EU:n nautaela inpalkkiot

Transkriptio

1 EU:n nautaela inpalkkiot 1 EU:n nautaeläinpalkkion hakeminen Kaikkien tuen hakijoiden tulee palauttaa osallistumisilmoitus EU:n nautaeläinpalkkiojärjestelmiin vuonna EU:n nautaeläinpalkkioita haetaan osallistumisilmoituksella sähköisesti Vipu-palvelun kautta tai paperilomakkeella 184 viimeistään Osallistuminen palkkiojärjestelmään on voimassa toistaiseksi. Viljelijän ei näin ollen tarvitse hakea palkkiota joka vuosi, vaan palkkio maksetaan automaattisesti nautarekisteristä poimittujen palkkiokelpoisten eläinten perusteella. Osallistumisilmoituksen voimassaolo päättyy, jos palkkiojärjestelmä lakkautetaan, viljelijä lopettaa tuotannon tai viljelijä suljetaan järjestelmän ulkopuolelle esim. virheellisen ilmoituksen vuoksi. Viljelijä voi itse peruuttaa osallistumisensa palkkiojärjestelmään lomakkeella 184 Ilmoitus osallistumisesta/osallistumisen perumisesta EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin. Viljelijä ei kuitenkaan voi peruuttaa nauta- tai lypsylehmäpalkkiosta yksittäisiä eläimiä. Jos viljelijä aloittaa naudanlihantuotannon tai lypsykarjanpidon esim. elokuussa 2015, hänen on jätettävä lomake 184 jo keväällä vuoden 2015 päätukihaun yhteydessä, jotta hänelle voidaan maksaa nautaeläinpalkkiot jo elokuulta 2015 lähtien. Jos palkkiojärjestelmään haluaa liittyä myöhemmin, se on mahdollista jättämällä lomake 184 ennen seuraavan vuoden päätukihaun päättymistä, tällöin osallistuminen koskee tukivuotta Kun maatila jaetaan tai maatilat yhdistetään (esim. kuolinpesät, yhtymät), osallistumisilmoitus on annettava uudestaan. Osallistumisilmoitusta ei tarvitse antaa erikseen, jos: - ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta 156 on toimitettu kuntaan, - toiminta jatkuu entisellä tilatunnuksella ja - jos kysymyksessä on koko tilan sukupolvenvaihdos, kauppa, vuokraus tai koko tilan yhtiömuodon muutos. Viljelijän on ilmoitettava hallinnassaan oleva maatalousmaa joka vuosi riippumatta siitä hakeeko sille tukea vai ei. Hakuohje on ladattavissa ja tulostettavissa Maaseutuviraston internetsivuilta. Lomakkeet ja hakuohjeen saa tarvittaessa myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Lomakkeet voi tulostaa internetistä osoitteesta 1

