Suopurojen ekologisten arvojen huomioiminen ja lisääminen metsänhoidossa

Samankaltaiset tiedostot
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Vesien tila ja vesiluvat

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kolmen helmen joet hanke

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Metsätalouden vesiensuojelu

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Transkriptio:

Suopurojen ekologisten arvojen huomioiminen ja lisääminen metsänhoidossa Erikoistutkija, MMT Sirpa Piirainen Luonnonvarat yksikkö, Joensuu Taustaa suopurojen nykytila Puroja ja noroja on arvioitu olevan >100 000 km (Suomen pienvesistrategia 2015) Luonnontilaisten purojen määrä on vähentynyt 80% Etelä- ja 40% Pohjois-Suomessa aikaisempien purouittojen ja uudisojitusten takia (Raunio et al. 2008 SY) Purot on perattu ja suoristettu -> habitaattien yksipuolistuminen Tyypillisesti purot virtaavat soistuneilla alueilla Nykyisin uhkana on kunnostusojitus ja maanmuokkaus, sekä niistä johtuva kiintoaineen kulkeutuminen -> uoman morfologiset muutokset Myös lisääntyvä hiili- ja ravinnekuormitus uhkaavat puroympäristöjä Reunametsien hakkuut muuttavat valo- ja varjostusolosuhteita, sekä vähentävät lehtikarikkeen ja karkea puuaineksen määrää uomassa Puiden juuret estävät eroosiota uomien reunoilla 2 26.11.2018

Lait, metsäsertifiointijärjestelmät ja metsänhoitoohjeet vaikutukset Vesilaki suojaa vesistöä pilaantumiselta puro, jos valuma-alue 1000 ha, muutoin noro Metsälaki Luonnontilaisten tai niiden kaltaisten purojen tai norojen lähialueet eli suojavyöhykkeet ovat 10 kohteita laki ei määrää leveyttä, vakiintunut käytäntö leveydelle on puuston pituus Yhdessä Vesilaki ja Metsälaki suojaavat luonnontilaisten purojen nykyisen ekologisen tilan! 3 26.11.2018 Metsäsertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC PEFC-sertifioituja metsiä 90 % ja FSC-sertifioituja 8 % PEFC Suojakaista min. 5-10 m levyinen puron varrella, muokkaamaton kaista, jättöpuuryhmiä, ei raivausta, ei lannoitusta, ei kantojen nostoa, ei kemiallisia kasvinsuojeluaineita Vältetään hakkuutähteiden jäämistä alueelle Puron ylitys sallittu FSC Suojavyöhyke min. 15 m (20 m lannoituksissa) levyinen puron varrella, muokkaamaton, hakkaamaton, ei koneella ajoa Puron ylitys sallittu Eri sertifikaattien kriteerit johtavat erilaiseen lopputulokseen puroekologian kannalta! 4 26.11.2018

Purojen ekologisten arvojen huomioiminen ei kuulu normaaliin metsäsuunnitteluun! Suojavyöhyke on yksi tärkeimmistä tekijöistä puron ekologian kannalta Purot luokitellaan luonnontilaisiin/luonnontilaisen kaltaisiin ja muutettuihin, jonka mukaan suojavyöhykkeen leveys ohjeissa määräytyy Metsäammattilaiset eivät ole vesistöasiantuntijoita: tarvitaan työkaluja, joita voi käyttää ilman laajaa asiantuntemusta Pilotteja: Pienvesi-GIS (Syke) Blå målklassing työkalu maastokäyttöön (Ruotsissa) 5 26.11.2018 Siniset tavoitteet (LVH+) Kehitetty Ruotsissa WWF:n toimesta v. 2011. Blå målklassning, NPK+ (naturvärde, påverkan, känslighet, plusvärden) (https://www.wwf.se/wwfs-arbete/sotvatten/1129173-levandeskogsvatten) Skogstyrelsen modifioinut EU Interreg rahoitteissa WAMBAF projektissa v. 2018 (https://www.skogsstyrelsen.se/en/wambaf/) Blue Targeting Apuväline, jossa vesistön ja suojavyöhykkeen (=vesiympäristö) suojelutarvetta tarkastellaan useammasta näkökulmasta (Luontoarvo, Vaikutus, Herkkyys, +lisäarvo) Tarkistuslista eri tekijöistä, joista saa pisteitä ja joiden perusteella kohde sijoittuu ns. toimenpideluokkaan Auttaa huomaamaan suojeltavan arvoiset luontoarvot Auttaa huomaamaan millä toimilla voisin lisätä luontoarvoja Ei edellytä analyysituloksia, perustuu visuaaliseen tarkasteluun Kattavan kuvan saaminen edellyttäisi koko puron läpikulkua, mutta voi toteuttaa myös maanomistaja/kuviokohtaisesti 6 26.11.2018

