M. bovis -riskinhallinta lihanautaketjussa Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Nauta 10.11.2017, 11.40 12.10
Tavoitteet Siitoseläinkauppa haltuun niin A-tasolla kuin tilojen välilläkin ETT:n eläinkauppaohjeet tutuiksi Kaikki positiiviset lypsy- ja emolehmäkarjat esille Positiiviset karjat haltuun Eläinvälitys tartuntatiloilta Lihanautaketjun tartuntatilanteen ymmärtäminen Vasikkakasvattamojen M. bovis vastustus osan hengitystietulehdusten muuta hallintaa Muuta epäselvää / oleellista?
Siitoseläinkauppa Tärkeää pitää pihviketju puhtaana = siitossonnikasvattamot A-tasolla https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ohjeet_ja_lomakkeet/mycoplasma%20bovis %20vastustusohjelma%20280217.pdf Terveystodistus (ei tauteja) ja terveystilanneraportti (toimintatavat) Kaikilla ostetuilla terveystodistukset ja terveystilanneraportti, joista ostajan terveysstatus selvästi esille A-tason tiloilla vielä epäselvyyttä siitä, että käyntejä pitäisi olla kaksi vuodessa Milloin eläimiä tullut ja mistä, milloin näytteet otettu suhteessa uusiin tulokkaisiin. Terveystodistukset Tarkkuutta sekä kirjoitettaessa että eläimiä ostettaessa! Siitossonnien kasvuasematoiminnan kierto huomioon: täytetään lokakuussa yhden vuorokauden aikana, huutokauppa huhtikuun lopussa ja kuljetukset toukokuun lopussa Mycoplasma-näytteiden otto lähtötiloilla helpoin järjestää ennen laidunkautta, kun vasikat pieniä, mutta samaan aikaan emolehmätiloilla, myös poikakotiin lähettävillä tiloilla on omien tilasonnien vastaanottosesonki. Tämä voi tuoda hankaluutta. Uusien sonnien tulisi olla A-tasolta ihan varmasti. Jos näytteenotto tehdään syksyllä, ei ole niin paljon paineita uusien eläinten tulosta, mutta silloin emotilat ovat erittäin kiireisiä, aika käy tulosten odottelun kanssa vähiin ja tilalla olisi parasta olla kunnon käsittelypilttuu (sellainen, jossa saa vielä laidat puristettua kapeammaksi).
Terveystodistusten laatimisessa vielä paljon epäselvyyksiä Mycoplasma-ohjelmaan kuuluvat dokumentit puuttuvat yleisesti monilta Ohjelmaan liittymisasiakirja nasevassa, tautikartoituslomake kohdassa tarttuvat taudit nasevassa. Mycoplasma-ohjelmasta poistuvat tilat? Pitäisikö liittymisasiakirjat poistaa luomasta väärää kuvaa terveystilanne raporteille? Tilannekatsaus-käynti tarttuvien tautien lomakkeelle, jotta sen tiedot nousevat tilannekatsausraportille Muuten tilannekatsauksessa näkyy vain viimeisen vuosikatsauksen mahdollisesti vanhentuneet tiedot. Jotta tilannekatsausterveystodistus tulisi osaksi jokapäiväistä eläinkauppaa, kaikkien pitäisi oppia perusniksit sen käyttöön. Tilannekatsausraportilla syytä selvästi täsmentää, mistä eläinryhmästä esimerkiksi salmonellanäyte on otettu, jottei alkuperäistä näytteenottotulosta tarvitse hakea Näytteenotto kerran vuodessa Poikakotiohjeet: https://www.atriatuottajat.fi/atrianauta/emotila/siitoselainkauppa/synty mätilojen%20ohjeet%20ja%20vaatimukset/sivut/default.aspx AtriaNauta-palvelun siitoseläinkuljetuksissa vain erityistason eläimiä
Muu kauppa ostajan tarpeiden mukaan A-tasolla tai kansallisella tasolla Terveystilanneraportti aina eläimiä ostettaessa Raportit luettava kunnolla ja lähtötilan riski arvioitava ennen eläinten siirtoa ostajalle hyvä tarjota apua riskinarviointiin Kuljetuksissa vain kansallisen tason eläimiä varmistettava kuljetusta järjesteltäessä Erilliskuljetukset Välityseläinkauppa vs. kansallinen taso vs. A-taso Autojen pesupaikkoja on harvassa, pesuja erittäin vaikea valvoa ja tarkistaa Vastuu terveystietojen tarkistamisesta tiloilla itsellään Vaarana, että kustannussyistä otetaan riskejä, jotka saatetaan sitten myöhemmin siirtää muille Eläinnäyttelyt? Voidaanko olla varmoja, että kaikki samalla tasolla ja riskit hallussa? Kannattaako tiettyjä riskejä sallia?