2 Osallistumisilmoituksen jättäminen Osallistumisilmoituksen voi jättää sähköisesti Vipu-palvelussa tai paperilomakkeella 184 viimeistään Paperilomakkeella hakevan tulee jättää osallistumisilmoitus hakuaikana sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jossa tilan talouskeskus sijaitsee. Osallistumisilmoitus voidaan jättää suoraan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai se voidaan lähettää postitse. Postitse lähetetty osallistumisilmoitus on saapunut ajoissa, jos se on leimattu postissa viimeisenä hakupäivänä maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. Viljelijä on yksin vastuussa siitä, että osallistumisilmoitus on kaikilta osin huolellisesti täytetty ja toimitettu määräpäivään mennessä maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Osallistumisilmoituksen myöhästyminen Osallistumisilmoituksen myöhästymisestä 1 25 kalenteripäivää seuraa palkkiomäärän väheneminen (kyseisestä eläinpalkkiosta) 1 prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohden. Työpäivällä tarkoitetaan arkipäiviä, lukuun ottamatta lauantaita. Kalenteripäiviin luetaan mukaan sekä arki- että pyhäpäivät. Osallistumisilmoituksen myöhästyminen alentaa sen vuoden palkkiota, jolloin se toimitetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Maatilan perustietoja koskevien lomakkeiden ja maatalousmaan ilmoittamiseen liittyvien lomakkeiden myöhästymisestä seuraa eläinpalkkiomäärän väheneminen 1 prosentilla työpäivää kohden. Jos eläinpalkkiolomake tai muu pakollinen lomake myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, arki- ja pyhäpäivät mukaan lukien, se hylätään. Jos osallistumisilmoitusta ei ole voitu jättää määräajassa ylivoimaisen esteen vuoksi, ei palkkion määrää vähennetä. Ylivoimainen este on todistettava hyväksyttävällä tavalla. Ylivoimaisesta esteestä johtuvissa tapauksissa palkkio myönnetään, vaikka hakemus on myöhästynyt yli 25 päivää. Tiedot ylivoimaisesta esteestä ja osallistumisilmoitus on kuitenkin jätettävä 10 työpäivän kuluessa päivästä, jona viljelijä voi ne ilmoittaa; kuitenkin ennen ensimmäisen erän maksamista. Osallistumisilmoituksen muuttaminen Viljelijä voi muuttaa osallistumisilmoitusta hakuaikana ja 25 kalenteripäivän kuluessa hakuajan päättymisestä. Kun viljelijä muuttaa osallistumisilmoitustaan, hän toimittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle uuden osallistumisilmoituksen. Uuden osallistumisilmoituksen jättäminen peruuttaa alkuperäisen osallistumisilmoituksen automaattisesti. Jos viljelijä muuttaa osallistumisilmoitusta hakuajan päättymisen jälkeen, kuluvan vuoden palkkiota vähennetään 1 prosentilla työpäivää kohti. Jos uusi osallistumisilmoitus myöhästyy yli 25 päivää hakuajan loppumisesta, uutta ilmoitusta ei huomioida. 2

3 Esimerkki Viljelijä on jättänyt osallistumisilmoituksen 184 koskien kansallista nautojen yksikkötukea. Lomakkeen palauttamisen jälkeen viljelijä huomaa, että hän olisi voinut hakea myös EU:n lypsylehmäpalkkioita. Viljelijä peruuttaa ensin jätetyn osallistumisilmoituksen ja jättää uuden osallistumisilmoituksen, josta on rastitettu molemmat edellä mainitut tuet. - Jos hakuaika ei ole vielä päättynyt, uusi osallistumisilmoitus tulee voimaan ilman prosenttivähennyksiä. - Jos jälkimmäinen osallistumisilmoitus on jätetty hakuajan päättymisen jälkeen, mutta ennen kuin on kulunut 25 päivää hakuajan loppumisesta, myöhästyminen aiheuttaa molempien tukien haun myöhästymisen. - Yli 25 päivää myöhässä jätettyä uutta hakemusta ei huomioida. Kyseisessä esimerkissä viljelijä ei saa EU:n lypsylehmäpalkkiota. Osallistumisilmoituksen peruuttaminen Viljelijä voi halutessaan peruuttaa osallistumisensa palkkiojärjestelmään. Palkkiota ei tällöin makseta yhdestäkään osallistumisilmoituksen eläimestä. Osallistumisilmoituksen voi perua sähköisesti Vipupalvelussa tai jättämällä paperilomake 184 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ennen tehty peruminen kohdistuu tukivuoteen Tällöin peruuntuvat nautaeläinpalkkion molemmat erät. Vain toista erää ei ole mahdollista peruuttaa. Jos osallistumisilmoituksen peruuttaminen on tehty jälkeen, se kohdistuu tukivuoteen Tällöin viljelijälle maksetaan vielä kuluvan vuoden nautaeläinpalkkio. Ylivoimainen este Ylivoimaisiksi esteiksi hyväksytään mm. seuraavat tapahtumat: - viljelijän kuolema; - viljelijän pitkäaikainen työkyvyttömyys; - vakava luonnononnettomuus, joka koskee merkittävää osaa tilan maatalousmaasta; - kotieläintuotantoon tarkoitettujen tilan rakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa; - eläinkulkutauti, joka koskee viljelijän koko karjaa tai osaa siitä. Tiedot ylivoimaisesta esteestä ja osallistumisilmoitus on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun viljelijä voi ne ilmoittaa. Jos tyydyttäviä todisteita ylivoimaisesta esteestä ei ole toimitettu kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle määräajassa, laiminlyönnistä seuraa palkkion alentaminen. Jos eläinmäärä vähenee ylivoimaisen esteen vuoksi, eikä sillä ole vaikutusta osallistumisilmoituksen jättämiseen, EU:n nautaeläinpalkkioissa ei tarvitse toimittaa kuntaan erillistä lomaketta. EU:n 3

