PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2016 Anne Lehmijoki Sari Koivunen Nro

2 2 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Sisällys 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT TUTKIMUSVUONNA KUORMITUS VESITUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Talvi Toukokuu Heinäkuu Elokuu Lokakuu KASVIPLANKTONTUTKIMUSTEN TULOKSET JA TARKASTELU TIIVISTELMÄ Liitteet Liite 1. Vesinäytteiden tutkimustulokset Liite 2. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Paimionselän ja Peimarin vesinäytteiden tutkimustulokset Liite 3. Paimionjoen ainevirtaama-arviot vuodelta 2016 Liite 4. Kasviplanktontulokset 2016

3 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 3 (20) Jakelu Kaarinan kaupunki/yhdyskuntatekninen osasto/kaupungininsinööri Risto Saari Pöytyän kunta/kunnanhallitus Kosken Tl kunta/kunnanhallitus Kårkulla samkommun/juha Kallonen Marttilan kunta/kunnanhallitus Paimion kaupunki/kaupunginhallitus Liedon kunta/liedon vesi Liedon kunta/kaavoitus- ja rakennuslautakunta Liedon kunta/ympäristöterveyspalvelut/tiina Riikonen Sähköpostitse Kaarinan kaupunki/ymparisto@kaarina.fi Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta/laura.ahtiainen@kaarina.fi Kosken Tl kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ymparisto@koski.fi Paimion kaupunki/sinikka.koponen-laiho@paimio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

4 4 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016)

5 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 5 (20) 1. JOHDANTO jatkoi vuonna 2016 Paimionlahden ja Piikkiönlahden tarkkailututkimuksia. Tutkimusten tavoitteena on ollut seurata Paimion- ja Piikkiönlahden tilaa Paimion ja Kaarinan Piikkiön jätevedenpuhdistamoiden toiminnan päätyttyä sekä Kårkullan keskuslaitoksen jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan Turun vesipiirin vesitoimiston hyväksymien tutkimusohjelmien mukaisesti (Tuvy:n , , , ja päivätyt kirjeet). Paimionjoen ainevirtaamien perusteella on lisäksi arvioitu vesistöalueen hajakuormituksen suuruutta ja vesistövaikutuksia merialueella. Paimion ja Kaarinan Piikkiön jätevedenpuhdistamojen toiminta päättyi kesällä 2009, ja tämän jälkeen jätevedet on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle Turkuun. Kaarinan kaupungin Piikkiön puhdistamon tarkkailuvelvoite jatkui Länsi- Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen (Nro 15/2003/4) mukaan kolme vuotta sen jälkeen, kun jäteveden johtaminen Piikkiönlahteen on lopetettu. Kaarinan kaupunki on kuitenkin jatkanut seurantaa vapaaehtoisesti. Paimion kaupungin tarkkailuvelvoite päättyi Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksellä (ESAVI/47/04.08/2010) vuoden 2010 lopussa, mutta Paimion ympäristönsuojelutoimisto on osallistunut Paimionlahden tarkkailuun sen jälkeen vapaaehtoisesti. Paimionlahden tarkkailuvelvoite on koskenut Paimion lisäksi myös muita Paimionjokivarren jätevedenpuhdistamoita (Koski, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyän Kyrö). Paimionjoen ja Tarvasjoen yhteistarkkailuohjelma päivitettiin muuttuneiden velvoitteiden mukaiseksi vuoden 2012 alussa, ja se toimitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskukseen hyväksyttäväksi. Uusitussa ohjelmassa Paimionlahden tarkkailua ei enää sisällytettäisi velvoitetarkkailuun. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Vuonna 2016 Paimionlahden ja Piikkiönlahden tutkimus tehtiin neljä kertaa (17.2., 23.5., ja 17.8.) yhteensä viidessä havaintopaikassa (105, 107, 124, 125, 132, kuva 1, liite 1). Varsinais-Suomen ELY-keskus seurasi Paimionlahden ja Paimionselän sekä Peimarin alueella vedenlaatua viidessä havaintopaikassa (105, 110, 115, 120 ja 124T). Varsinais-Suomen ELY-keskus otti vuonna 2016 alueelta näytteitä 21.7., 4.8., ja Näiden tutkimusten tulokset on pääosin esitetty liitteessä 2. Merialueen rehevyystasoa ja hygieenistä tilaa arvioitiin taulukon 1 perusteella. Vuonna 2010 tarkkailuohjelmaan lisättiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjeen ( , Dnro VARELY/1098/07.00/2010) mukaan kasviplanktontutkimukset viiteen havaintopaikkaan (105, 107, 124, 125 ja 132), koska perustuotantokyvyn mittauksesta luovuttiin. Vuonna 2016 kasviplanktonia tutkittiin havaintopaikoista 107, 124, 125 ja 132; Paimion tarkkailuvelvoitteen päätyttyä havaintopaikka 105 jätettiin pois. Kasviplanktonin lajistoa ja biomassaa tutkittiin ns. laajalla menetelmällä, ja vuoden 2016 tulokset on esitetty liitteessä 4. Kasviplanktonnäytteet tutki planktonlaskija Sanna Autio.

