Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (1/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (1/13) Äänekosken kaupungin tietohallinto-ohjelma



Samankaltaiset tiedostot
Tietohallintostrategia

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOHALLINTOSTRATEGIA

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta /2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Tietohallintostrategia

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

VRK strategia

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

Kaupunginhallitus liite nro 6 (1/9) Äänekosken kaupungin hankintaohjelma

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sosiaalialan tiedonhallinta

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Äänekosken kaupungin hankintaohjelma

Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Muutoksesta tavoitteisiin

KUUMA-ICT:n ja kuntien työnjako Palvelusopimuksen liite 6

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste)

Muutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

Suomi.fi-palveluväylä

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Helsingin väestö. Helsingin seutu % Suomen väkiluvusta 23,6

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää?

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Puh

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

PSSHP Tietohallintostrategia

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

TIETOTURVAPOLITIIKKA

KH KV

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Arkkitehtuuri käytäntöön

JUHTA:n syysseminaari

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto Jarmo Riipinen

Toisen vuoden työssäoppiminen (10 ov)

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan

Hankinnat. Hyvän tiedon hallitsijat Carita Wuorsalo

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Tietostrategia Päivitetty

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus Ylijohtaja Silja Hiironniemi

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Ylläpitotehtävissä toimiminen 30 osp. Tavoitteet

Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

Toimintaohjeistus. Tietoturvallisuusohjeistus TIETOTURVASUUNNITELMAT

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

Transkriptio:

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (1/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (1/13) Äänekosken kaupungin tietohallinto-ohjelma ja kehittämistoimenpiteet (2014 2017)

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (2/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (2/13) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 1.1 Tietohallinto-ohjelma käytännössä... 2 1.2 Toimivat palvelujen järjestämistavat... 2 1.3 Tietohallinto... 3 1.3.1 Tehtävät... 3 1.3.2 Arvot... 3 1.3.3 Visio... 3 2 Tietohallinto-ohjelman yleiset painopistealueet... 4 2.1 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen... 4 2.2 Tietohallinnon ja tietotekniikan kehittäminen... 4 2.2.1 Tietohallinto... 4 2.2.2 Tietotekniikka... 6 2.2.3 Tietoturva ja -suoja... 8 2.3 Monikanavapalveluiden kehittäminen... 8 2.4 Hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla... 9 2.5 Henkilökunnan ICT-osaamisen kehittäminen... 9 3 Toimialojen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet... 10

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (3/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (3/13) 1 JOHDANTO Tietohallinto-ohjelman tehtävänä on kuvata kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamista tietohallinnossa. Kaupungin yleiset strategiset arvot ja voimassa olevat strategiset tavoitteet ovat tietohallintoohjelman pohjana. Tietohallinto-ohjelmaa päivitetään yleisten strategisten linjausten muuttuessa. Strategisia tavoitteita ohjaa myös uusi kansallinen lainsäädäntö ja julkisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeet. Etenkin tietohallintolaki (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisesta 10.6.2011/634) ja sektorilainsäädäntö (esim. terveydenhuollon lainsäädäntö). Äänekosken kaupungin yhteinen tietotekninen toimintaympäristö on hyvin laaja ja monimuotoinen. Tietohallinto-ohjelmalla pyritään turvaamaan kaupungin palvelujen keskeytyksetön ja kehittyvä toiminta sekä kuntalaisille että kaupungin työntekijöille pitkälle tulevaisuuteen. 1.1 Tietohallinto-ohjelma käytännössä Tietohallinto-ohjelma tukee koko kaupungin strategian toteutumista. Kaupunkistrategiassa määritellään kaupunginvaltuuston tahto siitä, millä keinoin ja miten kaupunkia ja palveluja halutaan kehittää valtuustokauden aikana. Kehitys ei ole mahdollista ilman toimivaa tietoteknistä alustaa ja osaamista. Tietohallinto-ohjelmalla pyritään mahdollistamaan kaupungin kasvu ja kehitys sekä turvaamaan kuntalaisten sujuva asiointi kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Tietohallinto-ohjelman laadinnasta vastaa kaupungin tietohallinto. Ohjelma tulee tarkistaa ja päivittää valtuustokausittain. Tietohallinto-ohjelman toimintaperiaate tulee kattaa kaikki kaupungin toimialat. Ohjelman toteutumista seuraa tietohallintotyöryhmä. Talousjohtaja raportoi sekä johtoryhmää että kaupunginhallitusta strategian toteutumisesta valtuustokausittain. Tietohallinto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain. 1.2 Toimivat palvelujen järjestämistavat Tietotekniset ratkaisut ovat jokaisessa virastossa ja laitoksessa nykypäivän työkaluja, joita ilman ei voi palveluja toteuttaa. Tietohallinnon

