NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF Bioenergiatavoitteet liian suuria lupauksia? Pirkanmaan bioenergiapäivä 18.1.2017 Jussi Nikula WWF Suomi
Raatajat rahanalaiset (Eero Järnefelt, 1893)
Sisältö Metsäluonnon tila Mitä metsä kestää? Ekologisesti kestävä hakkuumäärä Bioenergian rooli energiapaletissa Bioenergiapainotteinen ilmastopolitiikkaa kompastuu hiilinielujen puolittamiseen
Metsät kasvavat enemmän kuin hakataan. Totta. Metsiämme on hakattu paljon, ja nuorehkot ikäluokat kasvavat nopeimmin Puolet soista on ojitettu, mikä on lisännyt metsien kasvua -> Metsätalous on puuntuotannollisesti kestävää Tämä ei takaa kokonaisvaltaista kestävyyttä Luonnon monimuotoisuus heikkenee nykykäytöllä
Luonnon monimuotoisuus heikkenee Punainen kirja Uhanalaisilla lajeilla enemmän negatiivista kuin positiivista kehitystä Suomen lintujen uhanalaisuus 2015: Voimakas metsätalous on johtanut luonnontilaisen kaltaisten metsien ja erityisesti lahopuun vähenemiseen. Hömötiainen (Poecile montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus), jotka ovat olleet metsiemme runsaimpia lajeja, ovat vähentyneet huolestuttavasti, eikä muita syitä kuin mainitut ole löydettävissä. (s.21)
Miksi luonnon monimuotoisuus heikkenee? Suomalainen metsätalous on erittäin laajamittaista ja intensiivistä. Suojelualueverkosto riittämätön Vanhat metsät ovat vähentyneet Kuolleen puun ja lahopuun määrä on vähentynyt
Kuolleen puun määrä vähäinen Joka neljäs metsälaji tarvitsee kuollutta puuta jossain elämänsä vaiheessa
Laskelma, joka huomioi ekologisen kestävyyden Mitä metsä kestää? http://wwf.fi/mediabank/7067.pdf
Mitä metsä kestää. WWF, 2015. LASKELMA: Suomalaisen metsätalouden kestävyyttä voidaan merkittävästi lisätä nykyisen hakkuumäärän puitteissa. Tarvitaan kattava suojelualueverkosto ja parempia metsätalouden käytäntöjä
Raportin aikaan olimme monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisen jatkoajan puolivälissä 2010 2015 Tilanne: Luonnon monimuotoisuus heikkenee yhä Jatkoaika: Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään 2020 mennessä Jatkoajan puoliväli METSO-ohjelman toteuttamisen vaikeudet Uudistetun metsälain vaikutukset monimuotoisuuteen 2020 Monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtynyt vai jälleen uusi jatkoaika? -> Raportin jälkeen hallitusohjelman mukaan hakkuiden lisääminen lähes neljänneksellä ja vähentää luonnonsuojelun rahoitusta yli 60 %
WWF Bioenergian rooli energiapaletissa
Hallitusohjelman ansiokkaat energiatavoitteet Luopua kivihiilen käytöstä Puolittaa tuontiöljyn käyttö Mutta toteutus painottuu bioenergiaan Pääasiassa bioenergiaan pohjautuen
Hallitusohjelman mukaisten lisähakkuiden luomat sivuvirrat energiakäyttöön
Kivihiilen käytön lopettaminen ja öljyn käytön puolittaminen
30 % biopolttoaineen jakeluvelvoite energia- ja ilmastostrategiassa Lisätuotantokapasiteetin tarve 7 TWh/a Vastaa noin 7 miljoonaa kuutiota puuta (50 % nesteytysprosessin tehokkuus) lisäystarve perustuu useampiin raaka-aineisiin, joista osa voi olla tuontia. Kotimaisen puupohjaisen raakaaineen kysyntä arvioidaan asettuvan välille 3-4 milj. m3. Eli noin puolet lisätuotannosta tulee puusta ja noin puolet jätteistä ja tähteistä Mitä tämä tarkoittaa?