6 6 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Paimionjoen ainevirtaamia on arvioitu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen joesta ottamien vesinäytteiden tutkimustulosten ja Juvankoskessa tehtävien päivittäisten virtaamamittaustietojen perusteella (liite 3). Ainevirtaama on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu 4 jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. Virtaama-arvoina on käytetty Paimionjoen koko valuma-alueelle Juvankosken (F = 785 km 2 ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaama-arvoja. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Näytteenotosta huolehtivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. TAULUKKO 1. Merialueen rehevyystason ja hygieenisen tilan luokitusperusteet. Rehevyystaso Hygieeninen tila Luokka Kokonaisfosfori (µg/l) A-klorofylli (µg/l) Luokka Bakteerimäärä (pmy/100 ml) Karu <12 <2 Erinomainen <10 Lievästi rehevä Hyvä Rehevä Tyydyttävä Erittäin rehevä >80 >25 Välttävä Huono >1000

7 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 7 (20)

8 8 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT TUTKIMUSVUONNA Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko 2). Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen mutta vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä mutta sademäärältään keskimääräisenä. Toukokuun loppupäivinä tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkupäivinä. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Pääosa sateista tuli Turussa kuun puolivälissä mutta paikalliset erot olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko keskimääräinen. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, ja Rauli-myrsky riehui Kesän eli kesäelokuun keskilämpötila oli noin asteen keskimääräistä suurempi ja sademäärä yli 20 % keskimääräistä pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli niukkasateinen. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista ja keskilämpötila kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Myös lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 12 % ajankohdan keskimääräisestä. Lämpötilaltaan lokakuu oli melko lähellä tavanomaista. Myös marraskuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista mutta sademäärä oli noin 70 % pitkäaikaiskeskiarvosta. Kuun alkupuolella oli pakkasjakso mutta sää lauhtui kuun puolivälissä. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä jäi silti noin kolmannekseen tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kaksi astetta tavallista lämpimämpi. Vuonna 2016 Paimionjoen keskivirtaama Juvankoskella oli 4,4 m 3 /s, mikä jäi selvästi pitkäaikaiskeskiarvoja pienemmäksi. Virtaamat olivat tammikuussa vielä pieniä tai kohtuullisia, mutta helmikuun alussa virtaamat nousivat vuoden korkeimmiksi (kuva 2). Virtaamahuipun (yli 60 m 3 /s) jälkeen virtaamat laskivat maaliskuun puoliväliin saakka. Kevätkuukausina virtaamat vaihtelivat välillä 0-30 m 3 /s, mutta

9 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 9 (20) kesällä ja vielä syksylläkin virtaamat olivat pääosin erittäin pieniä. Vasta marraskuun loppupuolella virtaamat nousivat hieman ja joulukuussa virtaamat nousivat uudelleen hetkellisesti. TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 2016 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,4-0,2 0,8 4,7 13,1 15,7 18,1 16,2 12,9 5,0-0,1 0,0 6,5* (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # *keskiarvo # sademäärien summa VIRTAAMA m 3 /s PAIMIONJOKI Juvankoski I III V VIII X XII 2016 KUVA 2. Paimionjoen Juvankosken virtaamat vuonna Paimionlahden ja Piikkiönlahden tarkkailututkimusten ajoittuminen on merkitty kuvaan valkoisin neliöin (Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) ja kolmioin (Varsinais-Suomen ELY-keskus). (Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / Lähde: SYKE) 4. KUORMITUS Paimionlahteen kohdistui vuonna 2016 Paimionjokivarren taajamien (Koski, Marttila, Pöytyän Kyrö, Tarvasjoki) jätevesikuormitusta sekä joen tuomaa hajakuormitusta ja huuhtoumaa luonnosta. Aikaisemmin Paimionjoen alajuoksulle johdettiin myös Paimion puhdistamon jätevedet, mutta puhdistamon toiminta on loppunut ja jätevedet on johdettu lähtien Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. Paimionjokeen kohdistuva taajamien jätevesikuormitus pieneni BHK:n ja fosforin osalta ja 1980-lukujen vaihteessa merkittävästi. Tämän jälkeenkin kuormitus on pääosin pienentynyt näiden suureiden osalta. Vuonna 2010 kuormituksessa tapahtui jälleen selkeä pienentyminen Paimion puhdistamon kuormituksen loppumisen myötä. Etenkin typpikuormitus oli selvästi aikaisempaa pienempi (taulukko 3, kuva 3).

10 10 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Piikkiönlahteen johdettiin Kaarinan kaupungin Piikkiön jätevedenpuhdistamon biologis-kemiallisesti puhdistettuja jätevesiä asti. Tämän jälkeen Piikkiön jätevedet on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle Turkuun. Harvaluodon pohjoispuolelle laskettiin Toivonlinnan puhdistettuja jätevesiä vuoden 2016 kesäheinäkuun vaihteeseen saakka. Jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut verrattain vähäistä. Vuoden 2016 kuormitusarvio on laskettu vuosien keskiarvoista (kuva 3). Myös Toivonlinnan jätevedet johdetaan nykyisin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle Turkuun. Harvaluodon lounaispuolelle johdetaan Kårkullan keskuslaitoksen puhdistetut jätevedet, joista aiheutuva kuormitus on ollut melko pientä (kuva 3). Vuonna 2016 BHK- ja typpikuormitus jäivät edellisvuotta alhaisemmiksi, mutta fosforikuormituksessa ei juuri ollut muutosta. Ainevirtaamalaskelman perusteella Paimionjoki kuljetti vuonna 2016 Paimionlahteen yhteensä noin 42 tonnia (115 kg/vrk) fosforia ja 456 tonnia (1 249 kg/vrk) typpeä (kuva 4, liite 3). Ravinnevirtaamat olivat lähes puolet pienempiä kuin edellisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Pääosa ravinteista ja kiintoaineesta päätyi mereen talven ja kesän aikana. Piikkiönlahteen laskevat Piikkiönjoki ja Pukkilanoja, joiden yhteinen valuma-alue on noin 79 km 2. Valuma-alueilta mereen kulkeutuvan hajakuormituksen määräksi voidaan arvioida Aurajoen ravinnevalumien perusteella vuonna 2016 noin 3 tonnia fosforia ja 35 tonnia typpeä. TAULUKKO 3. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta Paimionlahteen ja Piikkiönlahteen johdettu BHK 7ATU -, fosfori- ja typpikuormitus vuonna BHK 7ATU, kg O 2 /d Kok.fosfori, kg P/d Kok.typpi, kg N/d Piikkiö* Toivonlinna** 0,04 0,012 0,33 Kårkulla 0,10 0,03 1,3 Paimionjokivarsi*** 13 0,51 45 YHTEENSÄ 13,1 0,55 46,6 * Piikkiön puhdistamo lopetti toimintansa ** Toivonlinnan puhdistamon toiminta loppui kesä-heinäkuun vaihteessa. Kuormitusarvio on tehty vuosien keskiarvoista. *** Paimion puhdistamo lopetti toimintansa

