Myytti onnellisista lehmistä Tämä esitys on tarkoitettu hyötyä tavoittelemattomaan opetuskäyttöön luokkahuoneissa ja muissa julkisissa opetustiloissa sillä ehdolla, että se näytetään kokonaisuudessaan eikä sisältöä muuteta millään lailla. Teksti ja monet esityksen kuvista ovat tekijänoikeuden alaisia. Tässä esityksessä annetut tiedot koskevat Yhdysvaltain eläintuotantoa. Tuotantotavat saattavat vaihdella hieman eri maiden välillä, mutta kaikenlaiseen ja kaiken kokoiseen eläintuotantoon liittyy epäoikeudenmukaisuutta ja julmuutta. www.humanemyth.org
Jo vuosien ajan maito- ja lihateollisuuden palkkaamat mainostoimistot ovat suunnitelleet miljoonia maksavia mainoskampanjoita, joissa on luotu kuvaa tervettä ja täysipainoista elämää elävistä "onnellisista lehmistä."
Lehmät esitetään mainoksissa tyypillisesti piirroshahmoina, mikä luo alasta ja sen tuotteista lapsenomaisen viattoman vaikutelman.
Maitotuotteet herättävät kuluttajissa positiivisia lapsuuteen ja perheeseen liittyviä mielikuvia.
Viime vuosina eräät eläinsuojelujärjestöt ovat esittäneet, että maidon- ja lihantuotanto ja tuotantoeläinten teurastus voidaan toteuttaa humaanisti. Tuotteille on jopa alettu myöntää eläinten hyvästä kohtelusta kertovia sertifikaatteja.
Eläinjärjestöt ovat pitkään paheksuneet sitä, että mainoskampanjoissa on käytetty kuvia idyllisistä pienmaatiloista, vaikka ne eivät lainkaan vastaa todellisuutta. Nyt kuitenkin eräät järjestöt ovat itse alkaneet levittää tätä myyttiä.
Tunnetun eläinsuojelujärjestön eräässä tiedotteessa mainostetaan Humane Choice (humaani valinta) -merkintää, joka myönnetään, kun eläin on kokenut "parhaan mahdollisen elämän ja kuoleman, jonka tuotantoeläin voi kokea," ja kun "se on elänyt pienen perhetilan kaltaisissa olosuhteissa."
Kun jotkut eläinsuojelujärjestöt ovat tällä tavoin lyöttäytyneet yhteen tuottajien kanssa ja alkaneet mainostaa eläinystävällisiä lihaja maitotuotteita, suuri yleisö on alkanut uskoa, ettei näiden tuotteiden ostamiseen liity eettisiä ongelmia.
Tiedotusvälineet ovat alkaneet kutsua eläinystävällisiksi mainostettujen maitoja lihatuotteiden kuluttamista eräänlaiseksi aktivismiksi, jolla edistetään niin eläinten, ympäristön kuin pientuottajienkin hyvinvointia.
Johdetaanko ihmisiä harhaan?
Tarkastellaanpa maito- ja vasikanlihateollisuuden arkipäivää ja katsotaan, mitä tapahtuu lehmille ja vasikoille niin suurilla tehotuotantotiloilla kuin perinteisillä pientiloillakin.
Lisääntymisen manipulointi Kaikessa maidontuotannossa lehmien on tultava tiineeksi ja synnytettävä vasikka vuosittain, jotta maidontuotanto jatkuisi keskeytyksettä.
Tiineys voidaan varmistaa ainoastaan keinosiemennyksen avulla.
Tuotantolaitoksen koosta riippumatta keinosiemennys tapahtuu siten, että keinosiementäjä työntää väkisin käsivartensa syvälle lehmän peräaukkoon asettaakseen lehmän kohdun oikeaan asentoon...
...ja työntää sen jälkeen lehmän emättimeen keinosiemennysvälineen, jolla siemenneste siirretään lehmään.
Eläimen kiinnipitämiseen käytettävää laitetta kutsutaan alalla yleisesti "raiskaustelineeksi."
Sonnit, joilta siemenneste kerätään, asuvat yleensä suljetuissa navetoissa, ja pääsevät vain harvoin ulos.
Siemennesteen keräämisessä käytetään yleensä kastroituja sonneja lehmien sijaisina, koska lehmien tuki- ja liikuntaelimistö ei kestä keräämisprosessia, jossa sonnin on astuttava lehmä yhä uudelleen ja uudelleen.
Näin tehdään kaikenkokoisilla maitotiloilla, myös luomutiloilla ja perinteisillä tiloilla.
Vasikoiden kaltoinkohtelu ja tappaminen Noin puolet syntyvistä vasikoista on sonneja, joille maitoteollisuudella ei ole mitään käyttöä. Sonnit eivät tuota maitoa, eikä niiden kasvatus lihantuotantoon ole maitotiloille taloudellisesti kannattavaa.
Suuri osa sonnivasikoista ja ylimääräisistä lehmävasikoista myydään ja teurastetaan kun niillä on vielä napanuora kiinni.
Loput erotetaan emästään ja siirretään lihantuotantoon.
Emän ja vasikan erottaminen aiheuttaa eläimille suurta ahdistusta, ja ne huutavat erotustilanteessa sydäntäsärkevästi.
Erottamisen lisäksi sonnivasikat kastroidaan, koska se tekee niiden lihasta mureampaa. Molemmat kokemukset ovat niille äärimmäisen traumatisoivia.