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (4/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (4/13) tehtävä on mahdollistaa kaupungin työntekijöiden tehokas työajan hyödyntäminen ajantasaisten tietoteknisten ratkaisujen avulla. Tietohallinto-ohjelmassa nostetaan esiin strategisia päämääriä, joiden avulla pyritään turvaamaan kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet kaupungin toiminnalle. Tietohallinto-ohjelman jalkauttaminen ja strategisten päämäärien konkretisoituminen on jatkuva prosessi, koska myös toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Tämä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen muutostyö vaatii johdon täyden tuen ja seurannan. 1.3 Tietohallinto 1.3.1 Tehtävät huolehtia kaupungin tietohallinto- ja ICT-palvelujen kustannustehokkaasta kehittämisestä ja tuottamisesta turvata kaupungin palvelujen tietotekniset edellytykset tuottaa ensiluokkaisia tietoteknisiä lähitukipalveluja kaupungin työntekijöille kehittää palvelukokonaisuuksia yhteistyössä kaupungin toimialojen ja liikelaitosten kanssa tietojärjestelmien, tietoliikenneyhteyksien, laitteiden sekä palvelujen hankinta ja kehittäminen tietojärjestelmien yhteen toimivuuden ja -sopivuuden varmistamisen ja kehittäminen tietovarantojen ja -prosessien yhteiskäyttöisyyden varmistamisen tietoturvallisuuden kehittäminen sekä ohjaus eri hallintokuntien toimintatapojen ja työmenetelmien kehittämisen yhdessä yhteistyö operatiivisten toimijoiden kanssa tieto- ja tietoliikennetekniikan kehityksen seuranta keskitetyn ICT-koulutuksen koordinointi 1.3.2 Arvot Asiakaslähtöisyys toimimme asiakkaan tarpeiden mukaisesti Ystävällisyys palvelumme on ihmisläheistä sekä asiakasta kunnioittavaa Kestävä kehitys suunnittelemme myös tulevaisuuden tarpeet huomioiden 1.3.3 Visio Äänekosken kaupungin tietohallinto tuottaa kaupungin sisäisenä toimintana korkealaatuista ja kilpailukykyistä tietotekniikkaosaamista

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (5/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (5/13) vastaamaan kaupungin tietoteknisiin tarpeisiin. Asiakaslähtöisten tavoitteiden toteutumisen turvaavat henkilöstön osaaminen sekä tehokas ja suunnitelmallinen toiminta. 2 TIETOHALLINTO-OHJELMAN YLEISET PAINOPISTEALUEET 2.1 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) painottuu julkisen hallinnon, erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tämä edellyttää myös Äänekoskella kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämistä. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäisen tieto- ja viestintäteknisen ympäristön tavoitetila ja huolehditaan, että tämä tavoite saavutetaan. Hyötyinä on mm. päällekkäisten tieto ja viestintäteknisten ratkaisujen vähentyminen, kustannusten hallinta, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä toiminnan kehittämisestä lähtevien tavoitteiden tunnistaminen. Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot, järjestelmät ja niiden tuottamat palvelut toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö toteutetaan vaiheittain. Äänekoskella kokonaisarkkitehtuurityö aloitetaan Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti. Laaditaan kaupungin tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä huomioiden mahdolliset kuntarakennemuutokset Osallistutaan valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kokonaisarkkitehtuuriprojekteihin 2.2 Tietohallinnon ja tietotekniikan kehittäminen 2.2.1 Tietohallinto Organisaatio: Nykytilassa kaupungin tietohallintoa johtaa talousjohtaja ja tietohallinnon kustannuspaikalla työskentelee 7 henkilöä. Lisäksi kasvun ja oppi-