11 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 11 (20) BHK 7 kg/d Paimionjokivarsi FOSFORI kg/d Paimionjokivarsi TYPPI kg/d Paimionjokivarsi BHK 7 kg/d Piikkiö FOSFORI kg/d Piikkiö TYPPI kg/d Piikkiö BHK 7 kg/d Toivonlinna FOSFORI kg/d 0,3 0,2 0,1 0 Toivonlinna TYPPI kg/d 1,5 1 0,5 0 Toivonlinna BHK 7 kg/d Kårkulla FOSFORI kg/d 0,3 0,2 0,1 0 Kårkulla TYPPI kg/d Kårkulla KUVA 3. Paimionjokivarren taajamien ja Kårkullan keskuslaitoksen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus (HUOM. pystyakselien asteikot ovat erilaisia).

12 12 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Fosfori keskivirtaama Fosforivirtaama (t/v) Keskivirtaama (m 3 /s) Typpi keskivirtaama Typpivirtaama (t/v) keskivirtaama (m 3 /s) KUVA 4. Paimionjoen mereen kuljettaman fosforin ja typen määrä sekä vuosittainen keskivirtaama Juvankoskella vuosina

13 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 13 (20) 5. VESITUTKIMUSTEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1. Talvi Helmikuun näytteenottoajankohtana Toivonlinnan edustan (107) havaintopaikka oli sulana, joten näytteet otettiin noin 200 m havaintopaikasta pohjoiseen. Piikkiönlahden havaintopaikan 125 näytteet otettiin noin 50 metrin päästä havaintopaikasta itään heikon jäätilanteen takia. Suninsalmi ja salmen havaintopaikka (132) olivat sulana, joten näytteitä ei saatu. Paimionjoen Juvankosken virtaamat olivat tammikuun alkupuolella ajankohdalle tyypillisiä, mutta kuun loppupuolella virtaamat jäivät tavanomaista pienemmiksi pitkän pakkasjakson seurauksena (Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / Lähde: SYKE). Tammi-helmikuun vaihteessa virtaamat olivat hetkellisesti suuria sään lauhtumisen, sateiden ja lumen sulamisen seurauksena. Helmikuussa sää oli tavanomaista lämpimämpää ja sateisempaa. Noin viikkoa ennen näytteenottoa virtaamat kääntyivät jyrkkään nousuun; virtaama oli suurimmillaan 61 m 3 /s. Muutaman päivän huippuvirtaamien jälkeen virtaamat laskivat, ja näytteenottopäivänä virtaama oli 14,7 m 3 /s. Paimionlahti Helmikuun näytteenottopäivänä ( ) Paimionjokisuulla (105) jään paksuus oli 21 cm. Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen. Jokivesien vaikutus näkyi selvästi havaintopaikan pintavedessä, joka oli hyvin vähäsuolaista ja sameaa sekä sisälsi runsaasti ravinteita ja kiintoainetta. Pohjan lähellä ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat pintaa pienempiä. Pintavedessä oli runsaasti happea, syvemmällä happipitoisuudet olivat pintaa pienempiä. Pintaveden hygieeninen tila oli välttävä. Tutkimuskerralla pintaveden kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet, sameusarvot sekä bakteerimäärä olivat selvästi ajankohdan keskimääräistä suurempia suurten virtaamien ja valumien seurauksena. Pintavesi oli tavanomaista vähäsuolaisempaa. Toivonlinnan edustalla (n. 200 m havaintopaikasta 107 pohjoiseen) jäätä oli 17 cm. Pintavesi oli jokisuun tavoin hyvin vähäsuolaista ja sisälsi runsaasti fosforia; fosforipitoisuus oli ajankohdan keskimääräistä suurempi. Pohjan lähellä fosforia havaittiin pintaa vähemmän. Happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa. Hygieeninen tila oli tyydyttävä; bakteerimäärä oli tavanomaista suurempi. Piikkiönlahti ja Suninsalmi Helmikuussa Piikkönlahden havaintopaikoissa (124, 125) jään paksuus oli cm. Kaarinan uimarannan edustalla (124) vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen, ja pohjanläheisessä vedessä oli lievää hapenvajausta. Kummassakin paikassa pintavesi oli vähäsuolaista ja sameaa, ja sisälsi runsaasti fosforia. Syvemmällä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvot olivat pintaa pienempiä. Havaintopaikkojen hygieeninen tila oli lähinnä hyvä. Tutkimuskerralla pintavesi oli edellistalviin verrattuna keskimääräistä vähäsuolaisempaa kummassakin paikassa. Lisäksi

