S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträskin kasviplanktonselvitys kesällä 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001
Raportti 1 (12) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 2 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus... 2 3 Näytteenotto ja menetelmät... 3 4 Tulokset... 3 4.1 Lajisto ja biomassa... 3 4.2 Klorofylli-A... 5 4.3 TPI-indeksi... 6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (12) Gallträskin kasviplankton- selvitys kesällä 2013 1 Tiivistelmä Järvien ekologista tilaa voidaan arvioida erilaisin muuttujin sen perusteella, mihin pintavesityyppiin järvi kuuluu. Suomen ympäristökeskuksen (2012) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi (Mh). Tässä raportissa esitettyjä tuloksia on verrattu ympäristöhallinnon ohjeessa esitettyihin vertailuarvoihin ja luokkarajoihin, mikä perusteella on luokitettu järven ekologista tilaa. Virallisesti ekologisen tilan luokittelun tekee kuitenkin aina ympäristöhallinto. Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2013 erinomainen. Klorofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträskin tila oli erinomainen-hyvä. Kasviplanktonaineistolle lasketut trofiaindeksit (TPI) olivat hyvin pieniä Verrattaessa näitä indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin, viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Järven kasviplanktonlajistossa oli edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä noin 40 %. Nieluleviä, viherleviä ja panssarileviä oli kaikkia suurin piirtein yhtä paljon. Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä oli merkityksetön (alle prosentin), kuten edellisenäkin tarkkailuvuonna. Kasviplanktonlajisto viittasi ravinteisuudeltaan mesotrofiseen vesistöön. Kasviplankton tutkimuksen perusteella järven ekologinen tila oli samankaltainen kuin aikaisempina vuosina (2010-2012), mutta suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella 115 000 m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. FCG on tarkkaillut Gallträsk-järven veden laatua, kasviplanktonkoostumusta sekä vesikasvillisuutta vuosina 2006-2013 järven imuruoppaukseen liittyen. Ennen tätä ajanjaksoa on järvestä otettu vesinäytteitä vuosina 2002 ja 2003 liittyen järven perustilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 29.1.2009 antaman lupapäätöksen Nro 3/2009/2 (Dnro LSY-2008-Y33) määräyksen nro 15 mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava imuruoppauksen yhteydessä järven ja purkuojan veden laatua. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksen Nro 175/2010/4 (Dnro ESAVI/346/04.09/2010) mukaan imuruoppauksen jälkeisestä vedenlaadun tarkkailusta on sovittava erikseen Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen kanssa. Vuoden 2012 alussa Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa on sovittu (H. Åkerla), että vedenlaadun tarkkailua
