Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Samankaltaiset tiedostot
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Eri rengastyypit ja niiden merkitys tiivistymisen ehkäisyssä, miten lukea rengasmerkintöjä? Jari Aspelund

Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Millaiset renkaat valitsin ja miksi?

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

YLEISKUVAUS. Paalivaunu

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA?

=> Tavoite 0,5 bar rengaspaine 3000 kg rengaskuormalla. Rengaskuorma kg

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Peltokuivatuksen tarve

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Traktorin ja työkoneiden. renkaat. Jukka Ahokas. Helsingin Yliopisto Agroteknologia

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä.

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

4 MAAN KASVUKUNNON HOIDON SUUN- NITTELU (Lomakkeet 4.-)

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

P E L T O TEKNISET TIEDOT I H M I S E T R E N K A A T M A A T A L O U S R E N K A A T

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1.5-3,0 t

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Työkonerenkaat. Myynti ja varastointi:

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

PELTOJYRÄ JH 450, JH 620

NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE

Asennus. Vaihtojarrusarja Twister - tai Workman -työajoneuvo VAARA. Irralliset osat. Asennusohjeet

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1,5-3,5 t

POKSI PRO. perävaunut 2015

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

AKKUKÄYTTÖINEN TRAKTORI

POTILA. NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit K 11, 13 ja 15

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

TYÖKONERENKAAT. plementbanden_omslag_2017.indd :2

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki t

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018


Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Reijo Käki Luomuasiantuntija

RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Peseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Vahva rakenne. Helppokäyttöinen. Vakiovannas

Uudenmaan pellot vihreiksi

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1,5-3,5 t

Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen. Mats Höglind

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Kerääjä- ja aluskasvit

TOUGH TRAILERS FOR EVEN TOUGHER JOBS

Kasvintuotanto kannattaa

Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Transkriptio:

Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018

Maan tiivistyminen

Tiivistymisen haitat

Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4 m kylvökone, 6 m äes, 15 m ruisku 4 23.2.2018 Mattila: Tiivistymisriskit

Tiivistyneen maan suhteellinen sato (%) vaan pysyvästi alempina satotasoina Suhteellinen sato C = savi %; t = aika vuosina; n = ajokerrat Savi = 10% Savi = 30% Ajokertojen määrä (pyörät) = 10 Savi = 50% 5 23.2.2018 Mattila: Tiivistymisriskit Päiviä tiivistämisen jälkeen

Tiivistymisen tekijät

Tiivistymisen tekijät Kuormitus Kuormituskestävyys

Lisää kuormituskestävyyttä: kosteus hallintaan

Lisää kuormituskestävyyttä: lisää Typensidonta haihdutusta Ravinteiden vapautuminen Huuhtoutumisen esto Mururakenne Tautikierteen katkaisu Biologia 9

OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA NURMI NURMI RUIS PAPU KAURA NURMI RUIS KAURA Vihreät palkit kuvaavat aikaa kasvukaudesta, jolloin pelto on kasvuston peitossa ja auringonvaloa hyödynnetään hiilensidontaan. 10

Lisää kuormituskestävyyttä: lisää murukestävyyttä

Rengaskuormat ja koneen tasapainotus Rengaskuormat käytännössä riippuvat työkoneesta 1700 kg 6400 kg 800 kg Renkaat mitoitettava pahimman mukaan Pullonkaula 7600 kg 1300 kg 12 23.2.2018 Mattila: Tiivistymisriskit

