Tilastot kertovat lypsykarjatilojen vasikoista

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastot kertovat lypsykarjatilojen vasikoista"

Anneli Kyllönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tilastot kertovat lypsykarjatilojen vasikoista

2 Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa

3 Vasikoiden kuolleisuus Käytetty aineisto Laskentakeskuksen aineisto Tilakuntoaineisto Reija Heikkisen lisensiaattityö: v syntyneiden ja rekisteröityjen vasikoiden kuolleisuus

Maitorotuisten vasikoiden kuolleisuus Suomessa 2003-2008 Vuonna 2009 syntyi

4 Maitorotuisten vasikoiden kuolleisuus Suomessa Vuonna 2009 syntyi lypsykarjatiloilla vasikkaa. Vasikoiden määrä on pudonnut 13,9 % vuodesta 2003.

5 Vasikkakuolleisuus: kuolleena syntyneet ja ennen merkin laittoa kuolleet

6 Vasikkakuolleisuus: kuolleena syntyneet ja ennen merkin laittoa kuolleet Kun maitorotuinen hieho tai lehmä siemennetään liharotuisella sonnilla Hiehojen vasikkakuolleisuus 8,6 % Lehmien vasikkakuolleisuus 5,6 % Yhteensä 5,7%

7 Vasikan yksilöllinen riski kuolla eri maissa Maa Kuolleisuusriski päivien aikana Ruotsi 3,7 % Norja 4,6 %* Suomi 2,5 % Tanska: lehmät 6,4 % Tanska: sonnit 7,8 % Tanska yhteensä 6,6 % Itävalta 3,1 % Iso- Britannia 1,4-6 % * päivien aikana

8 Tanskalainen vasikkakuolleisuusprojekti tanskalainen kampanja kohdistettiin korkean vasikkakuolleisuuden tiloille - viljelijöille perustettiin vertaistukiryhmiä - Ohjattu vertaistuki - 2 tilakäyntiä: - Toimenpide-ehdotukset ja seuranta

9 Tuotosseurantatilat 2008

10 Tilakoko vaikuttaa kuolleisuuteen V vasikkakuolleisuuden mediaani oli 6,7% Suurilla lehmän tiloilla vasikkakuolleisuus oli 8,2 % Yli 100 lehmän tiloilla 10,1 % 20%:lla kaikista tiloista ei kuollut vasikoita vuonna 2008 ollenkaan

11 Syntymätilan koko lisää kuolleisuutta Kumulatiivinen kuolleisuus syntymätilan koon suhteen välittämättömät sonnivasikat vrk < 10 vasikkaa > 80

12 Suurien tilojen korkeammat kuolleisuusluvut Poikimisten valvontaan ei riitä aikaa ja työvoimaresursseja Infektiopaine suurempi koska eläinmäärä isompi Eläinliikenne vilkkaampaa Laajentaneilla tiloilla hiehopoikimisten osuus suurempi lisää kuolleisuutta

13 Syntymätilojen välillä on suuria eroja Kumulatiivinen kuolleisuus suurimpien syntymätilojen suhteen vrk

14 Vasikoiden kuolleisuus v Tilastossa mukana kaikki vuonna 2005 syntyneet ja rekisteröidyt vasikat Ei kuolleena syntyneitä tai merkitsemättömiä Puolen vuoden ikään mennessä kuoli 5,8 % vasikoista. Sonnit 6,9 % ja hiehot 4,6 % Poistotapa: kuollut itsestään 71,1 % teurastettu tilalla 15,2 % lopetettu 9,1 % teuraaksi 4,5 % Kuolleisuus vaihteli huomattavasti rotujen välillä: Holsteinvasikat: 4,3 % Ayrshirevasikat: 6,7 %.

