KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RAPORTTI AJATUKSIA ALUEPOLITIIKASTA KESKUSTELUN HERÄTTÄMISEKSI KANSANEDUSTAJAT: ESKO KURVINEN JA MARKKU EESTILÄ
Sisällys Johdanto 2 1. Menestyvistä alueista menestyvä Suomi 3 2. Elinkeinot ja yrittäjyys 4 3. Liikenne ja verkot 5 4. Koulutus ja osaaminen 6 5. Luonnonvarat ja energia 7 6. Alueellistaminen 8 Etusivun kartan asettelu kuvaa sitä, että Suomen asemaa maailmalla on arvioitava ennakkoluulottomasti. Jäämeren yhteys on myös aluepoliittisesti uusi mahdollisuus hyödyntää maamme pohjoisia voimavaroja ja tasapainottaa alueellista kehitystä. 1
Johdanto Pääministeri Jyrki Katainen käynnisti syksyllä 2011 projektin, jonka tarkoituksena on nostaa esille uusia, ennakkoluulottomia ajatuksia suomalaisen aluekehityksen toteuttamiseksi. Projektin vastuuhenkilöiksi pääministeri nimesi kansanedustajat Markku Eestilän ja Esko Kurvisen. Työryhmä on järjestänyt avoimia keskustelutilaisuuksia, joihin on osallistunut Kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniä, eduskunta-avustajia, aluekehityksen parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja muita asiasta kiinnostuneita. Kädessäsi olevaan raporttiin on koottu näissä tilaisuuksissa esille nousseita ajatuksia, väitteitä, kehitysaihioita, itsestään selvyyksiä ja koeteltuja käytäntöjä, joiden olemme katsoneet voivan johtaa uuteen entistä menestyksellisempään alueiden kehittymiseen. Raportissa olevat ajatukset eivät edusta mitään virallista totuutta, saatikka että ne olisivat jossain päättävissä elimissä hyväksyttyjä, vaan ne ovat keskustelun pohjaksi kaikkien vapaasti käytettävissä ja työstettävissä toteutusta varten. Raportin työstämiseen ovat osallistuneet vastuuhenkilöiden lisäksi ryhmän sihteeri Matti Kankare sekä avustajina Arto Ahvensalmi, Saana Corino ja Emma-Leena Kemppainen. Aluepolitiikka herättää jo pelkkänä sanana ristiriitaisia tunteita ja mielikuvia. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi siitä täytyy puhua ja aluepolitiikkaa täytyy toteuttaa. Alueellinen kehittäminen ei ole vain heikompien alueiden tukemista, vaan maan eri osien vahvistamista. Suomi on juuri niin vahva kuin sen heikon alue on. Meidän on luotava menestymisen mahdollisuudet kaikille suomalaisille kaikkialla Suomessa. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja onnistumisen edellytyksensä. Niitä meidän tulee vahvistaa nykyaikaisilla menetelmillä. Valtion ja kuntien rooli alueiden kehityksessä on jatkossakin oleellisen tärkeä. Aluepolitiikka ei ole irrallinen politiikanlohko, vaan se kytkeytyy lähes kaikkeen alueilla tapahtuvaan toimintaan. Esimerkiksi onnistunut elinkeinopolitiikka on parasta aluepolitiikkaa. Suomi on liikenteen kannalta saari ja väkilukumme on pinta-alaan suhteutettuna pieni. Nämä seikat tuovat aluepoliittisen työhön sellaisia haasteita, joita monilla muilla meidän kilpailijoillamme ei ole. Tämän vuoksi aluepolitiikan tulee keskittyä olosuhteista tulevien haittojen minimoimiseen ja kilpailun esteiden poistamiseen. Menestyminen ei kuitenkaan ole mahdotonta. Sen suomalaiset ovat jo osoittaneet monta kertaa aikaisemmin. Yhteiskunta ohjaa ihmisten käyttäytymistä, myönsimmepä sitä tai emme. Yhteiskunnan ei pidä kuitenkaan puuttua ihmisten yksilöllisiin valintoihin, mutta siihen, miksi ihminen tai perhe on tehnyt tietyn päätöksen, on yhteiskunta jo aiemmin vaikuttanut. Tämän vuoksi on järkevää etsiä tasapainoa yhteiskunnan ohjauksen, markkinavoimien ja ihmisen itsensä todellisten tarpeiden välille. Siksi tarvitaan yhteiskunnan toimia myös aluepolitiikassa. Huom! Tämä raportti ei ole aluepoliittinen ohjelma. Ajatuksista voi olla samaa tai eri mieltä. Toivomus on, että raportin ajatukset herättävät ottamaan ja perustelemaan kunkin omia kannanottoja. 2