Laskurilla voi tarkastella nopeasti eri vaihtoehtoja Traktorin rengaskuorma ja etupainon tarve eri koneilla Tila Esimerkki Versio Lautasmuokkarien ja aurojen vertailu Päiväys 6.11.2017 Valtra N141+nostol muokka Va N141+ hinattava muokkava N141 +paluuaura Va A95 +sarka-aura TVVVVa A95 +sarka-aura T Traktorin paino 4700 kg 4700 kg 4700 kg 3700 kg P Nostolaitekoneen paino 2000 kg 300 kg 1600 kg 800 kg P Sen keskipisteen etäisyys taka-akselista 2 m 1,1 m 2 m 2 m Traktorin etu- ja taka-akselin etäisyys? 2,4 m 2,4 m 2,4 m 2,4 m Etuakseli kevenee 1 667 kg 138 kg 1 333 kg 667 kg EVVVVa A95 +sarka-aura Etupainoja kg 500 kg 0 kg 270 kg 0 kg T Etupainon etäisyys etuakselista 1,2 m 1,2 m 1,2 m 1,2 m P Etuakselille lisää painoa 750 kg - kg 405 kg - kg P Etuakselin paino tyhjänä 1880 kg 1880 kg 1880 kg 1480 kg Kuormitettuna 963 kg 1743 kg 952 kg 813 kg Jakauma tyhjäpainosta, oltava yli 20 % 20 % 37 % 20 % 22 % Traktorin paino koneen ja etupainon kanssa Pelkkä traktori Pelkkä traktori Pelkkä traktori Pelkkä traktori Taka-akselin paino kuormitettuna 6237 kg 2820 3258 kg 2820 5618 kg 2820 3687 kg 2220 Etu-akselin paino kuormitettuna 963 kg 1880 1743 kg 1880 952 kg 1880 813 kg 1480 Kokonaispaino 7200 kg 4700 5000 kg 4700 6570 kg 4700 4500 kg 3700 Takapyöräpaino, 1-pyörin 3118 kg 1629 kg 2809 kg 1843 kg Takapyöräpaino, 2-pyörin 1634 kg 889 kg 1480 kg 997 kg Etupyöräpaino, 1-pyörin 482 kg 871 kg 476 kg 407 kg Etupyöräpaino, 2-pyörin 291 kg 486 kg 288 kg 253 kg Renkaat 520/70R38 520/70R38 520/70R38 520/70R34 Tarvittava rengaspaine, bar 1,6 0,8 1,6 0,8 Va A95 +sarka-aura Va N141 +paluuaura Va N141+ hinattava muokkari Valtra N141+nostol muokkari -1404-1073 -1009 Taka-akselipainot, kg 438 1467 2220 2798 2820 2820 3258 2820 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 3417 3687 Painon muutos Pelkkä traktori Traktori+kone+etupaino Etuakselipainot, kg Va A95 +sarka-aura Va N141 +paluuaura Va N141+ hinattava muokkari 407 476 871 5618 1480 6237 1880 1880 Yhteenveto: Hinattavalla muokkarilla taka-akselikuorma on miltei puolta pienempi (3258/6237kg) nostolaitemuokkariin verrattuna. Tämä vaikuttaa suuresti tarvittavaan rengaspaineeseen (1,6/0,8 bar). Paluuauralla taka-akselikuorma on noin 2000 kg suurempi kuin sarka-auralla ja 1000 kg kevyemmällä traktorilla. Tarvittava rengaspaine pienenee oleellisesti käytettäessä kevyttä auraa ja kevyttä traktoria. Paaluuaura vaatii painavamman traktorin käyttöä kuin sarja-aura, jotta aura voidaan kuljettaa pellolle ja kääntää päisteellä. -1398 Valtra N141+nostol muokkari 1880 482-1500 -1000-500 0 500 1000 1500 2000 Painon muutos Pelkkä traktori Traktori+kone+etupaino Käyttöohje: 13 23.2.2018 Mattila: Tiivistymisriskit

Renkaan paine (kpa) Keinoja pienentää rengaskuormaa Nostolaiteaura: 3800 kg/rengas, 1,6 bar paine Vaihdetaan hinattavaan työvälineeseen 2800 kg/rengas, 1,0 bar Laitetaan paripyörät: 1400 kg/rengas, 0,5 bar. Tiivistymisriski 22 cm 20 Rengaskuorma (kg) 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 40 60 80 100 120 140 160 180 14 200 23.2.2018 Mattila: Tiivistymisriskit

Renkaan paine (kpa) Mitä suurempi kuorma, sitä kalliimpi rengas tarvitaan alhaisiin paineisiin Tiivistymisriski 22 cm 20 40 Rengaskuorma (kg) 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 16.9R38 1500 520/85R38 2500 900/55R32 7000 60 80 650/65R38 3 500 100 120 140 160 180 15 200 23.2.2018 Mattila: Tiivistymisriskit

Renkaan paine (kpa) Vähemmän kuormitusta: rengaspaine Tiivistymisriski 22 cm 20 Rengaskuorma (kg) 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 40 60 80 100 120 140 160 180 200

Arvokkaat tiedot talteen JD 6300 13.6R28 16.9R38 25 25 Kylvö, parip. 0,3 0,4 0,5 0,4 1,5 0,8 1,5 0,8 Niittokone 0,7 0,5 0,7 0,5 2,5 1,4 2,5 1,0 18 23.2.2018 Mattila: Tiivistymisriskit

Vähemmän kuormitusta: pienempi tiivistetty ala

Lisätietoa ja työvälineitä www.maankasvukunto.fi www.terranimo.world