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (12) jatketaan toistaiseksi 3 kertaa vuodessa. Päätöksessä todetaan myös, että järven planktonlajisto sekä biomassa olisi hyvä määrittää vuosittain. 3 Näytteenotto ja menetelmät Kasviplanktonnäytteet otettiin 12.8.2013 kahdesta näytepisteestä keskeltä järveä ja koillisosasta järven laskuojan, luusuan tuntumasta (liite 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä limnos-noutimella. Koska järvi on matala, otettiin kokoomanäyte 0.0-0.5 metristä. Näytteet suojattiin valolta ja yhdistettiin kokoomaksi muovisessa ämpärissä. Levänäytteet kestävöitiin kentällä Lugolin liuoksella (10 tippaa/näytepullo) ja toimitettiin määrittäjälle pimeässä ja viileässä. Veden kokonaissyvyys oli järven keskiosaa noin 1,5 metriä ja koillisosassa noin metrin. Vedenlämpötila oli näytepisteillä 20,7-20,2 astetta. 4 Tulokset 4.1 Lajisto ja biomassa Kasviplanktonnäytteistä määritettiin kasviplanktonlajit ja biomassat Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Kasviplanktonin koostumuksen ja määrän perusteella voidaan luonnehtia järven ekologista tilaa, sillä rehevyydeltään, veden väriltään ja altaan ominaisuuksiltaan erilaisilla järvillä on niille tyypillinen kasviplanktonyhteisö (Lepistö ym. 2003). Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa voidaan muuttujina käyttää kasviplanktonin kokonaisbiomassaa, a-klorofyllipitoisuutta sekä haitallisten sinilevien osuutta kokonaisbiomassasta. Suomen ympäristökeskuksen (2009) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi, minkä mukaan arvioitiin järven tilaa erilaisin muuttujin. Edellisten selvitysten (vuonna 2008-2012) perusteella Gallträskin kasviplanktonin biomassat ja klorofylli-a:n pitoisuudet ovat vaihdelleet jokin verran. Yksittäisten tutkimuskertojen väliset erot kasviplanktonin biomassassa eivät vielä kerro veden laadun muuttumisesta, koska suhteellisen suuri vaihtelu on ominaista tälle vedenlaatutekijälle (kuten esim. klorofyllipitoisuudellekin). Lisäksi lajiston koostumus on vaihdellut sen mukaan, onko näytteet otettu heinä- vai elokuussa. Mahdolliset muutossuunnat on mahdollista erottaa vasta melko pitkästä aikasarjasta. Tässä raportissa esitettäviä tuloksia verrataan ympäristöhallinnon julkaisuun 7/2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen (Aroviita ym. 2012). Virallisen tilaluokittelun tekee aina ympäristöhallinto. Gallträskin kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 2013 otetuissa näytteissä 1,1 mg/l ja 0,9 mg/l (Kuva 1). Määrä on vuosien 2010 ja 2011 tasoa. Edellisenä tarkkailuvuonna 2012 suuri planktonbiomassa muodostui suurelta osin Dinobyon-lajeista (suuria kultaleviä). Taksoneja eli lajiryhmiä oli järven keskiosan näytteessä 70 kappaletta ja koillisosassa 59 kappaletta.
mg/l FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (12) 18 Kasviplankton biomassa 16 14 12 10 8 6 4 2 0 11.8.2008 30.8.2010 19.7.2011 2.7.2012 12.8.2013 Keskiosa Koillisosa Kuva 1. Kasviplanktonin biomassa. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien biomassan korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. Mikäli Gallträskin ekologista tilaa vuonna 2013 tarkastellaan kasviplanktonbiomassan perusteella, ja verrataan biomassaa ympäristöhallinnon ohjeen raja-arvoihin, vastasi ekologinen tila molemmilla näytepisteillä luokkaa erinomainen. Heinosen rehevyysluokituksen (1980) mukaan vuoden 2013 biomassat viittaavat mesotrofiaan, eli ravinteisuudeltaan karun ja runsasravinteisen vesistön välimuotoon. Järven kasviplanktonlajistossa oli suhteellisilta osuuksilta edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä noin 40 % (Kuva 2.). Kultalevistä valtalajeina tavattiin suvun Pseudopedinella spp. lajeja, joita oli järven keskiosassa 20 % lajiston biomassasta sekä koillisosassa 16 %. Viherleviä (Chlorophyta), panssarileviä (Dinophyta) ja nieluleviä (Chryptophyta) oli lähes yhtä paljon. Viherlevistä runsain laji oli järven keskiosassa Pediastrum duplex ja koillisosassa Botrycoccuc ssp. Panssarilevistä yleisin laji oli Peridinium umbonatum, joka muodosti käytännössä järven panssarileväpopulaation. Nielulevistä prosentuaalisesti biomassasta eniten havaittiin Cryptomonas spp -leviä.