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (6/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (6/13) misen toimialalla työskentelee 1 henkilö. Koulutoimi on myös rekrytoinut henkilöstöä suoraan koulujen lähitukeen, mikä myös on parantanut koulujen ICT valmiuksia. Huolimatta eri vastuualueista, tietohallinto tekee työtä koko organisaatiolle ja tietoa pyritään jakamaan siten että tietohallintohenkilöstö pystyy tarvittaessa tekemään perustehtäviä missä hallintokunnassa tai tytäryhtiössä tahansa. Kaupungin ICT kentässä on kuitenkin myös useita työtehtäviä, jotka vaativat alueen tai toiminnan syvällistä osaamista. Tarvittaessa palveluja ja osaamista hankitaan myös ohjelmistotoimittajien tai yhteistyökumppaneiden kautta. Koska tietohallinnon henkilöt eivät ole kaikki samalla kustannuspaikalla, ei kaikkia synergiaetuja saavuteta, mm. tiedon kulku, sijaisuusjärjestelyt jne. Päätoimiset tietohallinnon henkilöt sijoitetaan samalle kustannuspaikalle vuoden 2015 alusta lähtien Perustetaan tietohallintotyöryhmä. Työryhmää johtaa talousjohtaja ja jäseniä tulee olla kaikilta toimialoilta (2014) Hankinnat: Äänekosken kaupungin ICT-hankinnat on toteutettu perinteisesti kilpailuttamalla ne erikseen. Tämä sitoo henkilöstön työaikaa huomattavan paljon. Kaupungin ICT -hankintojen määrä on kohtalaisen suuri ja olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä pidempiin hankinta- tai puitesopimuksiin. Tietohallinnon tehtävänä on dokumentoida laite- ja käyttäjätiedot laiterekisteriin. Äänekosken kaupunki käytti ICT-alan perustuotteiden (työasemat, tulostimet, perusohjelmien lisenssit jne.) hankintoihin noin 350.000 (alv 0) vuoden 2012 aikana. ICT-laitteiden hankinnoissa ei käytetä toistaiseksi leasing-vuokrausta johtuen laitteiden runsaasta sisäisestä kierrätyksestä. Yhteistyö tytäryhtiöiden sekä naapurikuntien kanssa päällekkäisen työn vähentämiseksi sekä tehokkuuden lisäämiseksi (2014 2017) Kaupungin kaikki ICT hankinnat suoritetaan keskitetysti tietohallinnon toimesta (vuoden 2014 alusta lähtien). Kartoitetaan KL-Kuntahankinnat Oy:n yhteishankintasopimukset ICT-alalta ja liitytään ko. sopimuksiin soveltuvilta osin vuoden 2014 aikana. Kartoitetaan ainakin alla olevat tuote- /palveluryhmät: o Palvelimet o Työasemat ja näytöt

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (7/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (7/13) o Tulostimet o Tabletit o Verkon laitteet o Matkapuhelimet o Monitoimilaitteet o Teleoperaattorisopimus Selvitetään vuoden 2014 aikana vaihtoehtoa, jossa keskitettäisiin ICT-alan budjetti kokonaisuudessaan tietohallinnon vastuulle 2.2.2 Tietotekniikka Äänekosken kaupungin ATK verkossa on yli 3.000 laitetta joista valtaosa on työasemia. Laitekanta on kirjavaa. Keskimääräisenä elinkaarena työasemilla on 4-6 vuotta käytöstä riippuen. Tietohallinto ylläpitää ICT-laiterekisteriä. Pääsääntöisesti laitteisiin ei hankita erillisiä takuulaajennuksia. Äänekosken kaupungin käytössä on noin 20 suurempaa ohjelmistokokonaisuutta jotka sisältävät useita erillisiä osa tai aliohjelmia. Suuri ohjelmistomäärä johtuu osaltaan kuntaliitoksista, mutta ennen kaikkea kuntasektorin toiminnan monipuolisuudesta. Kehittämistoimenpiteet tuoteryhmittäin: Yhteistä kaikille tuoteryhmille: Tietohallinto käy läpi hankittavien laitteiden mallit ja niiden kehitystä seurataan säännöllisesti myös toimittajien kanssa (jatkuvaa toimintaa) Tietohallinto määrittelee ns. imagen mallilaitteeseen, jonka perusteella laitetoimittaja kloonaa toimitettavat laitteet (jatkuvaa toimintaa) Suunnitelmallisuus järjestelmä- ja laitehankinnoissa yhteensopivuuksien varmistamiseksi (jatkuvaa toimintaa) Työasemat: Määritetään laitevaihtoehdot (2014) o Työasemien osalta tulee pyrkiä yhden laitteen sääntöön. Normaaleissa työtehtävissä ei ole perusteltua käyttää tai omistaa useita eri päätelaitteita o Liikkuvassa työssä olevan ensisijainen työväline on kannettava tietokone sekä matkapuhelin o Määritetään toimialakohtaisesti työasemien laitevaihtoehdot ja elinkaaret huomioiden työasemien kierrätys