14 14 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia koko vesipatsaassa. Suninsalmen havaintopaikasta (132) ei saatu jäätilanteen takia näytteitä Toukokuu Toukokuun näytteenottopäivänä ( ) Paimionlahteen laskevan Paimionjoen virtaama Juvankoskella oli 1,0 m 3 /s; virtaama oli ajankohdan keskimääräistä pienempi. Virtaamat olivat sateiden seurauksena suuria huhtikuun lopulla, mutta toukokuussa ennen näytteenottoa virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Paimionlahti Toukokuun lopulla Paimionlahden havaintopaikoissa (105, 107) pintaveden lämpötila oli noin 15 ºC. Pohjanläheinen vesi oli noin 3 5 ºC pintaa viileämpää. Pintavedessä oli hapen ylikyllästystä luultavasti kasviplanktonin tuotannosta johtuen. Pohjan lähellä happea oli pintaa vähemmän. Myös korkeat ph-arvot viittasivat kasviplanktonin tuotannon olevan vilkasta. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella paikkojen hygieeninen tila oli erinomainen. Paimionlahden pintavesi oli hieman pohjanläheistä vettä vähäsuolaisempaa. Paimionjokisuulla tuotantokerroksen (0-2 m) ja pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet olivat suurempia kuin pohjan lähellä jokivesien vaikutuksen seurauksena. Pohjanläheinen vesi oli kuitenkin pintaa sameampaa ja sisälsi hieman pintaa runsaammin fosforia ja kiintoainetta. Tuotantokerroksen fosforipitoisuuksien perusteella Paimionlahden vesi oli reheville rannikkovesille tyypillistä. Myös a-klorofyllipitoisuudet olivat reheville rannikkovesille ominaisia. Fosforipitoisuudet olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä, kun taas a-klorofyllipitoisuudet olivat suurempia kuin edelliskeväinä yleensä. Piikkiönlahti ja Suninsalmi Piikkiönlahden havaintopaikoissa (124, 125) pintaveden lämpötila oli ºC. Kaarinan uimarannan edustalla (124) pohjanläheinen vesi oli 6 ºC pintaa viileämpää, ja alusveden happitilanne oli huono. Kummassakin paikassa pintavedessä oli hapen ylikyllästystä. Kaarinan edustan pintavesi oli hieman vähäsuolaisempaa alusveteen verrattuna. Kaarinan edustalla alusvedessä oli pintaa runsaammin kokonaistyppeä ja kiintoainetta ja vesi oli pintaa sameampaa. Myös fosforipitoisuus oli alusvedessä hieman pintaa suurempi. Paikassa 125 pintaveden ja tuotantokerroksen fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat paikkaa 124 suurempia. Tuotantokerroksen fosforipitoisuuden osalta vesi oli kummassakin paikassa reheville rannikkovesille ominaista. A-klorofyllipitoisuuksien osalta Kaarinan edustan vesi oli rehevää ja paikassa 125 erittäin rehevää. Pintaveden ph-arvot olivat suuria runsaan kasviplanktontuotannon seurauksena. A-klorofyllipitoisuudet olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia.

15 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 15 (20) Suninsalmessa (132) pintaveden lämpötila oli 14 ºC, kun taas pohjanläheisen veden lämpötila oli vain vajaa 5 ºC. Pohjan lähellä vedessä oli pintaa vähemmän happea, mutta happitilanne oli kohtalainen. Pintavesi oli alusvettä hieman vähäsuolaisempaa. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi reheville rannikkovesille tyypillisellä tasolla, ja selvästi pienempiä kuin Piikkiönlahdella. Tutkimuskerralla fosforipitoisuudet ja sameusarvot olivat koko vesipatsaassa ajankohdan keskimääräistä pienempiä Heinäkuu Paimionjoen virtaamat Juvankoskella olivat heinäkuun aikana ennen näytteenottoa pääosin ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Näytteenottopäivänä Juvankosken virtaama oli 0,84 m 3 /s. Paimionlahti ja Paimionselkä Heinäkuun näytteenottokerralla ( ) havaintopaikkojen 105 ja 107 pintaveden lämpötila oli noin 19 ºC. Pintaveden ja tuotantokerroksen suolaisuuden perusteella jokivesien vaikutus oli vähäinen. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat reheville rannikkovesille tyypillisellä tasolla. Paimionjokisuulla (105) a-klorofyllipitoisuus oli paikkaa 107 suurempi; kummassakin paikassa a-klorofyllipitoisuus ilmensi rehevyyttä. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hygieeninen tila oli erinomainen. Varsinais-Suomen ELY-keskus tutki vedenlaatua viidessä havaintopaikassa Paimionlahdessa ja Paimionselällä sekä Peimarissa. Sisimpiä havaintopaikkoja lukuun ottamatta vesi oli lämpötilakerrostunut, ja happitilanne sen myötä heikentynyt etenkin havaintopaikoilla 115 ja 120. Heinäkuun loppupuolella veden kokonaisfosforipitoisuus oli reheville merialueille tyypillinen lukuun ottamatta ulointa havaintopaikkaa, jossa kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi reheville merialueille tyypillinen. Tuotantokerroksen a-klorofyllipitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla reheville merialueille tyypillisiä. Piikkiönlahti ja Suninsalmi Piikkiönlahden (124, 125) ja Suninsalmen (132) havaintopaikoissa pintaveden lämpötila oli noin ºC. Enterokokkien kaltaisia bakteereita ei havaittu, joten hygieeninen tila oli erinomainen. Piikkiönlahden havaintopaikoissa fosforipitoisuudet olivat Paimionlahteen ja Suninsalmeen verrattuna suurempia. Fosforipitoisuudet olivat reheville rannikkovesille tyypillisiä, ja myös a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä Elokuu Paimionjoen virtaamat Juvankoskella olivat heinä-elokuussa pääosin alhaisia. Näytteenottopäivänä Juvankosken virtaama oli 1,1 m 3 /s.

