi valikoituivat Miittingit (Pääkaupunkiseudun alueen vertaisryhmäohjaajien tapaamiset, yht. neljä kertaa sekä Vaasan yhdistyksen vertaisryhmäohjaajien tapaaminen), puhelimitse tai sähköpostitse tapahtuva tuki virka-aikana projektin työntekijöiden toimesta sekä täydennyskoulutukset (eivät toteutuneet 2014, koska vertaisryhmäohjaajakoulutus oli suunnattu vain aloitteleville ryhmäohjaajille). Työntekijät vierailivat lisäksi eri vertaisryhmissä viisi kertaa. Jäsenyhdistysten tukeminen Työntekijät kehittivät aikuisten adhd-oireisten vertaisryhmätoimintaa aktiivisesti yhdessä pilottiyhdistysten (Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry, Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry sekä Suomen ADHD-Aikuiset ry) kanssa. Kehittämistyössä korostui konkreettisen tuen tarve esimerkiksi ryhmätilojen saatavuus, ryhmistä tiedottaminen ja ryhmäläisten rekrytointi. Jäsenyhdistyksiä tavattiin kuusi kertaa. Adhd-tietoisuuden lisääntyminen Projektin työntekijät järjestivät tai osallistuivat 44 eri tilaisuuteen, joissa oli arviolta 800 kuulijaa. Lisäksi tehtiin Adhd-oireinen aikuinen palvelujärjestelmässä -posteri. kehitetään adhdoireisten aikuisten vertaistukitoimintaa. Vertaistuki on monesti verratonta ja vertaansa vailla! Yhteistyön kehittäminen valtakunnallisesti Porina-projekti teki aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotka kohtaavat työssään adhd-oireisia henkilöitä. Työntekijät tapasivat 14 eri työntekijäryhmää, joista kuusi oli psykiatrian yksiköitä. Tiivistä yhteistyötä tehtiin seuraavien yhdistysten kanssa: Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto, Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits), Kansalaisareena/Avita kaveria -hanke, Helsingin Klubitalo ry, Kokemuskouluttajaverkosto, Omavoima ry, Valtone-hanke, Jyvätyöryhmä, Avita kaveria -hanke, Kuopion neuropsykiatrinen työryhmä sekä Rehti-hanke, Kansalaistoiminnan tukikeskus Tukipilari, Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry, Kehitysvammaisten tukiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto, Lihastautiliitto ry, Kuopion aluevankila ja Yhdyskuntaseuraamusvirasto sekä Yle TV2. ADHD-liiton Kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektin kanssa yhteistyö oli hyvin tiivistä. Vertais- ja kokemusosaajatoimintaa kehitettiin yhteistyössä. Tavoitteena on muodostaa liiton toimintaan uuden työntekijän toimenkuva, joka sisältää kyseiset toiminnat. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Laurea ammattikorkeakoulun, Savonia ammattikorkeakoulun sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa ohjaamalla viittä eri opiskelijoiden opinnäytetyötä sekä luennoimalla ja tilaisuuksia järjestämällä ko. oppilaitoksissa. Projektin työntekijät osallistuivat liiton neuvontapuhelinpäivystykseen säännöllisesti viikoittain, 25-vuotiskoulutuskiertueeseen sekä sopeutumisvalmennuskursseille (neljä kurssia, vastuualueena vertaistoiminta). Lisäksi työntekijä ohjasi oppisopimusharjoittelijaa sekä kuntouttavan työtoimen harjoittelijaa. 13
5.4 ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti ADHD-liitto sai Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki nuoret työelämään -avustusohjelman myötä rahoituksen yhden oppisopimustyöntekijän palkkaamiseen. Tämän mahdollistamana AD- HD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti käynnistyi 15.1.2014 osa-aikaisen projektityöntekijä Essi Jäntin aloitettua työt Vaasasta käsin. Projektissa kehitetään adhd-kokemusosaajatoimintaa, mallia kokemusosaajaverkoston kouluttamiselle ja ylläpitämiselle, tavoitteena kokemustiedon kautta lisätä ja levittää tietoa adhd:stä. Projektin moniammatillinen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Projektin adhd-oireisista henkilöistä koostuva ideointiryhmä kokoontui kaksi kertaa., jonka lisäksi ideointia jatkettiin projektin Facebook-ryhmässä. Adhd-kokemusosaajakoulutusta kehitettiin lisäksi muun muassa verkkokyselyiden avulla, joihin saatiin yhteensä 80 vastaajaa. Projekti oli esittelemässä toimintaansa neljässä eri tilaisuudessa: Helsingissä, Seinäjoella ja