Esimerkkilaskelma biopolttoainelaitoksen ilmastohyödyistä Puun tarve: 2,8 milj.m3 Tuotanto: 225 000 t biopolttoaineita Arviot: Liikenteen päästövähenemä: alle 1 Mt Metsän hiilivaraston vähenemä: noin 1 Mt (oletetaan laitoksen käyttävän vain hakkuutähdeoksia)
Jätteet ja tähteet ovat usein jo täyskäytössä. Mitä tapahtuu, jos ne meneekin autojen tankkiin? Lähde: Forchem, The Real Green Gold
Kestävästi saatavissa olevia tähteitä on vähän suhteessa nykyiseen fossiilisten liikennepolttoaineiden käyttöön If all the wastes and residues that are sustainably available in the European Union were converted only to biofuels, this could supply 16 per cent of road transport fuel in 2030. (Technical potential). Wasted Europe s untapped resource, An Assessment of Advanced Biofuels from Wastes & Residues
Vuoden 2030 jälkeen pitää luopua myös lopusta öljyn käytöstä, maakaasusta sekä turpeesta Energian kokonaiskulutus 2014, Tilastokeskus Puulla tuotettu tähän mennessä noin 80 % uusiutuvasta energiasta Jatkossa puun rooli pienenee murto-osaan tästä - > Edessä perustavanlaatuinen energiastrateginen käänne - > Energiatehokkuus helpottaa erityisesti vuodenaikaisvaihtelun tasaamista
Puuta on rajallisesti - käyttöä priorisoitava 1. Puutuotteet, paperi, sellu ja uudet puujalosteet. Käytetään puuta rakentamisessa ja muualla, jossa sillä voidaan korvata terästä, betonia ja muovia. 2. Biopolttoaineet. Käytetään biopolttoaineita vain laiva-, lento- ja raskaassa maantieliikenteessä, jonka nestemäisille polttoaineille ei toistaiseksi ole vaihtoehtoja. Muu liikenne sähköistetään, raide- ja joukkoliikenteen osuutta lisätään. 3. Lämmitys. Käytetään puuta lämmitykseen vain pientaloissa ja rajallisesti talvella. Lämmöntarve täytetään valtaosin rakennusten energiatehokkuudella, lämpöpumpuilla, aurinkolämmöllä ja muilla poltosta riippumattomilla ratkaisuilla. Rakennusten energiatehokkuusinvestoinnit on saatava liikkeelle. Metsämatematikan perusteet http://wwf.fi/mediabank/8457.pdf
Bioenergiapainotteinen ilmastopolitiikkaa kompastuu hiilinielujen puolittamiseen
Hakkuiden vaikutus metsien hiilinieluihin metsikkötasolla Ei hakkuita Puuston hiilivaraston menetys Harvennushakkuut ja päätehakkuut Lähde: Ilmastopaneeli 2015, Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen
Source: Google Maps & http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta Mitä enemmän hakkuita, sitä enemmän pariksi kolmeksi vuosikymmeneksi menetettyjä hiilinieluja
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Hakkuiden lisäys 15 Mm 3 vähentää hiilinieluja enemmän kuin mitä koko liikennesektorin päästöt ovat Metsien hiilinielu, raportoidut ja skenaariot (vasen akseli) Liikennesektorin päästöt (oikea akseli) 0,0 30-5,0 25-10,0-15,0-13,3 20 15-20,0-25,0-19,3 10,9 10 5-30,0-35,0-31,3 0-5 -40,0-45,0-50,0 Kotimaan liikenteen päästöt Raportoidut nielut Vertailutaso (Kioto2) Nieluhistoriaan (1990-2009) perustuva vertailutaso Energia- ja ilmastostrategia (80 Mm3/a) -10-15 -20 Source: Metsätilastollinen vuosikirja, Kansallinen metsästrategia, Tilastokeskus
Mallitarkastelut osoittavat, että puun käytön lisääminen pienentää Suomessa metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa käyttöä ei lisätä. Ilmastopaneeli 2015, Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Lähde: Luke 2016. Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045
Mutta fossiilisten ja uusiutumattomien materiaalien korvaaminen bioratkaisuilla korvaa hiilinielun pienenemisen vai korvaako? puunkäytön lisääminen johtaa nettopäästöjen lisääntymiseen muutaman vuosikymmenen aikavälillä Sievänen ym. 2016, Metsät biotalouden raaka-aineena ja hiilinieluna, Metsätieteen aikakausikirja 2/2016
Bioenergia investointikohteena
Ennustettava biotalouden investointiympäristö? - Lisäregulaatiota odotettavissa 2016 EU:n LULUCF-päätös & bioenergian kestävyyskriteeristö 2018 IPCC:n 1,5 asteen analyysi ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden kiristäminen 2023 IPCC:n seuraava arviointiraportti ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden kiristäminen
Bioenergian rooli on hyvin rajallinen - erityisesti verrattuna nykyiseen fossiilisten käyttöön Puunkäytön lisäys on haitallista luonnolle ja ilmastolle Mutta puun maltillinen käyttö on selvästi osa ratkaisua Bioenergia ei ole hiilineutraalia Päästöt huomioitava joko päästökertoimella tai LULUCF-sektorilla Bioenergian rooli energiantuotannossa on jatkossa paljon rajallisempi RATKAISUT: Rakennusten energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen ja joukkoliikenteen lisäys, poltosta riippumattomat energian lähteet
Liisa Rohweder / WWF Kiitos!
Kansalaisten mielestä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tärkeintä metsiä koskevassa päätöksenteossa Valkeapää, et al 2009