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (8/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (8/13) Puhelimet: Määritetään laitevaihtoehdot (2014) o 1 peruspuhelinmalli o 2 älypuhelinmallia o Puhelinten osalta noudatetaan yhden laitteen sääntöä o Määritetään toimialakohtaisesti tarvittavat puhelinmallit ja puhelinten elinkaaret (2014) Dataliittymät: Dataliittymät hankintaan vain niille kaupungin työntekijöille, jotka tarvitsevat datayhteyksiä työssään. Työntekijällä voi olla vain yksi liittymä. Eli mikäli työntekijällä on käytössään esim. datapaketilla varustettu älypuhelin, ei hänelle voida hankkia erillistä 3G/4G- tai ADSL-liittymää. Tulostimet/monitoimilaitteet: Siirrytään keskitettyyn tulostusratkaisuun (2014) Tietoverkot: Henkilökohtaisista oheistulostimista luovutaan pääsääntöisesti o Keskitetyt monitoimilaitteet otetaan käyttöön (turvatulostusominaisuus) o Yhden toimittajan malli, jolloin päästään eroon kirjavasta laitekannasta o Oheistulostimien osalta pyritään käyttämään kierrätyskasetteja Luodaan yhteiset määrittelyt langattomille verkoille (2014) Kaupungin omaa valokuituverkkoa laajennetaan yhteistyössä operaattorin ja Äänekosken Energia Oy:n kanssa (jatkuvaa toimintaa) Jatketaan Laajakaista kaikille valokuituhankkeen toteutusta Teleoperaattorisopimuksen uusiminen (2014) Palvelimet: Active Directory palvelinympäristö uusitaan vuoden 2014 aikana Muiden palvelimien osalta normaalia tuotantoympäristön päivitystä

2.2.3 Tietoturva ja -suoja Ohjelmistot ja lisenssit: Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (9/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (9/13) Selvitetään Microsoft Office pakettien hankintamalli ja -tarve vuosien 2014 2015 aikana Selvitetään erp-järjestelmävaihtoehtoja (2014 2016) Tietoturvalla pyritään suojaamaan yritykselle tärkeät tiedot ulkopuolisilta. Kysymys on toimenpiteistä, jotka takaavat yhtiön tietojen koskemattomuuden. Tietoturvalle on asetettu tiettyjä tavoitteita; yksilön tai organisaation annettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys, kiistämättömyys, pääsynvalvonta, saatavuus ja tarkastettavuus. Jotta tiedot ovat luottamuksellisia, niiden on oltava vain niihin oikeutettujen käytössä. Tiedoilla ja dokumenteilla on turvaluokitus, joka määrittelee sen, kenellä on oikeus tietojen käyttöön, sekä säilytykseen ja tuhoamiseen. Nykytilan kuvaus löytyy Äänekosken kaupungin tietoturvasuunnitelmasta. Tietoturvan ylläpito on jatkuvaa toimintaa, jota seurataan erilaisin testein Alan jatkuva seuranta ja muutoksiin reagointi Virus- ja palomuurijärjestelmien ylläpito ja kehittäminen 2.3 Monikanavapalveluiden kehittäminen Monikanavapalveluilla tarkoitetaan sitä, että kuntalaisille tarjotaan palveluita eri kanavia hyödyntäen. Näitä kanavia ovat perinteinen asiointi, sähköisiin palveluihin perustuva asiointi sekä mobiilipalvelut. Kuntalaisten asiointia kehitettäessä on hyvä pohtia koko asiointiprosessin uudistamista. Pelkän paperilomakkeiden digitalisoiminen ei siis välttämättä muuta asiointia helpommaksi tai tehokkaammaksi. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan julkishallinnossa julkisten palveluiden tarjoamista ja käyttöä internetin välityksellä ja tietojen jakamista internetissä. Sähköiseen asiointiin perustuvia palveluja luodaan entistä enemmän perinteiseen asiointiin perustuvien palvelujen rinnalle. Sähköisten palveluiden haasteena asiakkaan kannalta on luoda sähköisten palvelujen kokonaisuus järjestelmäksi, jossa julkishallinnon eri tasojen (paikallis-, alue- ja valtakunnallinen taso) palvelut näyttäytyvät käyttäjälle yhtenä helposti hahmotettavana kokonaisuutena. Visiona on, että viranomaisten kesken yhdistetään sähköisessä muodossa oleva tieto ja asiointi asiakkaan edun hyväksi siten, että kaikki julkishallinnon asiointipalvelu tarjoillaan käyttäjille yhdestä paikasta yhden luukun periaatteella kertakirjautumisen avulla 24/7. Sähköisten palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisyys on ensisijaista.