16 16 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Paimionlahti ja Paimionselkä Elokuun näytteenottokerralla ( ) Paimionlahden havaintopaikkojen (105, 107) pintaveden lämpötila oli noin 18 ºC. Kummassakin paikassa vesi oli tasalämpöistä pinnasta pohjan lähelle ja happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa. Vesi oli myös muiden tutkittujen muuttujien suhteen melko tasalaatuista pinnasta pohjan lähelle. Jokivesien vaikutus oli pintaveden suolaisuuden perusteella vähäinen. Tuotantokerroksen fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli reheville rannikkovesille tyypillistä. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrien perusteella Paimionlahden hygieeninen tila oli erinomainen. Havaintopaikkojen väliset erot vedenlaadussa olivat pieniä. Varsinais-Suomen ELY-keskus tutki alueen vedenlaatua elokuussa kaksi kertaa: 4.8. ja Elokuun alussa vesi oli edelleen lämpötilakerrostunut ja happitilanne heikentynyt havaintopaikoilla 115 ja 120. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kolmessa sisimmässä havaintopaikassa reheville merialueille tyypillisiä ja havaintopaikassa 120 lievästi reheville merialueille tyypillinen. Tutkituilla neljällä havaintopaikalla a-klorofyllipitoisuus oli reheville merialueille tyypillinen. Myös elokuun lopussa lämpötilakerrostusta havaittiin syvemmillä havaintopaikoilla, mutta alusveden happitilanne oli hieman kohentunut havaintopaikoilla 115 ja 120. Havaintopaikoilla 120 ja 124T veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi reheville merialueille tyypillisiä ja muualla reheville merialueille tyypillisiä. A-klorofyllipitoisuuksien perusteella veden rehevyystasoluokitus oli uloimmalla havaintopaikalla lievästi rehevä ja muualla rehevä. Piikkiönlahti ja Suninsalmi Veden lämpötila oli Piikkiönlahden havaintopaikoissa (124, 125) noin 17 ºC, ja vesi oli tasalämpöistä koko vesipatsaassa. Kaarinan edustan havaintopaikassa (124) pintavedessä oli voimakas hapen ylikyllästystila luultavasti kasviplanktonin tuotannosta johtuen. Muuten happitilanne oli tavanomainen. Vesi oli suolaisuuden, sameuden ja ravinnepitoisuuksien osalta melko tasalaatuista pinnasta pohjan lähelle. Matalassa havaintopaikassa 125 veden sameusarvo ja fosforipitoisuus olivat hieman Kaarinan edustaa suurempia. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella havaintopaikkojen vesi oli lähinnä reheville rannikkovesille tyypillistä, mutta arvot olivat selvästi suurempia kuin Paimionlahdella. Veden hygieeninen tila oli erinomainen. Suninsalmessa (132) vesi oli lämpötilan suhteen tasalaatuista koko vesipatsaassa; lämpötila oli 18 ºC. Happitilanne oli hyvä pinnasta pohjan lähelle, ja vesi oli tasalaatuista myös suolaisuuden suhteen. Pohjan lähellä fosforipitoisuus ja sameusarvo olivat jonkin verran muita syvyyksiä suurempia. Tuotantokerroksen fosfori- ja a- klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä ja olivat Piikkiönlahtea pienempiä ja samaa suuruusluokkaa kuin Paimionlahdella. Veden hygieeninen tila oli erinomainen.

17 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 17 (20) TAULUKKO 4. Paimionlahden ja Piikkiönlahden havaintopaikkojen tuotantokerroksen kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) kesän 2016 tarkkailukerroilla. Havaintopaikka Toukokuu Heinäkuu Elokuu Kok-P Klorofylli Kok-P Klorofylli Kok-P Klorofylli , ,8 46 8, , , Lokakuu Lokakuun alussa Varsinais-Suomen ELY-keskus tutki Paimionlahden, Paimionselän ja Peimarin vedenlaatua neljässä havaintopaikassa. Lämpötilaerot pinnan ja alusveden välillä olivat hyvin pieniä, joten vesi oli sekoittunut pystysuunnassa. Tästä huolimatta happi oli käytännössä loppu pohjan tuntumassa havaintopaikalla 115. Muualla happitilanne oli hyvä. Sekä kokonaisfosfori- että a-klorofyllipitoisuudet olivat reheville merialueille tyypillisiä kaikilla havaintopaikoilla. 6. KASVIPLANKTONTUTKIMUSTEN TULOKSET JA TARKASTELU Elokuun tutkimuskerralla ( ) kasviplanktonnäytteitä otettiin Paimionlahden havaintopaikassa 107, Piikkiönlahden havaintopaikoissa 124 ja 125 sekä Suninsalmessa 132. Kasviplanktonin kokonaisbiomassat vaihtelivat välillä mg/m 3 (kuva 4, liite 5). Kokonaisbiomassat olivat havaintopaikoissa 107 ja 132 pienempiä kuin vuonna Kokonaisbiomassa oli muita paikkoja alhaisempi Paimionlahden havaintopaikassa 107. Muiden paikkojen välillä ei havaittu suuria eroja. Havaintopaikassa 107 suurin leväryhmä oli sinilevät, joiden osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta oli 46 %. Biomassaltaan suurin laji oli sinilevä Aphanizomenon flos-aquae, jonka osuus oli 36 % koko näytteestä. Havaintopaikan kokonaisbiomassa oli tutkimuskerran pienin. Myös Kaarinan edustan havaintopaikassa 124 sinilevät muodostivat suurimman osan kasviplanktonin biomassasta, eli 44 %. Muun kasviplanktonin osuus oli huomattava (26 %) ja viherleviä esiintyi myös runsaasti (13 %). Valtalajina oli Paimionlahden havaintopaikan tavoin sinilevä Aphanizomenon flos-aquae, jonka osuus oli 29 % kokonaisbiomassasta. Piikkiönlahden pohjukan havaintopaikassa 125 kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli tutkimuskerran suurin. Sinilevät olivat suurin leväryhmä myös Piikkiönlahden pohjukassa muodostaen 42 % biomassasta. Sinilevä Aphanizomenon flosaquae esiintyi jälleen valtalajina muodostaen 24 % biomassasta. Muita suuria leväryhmiä olivat viherlevät sekä muu kasviplankton, joiden osuudet kokonaisbiomassasta olivat 17 % ja 22 %.