Elinkeinon yhteiset ETT:n pelisäännöt https://www.ett.fi/sisalto/nautaketjun-turvallisen-toimintatavanohjeistuksia https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ett_elainkauppaoh je_a4_fi_web2.pdf https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ett_v%c3%a4litysv asikkaohje_v4b.pdf https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ett_teurasnautaoh je_v4b.pdf https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/ohjeet_ja_lomakkeet/ M%20bovis%20tilan%20ohjeet%20vasikkav%c3%a4lityksen%20osalta%2010.0 3.2016.pdf
Positiivisten lypsykarjojen löytäminen, putkitus ja saneeraus Utaretulehdusnäytteiden PCR-tutkimukset tehokas seurantatapa Yskistä kliinisiä näytteitä M. bovis tartunta ei aiheuta aina mitään erityisiä oireita Teuraslehmien keuhkolöydöksiin huomiota Karja syytä tutkia, jos yli 3 keuhkotulehdusta Positiiviset lypsykarjat putkitetaan vasikkakasvattamoihin, joissa tartunta jo todettu Kasvattamojen uudet tartunnat tulleet tuntemattomilta tiloilta Maitotilojen saneerauksen jälkeen lihaketjussa järkevä miettiä lisätoimia
Eläinvälitys Mycoplasma bovis tartunnan saaneilta tiloilta Tilat ja niiden sopimuseläinvälittäjät noudattavat seuraavia ohjeita vasikkavälityksessä, jotta avoin toimintatapa tautivastustuksessa voidaan ylläpitää. Ohjeiden tarkoituksena on turvata tartunnan saaneiden tilojen vasikoiden jatkokasvatus ja minimoida tartunnan leviäminen nautaketjussa. Tämä edellyttää tilan, eläinvälittäjän ja tilan riskinhallinnasta vastaavan eläinlääkärin yhteistyötä. a. Tila ilmoittaa epäillystä tai todetusta tartunnasta sopimuseläinvälittäjälleen ja mahdollisille muille eläintensä vastaanottajille. b. Tila varmistaa kuuluvansa NASEVAAN ja yhteistyökumppaneilleen antamansa valtuutukset, jotta tartunnan leviämistä ketjussa voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää.
ev2 c. Tila selvittää omat ja yhteistyökumppaniensa mahdollisuudet kasvattaa mahdollisen tartunnan saaneet vasikat. d. Välitykseen myytävät vasikat erotetaan heti syntymästään tilan lehmistä ja vanhemmista mahdollisesti tartunnan saaneista vasikoista. mieluiten erilliseen puhtaaseen osastoon. Vaihtoehtoisesti erottelu pisaratartunnat estävillä väliaitalevyillä, igluilla tai toisistaan riittävän erillään olevilla muilla karsinajärjestelyillä. Mitä tarkemmin erottelu toteutetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä vasikoille löydetään sopiva vastaanottaja. e. Tilan eläinlääkäri laatii tilalle riskienhallintasuunnitelman NASEVAN Tautitorjunta valikkoon Tila noudattaa ja eläinlääkäri seuraa riskienhallintasuunnitelmaa
ev3 f. Tutkimukset joko a tai b kohdan mukaisesti a) Koko karja tutkitaan EVIRAN ohjeiden mukaisesti tartunnan toteamisen ja edellä esitettyjen välittömien ennaltaehkäisytoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen (2-4 vko tartunnan toteamisesta ja toimenpiteiden aloittamisesta). Uusitaan kahteen kertaan noin puolen vuoden välein. Tutkimuskustannuksista sovitaan yhteistyökumppanien kanssa. b) Tartunnan jälkeen riskienhallintasuunnitelman ohjeiden mukaisesti eristetyt vasikat tutkitaan 2-4 vk ikäisinä sierainlimanäyttein. Eviran ohjeiden mukaisesti tutkitut muista eläimistä erotetut vasikat voidaan välittää lihanautatiloille vähäriskisinä välitysvasikoina, jos niillä ei ole todettu M. bovis-tartuntaa.