4 nautaeläinpalkkio maksetaan nautarekisteristä saatavien tietojen perusteella. Ilmoitus eläinten lukumäärän vähenemisestä on tehtävä nautarekisteriin 7 päivän kuluessa. Eläinten lukumäärän väheneminen on lisäksi kirjattava nautaeläinluetteloon 3 päivän kuluessa. Viranomaiset päättävät tapauskohtaisesti, onko kysymyksessä ollut ylivoimainen este. 2 Nautapalkkion yleiset edellytykset Nautapalkkioita maksetaan koko maassa. Nautapalkkioiden maksamisen edellytyksenä on että tilan kaikki nautaeläimet myös mahdollisesti palkkiokelpoiset eläimet (esim. vasikat) on merkitty ja rekisteröity voimassa olevien säädösten mukaisesti (ks. luku merkintä ja rekisteröinti). Lisäksi eläinten tulee olla ilmoitetussa pitopaikassa. Nautapalkkiota hakeneen tilan on myytävä eläimiä eloon tai teuraaksi ja noudatettava muutoinkin tavanomaista tuotantotapaa. Hakijan tulee olla rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi. Hakijan tulee olla aktiiviviljelijä (ks. lisätietoa hakuoppaasta), joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään viimeistään sähköisesti Vipu-palvelussa tai paperilomakkeella 184. Käyttötapa Eläimen käyttötapa on erittäin merkityksellinen uusissa EU:n nautaeläinpalkkioissa, erityisesti hiehojen kohdalla käyttötapaan on syytä kiinnittää huomiota. Käyttötavalla voit vaikuttaa mitä palkkiota hieholle maksetaan. Palkkio emolehmähieho saaristohieho teurashieho Käyttötapa emolehmä maidontuotanto muu kuin emolehmä Nautarekisteriotteen saatekirjeessä ilmoitetaan viimeinen nautarekisteritietojen muutospäivä, tähän päivämäärään mennessä tehdyt muutokset huomioidaan poimittaessa nautojen tietoja tukijärjestelmään. Huomioi, että hiehon käyttötapa tietojen poiminta hetkellä määrää sen mitä hiehopalkkiota eläimelle tullaan maksamaan. Ole siis tarkkana hiehojen käyttötavan suhteen! Esimerkki Ostaessasi 8 kk täyttäneen liharotuisen hiehon teurashiehoksi kasvatettavaksi selvitä myyjältä mikä on hiehon käyttötapa nautarekisterissä. Jos hiehon käyttötapa on emolehmä, siitä on saatettu maksaa tai voidaan tulevaisuudessa maksaa emolehmähiehopalkkiota, tällöin eläin ei ole oikeutettu teurashiehopalkkioon. Jos haluat hiehosta teuraspalkkion, muuta sen käyttötavaksi 4

5 lihantuotanto. Pyydä myös myyjää muuttamaan käyttötapa lihantuotannoksi. Eläimen käyttötapa on omistajakohtainen tieto. Hieholle ei voida maksaa kahta EU-rahoitteista hiehopalkkiota (emolehmähiehonpalkkio, teurashiehopalkkio tai saaristohiehopalkkio). Jos eläimelle on maksettu palkkiota esim. emolehmähiehona, eläimelle ei tulla maksamaan teurashiehonpalkkiota. Kansallisiin nautatukiin maksetuilla EU:n nautapalkkioilla ei ole vaikutusta. Esimerkiksi voit saada emolehmähiehosta C- tukialueella EU:n rahoittamaa emolehmähiehopalkkiota sekä kansallista eläinyksikkötukea. 3 EU:n nautapalkkio Nautapalkkio sonneista ja häristä Sonneille ja härille maksetaan nautapalkkiota koko maassa. Palkkio määräytyy nautarekisteristä saadun keskimääräisen eläinmäärän mukaan. Täysipalkkio maksetaan eläimestä, joka on ollut tilalla palkkiokelpoisena koko tukivuoden ( ). Keskimääräisen eläinmäärän laskeminen Tilan keskimääräinen eläinmäärä määräytyy tukivuoden ( ) aikana viljelijän hallinnassa olleiden palkkion ehdot täyttävien sonnien ja härkien tukikelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella, laskemalla yhteen tilan kaikkien sonnien ja härkien tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla tämä luku 365. Palkkiokelpoiset sonnit ja härät Palkkiokelpoisia sonneja ja härkiä ovat lihantuotantotarkoitukseen kasvatettavat tai kasvatetut vähintään 6 kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäiset eläimet. Myös jalostussonnit hyväksytään palkkikelpoisiksi eläimiksi, jos niiden käytön tarkoituksena on lihan- tai emolehmätuotannon lisääminen. Nautapalkkion määrä sonneista ja häristä Nautapalkkioksi sonnista ja härästä on säädetty tällä hetkellä AB-tukialueen ulkosaaristossa 860 euroa, Manner-Ahvenanmaalla 560 euroa, Muulla AB-alueella 480 euroa ja C-tukialueella 160 euroa eläintä kohden. Palkkion määrä tarkistetaan vuosittain sonnien ja härkien lopullisen määrän mukaan. 5