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (12) 100 % 90 % Kasviplanktonin biomassa % -osuudet v. 2013 19 16 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 37 43 16 14 17 26 Gallträsk keskiosa 4 Gallträsk koillisosa 3 Monads, flagellates Coano, zooflagellata Clorophyta Chrysophyta Dinophyta Cryptophyta Cyanophyta Kuva 2. Gallträskin leväryhmien suhteelliset osuudet kasviplanktonissa kesällä 2013. Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä v. 2013 oli merkityksetön - alle prosentin. Myös vuosina 2010-2012 2011 sinilevien osuus on ollut samaa suuruusluokkaa. Elokuussa 2008 tehdyn selvityksen mukaan sinilevien osuus biomassasta näytepisteellä 1 oli 54 % ja 76 % näytepisteellä 2. 4.2 Klorofylli-A Gallträskin klorofylli-a:n pitoisuus määritettiin kasvukaudella 2013 vain kerran, elokuussa. Järven keskiosassa klorofylli a:n pitoisuus oli 12 µg/l ja koillisosassa 11 µg/l (Kuva 3.). Näiden klorofylli a:n pitoisuuksien perusteella järven ekologinen tila sijoittui luokkaan erinomainen. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä on käsitelty tuloksia hyvin suppeasta määrästä, minkä vuoksi tuloksista tehtävät päätelmät ja tulkinnat (esim. luokitus) ovat vain suuntaa-antavia. Kasviplanktonissa esiintyy merkittävää ajallista ja paikallista vaihtelua, joten vasta pidemmästä aikasarjasta voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
µg/l FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (12) 60 Klorofylli-a:n pitoisuus 2008-2013 50 40 30 20 10 0 Keskiosa Koillisosa Kuva 3. Klorofylli-a:n pitoisuus. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien klorofylli-a:n korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. 4.3 TPI-indeksi Kasviplanktonin TPI-indeksi eli trofiaindeksi on koostumusmuuttuja, jolla voidaan myös luokitella järvien ekologista tilaa perustuen kasviplanktonin koostumukseen. Gallträskin vuoden 2012 kasviplanktonaineistolle laskettu trofiaindeksit olivat edellisvuoden tavoin hyvin pieniä: keskiosassa -1,4 sekä koillisosassa -1,3. Verrattaessa indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Kasviplanktonlajisto ei osoittanut rehevyyden merkkejä, sinileviä oli vähän, viherlevälajien lukumäärä ei ollut suuri ja piileviäkin oli melko vähän. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: Sanna Eronen Limnologi, FM
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (12) VIITTEET Ansa Pilke toim. 2012. Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi. Suomen ympäristökeskus Aroviita, L. ym. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 7/2012. Suomen Ympäristökeskus Lepistö ym. 2003. Kasviplankton järven ekologisen tilan kuvaajana. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 600. LIITTEET 1. Näytepistekartta 2. Tulokset vuonna 2013
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näytepistekartta Liite 1