1. Menestyvistä alueista menestyvä Suomi Alueiden erityispiirteitä ja vahvuuksia on hyödynnettävä ja vahvistettava! Aluekehitystoimenpiteet tulee rakentaa alueiden omaan aktiivisuuteen! Tavoitteena on osaamisen, menestyksen ja hyvinvoinnin kasvattaminen! Vahvoille peruskunnille tulee antaa päävastuu aluekehityksestä ja elinkeinojen edistämisestä! Metropolialueen kansainväistyminen nykyistä nopeammin on koko maan etu! Suurten kaupunkien, kaupunkiseutujen ja valtion välisiä suoria sopimuksia on lisättävä! Alueiden ja kaupunkien pitää kehittää omia suoria kansainvälisiä yhteyksiään! Peruspalveluiden on oltava saatavilla kaikilla alueilla! Alueiden välinen kilpailu on positiivinen asia! Alueiden ja niiden rakenteiden erilaisuus on myös voimavara! Suomi rakentuu alueista, joiden vetureina ovat vahvat peruskunnat. Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana on ihmisten elinmahdollisuuksien, tarpeiden ja palveluiden turvaaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisella on oikeus asettua asumaan mihin osaan Suomea haluaa, mutta samalla on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että vain ihmisten päivittäiset palvelut pystytään tuomaan lähelle ja erikoispalvelut sijaitsevat taajamissa. Päävastuu alueiden kehittämisestä tulee olla alueilla itsellään. Alueellinen kehittäminen ei saa olla vain heikommin menestyneiden alueiden tukemista, vaan maan eri alueiden vahvistamista. Kehityksen tulee rakentua pääosin alueen vahvuuksien ja sen asukkaiden oman aktiivisuuden varaan. Tulevaisuuden kuntarakenne tulee muodostumaan riittävän vahvoista työssäkäynti- ja asioimisalueisiin pohjautuvista kunnista. Kansalliset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan tuet suunnataan vauhdittamaan taloudellista kasvua, yrittäjyyttä ja rakenteellista uudistumista. Jokaisella elinvoimaisella alueella on oltava myös riittävästi resursoituja työvoima- ja elinkeinopalveluita sekä Kelan ja poliisin palveluita. Harvaanasutuilla alueilla asuvien palveluita parannetaan lisäämällä yhden luukun periaatetta sekä siirtämällä mahdollisimman suuri osa normaaleista asiointitoimenpiteistä sähköiseen muotoon. Liikkuvien ja eri alueilla kiertävien palveluiden määrää voidaan kasvattaa jatkossa. Valtion ja kuntien yhteispalvelupisteitä kehitetään. Haja-asutusalueilla voidaan sallia taajamia väljempää ja vapaampaa rakentamista ja rakentamisen määräyksiä, mutta tällöin ei voida edellyttää taajaman palveluita ja infrastruktuuria. 3