16 Välittämättömien ja välitettyjen sonnivasikoiden kuolleisuus Kumulatiivinen kuolleisuus ja eläinvälitys vrk Välittämättömät Välitetyt vv = 0 vv = 1

17 Vasikkakuolleisuuden syitä Ruotsissa Diagnoosi 1-30 pv pv pv yhteensä Pneumonia 7,80 % 23,00 % 23,10 % 16,00 % Ripuli 14,90 % 9,70 % 4,60 % 11,10 % Napatulehdus 4,50 % 2,70 % 1,50 % 3,30 % Niveltulehdus 2,60 % 2,70 % 0,00 % 2,10 % Muu infektio 4,50 % 3,50 % 7,80 % 4,80 % Puhaltuminen 1,30 % 2,70 % 0,00 % 1,50 % Muu rs-kanavan sairaus 6,50 % 8,80 % 1,50 % 6,30 % Epämuodostuma 2,60 % 3,50 % 4,60 % 3,30 % Puutossairaus 1,30 % 0,00 % 1,50 % 0,90 % Trauma 5,20 % 4,40 % 6,20 % 5,10 % muu sairaus 2,00 % 0,00 % 0,00 % 0,90 % Ei tietoa 50,00 % 41,60 % 50,80 % 47,30 % Yhteensä 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 %

18 Emän kunto vaikuttaa vasikan Kuntoluokka eloonjäämiseen lihavuus altistaa poikimavaikeuksille Riittävä ummessaoloaika maksimoi ternimaidon vasta-ainepitoisuuden Ruokinnan optimointi Poikimahalvauksen ehkäisy Mineraalit ja vitamiinit ruokinnassa

19 Huomio poikimiseen Rauhallinen poikimapaikka Hygieeninen poikimapaikka Pesu ja kuivatus Helppo valvottavuus Tasaiset poikimiset ympäri vuoden Karsinat eivät ylikuormitu

20 Kuolleisuus vain sairastuvuusjäävuoren huippu Vasikkakuolleisuus on karjan hyvinvoinnin indikaattori Indikoi vasikoiden sairastuvuutta Antaa tärkeää tietoa karjan terveydenhuoltoeläinlääkärille Taloudellinen vaikutus havaitaan viiveellä, koska menetetty vasikka tuottaisi vasta kahden vuoden kuluttua

21 Vasikkakuolleisuuden kustannukset Pohjoismaissa Ruotsi 7 milj. Norja 8 milj. Suomi 14 milj. Tanska 40 milj.

22 Vasikoiden sairastuvuus syö tulosta Suurentunut vasikoiden kuolleisuusriski Heikentää nuorkarjan kasvua Hiehojen poikimaikä myöhästyy Hoito- ja lääkityskustannukset kasvavat Vasikkana sairastaneen lehmän tuotos on aikuisena heikompi Pidemmät poikimavälit Utaretulehdusriski kasvaa

23 Lähteet Mitä vasikat sairastavat Suomessa? Lypsykarjarakennusten toiminnalliset vaihtoehdot hanke : Mukana 100 lämmintä makuuparsipihattoa Eviran tutkimustilastot

24 Pihattotutkimuksen satoa Juottovasikoista sairastui 21 % Ripuli 12% Yskä 4 % Muu sairaus 6 % Vieroitetuista vasikoista sairastui 7 % Juottovasikoista kuoli / lopetettiin 3 % Vieroitetuista kuoli / lopetettiin 0,4 %

25 Eviran kuolinsyytutkimukset

26 Yksi tauti johtaa toiseen Ripulin ja hengitystiesairauden välillä on yhteys 96 %:lla hengitystievasikoista on aiemmin ollut ripuli 46 % ripulivasikoista (ennen 91 vrk:n ikää) sairastui hengitystieinfektioon

27 Tilaongelman selvittäminen: milloin näytteitä? Kun vasikoita kuolee enemmän kuin yksi Kun ripuloivia enemmän kuin yksi Kun sairastuvuus / taudinkuva muuttuu selkeästi entisestä Kun halutaan seurata antibioottiresistenssiä

28 Älä aikaile Taudin kroonistuessa alkuperäisen taudinaiheuttajan selville saaminen vaikeutuu Alkuperäisiä aiheuttajia usein vaikeampi löytää, kun eläimiä on jo hoidettu ja sairaudet pitkittyneet Tarttuva tauti ehtii levitä Kasvu heikkenee pitkäksi aikaa Taloudelliset tappiot