Siniset tavoitteet luokittelu Neljä toimenpideluokkaa päätöksenteon tueksi: 1 VT = vesiympäristö edellyttää tavallista huomiota 2 VV = vesiympäristö edellyttää vahvistettua huomiota 3 VL = vesiympäristö edellyttää lisätoimia 4 VK = vesiympäristö jätettävä koskemattomaksi Lisätoimet sopeutettava vallitsevaan lainsäädäntöön, sertifikaattien kriteereihin ja muuhun metsänkäsittelyohjeistukseen. 7 26.11.2018 Huomioitavat luontoarvot (L) Uoman morfologia: puuaineen määrä, kivisyys, leveyden ja syvyyden vaihtelu, mutkittelevuus Uoma elinympäristönä: Erityyppiset habitaatit: putoukset, sivu-uomat, suisto, harvinainen eliöstö tai lohikalat, veden kirkkaus Suojavyöhykkeen ominaisuudet: Puusto: varjostus, puuston luonnontilaisuus, tiheys ja ikä Hydrologia: tulva-alue, suotautumisvyöhyke Luontoarvoja voi lisätä nykyisten ohjeiden puitteissa suojavyöhykkeellä: jätetään puusto luonnontilaan! Uomaan voisi lisätä puuainesta tai kiviä, ei padotusta, varmistus ELY:sta toimenpiteelle! 8 26.11.2018

Huomioitavat ihmistoiminnan vaikutukset (V) Uomassa Perkaamattomuus (ei syvennetty eikä suoristettu), liettymisen merkit vähäisiä, ei säännöstelty, ei vedenottoa, ei vaellusesteitä kaloille eikä pohjaeläimille kuten tierumpuja Suojavyöhykkeellä Toimiva suojakaista: varjostus, suodatus, lahopuu Ei ojitusta, ei ajouria, ei teitä tai muita puron ylityksiä Vedessä normaali sameus tai väri, ei rehevöitymisen merkkejä, ei pistekuormitusta tai hajakuormitusta pelloilta, ei ihmistoiminnan aiheuttamaa ylimääräistä kariketta kuten hakkutähteitä Vaikutuksia voi vähentää jättämällä suojavyöhykkeen käsittelemättä ja välttämällä uoman ylityksiä Vaikutuksia voi korjata ennallistamalla uomaa, tukkimalla suojavyöhykettä halkovia ojia, lisäämällä lahopuuta suojavyöhykkeelle jne. 9 26.11.2018 Huomioidaan vesiympäristön herkkyys (H) Herkkyyttä muutoksille aiheuttavat: Maaperän eroosioriski, penkkojen ja rinteiden jyrkkyys, märkä tai kostea suojavyöhyke, lähde tai tihkupinta Koneilla ajamisen ja ajourien välttäminen suojavyöhykkeellä Sedimenttien kulkeutumisen estäminen uomaan tai suojavyöhykkeelle kunnostusojitus- tai maanmuokkausalueelta 10 26.11.2018

Lisäarvojen huomioiminen (+) Lisäarvoja tuovat Kulttuurilliset rakenteet tai paikat, muinaismuistot: mylly, kiviperustukset, uittolaitteet, kivisillat yms. Virkistysalue tai suojelualuekäyttö: patikkapolku, leiripaikka, opasteet, kalastusta palvelevat rakenteet Ennallistamistoimet: purokunnostukset, vaellusesteiden poistaminen, poikastuotantoalueiden kunnostus jne. Kiinnostavat lajiesiintymät: majava, kalat, linnut, ruohokasvit, puut 11 26.11.2018 LVH+ luokittelu: 12 26.11.2018

Miten hoidan metsää, jos vesiympäristö on VK (koskematon) luokassa? FSC sertifikaattin suojavyöhykemääräykset turvaavat luontoarvot Lisäarvojen ja herkkyyden huomioiminen voi vaatia lisätoimia Käsittelemättömän suojavyöhykkeen leveyden lisääminen rinnepaikoissa, kosteilla alueilla, kiinnostavien lajiesiintymien kohdilla En käytä suojavyöhykettä pintavalutuskenttänä 13 26.11.2018 Miten hoidan metsää, jos vesiympäristö on VT (tavallinen huomio) luokassa? A) Toimin sertifikaattien tai ohjeiden mukaisesti. FSC-sertifikaatin (15 m käsittelemätön tai luontoarvoja lisäten käsitelty suojavyöhyke) noudattaminen lisää ajan myötä luontoarvoja: vanha puusto, erirakenteinen, monipuolinen lajisto, lahopuuta Luontoarvopisteet 0(1)->3 (kohtalainen) B) Lisään luontoarvoja aktiivisesti. Jätän käsittelemättömän leveähkön suojavyöhykkeen. Lisään lahopuuta uomaan ja suojavyöhykkeelle. En käytä suojavyöhykettä pintavalutuskenttänä. Tukin ojauomia, ennallistan. Purokunnostusta (kivien lisääminen, pohjasoraistus, veden ohjaaminen vanhaan uomaan). Luontoarvopisteet 0(1)->7 (korkea) 14 26.11.2018

Turvemaiden haasteet puroekologian palauttamisessa Vanha uoma hävinnyt ojituksen seurauksena! Paikannuksen apuvälineenä voi käyttää laserkeilausaineistoja matalimmassa kohdassa puro on ollut alun perin, ehkä? Uoma suoristettu! Palauttaminen luonnolliseen muotoon usein mahdotonta Suojavyöhykkeitä tarvitaan kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen metsätaloustoimenpiteiden jälkeen mm. pintavalutuskenttinä 15 26.11.2018 Esitykseni innoittajat ja kiitokset! Wambaf-projektiryhmä (Ruotsi, Suomi, Latvia, Liettua, Puola) WWF Ruotsi NPK+ -menetelmä Suomen Luonnonsuojeluliiton opas Pienvedet Luonnon helmiä Prof. Leena Finér, Luke Ympäristöasiantuntija Eeva-Liisa Jorri, Metsähallitus Timo Hiltunen 16 26.11.2018