2. Elinkeinot ja yrittäjyys Etäisyyksistä johtuvia kilpailuhaittoja pitää vähentää! EU:n rakennepolitiikan tulee palvella aitojen uusien työpaikkojen syntymistä! Otetaan käyttöön investointien vapaa poisto-oikeus! Perustetaan pohjoisten elinkeinojen tutkimus- ja kilpailukykykeskus! Ekosysteemiä vahvistetaan kehittämällä yritystoimintaa, työllisyyttä ja ympäristöä yhdessä! Kuntien on toimittava elinkeinojen kehittämisen moottorina ja laadittava elinkeinostrategia, joka pohjautuu omiin vahvuuksiin! Tietoyhteiskunnan ja etätyön mahdollisuuksia on hyödynnettävä enemmän! Työelämän joustoissa on paikalliset olosuhteet huomioitava! Varmistetaan aloittaville yrityksille suunnattu pääomarahoitus! Kuljetustukia on uudistettava edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja vahvistamaan kilpailukykyä! Alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden lisääjinä toimivat alueiden omat elinkeinot. Alueiden pitäminen elinkelpoisina ei onnistu pelkästään tukijärjestelyjen kautta. Lähtökohtana täytyy olla itsenäiset ja omavaraiset alueet, jotka pystyvät hoitamaan oman tehtävänsä ja vahvistamaan elinvoimaansa. Alueiden tulee luoda uusia innovaatioita, joissa kunnat, yritykset ja korkeakoulut verkostoituneina keskittyvät uuden kasvun luomiseen. Väestörakenteen ja huoltosuhteen muutokset eivät ole ainoastaan haaste lähipalvelujen saatavuudelle vaan ne koskevat myös yrityksiä ja niiden sukupolvenvaihdoksia. Yritysten sukupolvenvaihdosten ja investointien vauhdittamiseksi Suomessa täytyy uudelleen arvioida sekä yritysverotusta että perintö- ja lahjaverotusta. Yritysten sukupolvenvaihdokset ovat erityisen tärkeitä niillä alueilla, jossa markkinat toimivat puutteellisesti ja yritysten kannattavuus on heikompi. Jos yritykseen jätettyä voittoa ei verotettaisi, se parantaisi yritysten oman pääoman ehtoista rahoitusta ja lisäisi investointeja sekä työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi tarvitaan erilaisia joustoja sekä paikallista sopimista. Yrittäjät tulee ottaa tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi työelämän pelisäännöistä sovittaessa. Osaaikatyön ja vapaaehtoistyön kehittämiseen tulee panostaa. Kokonaisuudessaan yritysten liiketoimintaa voidaan tehostaa lisäämällä etätyömahdollisuuksia ja sähköistä liiketoimintaa. Kuntien ja valtion elinkeino- ja aluekehityspalveluiden yhdistäminen tuo toimintaan lisää dynamiikkaa, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Valitukset viivästyttävät useita hankkeita ja tuovat niille kohtuuttomia lisäkustannuksia. Valitusoikeutta ei poisteta, mutta käsittelyaikoja täytyy nopeuttaa. On edellytettävä yhdenmukaista viranomaisten menettelyä koko maan alueella. Kuljetuskustannukset ovat myös monilla teollisuuden aloilla haaste liiketoiminnan kannattavuudelle. Ratkaisuna tähän on yrityksille luotava polttoaineveron palautusjärjestelmä. Myös uudistettu kuljetustuki on keino edistää yritysten toimintaa kaukana päämarkkinoista olevilla alueilla. 4
3. Liikenne ja verkot Suomeen on luotava liikenteen runkoverkot kaikille liikennemuodoille! Alempiasteinen tieverkko on pidettävä kunnossa! Joukkoliikenne tulee järjestää kunkin alueen omista lähtökohdista ja tarpeista! Harvaan asutuilla alueilla siirrytään kutsupalveluliikenteeseen! Mobiilipalvelut ja liikkuvat palvelut otetaan laajemmin käyttöön! Tietoliikenneyhteyksien ja audiovisuaalisten yhteydenpitovälineiden hyödyntäminen on välttämätöntä! Yhteiskunnan tukemia kuljetuksia on yhdistettävä yhdeksi ohjatuksi kokonaisuudeksi! Yhdistetään Suomen rautatieverkosto Jäämerelle Pohjois-Norjan satamien kautta! Kehitetään Suomen ja Venäjän välisiä rautatieyhteyksiä! Luodaan kannustimia, jotka aktivoivat yksityisiä sijoittamaan liikenneinfrastruktuuriin! Liikenneyhteyksien ja logistiikan merkitys korostuu jatkuvasti lisääntyvän kansainvälistymisen myötä. Tämän vuoksi infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen ovat entistä oleellisempi osa kansallista elinkeino- ja aluepolitiikkaa. Pitkien välimatkojen, harvan asutuksen ja kylmän ilmaston takia korkeatasoinen ja toimiva logistiikka on alueiden asukkaille ja yrityksille huomattavasti merkityksellisempi kilpailukykytekijä kuin kilpaileville alueille muualla Euroopassa. Tämän vuoksi Suomessa tulee investoida enemmän nopeisiin liikenneyhteyksiin ja keskeisiin kuljetusväyliin. Venäjän talouskasvu, Koillisväylän avautuminen ja arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntäminen kääntävät globaaleja kuljetusreittejä. Kaivosteollisuuden toimintaedellytykset ja muiden luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttävät toimivaa logistiikkaa. Näiden tarpeiden yhdistämisellä voidaan Suomeen luoda hyvät liikenneyhteydet palvelemaan myös alueiden omia tarpeita. Myös alempiasteisesta tieverkosta tulee huolehtia, jotta maa- ja metsätalouteen sekä raaka-aineiden saantiin liittyvät kuljetukset toimivat moitteettomasti. Liikenteen painopistettä ja polttoainevalintoja tulee kehittää tavalla, joka vähentää päästöjä ja polttoaineiden kulutusta. Kehitetään erityisesti nopeaa raideliikennettä, suositaan suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä sekä toteutetaan pitkien välimatkojen alueella yhdistettyjä kuljetuksia. Näin saavutetaan energian säästöjä ja vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Joukkoliikennettä ja yksityisautoilua ei pitäisi nähdä toisiaan poissulkevina vaan täydentävinä vaihtoehtoina. Toimiva lentoliikenne on alueiden elinkeinoelämän kannalta välttämätön, samoin kuin suorat lentoyhteydet Suomen pääkentiltä kansainvälisille lentokentille. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista tapahtuu meritse. Tämän vuoksi merikuljetuskustannukset ovat ratkaisevassa roolissa siinä, miten teollisuus investoi Suomeen ja sen alueille. Valtion tulee huolehtia ja valvoa Suomen etua, jottemme joudu maksamaan ylimääräisiä maksuja ja veroja kuljetuksesta syntyvien normaalien kustannusten lisäksi. Satamien yhteistyötä tulee tiivistää ja muodostaa useita satamia hallinnoivia osakeyhtiöitä. 5
4. Koulutus ja osaaminen Yliopistoja kehitettäessä on otettava huomioon myös alueelliset tarpeet ja vahvuudet! Kaikkien korkeakoulujen vahvuudet ja työnjako on arvioitava myös alueellisesta näkökulmasta! Tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä on synnytettävä korkeakoulujen ympärille! Toisen asteen koulutukseen on oltava mahdollisuus kaikilla! Virtuaalinen koulutus tuo uusia mahdollisuuksia! On paremmin ennakoitava ja koordinoitava aloituspaikkoja yritysten tarpeisiin! Osaava työvoima on kilpailukyvyn varmistaja! Muuntokoulutusta on järjestettävä kotipaikkakunnilleen sitoutuneille henkilöille! Elinikäinen oppiminen tärkeässä on roolissa tulevaisuudessa! Osaava työvoima on yhä enenevissä määrin Suomen kilpailukyvyn varmistaja. Teknologian kehitykseen on varauduttava korkean koulutuksen avulla. Vahva pienyrityspohja tuo joustavuutta ja lisää kykyä talouden reagointiin. Siksi korkeasti ja akateemisesti koulutettuja täytyy kannustaa yrittäjyyteen. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tulee kehittää ja lisätä. Myös tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä on hyvä rakentaa korkeakoulujen ympärille. Korkeasti koulutettu ja osaava työvoima on vetovoimatekijä myös ulkomaalaisille investoinneille ja yrityksille. Ammattikorkeakoulujen osalta pitää päästä pois yksittäisten alueiden välisestä kilpailusta. Tärkeämpää olisi tarkastella yksiköiden sijoittumista yhteisestä näkökulmasta ja alueen todellisista tarpeista. On tärkeää, että koulutus tukee alueen kehitystä ja alue pystyy työllistämään kouluttamansa nuoret. Toisen asteen koulutuksessa aloituspaikkojen lukumäärän pitää pääsääntöisesti vastata alueen ikäluokkia. Ammattiopistojen aloituspaikkojen lukumäärä täytyy kuitenkin sovittaa yhteen yritysten tulevien tarpeiden kanssa. Yhteistyötä yritysten kanssa on lisättävä jo koulutuksen aikana ja erityistä huomiota on kiinnitettävä opetuksen sisältöön sekä koulutusvälineiden yhteiskäyttöön. Harvaanasutuilla alueilla tulee panostaa aikuiskoulutukseen ja muuntokoulutukseen kotipaikkakunnilleen sitoutuneille henkilöille hyödyntäen myös erilaisia virtuaalisia koulutusjärjestelmiä perinteisten menetelmien rinnalla. Tulevaisuuden suurimpia haasteita on työvoiman riittävyys. Sen vuoksi lukio tai ammatillinen koulutus on taattava jokaiselle nuorelle omalla alueella. Oppisopimuskoulutuksen status muutetaan opiskeluksi nykyisen työsuhteen sijaan, jotta yhä useammalla yrityksellä on mahdollisuus tarjota oppisopimuspaikkoja. Mahdollistetaan toisen asteen koulutus kaikille. 6
5. Luonnonvarat ja energia Puurakentamisen lisäämistä ja puun tarkoituksenmukaista käyttöä on edistettävä! Puun jalostusastetta on nostettava! Alueellinen energiatuotanto on työllistäjä ja omavaraisuuden takaaja! Kaivosteollisuuden edellytysten turvaaminen on tärkeä, mutta samalla on huolehdittava ympäristön vaatimuksista! Lähi- ja luomuruoan tuottamiseen kannustetaan! Elintarvikkeiden jalostusasteen nostaminen on alueellisestikin tärkeää! Metsätilojen tilakoon kasvattaminen on välttämätöntä! Lupakäsittelyjä on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä! Suomesta on tehtävä edelläkävijä uusiutuvien energioiden tuottajana! Matkailuelinkeinoja sekä metsästys- ja kalastusturismia on kehitettävä! Luonnonvarat muodostavat olennaisen osan haja-asutusalueiden ihmisten toimeentulosta. Lähija luomuruoan merkitys suomalaisessa ruokatuotannossa tulee korostumaan jatkossa ja luo siten kasvavia mahdollisuuksia yritystoiminnalle maaseudulla. Elintarvikelainsäädäntöä on helpotettava siten, että lähi- ja luomutuotteiden tuottaminen ja jalostus mahdollistuu paikallisesti nykyistä paremmin. Kilpailulainsäädännön esteet on poistettava alueellisten markkinoiden avaamiseksi. Energiapolitiikassa tavoitellaan mahdollisimman korkeaa energiaomavaraisuutta lisäämällä kotimaista energiatuotantoa. Alueellisella energiantuotannolla on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia. Suomen on mahdollista toimia uusiutuvien energioiden tuottamisen edelläkävijänä ja vähentää näin fossiilista polttoaineriippuvuutta. Metsätilojen kokoa on kasvatettava, jotta metsätilojen hoito ja metsien hyötykäyttö tehostuu. Uutta yritystoimintaa ja elinkeinoja maaseudulla kehitetään esimerkiksi matkailuelinkeinojen ympärille. Kaivosteollisuuden ja turvetuotannon toimintaedellytykset on turvattava kestävän kehityksen periaatteella. Jatkojalostusmahdollisuuksia parannetaan niin edullisen energian kuin osaavan työvoiman saatavuuden suhteen. Puhdas suomalainen luonto on sinänsä jo itseisarvo ja luonnonvara. Tästä osoituksena on, että