6 Nautapalkkio emolehmistä ja emolehmähiehoista Emolehmille ja emolehmähiehoille maksetaan nautapalkkiota koko maassa. Palkkio määräytyy nautarekisteristä saadun keskimääräisen eläinmäärän mukaan. Täysipalkkio maksetaan eläimestä, joka on ollut tilalla palkkiokelpoisena koko tukivuoden ( ). Huomioi, että emolehmät ja emolehmähiehot lasketaan yksilöeläiminä nautarekisteristä. Sinulle voidaan maksaa palkkiota emolehmähiehoista, vaikka hallinnassasi ei olisi yhtään emolehmää. Keskimääräisen eläinmäärän laskeminen Tilan keskimääräinen eläinmäärä määräytyy tukivuoden ( ) aikana viljelijän hallinnassa olleiden palkkion ehdot täyttävien emolehmien ja emolehmähiehojen tukikelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella, laskemalla yhteen tilan kaikkien emolehmien ja emolehmähiehojen tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla tämä luku 365. Palkkiokelpoiset emolehmät ja emolehmähiehot Palkkiokelpoisia emolehmiä ovat liharotuiset tai vähintään 50 prosenttisesti liharotuiset naudat (ks. liite liharodut). Emolehmän tulee olla poikinut tukivuonna tai vähintään kerran sitä edeltäneinä kahtena vuotena. Lisäksi eläimen käyttötavan tulee nautarekisterissä olla emolehmä. Palkkiokelpoisia emolehmähiehoja ovat vähintään 8 kuukauden, mutta enintään 4 vuoden ikäiset liharotuiset tai vähintään 50 prosenttisesti liharotuiset naudat. Emolehmähiehon tulee olla poikimaton ja eläimen käyttötavan tulee nautarekisterissä olla emolehmä. Poikimaton emolehmähieho menettää palkkiokelpoisuutensa täytettyään 4 vuotta. Eläin tulee palkkiokelpoiseksi emolehmänä, kun hieho poikii ensimmäisen kerran. Huomioi, että hieho on oikeutettu vain yhteen hiehopalkkioon (emolehmähiehonpalkkio, teurashiehopalkkio tai saaristohiehopalkkio). Jos eläimelle on maksettu palkkiota esim. emolehmähiehona, eläimelle ei tulla maksamaan teurashiehonpalkkiota. Hiehon käyttötavalla (ks. luku Käyttötapa) voit vaikuttaa siihen mitä hiehopalkkiota eläimelle tullaan maksamaan. Rotu Emolehmäksi ja emolehmähiehoksi hyväksytään nautaeläin, joka on: - puhdasta liharotua. Naudan molemmat vanhemmat ovat puhdasta liharotua eli eivät kuulu maitorotuihin. - liha- ja maitorodun risteytys, jossa liharodun osuus on vähintään 50 %. Naudan vanhemmista vähintään toinen on puhdasta liharotua tai molemmat vanhemmat ovat vähintään 50 % liharotuisia. 6