Eräs vasikanlihan tuotantomuoto on juottaminen. Siinä vasikat suljetaan ahtaaseen karsinaan ja niille syötetään neljän kuukauden ajan väkisin ravintosisällöltään riittämätöntä nestemäistä ravintoa, minkä jälkeen ne teurastetaan. Juottovasikoiden liha on prosessin seurauksena valkoista.
Uusi "paranneltu" versio tästä kasvatusmenetelmästä on sellainen, jossa vasikat suljetaan usean vasikan karsinaan, jossa niille syötetään nestemäistä ravintoa neljän kuukauden ajan, jotta niiden lihasta tulee hailakan vaaleanpunaista.
Jotkut näitä isompia karsinoita käyttävät tuottajat tuovat vasikoiden luo joksikin aikaa "käytöstä poistetun" lypsylehmän vasikoita rauhoittamaan.
Aivan viime päiviin saakka eläinliike pyrki edistämään vasikanlihan myyntikieltoa. Vasikanlihaboikotti Text
Vapaamman vasikan lihaa? Uusi vasikanlihan tuotantotapa voi saada kriitikot puolelleen. Nyt eräät eläinsuojelujärjestöt ovat kuitenkin alkaneet mainostaa uutta tuotantotapaa käyttäviä vasikanlihantuottajia parempana vaihtoehtona ja jopa julkaisseet listoja ravintoloista, jotka tarjoavat niiltä peräisin olevaa vasikanlihaa.
Eräät suuret eläinsuojelujärjestöt ovat jopa ryhtyneet yhteistyöhön eläinteollisuuden kanssa saadakseen uudelle tuotantomenetelmälle mediahuomiota ja merkintäjärjestelmän. Tämä on tuonut myönteistä julkisuutta vasikanlihatuotannolle.
Alalla tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet myyntiin merkittävästi. Newyorkilainen kahdenkymmenen liikkeen tavarataloketju D'Agostino kertoo, että ketjun vasikanlihanmyynti kasvoi 35 prosentilla sen jälkeen, kun se ilmoitti myyvänsä ainoastaan humaanin tuotannon merkillä sertifioitua vasikkaa. New York Times, Huhtikuu 2007 Vasikanlihan myynti on lähtenyt kasvuun eräiden suurten eläinjärjestöjen lähdettyä maidonja lihantuottajien kelkkaan mainostamaan "eläinystävällisempää" vasikanlihaa.
Vaikuttaa siltä, että ne ovat luopuneet vasikanlihaboikotistaan. Boikotin kohteita Text
Kuljetus Kun lehmien tuottavuus laskee noin 2 6-vuotiaana, lähes kaikki lypsylehmät myydään teuraaksi.
Lypsylehmät kärsivät teuraskuljetuksessa, sillä niillä on usein mastiitti eli tuskallinen utaretulehdus sekä osteoporoosi. Monet eivät pysty edes kävelemään teurastamolle saapuessaan.
Heikot ajan ja paikan tajun menettäneet vasikat kaatuilevat.
Karjamarkkinolla lehmät ja vasikat ajetaan huutokauppaaitauksiin keppien ja sähköpatukoiden avulla.
Meteli, väkivalta ja ärsykkeiden valtava määrä tekevät tilanteesta äärimmäisen traumatisoivan rauhallisille lehmille, jotka stressaantuvat joutuessaan eroon laumastaan.
Ennenaikainen kuolema Naudat ja vasikat teurastetaan yleensä siten, että ne ensin tainnutetaan, ja sen jälkeen ne nostetaan takajalkaan kiinnitetystä lieasta ilmaan ja niiden kurkku viilletään auki. Eläimen sydän lyö vielä ja pumppaa veren ulos eläimen ruumiista.
Koska tainnutusprosessi on suunniteltu siten, että eläimen sydän hakkaa vielä tainnutuksen jälkeen, ei ole tavatonta, että lehmä tai vasikka on vielä tajuissaan, kun sen kurkku viilletään auki.
Miten tällaista voidaan kutsua kunnioittavaksi, eläinystävälliseksi tai humaaniksi?
Totuus on, että aina kun joku ostaa maitotuotteita tai lihaa, maailmaan tuotetaan lisää yksilöitä, jotka vangitaan ahtaaseen tilaan, joilta riistetään lajityypilliset sosiaaliset kontaktit, joita silvotaan ja nöyryytetään, joiden lisääntymiseen puututaan, ja jotka tuomitaan ennenaikaiseen kuolemaan.
Tämä on kaunistelematon totuus maito- ja lihateollisuudesta.
Meistä on parempaan.
Jos lehmiä ei käytetä tuotantoon tai teurasteta, ne voivat elää yli 25 vuotta.
Kuten muillakin eläinlajeilla, niiden perhesiteet ovat vahvat.
Nämä haavoittuvaiset olennot ansaitsevat kunnioitusta ja suojelua.
Jättämällä maitotuotteet ja muut eläinperäiset tuotteet ruokavaliostamme voimme tehdä maailmasta paremman paikan elää.
Tarjolla on paljon laadukkaita ja terveellisiä vaihtoehtoja.
Kieltäydy tukemasta maito- ja lihateollisuuden julmuuksia ja valitse terveellinen, väkivallaton ruokavalio.
Älä usko myyttiä eläinystävällisistä eläintuotteista! www.humanemyth.org
Erityiskiitokset: Harold Brown FarmKind www.farmkind.org Cayce Mell Patty Mark www.humanemyth.org