sadattuhannet ihmiset ajavat satoja kilometrejä viikoittain päästäkseen luontoon. Matkailuelinkeinojen, vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten ihmisten tarpeiden vaatimien investointien ja toimintojen yhdistäminen mahdollistaa uusia ulottuvuuksia maaseudun elinvoimaisuuteen. Ympäristön turvallisuuden edistäminen, ympäristöhaittojen vähentäminen, uuden yritystoiminnan, mm. kaivostoiminnan käynnistäminen ja työllisyyden edistäminen eivät voi olla toisiaan poissulkevia, vaan korkean teknologian maassa ne tulee pystyä hoitamaan ilman ristiriitoja. 7
6. Alueellistaminen Alueellistaminen on toimintojen hajauttamista sinne, missä ne on optimaalisinta tehdä! Alueellistamisessa tulee huomioida myös pienemmät kaupungit! Kansalliset tehtävät eivät ole tiettyyn paikkaan sidottuja! Alueellistamisen on tuettava alueella olevaa osaamista ja vahvuuksia! Tulonsiirtoja tarvitaan jatkossakin, vaikka lähtökohtana pitää olla omavaraisuus! Alueellistaminen ei saa olla vain menetettyjen työpaikkojen kompensaatiota! Tietotekniikan ja av-neuvottelulaitteiden käyttöä on lisättävä! Alueellistamisen todelliset hyödyt ja haitat on selvitettävä ennen päätöksentekoa! Alueellistamisessa ei ole kyse vain työpaikkojen hajasijoittamisesta ympäri Suomea! Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä kannustamaan kuntia omavaraisuuden lisäämiseen! Aluepolitiikka ymmärretään usein virheellisesti samaksi kuin alueellistaminen. Tarkoituksena ei ole rahan jakaminen tai keinotekoinen tehtävien siirtely vaan toimintaedellytysten turvaaminen ja Suomen uusi menestys. Alueellistamisessa lähtökohtana ei saa olla yksittäisten työpaikkojen siirtäminen alueelta toiselle vaan toimintojen tai tehtävien kokonaisvaltainen osoittaminen eri alueille. Monien kansallisten tehtävien on syytä sijaita väestöltään suurissa kaupunkikeskuksissa, mutta löytyy myös tehtäviä, jotka voidaan antaa kokonaisuudessaan hoidettavaksi pienemmille ja syrjäisemmille alueille. Tärkeää on myös se, että alueellistaminen pohjautuu alueen omaan tyypilliseen osaamiseen ja vahvuuksiin, eli toimintojen osoittamisella jollekin tietylle alueelle on myös muita perusteluja kuin vain alueellistaminen itseisarvona. Valtionosuusjärjestelmää tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta kaikkien etu on mahdollisimman hyvin ja itsenäisesti toimeentulevat omavaraiset alueet ja kunnat. Alueellistamista on syytä jatkaa, mutta päätöksien pitää pohjautua kokonaisetuun eikä vain jollain alalla menetettyjen työpaikkojen kompensointiin. Pelkkien toimintojen alueellistamisen lisäksi tulee kuitenkin etsiä myös muita keinoja, joilla eri alueiden kilpailukykyä voitaisiin parantaa alueiden omia vahvuuksia hyödyntäen. Julkisten työpaikkojen lisäys ei luo alueellista elinvoimaa, vaan tarvitaan yksityistä toimeliaisuutta, yrityksiä ja työpaikkoja. Sisäisen muuttoliikkeen seurauksena maan eri osien väliset erot ovat kasvaneet ja lähivuosien kehitys näyttää lisäävän alueiden välisiä eroja entisestään. Valtion työpaikkojen vähentymä harvaanasutuilla alueilla on ollut parin vuosikymmenen aikana mittavaa. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa useiden työpaikkojen sijainnin eri puolilla maata. Kelan ja verotoimistojen työnsiirto verkossa on hyvä esimerkki muillekin aloille toteutettavaksi. 8
KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN RAPORTTI