7 Viljelijän on tarvittaessa pystyttävä todistamaan emolehmän ja emolehmähiehon polveutuminen. Poikiminen ja tuotantotapa Emolehmä on palkkiokelpoinen, kun se on poikinut vähintään kerran. Luominen katsotaan poikimiseksi, jos tiineys on kestänyt vähintään 7 kuukautta. Poikiminen tarkastetaan nautarekisterin tiedoista. Jos vasikka kuolee ennen korvamerkintää tai luominen tapahtuu tiineyden kestettyä vähintään 7 kuukautta, vasikan kuoleminen on syytä ilmoittaa nautarekisteriin. EU:n nautapalkkiota (emolehmät ja emolehmähiehot) hakevan viljelijän on noudatettava tilallaan tavanomaista tuotantotapaa. Palkkioon oikeuttavan emolehmän on hoidettava (= imetettävä) vasikkaansa. Emolehmän vasikoita on kasvatettava lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen. Myös jalostusemolehmät hyväksytään palkkioeläimiksi, jos näiden eläinten tarkoituksena on lihan- tai emolehmätuotannon lisääminen ja nautarekisterissä käyttötavaksi on merkitty "emolehmä". Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu emolehmän säännöllinen poi ittaminen. Pääosan emolehmistä on poi ittava vuosittain. Säännöllisellä poi ittamisella tarkoitetaan sitä, että emolehmä on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Jos eläin ei ole poikinut säännöllisesti, sille ei kerry tukikelpoisuuspäiviä. Nauta ei menetä palkkiokelpoisuuttaan pysyvästi poikimattomuuden takia, jos se jatkossa poikii. Kun eläin poikii, se alkaa jälleen kerryttää tukikelpoisuuspäiviä. Nautapalkkion määrä emolehmästä ja emolehmähiehosta Nautapalkkioksi emolehmästä ja emolehmähiehosta on säädetty tällä hetkellä AB-tukialueen ulkosaaristossa 600 euroa, Manner-Ahvenanmaalla ja muulla AB-alueella 360 euroa sekä C- tukialueella 140 euroa eläintä kohden. Palkkion määrä tarkistetaan vuosittain emolehmien ja emolehmähiehojen lopullisen määrän mukaan. Nautapalkkio teurashiehosta Nautapalkkiota teurashiehoista maksetaan AB-tukialueella, lukuun ottamatta AB-tukialueen ulkosaaristoa. Palkkio perustuu nautarekisterin tietoihin. Palkkio määräytyy aktiiviviljelijän hallinnassa olleiden teurashiehojen lukumäärän mukaan. Palkkio maksetaan tukivuoden ( ) aikana nautarekisteriin ilmoitettujen teurastusilmoitusten perusteella. 7

8 Teurashiehopalkkiota maksetaan vain eläimistä, jotka on teurastettu Maaseutuviraston hyväksymässä teurastamossa. Lista Maaseutuviraston hyväksymistä teurastamoista löytyy Maaseutuviraston internetsivuilta. Lihantarkastuksessa ruho on todettava ihmisravinnoksi kelpaavaksi. Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu teurastili, ruhosta voidaan maksaa palkkio. Eläimestä ei makseta palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon eläinsuojassa. Teurastettujen hiehojen tiedot poimitaan suoraan nautarekisteristä teurastamon tekemän teurastusilmoituksen perusteella. Huom. - Viljelijän on tehtävä eläinten poisto- ja muut ilmoitukset nautarekisteriin voimassa olevien säädösten mukaisesti. - Eläinten on oltava nautarekisterissä rekisteröitynä sille tilatunnukselle, jolla teurashiehonpalkkiota haetaan. - Palkkio maksetaan teurastamon nautarekisteriin tekemän teurastusilmoituksen perusteella. - Teurashiehonpalkkiota ei makseta sellaisista hiehoista, joista on maksettu emolehmähiehopalkkiota tai saaristohiehopalkkiota. Hiehon käyttötavalla voit vaikuttaa mitä hiehopalkkiota hieholle tullaan maksamaan (ks. Käyttötapa). Hallinta-aika Hiehon on oltava aktiiviviljelijän hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta teurastusta edeltävien 90 vuorokauden aikana, jotta viljelijä on oikeutettu teuraspalkkioon. Hallinta-aika varmistaa, että teuraspalkkio maksetaan hiehon kasvattajalle eikä esimerkiksi välittäjälle. Tiedot hiehon hallinnasta saadaan nautarekisteristä. Viljelijän on huolehdittava nautarekisterin tietojen ajantasaisuudesta ja ilmoitusten tekemisestä asianmukaisesti. Palkkiokelpoinen teurashieho Palkkiokelpoinen teurashieho on enintään neljän vuoden ikäinen poikimaton naaraspuoleinen nauta. Hiehon käyttötapana nautarekisterissä tulee olla joku muu kuin emolehmä (esimerkiksi lihantuotanto tai maidontuotanto ). Lisäksi teurashiehon ruhopainon tulee olla vähintään 170 kiloa. 8

