Hyvän ravitsemuksen tukemisen työkalupakit Ravinnosta puhtia työikäisen arkeen - Päijät-Hämeen ravitsemuspäivä 6.9.2018
Työkalupakki elintapasairauksien riskissä olevalle Positiivisista asioista liikkeelle lähteminen, onnistumisen eväät, voimavarojen tunnistaminen Realistiset tavoitteet, asiakkaan omat odotukset, pienet välitavoitteet, konkretia Yksi pieni muutos (esim. ravintoon) on jo terveyden kannalta merkittävä; pienet teot Empatian voima; asiakkaan kuuntelu ja myönteisyys Asiakkaan intresseistä liikkeelle lähtö ja niiden hyödyntäminen esim. tiedonannossa Ohjaustilanteessa herättää asiakas pohtimaan omia syömisiään; oivallus siitä, mikä on hyvin ja missä kohdin on tarkistettavaa Kokonaisvaltaiset hyvän olon tavoitteet, kuten hyvä olo ja jaksaminen Elämäntilanteen mukaiset, omaan arkeen sopivat muutokset, asiakaslähtöiset tavoitteet Yksinkertaisia neuvoja; säännöllisyys, kalaa ja pähkinöitä enemmän, prosessoitua lihaa vähemmän Riskien tunnistaminen, miksi minä haluan muutoksen Ei olla mustavalkoisia ajatusmaailman vieminen asiakastilanteisiin Kultainen keskitie, aina ei tarvitse syödä terveellisesti (oikea suunta ja pienet pysyvät muutokset merkitsevät) Vertaistuki (ryhmät), esim. toimintakeskukset ja työpajat työttömille Konkreettiset työkalut, esim. taloudellisesti terveellistä ruokaa, reseptejä Kansalliset ravitsemussuositukset ja Välimeren ruokavalio Motivointi asiakkaan/potilaan ruokailutapojen ja valintojen muutokseen Monialainen ja asiakaskeskeinen yhteistyö Puheeksi otto suun terveydestä (kokonaisuus) Paino ei ole ainoa terveyden mittari Onnistumisen mittarit Mittarien hyödyntäminen motivaatiossa ja apuna puheeksi ottamisessa Käydään läpi asiakkaan taloustilanne; rahan käyttö ja miten voisi omaa ostoskoria muuttaa terveellisemmäksi?
Työkalupakki työttömälle tai vähävaraiselle Empatia Vertaistuki Valinnat Edulliset ruokavinkit Jokaisella on vahvuuksia Moniammatillisuus Elintapaohjaus ja konkreettinen tekeminen Asiakkaan omat kyvyt ja kyky kuunnella asiakasta Terveellinen ei aina ole kallista Sattumiakin saa olla Ruokavaliokysely, kuvat puhuttavat Oma tapa ja tottumukset vaikuttavat Mittarit Ruokapäivä Verkkotyökalut Motivaatio Faktatietojen jakaminen Liha vs. vihannekset Raha
Työkalupakki päihde- tai mielenterveysasiakkaalle Huomioitava heikommat lähtökohdat ja voimavarat Empatia ja positiivisuus; kuunteleminen, avoimet kysymykset, refletktio, yhteenveto Ensin elämän muut osa-alueet kuntoon, mielen ja päihdeongelman tasapainotus Motivoiva keskustelu; mitä itse haluat muuttaa ja miten minä voin auttaa? Yhteistyö muiden asiakkaan palvelujärjestäjien kanssa (ohjaus esim. srk:n yhteisruokailuun tai ruoka-apuun) Tavoitteet tulee olla matalammalla, pienet askeleet Konkretia ja ohjattu tekeminen, esim. tehdään yhdessä kauppalista Palautteen antaminen Vähävaraisuuden huomioiminen Päihdeasioissa käytön vähentäminenkin on jo saavutus Hoitotahon osaamisen tukeminen Elämänrytmin tukeminen; ravitsemus, toiminta Luottohenkilöt, hallitsevat kokonaisuuden, muiden ammattilaisten konsultointi Jatkuvuuden ylläpito Ennaltaehkäisevä vaihe usein jo takana; toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan Perheen ja omaisten psykoedukaatio ja perheen osallistaminen; tuki lähellä Riittävä syöminen, päivärytmi Kyselyt, lautasmalli, ruokapyramidi Penninvenyttäjän keittokirja (edullisuus) Resq club hävikkiruoka-app Ruuan sisältö, vitamiinit yms. (esim. lääkityksen kanssa)
Työkalupakki pitkäaikaissairaalle Voimaannuttava työote Pienet muutokset, kokonaisuus ratkaisee; huomio ateriarytmiin ja ruuan laatuun Kuuntelen asiakasta, hyödynnän motivoivan keskustelun keinoja Positiiviset fiilikset; ohjauksessa korostuu asiakkaan voimavarat ja niiden korostaminen, pystyvyyden tunne Vahvistaa jo hyviä asioita, positiivinen palaute Asiakkaan oma oivallus, tästä positiivinen kokemus ja muutosvalmius Empatia; kyky toistaa asiakkaan sanomaa, minä ymmärrän Asiakkaan stereotypioiden muutos Pehmeät rasvat, vähemmän lihaa, suositusten mukainen Välimeren ruokavalio Tukihenkilö rinnalla kulkija, yhdessä suunnitellaan ostokset ja ruokailut Tuki- ja vertaisryhmät Oikea-aikaisuus elämänlaatu paranee, tavoitteena paremman olotilan saavuttaminen Ei tuputeta tietoa, vaan selkeä tavoite, mitä kohden Vältä muutosvastarinta, yritä mieluisten asioiden kautta Itse ajaa elämänsä bussia, älä syyllistä Selkeät ohjeet, tietoa, askel askeleelta, kuvat, videoklipit Tunnista tarve, miksi elää toisin? Mitä menetelmiä, asiakas keskiöön Ruokailutottumukset; mitä tavoitellaan, asiakkaan valmiudet, vahvuudet, ateriarytmi, muutossuunnitelma Ruokavalio tukee paranemisprosessia Reunaehdot, realiteetit, talous, informaatio etuuksista Terveellinen ruokavalio suojaa keskeisiltä kansansairauksilta Iäkkäillä monisairailla voi olla aliravitsemusvaara; riittävä energian ja proteiinin saanti tärkeää D2D-kysely ruokavalion terveellisyyden ymmärtämiseen ja apuväline ohjaukseen ja muutoksiin Oikean tutkitun tiedon välittäminen asiakkaalle, kun sairastaessa ei voimavaroja siihen Kirjaamisen tärkeys
Työkalupakki opiskelijalle tai nuoren perheen äidille /isälle Asiakasta kuunnellen, elämäntilanteen ja voimavarojen mukaan Muutoksessa lähdetään liikkeelle vahvuuksista ja mihin itse on tyytyväinen ja mitkä itse kokee tärkeiksi Konkreettisia ohjeita kerraten ja varmistaen ja kokeeko asiakas, onko mahdollista toteuttaa Helppojen, edullisten ja nopeiden vaihtoehtojen esille tuonti, esim. satokauden kasvisten käyttö Herätellä huomioimaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista, esim. suun terveys Sosiaalisen median hyödyntäminen esim. fb-ryhmät Voimavaroja nuoren perheen/opiskelijan terveellisiin ruokavalintoihin, pieniä päivittäisiä valintoja Monipuolisuus, tasapainoisuus ja kohtuullisuus kaikessa Lasta odottavan perheen kanssa keskustelu perheen ruokatottumuksista, vaikutus lapsen tulevaisuuteen Yhteistyö eri toimijoiden välillä esim. tiedonkulku ja onko yhteinen tietojärjestelmä? Yhdessä syöminen; lapset opettavat säännölliseen syömiseen Lapset motivoivat vanhemmatkin vähentämään esim. suolaa Lautasmalli ja ruokarytmi Mieltymykset syntyvät kokeillen Nettisovellukset tueksi Kouluun ilmainen aamupala Seurakunnan perhekerhot Ruokavaliokysely voisi olla hyvä opiskelijoilla (esim. amisnuori), joka ei millään ala kertoa syömisistään Tuoreella diabeetikolla 1. käynnillä annettaisiin D2D-lomake ja 2. käynnillä käytäisiin läpi ruokavalio ja keskityttäisiin ruokavalio- ja elämäntapaohjaukseen Energiajuomat esille kyselyn kautta Liikapainon ehkäiseminen jo nuorella iällä Seuranta ja tuki muutokseen pitkällä aikavälillä Hyvä kirjaaminen, hoidon jatkuvuus
Työkalupakki juuri eläkkeelle jääneelle Yhteisöllisen syömisen tukeminen (kotoa muualle lähteminen tukee myös liikkumista) Säännöllisen ruokarytmin säilyttäminen, lounas päivittäin Arjen suunnitteleminen uusiksi; kiireettömien ateriahetkien rytmittäminen päivään Monipuolisten ruokailutottumusten säilyttäminen; oikeat valinnat, lihan käyttö, alkoholi Motivoiva keskustelu ja kuunteleminen, pienetkin muutokset tärkeitä Enemmän aikaa panostaa itseensä ja esim. ruuanlaittoon, ruuanlaiton opiskelu Ruoka-/kokkikurssit esim. yksineläville Vähävaraisten ateriamalli Ravitsemuksen määrä ja laatu, kohtuus kaikessa, liikunta+ravitsemus+uni -kokonaisuus Energian kulutus saattaa muuttua, joten ravinnon määrän suhteuttaminen siihen Riittävä proteiinin saanti (+kalsium ja D-vitamiini) Riittävä nesteen saanti; vesikannu näkyville ja juomapullo mukaan Erilaisten vapaa-ajan ryhmien hyödyntäminen; ryhmäliikunta, kokkikurssit, luennot (ryhmästä voimaa ja iloa) Kourallinen pähkinöitä päivässä Riittävästi kuitua Korkeintaan kaksi muutosta kerralla Varallisuus; valmiudet hyviin valintoihin