ev4 h. Eläinvälittäjä arvioi tilan eläinten aiheuttaman riskin tapauskohtaisesti yhteistyössä tilan riskienhallinnasta vastaavan eläinlääkärin kanssa ja ohjaa tutkimattomat tai mahdollisesti tartunnan saaneet vasikat harkintansa mukaan tiloille, joille tartunta on jo todennäköisesti levinnyt aiemmin myytyjen vasikoiden mukana. Toistaiseksi Jos tällaisia tiloja ei ole käytettävissä, vasikoita ei myydä ennen kuin vasikoiden aiheuttama riski voidaan tehtävien tutkimusten perusteella arvioida olevan vähäinen. i. Eläinvälittäjä ei ole velvollinen välittämään M. bovis - tartunnan saaneita tai hengitystietulehduksia sairastaneita vasikoita, jos niille ei löydetä sopivaa vastaanottajaa.
ev5 h. Tila varautuu lopettamaan tai teurastuttamaan vasikat, joille ei löydetä sopivaa kasvattajaa. i. Jos tilalta välitettyjen vasikoiden huomataan aiheuttavan ongelmia jatkokasvatuksessa, ei tilalta voida välittää uusia vasikoita, ennen kuin riskienhallinta toimenpiteillä on varmistuttu vasikoiden vähäriskisyydestä. j. Tilan eläimiä ei viedä lypsy- tai emolehmäkarjoihin.
Lihanautaketjun seuranta ja merkitys hoitokäytäntöihin Kliininen seuranta ja näytteenotto Tieto puutteellista Joskus positiiviseksi todetut tilat voivatko vapautua tartunnasta? Näiden kontaktit - kuinka määritellään? Muut tilat piilevät tartunnat mahdollisia Vasikkakasvattamojen sairastuvuus + 0 20% - 100%, yksittäistapauksissa kuolleisuusongelmia Lääkkeiden käyttötarve + 20-100%? Noin viidesosalle syytä jatkaa tetrasykliinikuuria 2-4 vrk Lisääntynyt tarve vaihtaa lääkkeitä (makrolidit/florfenikoli) Kroonikoiden lisääntynyt määrä tuo hankalia eettisiä kysymyksiä Kituliaita, lääkkeiden teho kyseenalainen Aika silti useimmiten parantaa ihan hyvään tuotannolliseen kuntoon Hiehokasvattamoissa suurin riski, kun eri tilojen vk-lehmävasikoita yhdistellään, vaikka tunnetut ja tuntemattomat tilat pyritään pitämään erillään monista käytännön ongelmista huolimatta Vaikutusta kasvuihin ei havaittavissa tilastoissa Lehmillä selvästi (7*) ja sonneilla mahdollisesti (2-3*) havaittavissa oleva vaikutus keuhkolöydöksiin
Lihatilan vastustustoimenpiteet Osana hengitystietulehdusten yleistä vastustamista Hyvä ruokinta, kuiva-alusta ja raikas ilma oleellista, muttei riitä Toimintatavan riskikohtien karsiminen yhdessä eläinvälittäjien kanssa Valtava asenne- ja tomintatapamuutos tarpeen Lähtötilojen vakiointi ja määrän minimointi Loppukasvattamoista hyvät kokemukset Pihvipuolen ja erityisesti vasikkakasvattamoiden haasteet Joustava täyttömäärä tarjolla olevien vasikoiden mukaan Vasikoiden erottelu mieluiten selvästi alle 10 vasikan ryhmiin niiden tullessa ja myöhemmin tarpeen mukaan Lähtötila, terveydentila Kunnollinen osastointi mieluiten erillisiin rakennuksiin Juotto-osastojen koon rajoittaminen (<60?) Jatkuvatäyttöisistä teiniosastoista eroon Vasikkakasvattamon koon rajoittaminen tai hajasijoittaminen saman rehukeskuksen toimintasäteelle (<120???) Voi olla vaikea toteuttaa kannattavasti
Kotiinviemisiä Vastustusohjelma Positiivisten tilojen ohjeistus Putkitus