9 Teurashiehopalkkion määrä Teurashiehopalkkioksi on säädetty tällä hetkellä AB-tukialueella lukuun ottamatta AB-alueen ulkosaaristoa 250 euroa teurashiehoa kohden. Palkkion määrä tarkistetaan vuosittain teurashiehojen lopullisen määrän mukaan. Nautapalkkio saaristohiehosta Saaristohiehonpalkkiota maksetaan AB-tukialueen ulkosaaristossa. Palkkio määräytyy nautarekisteristä saadun keskimääräisen eläinmäärän mukaan. Täysipalkkio maksetaan eläimestä, joka on ollut tilalla palkkiokelpoisena koko tukivuoden ( ). Palkkiokelpoinen saaristohieho Palkkiokelpoinen saaristohieho on vähintään 6 kuukauden, mutta enintään 4 vuoden ikäinen poikimaton nauta. Rodultaan saaristohieho on maitorotuinen hieho tai simmental-rotuinen hieho, jonka käyttötapana on nautarekisterissä maidontuotanto. Saaristohiehopalkkion määrä Saaristohiehopalkkioksi on säädetty tällä hetkellä AB-tukialueen ulkosaaristossa 300 euroa hiehoa kohden. Palkkion määrä tarkistetaan vuosittain teurashiehojen lopullisen määrän mukaan. 4 EU:n lypsylehmäpalkkio Lypsylehmäpalkkion yleiset edellytykset Lypsylehmäpalkkiota maksetaan AB-tukialueella. Palkkion määrä määräytyy keskimääräisen eläinmäärän perusteella. Täysipalkkio maksetaan lypsylehmästä, joka on ollut tilalla palkkiokelpoisena koko tukivuoden ( ). Lypsylehmäpalkkion maksamisen edellytyksenä on että lypsylehmät sekä tilan mahdollisesti tukikelpoiset eläimet (esim. vasikat ja hiehot) tulee olla merkitty ja rekisteröity voimassa olevien säädösten mukaisesti. Lisäksi eläinten tulee olla ilmoitetussa pitopaikassa. Lypsylehmän tulee olla poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Hakijan tulee olla rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi. Hakijan tulee olla aktiiviviljelijä (ks. lisätietoa hakuoppaasta), joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Vipu-palvelussa tai lomakkeella

10 Keskimääräisen eläinmäärän laskeminen Tilan keskimääräinen eläinmäärä määräytyy tukivuoden ( ) aikana viljelijän hallinnassa olleiden palkkion ehdot täyttävien lypsylehmien tukikelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella, laskemalla yhteen tilan kaikkien lypsylehmien tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla tämä luku 365. Tuotantotapa ja poikiminen Lypsylehmäpalkkiota hakevan viljelijän on noudatettava tilallaan tavanomaista tuotantotapaa. Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu lypsylehmillä säännöllinen poikiminen ja maidontuotanto. Lypsylehmätilan on toimitettava maitoa myyntiin tai jalostettava sitä. Säännöllisellä poi ittamisella tarkoitetaan sitä, että lehmä on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Jos lehmä ei ole poikinut säännöllisesti, sille ei kerry tukikelpoisuuspäiviä. Lehmä ei menetä palkkiokelpoisuuttaan pysyvästi poikimattomuuden takia, jos se jatkossa poikii. Kun lehmä poikii uudelleen, se alkaa jälleen kerryttää tukikelpoisuuspäiviä. Lypsylehmä on palkkiokelpoinen, kun se on poikinut vähintään kerran. Luominen katsotaan poikimiseksi, jos tiineys on kestänyt vähintään 7 kuukautta. Poikiminen tarkastetaan nautarekisterin tiedoista. Jos vasikka kuolee ennen korvamerkintää tai luominen tapahtuu tiineyden kestettyä vähintään 7 kuukautta, vasikan kuoleminen on syytä ilmoittaa nautarekisteriin. Palkkiokelpoinen lypsylehmä Palkkiokelpoinen lypsylehmä on maidontuotantoon käytettävä poikinut nauta, joka on rodultaan ayrshire, jersey, brown swiss, guernsey, holstain, montbéliarde, simmental, itäsuomenkarja, länsisuomenkarja tai pohjoissuomenkarja. Lisäksi lypsylehmän käyttötavaksi tulee olla nautarekisterissä merkitty maidontuotanto. Viljelijän on tarvittaessa pystyttävä todistamaan lehmän polveutuminen. Lypsylehmäpalkkion määrä Lypsylehmäpalkkioksi on säädetty tällä hetkellä AB-tukialueen ulkosaaristossa 800 euroa, Manner- Ahvenanmaalla 700 euroa ja Muulla AB-alueella 520 euroa lypsylehmää kohden. Palkkion määrä tarkistetaan vuosittain lypsylehmien lopullisen määrän mukaan. 10