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (10/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (10/13) Kartoitetaan toimialojen sähköisten palveluiden laajentaminen (2014) ja toteutetaan palvelutarjonnan laajennus 2015 2017 Kaupunki on tiiviisti mukana Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe) 2.4 Hallinnon tehostaminen tietotekniikan avulla Tietohallintoratkaisuilla tavoitellaan jatkuvasti tehokkaampaa ja sujuvampaa hallintoa. Kaupunki pyrkii tietoisesti yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa kehittämään olemassa olevia tietohallintoratkaisuja entistä tehokkaammin toimiviksi. Jokainen toimiala vastaa omien tietohallintojärjestelmien arvioinnista ja kehittää järjestelmiä yhteistyössä palveluntarjoajien ja tietohallinnon kanssa. Tietohallintoratkaisujen osalta toimialoilla arvioidaan säännöllisesti olemassa olevien järjestelmien toimivuutta. Lisäksi kaupunki pyrkii edistämään käytössä olevien järjestelmien keskinäistä yhteensopivuutta. Järjestelmäarkkitehtuurin kehittämismahdollisuudet kartoitetaan osana kokonaisarkkitehtuurityötä. Kaupunki arvioi jatkuvasti tietoteknisiä hankintojaan työn tehokkuuden näkökulmasta. Tulevaisuuden laitteiston tulee pystyä mahdollistamaan hallinnollisten työtehtävien suorittamisen myös työpisteen ulkopuolella. Kaupungin tietoverkkoratkaisujen ja kaupungin tietotekniikkavalmiuksien parantaminen on keskeinen tavoite. Selvitetään mobiilipalveluiden hyödyntämistä nykyistä laajemmin kaupungin palveluissa (2014-2015) Langattoman työskentelyn vaatimien tietojärjestelmien, verkkoratkaisujen ja työskentelyvälineiden sekä -ympäristöjen ajanmukaistaminen (2014 2017) 2.5 Henkilökunnan ICT-osaamisen kehittäminen Tietotekniikan merkityksen kasvu kaupungin palvelutuotannossa sekä teknologiamuutosten nopeus edellyttävät erityisesti ICT-henkilöstön, mutta myös toimialojen osaamisen aktiivista ja jatkuvaa kehittämistä sekä verkostoitumista. Toimialojen osaamisen tarpeen arviointia tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallintoyksikön kanssa. Osaaminen vaikuttaa toiminnan ja palvelujen laatuun sekä tehokkuuteen. Henkilökunnan kouluttaminen tapahtuu pääasiassa uusien tietojärjestelmien käyttöönottojen yhteydessä. Lisäksi varmistetaan henkilökunnan yleisen tietoteknisen osaamisen ylläpitäminen. Uudet työntekijät