18 18 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Suninsalmessa (132) sinilevien osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli tutkimuskerran suurin, 59 %. Sinilevä Aphanizomenon flos-aquae muodosti yksinään 53 % havaintopaikon kokonaisbiomassasta. Nielulevien ja muun kasviplanktonin osuudet olivat hyvin samansuuruisia, ja yhdessä ne muodostivat noin neljänneksen havaintopaikan kokonaisbiomassasta. KUVA 5. Kasviplanktonin biomassa ja sen koostumus Paimion- ja Piikkiönlahdella elokuussa Kultalevissä (Chrysophyta) on mukana tarttuma- ja kultalevät (Prymnesiophyceae ja Chrysophyceae), mutta piilevät (Diatomopyceae) on erotettu omaksi osakseen. Ryhmä muu kasviplankton käsittää tarkempaa määritystä vaille jääneet levät kuten flagellaatit ja monadit. Siimaeliöt eivät kuulu kasviplanktoniin, mutta ovat mukana kuvassa.

19 PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 19 (20) 7. TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata Paimionlahden ja Piikkiönlahden sekä Suninsalmen veden laatua. Kårkullan keskuslaitoksen puhdistetut jätevedet johdettiin Suninsalmeen. Paimion puhdistamo ja Kaarinan Piikkiön puhdistamo lopettivat toimintansa kesäkuussa Jälkitarkkailujen loputtua Kaarinan ja Paimion kaupungit ovat jatkaneen seurantaa vapaaehtoisesti. Sää ja virtaamat Vuonna 2016 sademäärä Turussa oli vain noin kaksi kolmasosaa pitkänajan keskiarvosta. Paimionjoen virtaama oli helmikuussa voimakkaiden sateiden vuoksi huomattavasti keskimääräistä suurempi, mutta maalis-huhtikuussa aika tavanomainen. Toukokuun lopun virtaamahuippu lähenteli joen vuodenajan maksimivirtaamaa, mutta kesäja syyskuukausina virtaama oli selvästi tavallista pienempi. Marras-joulukuussa virtaama vaihteli keskiarvon molemmin puolin. Ainevirtaamalaskelman perusteella Paimionjoki kuljetti vuonna 2016 Paimionlahteen yhteensä noin 42 tonnia fosforia ja 456 tonnia typpeä. Ravinnevirtaamat olivat lähes puolet pienempiä kuin edellisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Pääosa ravinteista ja kiintoaineesta päätyi mereen talven ja kesän aikana. Veden laatu Helmikuussa Toivonlinnan edustan sekä Piikkiönlahden havaintopaikoilla jäätilanne oli heikko, ja näytteet jouduttiin ottamaan hieman varsinaisen paikan vierestä. Suninsalmi ja salmen havaintopaikka olivat sulana, joten näytteitä ei saatu lainkaan. Tutkituilla havaintopaikoilla vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen. Joki- ja valumavesien vaikutus näkyi selvästi pintavedessä, joka oli hyvin vähäsuolaista ja monin paikoin sameaa. Alusvedessä oli happivajausta Paimionjokisuulla sekä Kaarinan uimarannan edustalla. Hygieeninen tila oli Paimionjokisuulla välttävä, Toivonlinnan edustalla tyydyttävä ja Piikkiönlahdessa lähinnä hyvä. Toukokuussa runsas levätuotanto nosti pintaveden happikylläisyyttä Paimionlahdella. Tuotantokerroksen fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lähinnä reheville rannikkovesille tyypillisellä, paitsi Suninsalmessa, jossa pitoisuudet olivat lievästi reheville rannikkovesille tyypillisiä. Kaarinan uimarannan edustalla alusvedessä oli jälleen hapenvajausta, muualla alusveden happitilanne oli vähintään kohtalainen. Hygieeninen tila oli kaikissa havaintopaikoissa erinomainen. Heinäkuun tutkimuskerralla tuotantokerroksen kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lähinnä reheville rannikkovesille tyypillisellä tasolla. Hygieeninen tila oli kaikissa havaintopaikoissa erinomainen. Elokuussa runsas kasviplanktontuotanto nosti pintaveden happikylläisyyttä Kaarinan uimarannan edustalla. Vesi oli pinnasta pohjaan tasalämpöistä, ja sen myötä myös alusveden happitilanne oli hyvä. Pinnan kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lähinnä reheville rannikkovesille tyypillisellä tasolla ja suurimpia pitoisuudet olivat Kuusiston linnan sekä Kaarinan uimarannan edustalla.

20 20 (20) PAIMIONLAHDEN JA PIIKKIÖNLAHDEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Kasviplankton Kasviplanktonin kokonaisbiomassat vaihtelivat välillä mg/m 3. Kokonaisbiomassa oli alhaisin Paimionlahdessa Toivonlinnan edustalla ja suurin Piikkiönlahdessa Kuusiston linnan edustalla. Paikoin biomassat olivat vuoden 2015 tasolla ja paikoin pienempiä. Yhteistä kasviplanktonin koostumukselle eri havaintopaikoissa oli etenkin sinilevien suuri osuus: %. Sinilevä Aphanizomenon flos-aquae esiintyi valtalajina kaikilla asemilla muodostaen % kokonaisbiomassasta. Turussa 30. elokuuta 2017 Anne Lehmijoki biologi Sari Koivunen biologi