Vaasassa. Projektin toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti ADHD-liiton ADHD-lehden ja muiden viestintäkanavien lisäksi projektin Facebook-sivuilla ja projektipostissa. Vuoden lopussa ADHDliiton kokemusosaajaverkostossa oli yhdeksän koulutettua adhd-oireista ja Projektissa kehitetään adhd-kokemusosaajatoimintaa, tavoitteena kokemustiedon kautta lisätä ja levittää tietoa adhd:stä. läheistä kokemusosaajaa. Seuraavana vuonna projektissa järjestettävään adhd-kokemusosaajien pilottikoulutukseen saapui 20 hakemusta. ADHD-liitto liittyi valtakunnalliseen kokemuskoulutusverkostoon, jonka lisäksi projektin yhteistyökumppaneita ovat Vaasan aikuiskoulutuskeskus, Vaasanseudun ADHDyhdistys ry, Erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero ry, Vaasan Seudun Yhdistykset ry, Niilo Mäki instituutin Hahku -hahmottamisen kuntoutus -hanke sekä erityisopetusmateriaalikeskus Lärum. Projekti teki tiivistä yhteistyötä ADHD-liiton Porina-projektin kanssa. Kuva Pixhill.com 14
6. Palvelutoiminta 6.1 Ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennustoiminta Vuonna 2014 ADHD-liitto järjesti kuusi valtakunnallista sopeutumisvalmennuskurssia adhd-oireisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Kurssit rahoitettiin RAY:n tuella sekä kurssilaisten osallistumismaksuilla. Kurssit olivat pituudeltaan kolmen tai viiden vuorokauden mittaisia. Kursseille mahtui yhteensä 66 henkilöä, mikä oli noin 40 % kursseille hakeneiden määrästä. Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Tukea omaisille 6.-8.6. Högsandin kurssikeskus, Lappohja. Kurssi vanhemmille, joiden adhdoireinen lapsi on varttunut aikuiseksi Pikku-Töpinää! 26.-28.9 Högsandin kurssikeskus, Lappohja. Perhekurssi 5-7-v adhd-piirteiselle lapselle ja vanhemmalle Voimaa arkeen! 13.-17.10. Piispalan nuorisokeskus, Kannonkoski. Yli 30-vuotiaille adhdoireisille aikuisille (5vrk) Särmää! 24.-26.10 Högsandin kurssikeskus, Lappohja. Tietoa, tukea, toimintaa -kurssi 18-22-v nuorelle Tunteella! 3.-7.11. Piispala nuorisokeskus, Kannonkoski. Kurssi parisuhteessa eläville adhd-oireisille henkilöille ja heidän puolisoillensa Ihan kuul! 14.-16.11. Högsandin kurssikeskus, Lappohja. Kurssi 13-16-v nuorelle ja vanhemmalle Kurssien majoitus- ja ruokailupalvelut kilpailutettiin keväällä 2014. Kilpailutus toteutettiin siten, että perhekurssit, viikonloppukurssit ja aikuisten kurssit eriytettiin toisistaan eri osa-alueiksi (erilaiset tarpeet erilaiset laatupisteet ja hinnat). Kunkin kolmen osa-alueen voittajakolmikon kanssa solmittiin kolmivuotiset (1+1+1) puitesopimukset. Puitesopimusten ehtojen mukaisesti ADHD-liitto järjestää vuosittain minikilpailutukset, joissa valikoituu palveluntuottaja tulevalle vuodelle. Kuntoutustoimintaa arvioitiin kuntoutuja- ja työntekijäpalautteiden avulla. Ohessa olevassa kaaviossa esitetään kurssikohtaiset keskiarvot siitä, miten kurssilaiset kokivat kurssin tavoitteiden toteutuneen. Kysely on tehty kurssin viimeisenä päivänä. Palaute kerättiin asteikolla 1-5, (1= erittäin huonosti, 2= huonosti, 3= jonkin verran, 4= hyvin, 5= erittäin hyvin) Kurssityöhön osallistui ADHDliitosta viisi työntekijää. Lisäksi perhekursseilla toimi viisi määräaikaista kurssityöntekijää. Kursseille osallistui lisäksi asiantuntijoita luennoitsijoina tai kokemusosaajina. Kurssilaiset arvostavat työntekijöiden osaamista ja soveltuvuutta suuresti, sillä kurssipalautteen keskiarvo oli 4,6 asteikolla 5-1. Kurssityöntekijät kokivat puolestaan kurssien vaikuttavuuden hyväksi (keskiarvo 4 = hyvä) ja kurssin yleisarvosanaksi he antoivat erittäin hyvä (keskiarvo 5 = erittäin hyvä) Sain juuri mitä tarvitsin Voimaa Tavoitteet 2014: Tuottaa laadukasta sopeutumisvalmennustoimintaa Lisätä kurssilaisten tietämystä adhd:stä, tukea osallistujien hyvinvointia ja mahdollistaa vertaistuki arkeen -kurssi Koen hyvin vahvasti kurssin auttaneen ja tukeneen. Antamalla tietoa ja samalla toivoa ja varsinkin vertaisten kautta. Ei ole enää niin epätoivoinen olo Ohjelma oli mielekäs Särmääkurssi Tuli monta ahaa-elämystä, että näinkö tämä asia on Ihan kuul -kurssi 15