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v. 2013 Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Gallträsk keskiosa 4 12.8.2013 Nostocophyceae Aphanocapsa spp. 6665 0.1066 0.0093 0.0239 Chroococcus minutus 1668 0.7539 0.0659 0.122 Chroococcus turgidus 1668 28.6045 2.5003 3.556 Merismopedia elegans 13330 7.0382 0.6152 1.1287 Microcystis aeruginosa 834 5.456 0.4769 0.9132 Snowella atomus 13330 0.14 0.0122 0.0315 Snowella septentrionalis 1668 0.5304 0.0464 0.1023 Planktothrix agardhii 67 0.1313 0.0115 0.0217 Pseudanabaena limnetica 417 0.0738 0.0065 0.0138 Cryptophyceae Cryptomonas spp. 233275 159.1869 13.9146 22.9439 Rhodomonas lacustris 359910 36.4442 3.1856 5.9337 Dinophyceae Gymnodinium spp. 66650 15.2495 1.333 2.3557 Peridinium umbonatum 119970 143.6041 12.5525 20.131 Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp. 5831910 68.9276 6.025 12.7708 Chrysophyceae Chrysamoeba spp. 126635 48.3746 4.2285 7.2688 Chrysococcus cordiformis 13330 2.7327 0.2389 0.4266 Chrysococcus spp. 139965 43.1425 3.7711 6.4803 Dinobryon bavaricum 12510 2.8273 0.2471 0.4387 Dinobryon cylindricum 6672 2.5153 0.2199 0.3784 Dinobryon spp. 46655 9.191 0.8034 1.4384 Kephyrion skujae 6665 0.2599 0.0227 0.0449 Uroglena spp. 26660 2.7993 0.2447 0.4551 Pseudopedinella spp. 1459635 240.7598 21.045 37.228 Synurophyceae Mallomonas spp. 46655 3.4991 0.3059 0.5809 Diatomophyceae Cyclotella stelligera 39990 31.6321 2.765 2.581 Synedra spp. 6255 1.7514 0.1531 0.1739 Synedra ulna v. ulna 67 0.2412 0.0211 0.0148 Tribophyceae Tetraedriella spinigera 6665 28.8594 2.5226 3.7404 Tetraëdriella jovetii 6665 1.6596 0.1451 0.256 Euglenophyceae Euglena subehrenbergii 67 0.8941 0.0782 0.1082 Phacus caudatus v. minor 67 0.0463 0.004 0.0067 Phacus pleuronectes 201 2.2721 0.1986 0.2777 Prasinophyceae Monomastix spp. 13330 0.4132 0.0361 0.0724 Charophyceae Koliella spiculiformis 26660 0.241 0.0211 0.0456 Closterium jenneri 417 2.1213 0.1854 0.2722 Cosmarium meneghinii 6665 4.6855 0.4096 0.6785 Cosmarium punctulatum 417 5.0103 0.438 0.6102 Euastrum ansatum 417 12.7097 1.111 1.4624 Staurastrum spp. 417 0.0496 0.0043 0.008
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v. 2013 Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Chlorophyceae Polytoma spp. 6665 2.0088 0.1756 Coelastrum astroideum 13330 20.3682 1.7804 3.2734 Desmodesmus armatus v. armatus 6665 0.9264 0.081 0.1612 Desmodesmus spp. 6665 0.4799 0.0419 0.0869 Desmodesmus subspicatus 13330 4.0123 0.3507 0.6658 Didymocystis spp. 113305 2.8326 0.2476 0.5246 Kirchneriella lunaris 6672 0.04 0.0035 0.0077 Monoraphidium contortum 13330 0.2666 0.0233 0.048 Monoraphidium convolutum 19995 2.1395 0.187 0.3475 Monoraphidium dybowskii 6665 0.5581 0.0488 0.092 Monoraphidium minutum 119970 11.0372 0.9648 1.8091 Oocystis spp. 193285 8.6785 0.7586 1.4864 Pediastrum boryanum 201 4.0393 0.3531 0.4767 Pediastrum duplex 6672 40.1016 3.5053 5.0207 Pediastrum tetras 6665 7.998 0.6991 1.121 Planktosphaeria gelatinosa 6665 11.7704 1.0289 1.6113 Raphidocelis spp. 66650 0.3999 0.035 0.0773 Scenedesmus acuminatus v. tetradesmoides 19995 4.3389 0.3793 0.7346 Scenedesmus disciformis 6665 8.3979 0.7341 1.333 Scenedesmus quadricauda 834 0.9858 0.0862 0.1505 Scenedesmus spp. 66650 3.3325 0.2913 0.6172 Selenastrum gracile 6672 0.5004 0.0437 0.0831 Tetrachlorella alternans 6665 6.0252 0.5267 0.935 Tetraedron minimum 53320 13.6499 1.1932 2.1024 Tetraëdron caudatum 39990 15.1829 1.3271 2.2669 Tetrastrum komarekii 6665 0.6665 0.0583 0.1183 Willea vilhelmii 6672 3.3493 0.2928 0.5388 Monads and flagellates Flagellate biflagella 73315 9.9842 0.8727 1.5861 Monad 99975 1.9195 0.1678 0.3403 Katablepharis ovalis 226610 28.7795 2.5156 4.6251