29 Sairaudet monisyisiä ja ongelmat tilakohtaisia Lähde: Evira Paula Syrjälä Hoito-ohjeet Ennaltaehkäisy Jatkoseuranta Tulosten tulkinta Eläinlääkäri Tulosten tulkinta Omistaja Olosuhteiden kartoitus Ruokinnan tarkistus Eläinten kliininen tutkimus Hoitokäytäntöjen tarkastelu Laboratoriotutkimukset Kuolinsyyt Uloste-, verinäytteet Muut näytteet

30 Tilaongelman selvittäminen Mitä navetassa tapahtuu ennen kuin vasikat kuolevat? Vasikat eivät yleensä äkkikuole, vaan ongelmat muhivat

31 Näytteenotto tautitapauksissa I.Tutkimukset elävien eläinten näytteistä Ulostenäytteet - Ripulinaiheuttajat Sively/huuhtelunäytteet hengitysteistä - Hengitystietulehdusten aiheuttajat Verinäytteet - Luomiset, hengitystietulehdukset II.Raadonavaukset / elinnäytteet Kenttäobduktio ja elinnäytteet tarvittaessa laboratorioon Kokonaisen eläimen tuonti tai lähetys Eviraan Luomisen syyt, kokonainen eläin ja jälkeiset

32 Edustavien näytteiden valinta Riittävä näytteiden määrä Uloste-, veri- tai hengitystietulehdusnäytteitä vähintään 3-5 kpl Jos eläimiä on kuollut, tulisi mieluiten kaikki avata, joko tilalla tai laboratoriossa Usein on hyvä ottaa sekä elävien eläinten näytteitä, että teettää raadonavauksia Vain raadonavauksella voidaan saada tieto siitä, mitä eläin lopulta sairasti

33 Tilaongelman selvittely Yhteys eläinlääkäriin ja tilakäynti: Tilastotiedot: tuotostiedot, kasvut, kuolleisuus Hoitokäytännöt Erityisesti umpilehmät, tiineet hiehot poikiminen Ruokinta, kuivitus Olosuhteet, olosuhdemittaukset Lääkityssuunnitelma

34 Kliiniset tutkimukset eri eläinryhmissä: Ripulivasikoiden määrä Vasikoiden kuivuminen Yskiminen Napatulehdukset

35 Näyteenotto Hengitystieongelmat: syväsivelyt, sierainlimanäytteet, pariseeruminäytteet Ripuliongelmat: ulostenäytteet Luomiset: sikiönäytteet, jälkeiset, verinäytteet Kuolemantapaukset: kokonaisten raatojen avaukset, elinnäytteiden tutkiminen Verinäytteet: vasikoiden vasta-ainetasot

36 Tilaongelman selvittely Tilakäynti: Mietitään tavoite: kuolleisuuden / sairastuvuuden pienentäminen, parempi kasvu, jne Asetetaan tavoitteelle määräaika Suunnitelma, miten tavoite saavutetaan Taudin saneeraussuunnitelma Ruokintasuunnitelma jne. Tulosten seuranta: uusi tilakäynti

37 Raadonavaus antaa tietoa Raato jäähdytettävä nopeasti, ei saisi jäätyä Edustavin näyte, kun eläin ei lääkitty ei kroonisesti sairas, ei rääpäle tyypillisin oirein sairastunut Lähetysohjeet Tueksi voidaan ottaa hengitystie- tai ripulinäytteitä muista eläimistä

38 Raadonavausten tutkimuspaikka ja hinta Tutkimuspaikat: Kuopio, Seinäjoki ja Helsingissä; yli 50 kg myös Oulu Hinnat (12/2010) Kokonainen eläin: Paino yli 400 kg 244,35 + alv Paino kg 109,95 + alv Seuraava eläin 61,09 + alv Paino alle 100 kg Seuraava eläin Elinnäytteet ensimmäinen eläin Seuraava eläin 61,09 + alv 36,65 + alv 42,77 + alv 20,76 + alv

39 Raadonavaus

40 Pakkaaminen: kokonaiset eläimet Pakkauksen tulee olla kuljetuksen ja käsittelyn kestävä eikä se saa vuotaa, vahvista pohja

Samankaltaiset tiedostot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus