Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Iijoki Foorumi 19.9.2018, Kierikkikeskus Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
Mitä vesistöaluekohtaisella vesi- tai vesistövisiolla tavoitellaan? Kokonaisvaltaista vesistösuunnittelun ja vesistön käytön kehittämisen yhteistyön tapaa Päämääränä on, että tiiviissä vuorovaikutuksessa eri intressiryhmien kanssa löydetään yhteinen visio ja kehittämispolku vesistöalueen käytöstä Tavoitetila vesienhoidon, vesivarojen käytön ja mm. kalatalouden tulevaisuudesta
Vesistövisioon kytkeytyviä hallinnollisia tavoitteita Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050 (Valtioneuvoston luonnonvaraselonteon linjausten päivitys eduskunnalle 2014) Edistetään vesistöjen ja kalakantojen käyttöä ja hoitoa kestävän liiketoiminnan, paikallisen hyvinvoinnin sekä ympäristön tilan parantamiseksi. Yhteen sovitetaan vesistöjen ja niiden kalakantojen hyötykäytön sekä vesiympäristön hoidon tarpeita kuten suojelua, tulva- ja kuivuusriskien hallintaa, virkistyskäyttöä sekä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähennetään näihin liittyviä ristiriitoja (MMM, YM, TEM)
Vesistöalueen yhteensovitettu käyttö- ja hoito Vesivarojen käytön tarpeet kalatalous vesivoima virkistyskäyttö maatalous metsätalous vedenhankinta vesiliikenne jne. Vesivarojen käytön tavoitteet Vesienhoidon tavoitteet Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Sektorikohtainen hankkeistaminen vs. Hankeaihiot Hankevalinta Tekeminen Lopputulos Visio ja kehittämispolku Tavoitteiden määrittäminen Verkostojen rakentaminen Tekeminen ja ohjaus Lopputulos
Tavoitteena siirtyä sektori- ja/tai hankekohtaisesta kehittämisestä kokonaisvaltaiseen toimintaan
Esimerkkejä vesistövisioista 21.9.2018 7
Iisalmen reitin vesivisio Miten vesiensuojelua ja -hoitoa voitaisiin kehittää pelkkien rajoitusten ja kustannusten sijaan? 21.9.2018 8
Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 Visiotyössä pyritään ymmärtämään alueelliset erityispiirteet ja alueelliset kytkennät sekä varmistetaan riittävä vuoropuhelu 21.9.2018 9
Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisio 2021 Vesistön tilan parantaminen edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista kunnostustyötä vuosikymmenten ajan 21.9.2018 10
Hallituksen Luontopolitiikka -kärkihanke tukemassa jokialueiden kehittämistä Toimenpide: vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Tavoitteita: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa Rahoitusta 7,85 milj. vuosina 2016-2018 Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.
Vaelluskalakärkihankkeen toteutussuunnitelman kirjauksia Pilottikohteiden alueellista yhteistyötä vahvistetaan hyödyntämällä olemassa olevia yhteistyöryhmiä ja -foorumeita sekä tehostamalla niiden toimintaa. Alueyhteistyölle vastuutetaan vetäjä (ELY, maakuntaliitto, kehittämisyhtiö ) Toimijat ja alueviranomainen vastaavat alueellisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja valmistelevat konkreettiset hanke-esitykset
Konkretisoituneet vesistöhankkeet alueilla Suunnittelu- tai toteutus käynnissä kymmenellä vesistöalueella Hankkeet käynnistetty eri muotoisissa alueellisissa yhteistyöryhmissä Vetureina maakuntaliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus Rahoittajina valtio, voimayhtiöt, kunnat, liitot, kalastusorganisaatiot, EU-rahastot Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio
Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt. Oulujoki
Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt. Oulujoki
Kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml. Freshabitkalatiekohteet). LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit 2017-2018 KEMI-OUNASJOKI Kalasydän I-III 2017-2018 Lohien ylisiirrot 2016-2017 Tuki-istutusohjelma 2017-2018 Isohaaran kalateiden kehittäminen OULUJOKI Kalojen ylisiirtorakenne 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 SAARIJÄRVEN REITTI Hietamankosken kalatie, Vattenfall Freshabit 2018-2019 KISKONJOKI Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit 2017-2018 MUSTIONJOKI Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018 Poikasten alasvaellustutkimus IIJOKI Raasakan kalatie 2018 Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Kalojen ylisiirrot 2016-2018 Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 LIEKSANJOKI Koskialueiden kunnostukset 2016-2018 Tuki-istutukset 2016-2018 Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 NILSIÄN REITTI Juankosken ja Karjalankosken kalatiet 2018-2019 PIELISJOKI Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset 2016-2018 Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) 2017-2019 -rahoituspohja selvillä, vesilupahakemus AVIssa HIITOLANJOKI Voimalaitoksen käytöstä poisto ja ohitusuoman rakentaminen 2018-2019 KYMIJOKI Korkeakosken kalatie 2016 Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016 Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu
Kalatalousalueet kalatalouden yhteistoimintaeliminä Uudet kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuonna 2019 Kalatalousalueita 118 kpl, aiemmin kalastusalueita oli kaksinkertainen määrä Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueiden tehtäviin kuuluu mm. käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta
Yhteenveto Jokialueiden kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä sektorien välillä: käyttö, hoito, suojelu ja tulvariskien hallinta Varmistettava laajapohjaisuus, monitavoitteisuus ja kestävyys -> lisäarvoa vesistöstä! Varmistettava myös yhteistyöalustan pysyvyys kuntien rooli? Toimivia ratkaisuja harvoin saatavilla valmiina ja toteutettavissa sellaisenaan Tutkimus- ja kehittämisosaaminen olennaista korostaa yhteistyön merkitystä