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v. 2013 Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) 12.8.2013 Gallträsk koillisosa 3 Nostocophyceae Aphanocapsa holsatica 417 0.048 0.0051 0.0103 Aphanocapsa spp. 26660 0.4266 0.0456 0.0957 Aphanothece minutissima 13330 0.4239 0.0453 0.0941 Microcystis aeruginosa 201 1.3149 0.1406 0.2201 Snowella septentrionalis 2919 0.9282 0.0993 0.1791 Limnothrix redekei 1005 0.2271 0.0243 0.0352 Cryptophyceae Cryptomonas spp. 246605 199.7234 21.3611 28.4763 Rhodomonas lacustris 439890 46.2018 4.9414 7.5061 Dinophyceae Gymnodinium spp. 39990 13.4233 1.4357 2.0268 Peridinium umbonatum 113305 135.6261 14.5057 19.0126 Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp. 6109620 73.4265 7.8532 13.5903 Chrysophyceae Chrysamoeba spp. 26660 10.1841 1.0892 1.5303 Chrysococcus cordiformis 13330 2.7327 0.2923 0.4266 Chrysococcus spp. 113305 26.4667 2.8307 4.0325 Dinobryon bavaricum 2085 0.4712 0.0504 0.0731 Dinobryon spp. 6665 1.313 0.1404 0.2055 Kephyrion skujae 6665 0.2599 0.0278 0.0449 Uroglena spp. 33325 3.4991 0.3742 0.5689 Pseudopedinella spp. 966425 153.5949 16.4275 23.7219 Synurophyceae Mallomonas caudata 417 2.0112 0.2151 0.259 Mallomonas spp. 86645 2.1661 0.2317 0.3847 Diatomophyceae Aulacoseira ambigua 3336 3.0168 0.3227 0.24 Cyclotella stelligera 46655 36.9041 3.947 3.0111 Achnanthes minutissima 6665 0.5999 0.0642 0.0738 Synedra spp. 2919 0.8173 0.0874 0.0811 Tribophyceae Centritractus belonophorus 6665 2.826 0.3022 0.422 Tetraedriella spinigera 6665 28.8594 3.0866 3.7404 Euglenophyceae Euglenophyceae 6665 9.4176 1.0072 1.3069 Euglena subehrenbergii 268 3.5765 0.3825 0.4328 Phacus caudatus v. minor 834 0.5763 0.0616 0.0835 Phacus pleuronectes 417 4.7138 0.5042 0.5762 Prasinophyceae Monomastix spp. 6665 0.2066 0.0221 0.0362 Charophyceae Closterium acutum v. acutum 417 0.3519 0.0376 0.0504 Euastrum ansatum 67 2.0421 0.2184 0.235
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v. 2013 Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) 12.8.2013 Gallträsk koillisosa 3 Chlorophyceae Chlamydomonas spp. 6665 3.3925 0.3628 0.501 Polytoma spp. 6665 2.0088 0.2149 Botryococcus spp. 5421 39.6133 4.2368 5.0788 Crucigeniella truncata 6665 1.393 0.149 0.2363 Didymocystis spp. 106640 2.666 0.2851 0.4937 Kirchneriella contorta 26660 0.6132 0.0656 0.1093 Monoraphidium contortum 13330 0.1032 0.011 0.0197 Monoraphidium dybowskii 19995 1.6742 0.1791 0.2761 Monoraphidium minutum 119970 11.0372 1.1805 1.8091 Nephrochlamys spp. 6665 0.3466 0.0371 0.0641 Oocystis spp. 133300 5.9852 0.6401 1.0251 Pediastrum boryanum 134 2.6929 0.288 0.3178 Pediastrum duplex 4170 24.1601 2.584 3.0123 Pediastrum privum 6665 1.3397 0.1433 0.2093 Raphidocelis spp. 26660 0.16 0.0171 0.0309 Scenedesmus disciformis 6665 8.3979 0.8982 1.333 Scenedesmus quadricauda 1251 1.4787 0.1582 0.2257 Scenedesmus spp. 6665 0.3333 0.0356 0.0617 Selenastrum gracile 4288 0.3216 0.0344 0.0534 Tetrachlorella alternans 13330 12.0503 1.2888 1.8701 Tetraedron minimum 33325 8.5312 0.9124 1.314 Tetraëdron caudatum 6665 3.3325 0.3564 0.4927 Monads and flagellates Flagellate biflagella 79980 17.5356 1.8755 2.6976 Monad 59985 1.3597 0.1454 0.2375 Katablepharis ovalis 126635 16.0826 1.7201 2.5846