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (11/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (11/13) koulutetaan tarvitsemiensa ohjelmien käyttöön pääsääntöisesti sisäisellä koulutuksella. Tieto- ja viestintätekniikan antamia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikessa työskentelyssä ja henkilöstön työnkuvat saatetaan vastamaan uusista toimintatavoista syntyneitä tarpeita. Laajennetaan sähköisten koulutusympäristöjen käyttöä perusturvan lisäksi muillekin toimialoille (jatkuvaa toimintaa) Kartoitetaan koulutustarpeet (2014-2015) ja toteutetaan koulutukset tarpeen mukaan Rakennetaan kiinteä atk-luokka (2014-2015) 3 TOIMIALOJEN KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Keskushallinto: Selvitetään mobiilipalveluiden hyödyntämistä nykyistä laajemmin kaupungin palveluissa Kaupungin www-sivut päivitetään vuoden 2014 aikana responsatiivisiksi, jolloin sivuston ulkoasu toimii päätelaitteesta riippumatta Kaupungin intranet-sivut (rakenne) päivitetään vuoden 2014 aikana Toteutetaan langaton ja mobiili työympäristö (jatkuvaa toimintaa) Arvioidaan taloushallinnon järjestelmien kehittämismahdollisuudet ja vaihtoehtona koko taloushallinnon tietojärjestelmien uusiminen (2014 2015) Siirrytään hankintatoimessa sähköiseen kilpailutusjärjestelmään (2014) Otetaan käyttöön sähköinen sopimustenhallintajärjestelmä (2014) Selvitetään sähköisen arkistoinnin käyttöönottoa Selvitetään toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa Tonttipalveluiden Webmap ja Internet Karttapalvelut (IKP) otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana Otetaan käyttöön sähköinen kalenterijärjestelmä (ryhmäkalenteriominaisuus, 2014) Selvitetään pikaviestinten hyödyntämistä kaupungin työympäristössä (2014 2015) Käyttäjätunnusten hallinnoinnin kehittäminen yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa (2014)

Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (12/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (12/13) Selvitetään tietojen siirto kulunvalvonnasta työvuorojen toteutumiseen (Titania), palkkahallintoon (2014 2015) Kulunvalvonnan ja palkasta perittävien palveluiden linkittämisen selvittäminen (2014 2015) Perusturva: Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen Liitytään Kanta-arkistoon (2014) Sähköisten hakemusten käyttäminen sosiaalipalveluissa (esim. toimeentulotuki, vammaispalvelu, SADe) Mediatri -potilastietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen o Medinet (kansalaisen asiointitili) käyttöönotto (2014) o Tekstiviestipalvelut (2014) o Päätöksenteon tuki (2015) Uuden terveyskeskuksen käyttöönotto vuoden 2014 aikana Kotihoidon mobiilijärjestelmän käyttöönotto (2014) Selvitetään turvasähköpostiyhteyden käyttöönotto asiakastyössä (2014) Kasvu ja oppiminen: Koulutoimen nykyiset työasemapalvelut perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja palvelinkeskeisyyteen. Järjestelmä on toimiva, joten sen kattavuus ja palvelutaso halutaan pitää strategiakaudella vähintään nykyisellään Varaudutaan sähköisten ylioppilaskokeiden aiheuttamiin tarpeisiin (2015 2016) Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen Päivähoito Mukana järjestelmän laajentaminen päiväkoteihin (2015) Tabletteja ja muita mobiililaitteita pilotoidaan ja tutkitaan miten ne soveltuvat osana laajempaa oppimiskäyttöä (jatkuvaa toimintaa) Vuonna 2015 jokaisessa luokassa on audiovisuaaliset esityslaitteet, jotka ovat ajantasaiset, tukevat pedagogisia tavoitteita, ovat vuorovaikutteisia ja tarjoavat monipuoliset yhteydet ulkomaailmaan Internet-yhteys on koulurakennuksissa (lukio, yläaste) langattomasti kaikkien saatavilla ilman salasanoja (2014) Wilman käyttäminen kiinteässä yhteydenpidossa vanhempien ja asiantuntijoiden välillä (2014) Sähköisen oppimateriaalin testaaminen (2014) ja pilotointi (2015)

Tekninen ja ympäristö: Kaupunginhallitus 17.2.2014 liite nro 8 (13/13) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 13 (13/13) Sähköisten asiointipalveluiden (lupamenettelyt ja asumiseen liittyvät palvelut) kehittäminen (2014 2017) Otetaan käyttöön projektihallintaohjelmisto (Planman) vuonna 2014 Vapaa-aika: Sähköisen tilavarausjärjestelmän testaaminen (2014) ja kehittäminen (esim. avaintenhallinta ja laskutus) Sähköisen avustusten hakujärjestelmän luominen (2014 2015), esim. KuntaZEF Sähköisen lipunmyynnin kehittäminen (2014 2016)