21 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Paimionlahti (PALA) Piikkiönlahti (PIIK) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l PALA / 105 Pirttikari 105 (L 484) Kok.syv. 7,3 m; Näk.syv. 0,1 m; Lumi 1 cm; Jää 21 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Sari K; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; 0.5 0,3 14, <1 7, ,1 14, <1 7, ,1 11, ,9 5 2,2 11, ,6 6,3 2,7 11,0 85 4,4 4, ,8 7,8 520 < PALA / 107 Huhmari 107 (L 107) Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 0,1 m; Lumi 1 cm; Jää 17 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Sari K; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 0,5 12, < ,5 1,4 11, , PIIK / 124 Kaarinan uimar 124 (L 2) Kok.syv. 6,9 m; Näk.syv. 0,1 m; Lumi 1 cm; Jää 27 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Sari K; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,6 11, <1 7,1 1 0,7 11, ,0 7, ,4 11, ,0 7,6 5 2,2 9,7 73 9, ,4 7,6 53 6,0 2,4 8, , ,5 7, PIIK / 125 Kuusist linn it (L 5) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Lumi 0 cm; Jää 14 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Sari K; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.5 0,6 11, <1 7, ,6 11, ,2 7, PIIK / 132 Harvaluoto loun 132 (L6) Klo 12:30; Näytt.ottaja LSvyt Oy Raimo Mattila, Sari K; Ei näytteitä! PALA / 105 Pirttikari 105 (L 484) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jaakko Laurikainen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 15,0 10, , ,0 8, < ,4 8, ,2 8, LIITE 1, sivu 1/4

22 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Paimionlahti (PALA) Piikkiönlahti (PIIK) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l PALA / 107 Huhmari 107 (L 107) Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jaakko Laurikainen; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; 1 14,7 10, ,8 27 < ,0 8, , ,6 8, PIIK / 124 Kaarinan uimar 124 (L 2) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jaakko Laurikainen; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16,4 11, ,6 9, ,6 8, <2 2 15,7 11, , ,6 8,5 5 10,3 2, ,1 7, ,3 2, ,1 7, ,6 8, PIIK / 125 Kuusist linn it (L 5) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jaakko Laurikainen; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,3 12, ,1 9,0 41 < ,1 9, PIIK / 132 Harvaluoto loun 132 (L6) Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja LSvyt Oy Jaakko Laurikainen; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 13,9 9,8 98 2, ,4 8,6 16 <2 5 10,6 10,1 94 4, ,5 8, ,0 9,9 80 3, ,9 7, ,7 8,7 70 4, ,9 7, ,4 8,5 16 4, PALA / 105 Pirttikari 105 (L 484) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19, ,1 8,2 E < , PALA / 107 Huhmari 107 (L 107) Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19,0 < ,6 8,0 41 7,8 LIITE 1, sivu 2/4

23 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Paimionlahti (PALA) Piikkiönlahti (PIIK) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l PIIK / 124 Kaarinan uimar 124 (L 2) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 20, ,4 7, PIIK / 125 Kuusist linn it (L 5) Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19,7 < ,4 7, PIIK / 132 Harvaluoto loun 132 (L6) Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja LSvytOyJaakko Laurikainen,Hnrh; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 19,2 < ,6 7, PALA / 105 Pirttikari 105 (L 484) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,5 8,0 87 8, ,4 7, ,5 7, ,5 7,9 85 8, ,5 7, , PALA / 107 Huhmari 107 (L 107) Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,8 8, , ,5 17,8 8, , ,8 8, ,6 Kts. liite PIIK / 124 Kaarinan uimar 124 (L 2) Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,5 12, ,5 7, ,5 7, ,5 7,8 5,5 17,4 7, ,5 7, , Kts. liite LIITE 1, sivu 3/4

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Paimionlahti (PALA) Piikkiönlahti (PIIK) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht Suol. ph Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l PIIK / 125 Kuusist linn it (L 5) Näk.syv. 0,3 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 16,5 8, ,5 7, , Kts. liite PIIK / 132 Harvaluoto loun 132 (L6) Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18,0 8,4 91 7, ,8 8, ,0 8,2 90 7, ,8 8, ,8 8,1 88 9, ,8 8, ,8 8, ,8 8, ,8 42 9,5 Kts. liite LIITE 1, sivu 4/4

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia ELY:n seurantatutkimus (Paimionselkä ja Peimari) (PALA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PALA_LOS / 105 Pirttikari 105 Kok.syv. 6,3 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 5,5 1,0 18,2 7, ,7 7, ,6 5,7 6,5 5,3 18 7,5 82 7,7 8,7 5,7 7, ,9 5,7 < PALA_LOS / 110 Aaviikinselkä kaakk110 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 10 1,0 18,1 8, , < ,8 2,1 6,7 10,0 16,1 6,5 68 7,8 7 5,8 7, < PALA_LOS / 115 Tryholm it 115 Kok.syv. 48 m; Näk.syv. 1 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy (ent. SCC V; 0,0-2,0 11 1,0 19,1 8,8 98 6,3 8,9 5,6 8, <4 <4 29 2,2 2,2 6,9 5,0 19 8,6 96 6,1 5,6 10,0 17,6 7,9 85 6,6 5,8 310 < ,1 6,4 20,0 10 4, ,9 40,0 8,4 3,4 30 9,7 5,9 47,0 8,3 3, ,9 7, < PALA_LOS / 120 Paimionlahti X/5 Kok.syv. 27 m; Näk.syv. 1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy (ent. SCC V; 0,0-2,0 10 1,0 19,2 8,9 99 5,9 7,5 5,6 8, <4 4,4 31 2,6 2,5 6,8 5,0 19,2 8,8 98 5,7 5,7 10,0 18,9 8,1 89 6,8 5,7 340 <4 8, ,6 20,0 10,4 5,8 54 8,8 6 26,0 9,5 6,1 55 8,6 9,5 6 7, <10 LIITE 2, sivu 1/4