11 5 Palkkion määräytyminen ja maksaminen Nautaeläinpalkkiot maksetaan rekisteriperusteisesti, eli palkkion perustana olevat eläimet poimitaan yksilöeläiminä suoraan nautarekisteristä. Palkkio tukikelpoisuuspäivien perusteella Palkkio määräytyy välisenä aikana (mainitut päivät mukaan lukien) nautarekisterin perusteella viljelijän hallinnassa olleiden palkkiokelpoisten emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, saaristohiehojen ja lypsylehmien keskimääräisen eläinmäärän perusteella. Palkkio maksetaan kahdessa erässä. Palkkioon oikeuttavien eläinten keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja summa jaetaan 365 (karkausvuonna 366). Lukumäärä lasketaan 1 desimaalin tarkkuudella. Palkkio teurastuksen perusteella Palkkio määräytyy välisenä aikana (mainitut päivät mukaan lukien) nautarekisterin perusteella viljelijän hallinnassa olleiden teurashiehojen nautarekisteriin ilmoittelujen teurastusten perusteella. Palkkio maksetaan yhdessä erässä, viimeistään kesäkuun loppuun mennessä vuonna Palkkion suuruus Tukivuoden tukikelpoisuuspäiviin perustuvat palkkiot maksetaan kahdessa erässä. Teurasperusteiset palkkiot maksetaan yhdessä erässä (2.erä). Ensimmäinen erä voidaan maksaa EU-säädösten mukaisesti aikaisintaan alkaen, mutta kuitenkin vasta kun valvonnat on suoritettu. Tukivuonna 2015 ensimmäinen erä määräytyy nautarekisteriin kertyneiden tukikelpoisuuspäivien perusteella. Toinen erä määräytyy välisenä aikana viljelijälle kertyneiden tukikelpoisuuspäivien perusteella. Palkkion toinen erä maksetaan, kun koko tukivuoden lopulliset eläinmäärät ovat tiedossa, ja valvonnat on saatu päätökseen, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Täysipalkkio maksetaan viljelijälle, joka on pitänyt palkkion ehdot täyttävää eläintä tilallaan koko vuoden. Palkkio maksetaan yhdestäkin palkkion myöntämisen edellytykset täyttävästä eläimestä. Vuoden 2015 lopulliset eläinmäärät selviävät vasta vuonna 2016, lopullisia palkkiotasoja ( /eläin) ei vielä tiedetä tarkalleen. 11

12 Eläintä kohti maksettavaa palkkiota (Taulukko 1) joudutaan leikkaamaan, jos enimmäistukimäärä uhkaa ylittyä. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava nauta- tai lypsylehmäpalkkion määrä ylittää palkkion enimmäismäärän, yksikkötuen tasoa joudutaan alentamaan suhteessa ylittymiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien kyseistä palkkiota hakeneiden viljelijöiden palkkio alenee samassa suhteessa. Taulukko 1 emolehmä ja emolehmähieho AB-alueen ulkosaaristo /eläin Manner- Ahvenanmaa /eläin Muu AB-alue /eläin C-alue /eläin sonni ja härkä saaristohieho 300 teurashieho lypsylehmä