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia ELY:n seurantatutkimus (Paimionselkä ja Peimari) (PALA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PALA_LOS / 124T Tammosta it 124 Kok.syv. 51 m; Näk.syv. 2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-4,0 5,5 1,0 18, ,8 330 <4 6,8 19 2,8 5,0 18,2 10, , ,0 8,4 40,0 7, ,9 6, , ,0 7,3 7,7 66 4,8 6, , PALA_LOS / 105 Pirttikari 105 Kok.syv. 7,3 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 25 1,0 20,5 8, , < ,6 3,5 7,4 6,3 20,7 7, , < ,7 3,4 < PALA_LOS / 110 Aaviikinselkä kaakk110 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 13 1,0 20,3 8,3 94 8,6 7,3 5,7 8, < ,7 2,8 6,5 10,0 20,3 8, ,7 8, < ,9 < PALA_LOS / 115 Tryholm it 115 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-4,0 11 1,0 20,1 8,7 99 3,5 4 5,7 8, < ,1 2,2 6,1 45,0 8,8 5,5 49 5,7 5,5 6,1 7, PALA_LOS / 120 Paimionlahti X/5 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-4,0 5,7 1,0 19,8 8,5 96 2,4 3,3 5,8 8, < ,8 2,5 5,9 24,0 10 4,9 46 6,5 6,3 6 7, <10 LIITE 2, sivu 2/4

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia ELY:n seurantatutkimus (Paimionselkä ja Peimari) (PALA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PALA_LOS / 105 Pirttikari 105 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-4,0 11 1,0 18,3 9, ,2 10 5, < ,9 4 6,9 5,5 18,1 8,9 97 4,1 5,5 5, ,4 5,3 < PALA_LOS / 110 Aaviikinselkä kaakk110 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 2 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-4,0 8,3 1,0 17, ,3 5 5, < ,1 6,7 10,5 17,4 8,2 87 9,4 10 5,7 7, ,3 44 < PALA_LOS / 115 Tryholm it 115 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-4,0 9,1 1,0 17,9 9, ,2 7 5,7 8, < ,2 2,7 6,1 5,0 17,9 9, ,7 10,0 16,2 7, , ,8 20,0 9,8 6,8 62 4,2 6,2 40,0 9 6,7 60 9,8 6,2 44,0 8,9 6, ,2 7, < PALA_LOS / 120 Paimionlahti X/5 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-4,0 6,6 1,0 17,7 9,1 99 2,8 2,7 5, < ,9 4,3 6,1 5,0 17,5 8,7 94 2,1 5,8 10,0 15,8 6,6 69 3,1 5, ,8 20,0 10,2 6,4 59 3,8 6,1 23,0 9,8 6,6 60 3,3 3 6,2 7, <10 LIITE 2, sivu 3/4

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia ELY:n seurantatutkimus (Paimionselkä ja Peimari) (PALA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Salinite ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PALA_LOS / 124T Tammosta it 124 Kok.syv. 47 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-10,0 2,6 1,0 16,5 9, , < ,2 5,0 16,1 10,0 15,7 290 < ,7 20,0 9,4 40,0 8 7,3 64 2,4 6, , ,0 7,5 7,3 63 3,6 6, , PALA_LOS / 105 Pirttikari 105 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 8,3 1,0 10,8 9,6 88 8,7 10 5, < ,0 11 9, , PALA_LOS / 110 Aaviikinselkä kaakk110 Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 7,1 1,0 12,1 8,8 85 6,5 7 5, ,9 9,5 12,1 8,9 85 6,7 8,5 5, < PALA_LOS / 115 Tryholm it 115 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 1 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 7,2 1,0 12, ,1 7,5 5, , ,6 45,0 10,3 1, ,2 7, PALA_LOS / 120 Paimionlahti X/5 Kok.syv. 23,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,0-2,0 6,1 1,0 12,8 8,9 87 4,9 6 5,9 7, ,7 22,5 12, ,3 7 5,9 7, <10 LIITE 2, sivu 4/4

29 LIITE 3 Paimionjoen ainevirtaama-arvio vuodelta 2016 Keskiarvot Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, hieno 2) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m 3 /s mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l I-III 11, IV 16, V-IX 2, X-XII 3, Koko vuosi Ainevirtaama Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, hieno 2) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P m 3 t t t t t t I-III , IV ,7 6,4 3,7 V-IX ,7 5 2,3 X-XII ,9 4 2 Yhteensä , Jakso Virtaama 1) Kiintoaine, hieno 2) Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P % % % % % % % I-III IV V-IX X-XII Yhteensä ) Paimionjoen virtaama on laskettu Juvankosken arvoista koskemaan koko vesistöaluetta. Virtaamasta on vähennetty Paimionjoesta mahdollisesti Aurajokeen pumpattu vesimäärä. 2) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore 0,4 suodatinta.

30 LIITE 4 (5 sivua) SAMPLE: PLACE: PALA, 107 N E DATE: DEPTH: m COUNTED BY, SA ON 6/26/2017 CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 431 units in 50 Kenttiä at 788x 16 units in 50 Kenttiä at 250x 702 units in 1 Pohja at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES CHROOCOCCALES MERISMOPEDIA SP ROMERIA SP SNOWELLA SP SNOWELLA SP SNOWELLA SP OSCILLATORIALES APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) CRYPTOMONADALES CRYPTOMONADALES PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX SP DINOPHYCEAE DINOPHYCEAE DINOPHYCEAE DINOPHYCEAE HETEROCAPSA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHAETOCEROS SP CHAETOCEROS SP EUPODISCALES EUPODISCALES EUPODISCALES EUPODISCALES PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP KIRCHNERIELLA SP KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR MONORAPHIDIUM SP PHACOTUS SP CRASPEDOPHYCEAE EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET TELONEMA SUBTILE GRIESSMANN HET FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) FLAGELLATES SPP. AUTO (OVAL) FLAGELLATES SPP. AUTO (SPHERE) FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 2 HET FLAGELLATES SPP. HET. (OVAL) 3 HET FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 2 HET FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 3 HET FLAGELLATES SPP. HET. (SPHERE) 4 HET MONAD AUTOTROPHIC MONAD AUTOTROPHIC MONAD AUTOTROPHIC MONAD AUTOTROPHIC MONAD AUTOTROPHIC CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES OSCILLATORIALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE CHLOROPHYTA PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA OTHER PHYTOPLANKTON MONADS AND FLAGELLATES Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: